HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012

Transkriptio

1 HALIKON JÄTEVESIALTAIDEN LINNUSTO 2012 VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. KARTOITUSALUE JA KARTOITUSMENETELMÄT 3 3. TULOKSET LEVÄHTÄVÄ LINNUSTO PESIMÄLINNUSTO LAJIKOHTAINEN KATSAUS 5 4. TULOSTEN ANALYSOINTI LÄHTEET LIITTEET 22 A. reviirikartta 1 B. reviirikartta 2 C. Halikon-altaiden lintulajiston suojeluarvo D. Altaiden vesi- ja rantalinnusto päivittäin ja altaittain jaoteltuna E. Altaiden muu linnusto päivittäin ja altaittain jaoteltuna F. Poikueet altaittain Kansikuva: liejukana on Varsinais-Suomessa harvinainen pesimälaji. Halikon altailla se pesi onnistuneesti vuonna Halikon altaat, II allas Pekka Alho 1

3 1. JOHDANTO Salon Halikonlahden puhdistamon jätevesialtaat on tunnettu tärkeänä varsinaissuomalaisena lintupaikkana pian altaiden perustamisesta, luvun lopulta lähtien luvulla rakennuttu puhdistamo paransi altaiden vuosien varrella heikentynyttä tilaa ja myös linnusto elpyi. Puhdistamotoiminta kuitenkin loppui altaiden osalta vuonna 2001 ja pudistetut jätevedet on ajettu sittemmin suoraan Halikonjokeen. Myös erillisten lietealtaiden käyttö tuli tiensä päähän 2000 luvun alussa. Puhdistamotoiminnan hiipumisen jälkeen altaiden vesilinnusto alkoi vähin erin vähentyä. Lietealtaiden käytöstä poiston jälkeen myös kahlaajille soveltuvat altaat kasvoivat nopeasti umpeen. Itse altailla särkikalat ottivat ylivallan kilpaillen ravinnosta linnuston kanssa, sekä samentaen veden. Tilanteen korjaamiseksi toteutettiin vuosina mittava poistokalastus, osana kunnostussuunnitelmaa ja lintujen elinolosuhteiden parantamista. Poistokalastuksen aikana altaista poistettiin kymmeniä tonneja kalaa, etupäässä hopearuutanaa. Näkösyvyys parani ja vesilinnustoa alkoi palata altaille. Tehdyn linnustoselvityksen tarkoituksena oli taustoittaa alueelle laadittavaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa, sekä tehtyjen hoitotoimenpiteiden vaikutusten seurantaa ja arviointia. Kartoituksessa selvitettiin altaiden ja niiden välittömän ympäristön pesimälinnustoa, sekä altailla levähtävää linnustoa. Kartoituksen painopiste oli vesi- ja rantalinnustossa, sekä lintudirektiivin mukaisissa lajeissa. Viurilanlahti ja Halikon-altaat muodostavat linnustollisen kokonaisuuden. Toisinaan olikin käytettävä tulkintaa linnuston sijoittumisen suhteen, sillä monet lintulajit käyttivät sekä altaita, että Viurilanlahtea ja sitä ympäröiviä peltoja. Viurilan puolella tehdyt rantaniittyjen kunnostukset ja laidunnuksen laajennukset ovat parantaneet mm. vesilintujen ja kahlaajien elinympäristöä lahdella ja siten tavallaan kilpailevat myös altaiden kanssa. Kartano on lisäksi perustanut Meriniityn peltomailleen metsästystarkoituksessa lintuja houkuttelevia lampareita. Vain ampumakojut näkyvät altaille, eikä linnustoa pystytty näkemään, saatikka laskemaan niiltä. Mm. n. 250 yksilöä käsittävä taviparvi nousi kerran peltolampareilta ja siirtyi paitsi altaille, pääosin Viurilanlahdelle. Edellä mainituista syistä myös Viurilanlahden puolella levähtänyt linnusto on soveltuvin osin yritettävä huomioida kokonaisuudessa. Aiempia selvityksiä altaiden linnustosta ei ollut käytettävissä, mutta havaintomateriaalia altaiden linnustosta on olemassa runsaasti mm. Turun lintutieteellisen yhdistyksen arkistossa ja Tiira -havaintojärjestelmässä. ELY-keskuksen VELHO hanke tilasi vuoden 2012 linnustoselvityksen Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalveluilta. Maastokartoituksesta ja raportoinnista vastasivat kokeneet linnustokartoittajat Markus Lampinen ja Pekka Alho. Hankkeesta kokonaisuutena vastasi ympäristöinsinööri Pekka Alho. Raportin kuvat Pekka Alho. 2

4 2. KARTOITUSALUE JA KARTOITUSMENETELMÄT Tutkimusalue koostuu kolmesta selkeytysaltaasta, joiden yhteispinta-ala on n. 38,5 ha. Alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden viereisen Viurilanlahden ja mereen laskevien Salon- ja Halikonjoen kanssa. Myös Wiurilan kartanon laajat pellot täydentävät osaltaan tätä linnustollisesti tärkeää kokonaisuutta. Viurilanlahti ja Halikon altaat muodostavat yhdessä Viurilanlahden Natura-alueen (FI ), johon tosin kuuluu alueita myös näiden ulkopuolelta. Kartta 1: Kartoitusalue piti sisällään entiset puhdistamoaltaat, sekä näiden välittömän lähiympäristön. Pesimälinnustolaskennat toteutettiin yhdistettyä kierto- ja pistelaskentamenetelmää käyttäen 20 laskentakertana, joista kuutena suoritettiin myös yökuuntelua. Laskentapisteinä käytettiin pääasiallisesti kartassa 1. esitettyjä pisteitä, joskin laskentojen edetessä kasvillisuus muuttui siten, että näkyvyyden takaamiseksi jouduttiin joidenkin pisteiden sijaintia hieman hienosäätämään. Alue kierrettiin ympäri kävellen alkaen puhdistamon viereiseltä parkkipaikalta ja kiertäen vastapäivään. Monin kohdin tehtiin pieniä pistoja tarpeen mukaan, jotta koko alue tuli mahdollisimman hyvin katettua. Laskennat pyrittiin ajoittamaan mahdollisimman tasaisin väliajoin, säät huomioiden. Laskennat suoritettiin joka kerta aamulla heti auringonnousun jälkeen, ja yökuuntelut ennen auringonnousua. Pistekohtainen laskenta-aika vaihteli lintumääristä riippuen noin 10 minuutista yli puoleen tuntiin. Myös laskentapisteille siirtymisen aikana tehdyt havainnot kirjattiin muistiin. 3

5 Laskennat pyrittiin toteuttamaan päivinä, jolloin sää oli sateeton ja riittävän heikkotuulinen. Parimäärien arvioinnissa noudatettiin Koskimiehen ja Väisäsen (1988) mukaisia ohjeistuksia ja suosituksia. Taulukko 1: Tehdyt työpäivät Laskennan tyyppi Päivämäärä Kellonaika Laskija Levähtäjälaskenta ML Pesimälinnusto- ja ML levähtäjälaskenta Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu Pesimälinnusto- ja PA levähtäjälaskenta + yökuuntelu Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu Pesimälinnusto- ja levähtäjälaskenta ML Yökuuntelu pesimälinnusto- ja ML levähtäjälaskenta Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta PA Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta PA Levähtäjälaskenta PA Levähtäjälaskenta ML Levähtäjälaskenta ML 4

6 3. TULOKSET Laskentojen tulokset esitellään seuraavissa kappaleissa levähtäjä- ja pesimälinnustoosioihin jaoteltuna. Tämän jälkeen käydään läpi laskennoissa havaitut lajit lajikohtaisesti. Kaikkia peruslajeja ei kuitenkaan käsitellä tarkemmin, vaan ainoastaan tässä selvityksessä erityisen mielenkiinnon kohteena olevat vesi- ja rantalinnusto sekä maalinnuston arvolajit. Laskennoissa altailla havaittiin yhteensä 109 lintulajia, joista n. 43:n voidaan olettaa pesineen tutkimusalueella. Päivittäiset allaskohtaiset lajimäärät ja poikuehavainnot on esitetty raportin lopussa liitetaulukkoina Levähtävä linnusto Halikon jätevesialtaat ovat merkittävä muutonaikainen levähdyskohde monille vesi- ja rantalinnuille. Tämän lisäksi altaille kerääntyy huomattavia määriä pesineitä ja pesimättömiä sorsalintuja kesäisen sulkasadon ajaksi. Kahlaajia altailla ei laskentojen perusteella enää levähdä merkittäviä määriä, sillä sopivat ruokailupaikat, kuten lieterannat, puuttuvat. III-altaan itäosan matala rantakasvillisuus tarjoaa kuitenkin kahlaajille jonkin verran ruokailualuetta. Myös II-altaan itärannalle ajoittain muodostuva matalahko hiekkaranta keräsi ajoittain hieman kahlaajia. Altaita ympäröivät pusikot ja toisaalta altaissa kasvavat ruovikot ja osmankäämiköt tarjoavat levähdyspaikkoja monille varpuslinnuille. Viurilan rantaniityt ja ruovikot, kartanon pellot, sekä Salonjoen rannalla altaiden tuntumassa oleva joutomaa-alue tarjoavat lepäilyaluetta avoimemman maaston lintulajistolle Pesimälinnusto Laskenta-alueen pesimälinnusto käsittää melko monipuolisesti rehevien lintuvesien sorsalintulajeja. Myös rantakanat ovat valtakunnalliseen tasoon nähden hyvin edustettuina. Altaita ympäröivien kasvustojen varpuslintulajistoa voidaan tämän lisäksi pitää kohtuullisen monimuotoisena. III-altaassa muutaman vuoden olleet pesimäsaarekkeet ovat mahdollistaneet elinvoimaisen naurulokkikolonian asettumisen alueelle. Tämä suojaa osaltaan muitakin lintuja petoja vastaan. Laskentakauden pesimämenestys vaihteli lajikohtaisesti. Monilla sorsalinnuilla pesinnät tuntuivat sujuneen melko tavanomaisesti, kun taas esimerkiksi naurulokilla poikastuotto vaikutti olleen erinomainen. Silkkiuikku puolestaan ei saanut montakaan poikasta maailmalle. Liekö tästä syyttäminen vedenkorkeuden vaihtelua vai munarosvoja? Lintulajiston ulkopuolelta mainittakoon havaittu piisami Lajikohtainen katsaus Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) 2 paria Laji pesi I- ja II-altaan välisellä kannaksella sekä III-altaan itärannalla. Näistä edellä mainittu onnistui tuottaen maailmalle kolme poikasta, joista yksi ilmeisesti kuitenkin kuoli kesäkuun aikana, sillä laskentakerrasta alkaen havaittiin ainoastaan kaksi poikasta. Tämä perhekunta viihtyikin altailla viimeiseen laskentakertaan asti. III-altaan pesintä ilmeisesti tuhoutui munavaiheessa. Tämän pesän emoja ei kesäkuun jälkeen enää havaittu. Pesivien parien lisäksi ei muita kyhmyjoutsenia laskennoissa havaittu. 5

7 Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Havaittiin ainoastaan 10.9, jolloin III-altaassa oli 2 vanhaa lintua, sekä 1.10, jolloin IIaltaassa uiskenteli 2 vanhan ja 4 nuoren linnun perhekunta. Metsähanhi (Anser fabalis) Ainoa havainto aamuvarhaisella 10.6, jolloin II-altaan itäpään piilokojun edessä lepäili rossicus-tyyppinen yksilö. Merihanhi (Anser anser) Laji havaittiin altailla ainoastaan 6.8, jolloin II-altaassa kanadanhanhiparvessa oli 2 yksilöä, sekä 10.9, jolloin II-altaassa uiskenteli 4 ja III-altaassa 2 yksilöä. Viurilanlahti puolestaan on merkittävä merihanhien levähdyspaikka, josta laskettiin enimmillään 1650 yksilöä Kanadanhanhi (Branta canadensis) Ensimmäiset kanadanhanhet altailla havaittiin 6.8, jolloin II-altaalle oli kerääntynyt 42 yksilöä. Suurimmat määrät laskettiin 31.8, jolloin II-altaalla oli 278 yksilöä, ja 10.9, jolloin 252 yksilöä oli puolestaan III-altaalla. Viimeisellä laskentakerralla havaittiin vielä 5 yksilöä II-altaalla. Haapana (Anas penelope) 3 paria Kevään levähtäjäsummat jäivät vaatimattomiksi suurimman määrän oltua 18 yksilöä (Iallas 4, II-allas 12, III-allas 2). Tämä luku käsittää ilmeisesti sekä pesiviä lintuja että pesimättömiä, toisen kalenterivuoden koiraita. Varsinaiseen muuttoaikaan huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa ei suurempia kerääntymiä havaittu. Suurin summa tällöin oli havaitut 8 yksilöä (II-allas 6, III-allas 2). Poikueita havaittiin enimmillään kolme (II-allas 5 ja 4 pull, III-allas 5 pull). Keskikesällä kesehtivien haapanoiden määrät kohosivat hetkellisesti 42 yksilöön (II-allas 12, III-allas 30), mutta varsinaiset syyslevähtäjämäärät alkoivat kohota elokuun puolesta välistä alkaen huipun oltua yksilöä (II-allas 119, III-allas 8). Kuva: huolestunut haapananaaras pesimäpaikallaan pienemmällä I-altaalla

8 Tavi (Anas crecca) 6 paria Muutonaikaiset kerääntymät keväällä jäivät verrattain vaatimattomiksi parhaan summan oltua yksilöä (I-allas 3, II-allas 14, III-allas 10). Parimääräarvio on tehty 3.5. laskentakerran koirasluvun perusteella. Erillisiä poikueita ei kuitenkaan havaittu. Syyspuolen kerääntymät alkoivat nousta radikaalisti alkaen, jolloin havaittiin 114 yksilöä (I-allas 21, II-allas 85, III-allas 8). Syyspuolen suurin määrä laskettiin 6.8, jolloin altailla viihtyi yhteensä 253 yksilöä (I-allas 1, II-allas 225, III-allas 27). Vielä havaittiin viimeiset 5 tavia (I-allas 1, II-allas 2, III-allas 2). Harmaasorsa (Anas strepera) 5 paria Kevätpuolella suurin määrä oli havaitut 8 yksilöä (I-allas 2, II-allas 4, III-allas 2). Poikueita havaittiin enimmillään (II-allas 10 ja 4 pull, III-allas (10, 5 ja 9 pull). Syyspuolella suurimmat määrät olivat (II-allas 13, III-allas 11) ja (II-allas 3, IIIallas 21) havaitut 24 yksilöä havaittiin viimeiset 3 harmaasorsaa III-altaassa. Kuva: Harmaasorsan pesä löytyi I-altaan itäreunalta Pekka Alho Sinisorsa (Anas platyrhynchos) 17 paria Keväällä suurin poikaskauden ulkopuolinen määrä oli havaitut 18 yksilöä (II-allas 8, III-allas 10). Ensimmäinen poikue havaittiin jo 13.5, jolloin naaras uitti seitsemää poikastaan II-altaassa. Suurin määrä poikueita havaittiin 10.7, jolloin ynnättiin 14 poikueessa yhteensä 76 poikasta. Parimäärä on arvioitu lisäämällä poikasten koot huomioon ottaen parhaan päivän poikuemäärään ensimmäisiä poikueita. Syyspuolella suurimmat kerääntymät laskettiin 10.9, jolloin altaille oli kerääntynyt yhteensä 478 sinisorsaa (I-allas 90, II-allas 105, III-allas 283). Jouhisorsa (Anas acuta) Kevään ainoat levähtäjät havaittiin 22.4, jolloin 4 jouhisorsaparia oleskeli II-altaassa. Tämän jälkeen seuraava yksilö havaittiin III-altaassa ja pitkin kesää havaittiinkin yhtä yksilöä. Syksyllä eniten, 5 lintua, havaittiin sekä (III-allas 5) että (I-allas 1, IIIallas 4) oli viimeinen päivä, jona laji laskennoissa havaittiin. 7

9 Heinätavi (Anas querquedula) Laji havaittiin ainoastaan ja 6.8, kun naaraspukuinen lintu oleskeli II-altaassa. Lapasorsa (Anas clypeata) 10 paria Kevään suurin määrä havaittiin 3.5, jolloin altailla oleskeli yhteensä 27 lapasorsaa, kaikki II-altaalla. Parimääräarvio on tehty lasketun koirasmäärän perusteella. Ilmeisesti lajin pesintämenestys oli huono, sillä parhaimmillaan havaittiin ainoastaan kaksi poikuetta (9 ja 7 pull). Syyskauden suurin määrä havaittiin 6.8, jolloin lapasorsia polskutteli altailla yhteensä 32 yksilöä (II-allas 10, III-allas 22). Punasotka (Aythya ferina) 5 paria Kevätkaudella suurin havaittu määrä oli 32 II-altaassa oleillutta yksilöä Tällöin havaitun naarasmäärän perusteella on tehty myös parimääräarvio. Myös punasotkan pesinnät menivät ilmeisen huonosti, sillä laskennoissa havaittiin ilmeisesti vain kaksi eri poikuetta (II-allas 2 pull, III-allas 3 pull). Syksyllä punasotkia havaittiin eniten 15.8, jolloin lintuja oli yhteensä 26 (II-allas 14, III-allas 12). Tukkasotka (Aythya fuligula) 13 paria Eniten tukkasotkia havaittiin kevätpuolella 23.5, jolloin 62 yksilöä (I-allas 6, II-allas 31, IIIallas 25) uiskenteli altaissa. Parimäärä on tehty laskentakerran naarasluvun perusteella. Laskennoissa tulkittiin havaitun yhteensä 7 eri poikuetta (II-allas 3, 4, 5 ja 6 pull, III-allas 2, 4 ja 10 pull). Syyskauden suurin kerääntymä laskettiin 15.8, jolloin altailla oleskeli yhteensä 43 yksilöä (II-allas 26, III-allas 13). Lapasotka (Ayhya marila) Kevätpuolella havaittiin II-altaassa koirasta ja 1 naaraslapasotka sekä koiras. Syyspuolen lapasotkasatoa edustivat II-altaassa uiskennellut yksinäinen yksilö, samassa altaassa oleskelleet 3 yksilöä sekä myöskin II-altaassa viihtyneet 2 yksilöä. Telkkä (Bucephala clangula) 18 paria Kevätkaudella poikueajan ulkopuolella suurin kerääntymä oli laskettu 81 yksilöä (IIallas 75, III-allas 6). Parimäärä on arvioitu laskettujen vanhojen koiraiden määrän perusteella. Eri poikueita havaittiin laskennoissa vähintään 12 (II-allas 14, 8, 7, 7 ja 5 pull), III-allas (2, 4, 3, 7, 7, 12 ja 2 pull). Suurin syyskerääntymä laskettiin 6.8, jolloin II-altaassa oli 132 telkkäyksilöä. Elokuun jälkipuoliskolla telkkämäärät altailla putosivat rajusti. Kuva: Telkkäpoikue II altaassa Pekka Alho 8

10 Mustalintu (Melanitta nigra) Ainoa havaittu oli II-altaassa uiskennellut toisen kalenterivuoden koirasyksilö. Uivelo (Mergus albellus) Uiveloita havaittiin laskennoissa niukanlaisesti tehtiin II-altaalta harvinaisempi kesähavainto yksinäisestä yksilöstä. Syksyllä laji havaittiin sekä (III-allas 3) että (II-allas 1, III-allas 2). Isokoskelo (Mergus merganser) Merkittäviä kerääntymiä altailla ei laskennoissa havaittu. Viurilanlahden puolella sen sijaan kalasteli keväällä monisatapäinen koskelojoukko altailla havaittiin kuitenkin 24 isokoskeloa (II-allas 20, III-allas 4). Myös havaittiin II-altaassa yksinäinen isokoskelo. Tämän jälkeen seuraava lajin edustaja pääsi laskentoihin vasta 24.8, jolloin IIaltaassa oli yksinäinen naaras. Syksyn suurin kerääntymä altailla oli III-altaalla havaitut 35 yksilöä. Tukkakoskelo (Mergus serrator) Ainoa havaittu oli II-altaassa sukellellut yksilö. Fasaani (Phasianus colchicus) Lajia havaitaan altaiden ympäristössä runsaasti läheisen Joensuun kartanon metsästystarkoitukseen vapauttamista linnuista villiintyneen kannan muodostumisesta johtuen. Esimerkkinä mainittakoon altaiden ympäristössä havaitut 50 yksilöä ja tämän lisäksi noin sata lintua näkyvissä selvitysalueen ulkopuolella. Kuva: istutettuja fasaaneja liikkui alueella varsin paljon. Kuva otettu uudemmasta tornista Viurilanlahden laitumen suuntaan. Pekka Alho Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) Laji havaittiin III-altaassa 10. ja Kyseessä oli vanha, juhlapukuinen yksilö. Paikalliset lintuharrastajat olivat havainneet edeltävän kuun vaihteessa myös nuoren yksilön. 9

11 Silkkiuikku (Podiceps cristatus) 7 paria Parimääräarvio perustuu matalan kasvillisuuden aikaan laskettujen pesien lukumäärään (II-allas 3 pesää, III-allas 4 pesää). Ilmeisesti lajin pesintä epäonnistui lähes täydellisesti, sillä ainoa havainto minkään pesinnän onnistumisesta oli III-altaassa havaittu yksinäinen poikanen. Pesiviä lintuja havaittiin enimmillään 14 yksilöä, joiden lisäksi ei muita lintuja havaittu. Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) Ainoa havainto oli 6.8. II-altaassa oleskellut nuori yksilö. Merimetso (Phalacrocorax carbo) Laskentojen ainoat havainnot olivat II-altaassa kalastellut toisen kalenterivuoden yksilö sekä III-altaassa oleskellut nuori yksilö. Harmaahaikara (Ardea cinerea) Ensimmäinen lintu havaittiin II-altaalla. Tämän jälkeen harmaahaikaroita havaittiin melko tasaisesti huipun oltua yksilöä (I-allas 9, II-allas 2). Vielä havaittiin IIaltaalla 3 yksilöä. Altailla havaittiin usein myös vanhoja juhlapukuisia lintuja, mikä saattaa viitata pesintään jossain lähiseudulla. Kuva: aamuista auvoa I-altaalla ; vanha ja nuori harmaahaikara. Pekka Alho 10

12 Merikotka (Haliaeetus albicilla) Yksittäisiä lintuja kävi altaiden yllä pyörähtämässä 3.5, 16. ja sekä Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Laji saattoi pesiä jossain lähistöllä, sillä enimmillään ainakin neljä nuorta lintua havaittiin yhtä aikaa loppukesällä - alkusyksyllä pyörimässä altaiden lähistöllä yhdessä muutaman vanhan linnun kanssa. Kuva: Ruskosuohaukat viihtyivät enemmän Viurilan puolella, mutta myös altailla. Nuori ruskosuohaukka, Timalitorni Pekka Alho Kanahaukka (Accipiter gentilis) Nuori kanahaukka havaittiin 6.8. lähtien viitenä laskentakertana kiertelemässä altaiden lähistöllä. Kyse voi olla samasta, ehkäpä jostain lähialueen pesästä lähteneestä poikasesta. Alueella partioi myös vanhan kanahaukka ja runsas fasaani tarjonta on voinut toki houkutella alueelle useampiakin eri yksilöitä Varpushaukka (Accipiter nisus) Laji havaittiin altaiden liepeillä seitsemällä laskentakerralla. Mainittakoon kerrat ja 16.9, jolloin havaittiin 2 yksilöä molempina päivinä. Sääksi (Pandion haliaetus) välisillä laskentakerroilla laji havaittiin kalastelemassa sekä II- että III-altaalla. Nuolihaukka (Falco subbuteo) Nuolihaukkoja havaittiin enimmillään kaksi kerrallaan saalistelemassa altailla sekä kaikilla laskentakerroilla välillä Muuttohaukka (Falco peregrinus) Nuori muuttohaukka kävi pyörähtämässä III-altaan yllä aiheuttaen vesilinnuissa suunnattoman paniikin. 11

13 Luhtakana (Rallus aquaticus) 1 pari Tämä erityisen piilotteleva ja vähän äänessä ollut III-altaan luhtakanareviiri saatiin mukaan laskentoihin tehdyn äänihavainnon ja 6.8. havaitun nuoren linnun perusteella. Paikalliset lintuharrastajat olivat niin ikään tehneet satunnaisia havaintoja ko. reviiriltä (keskustelut paikan päällä). Luhtahuitti (Porzana porzana) II-altaalla havaittiin 16. ja vaisusti äännellyt huittailija. Sitä ei tulkittu pesinnäksi, koska kyseessä oli todennäköisesti lajille tyypillinen pesimätön kesäkiertelijä, eikä aiempia havaintoja lajista ollut. Liejukana (Gallinula chloropus) 1 pari Laji eli erittäin piilottelevaa elämää koko pesimäkauden, ja ensimmäinen havainto laskennoissa lajista tehtiinkin vasta I-altaassa havaitusta vanhasta yksilöstä. Luultavimmin laji tuli altaille kuitenkin vasta suhteellisen myöhään, sillä keväällä linnut ovat usein aktiivisina helpommin havaittavissa, ja peittävä kasvillisuus oleellisesti vähäisempää. Ensi havainnon jälkeen I-altaan luoteispuolella olevassa pikkualtaassa oleskeli säännöllisesti poikue, jossa oli poikasta vanhempineen. Näiden lisäksi havaittiin II- ja III-altaissa yhtä ylimääräistä vanhaa sekä nuorta lintua. Ei ole täysin poissuljettua, ettei liejukanoja olisi voinut pesiä altaiden alueella toinenkin pari. Enimmillään lintuja havaittiin 10 yksilöä (3 vanhaa ja 7 nuorta) ja viimeinen lintu viihtyi paikalla aina lokakuun loppupuolelle saakka. Nokikana (Fulica atra) 10 paria Keväällä ei merkittävämpiä kerääntyjämääriä havaittu. Laskettujen pesien perusteella I- altaan luoteispuoleisella pikkualtaalla pesi 1, II-altaalla 4 ja III-altaalla 5 paria nokikanoja. Poikueita nähtiin yhteensä 5 (I ja II-allas 6 pull, II-allas 4 ja 5 pull, III-allas 4 ja 5 pull). Syksyn suurin kerääntymä laskettiin (II-allas 1, III-allas 41). Meriharakka (Haematopus ostralegus) Vaikka meriharakat viihtyivät enimmäkseen Viurilan puolen pelloilla ruokailemassa, havaittiin II-altaan itärannalla silti enimmillään 9 yksilöä Pikkutylli (Charadrius dubius) Laji ilmeisesti yritti pesintää Vuohensaarentien eteläpuoleisella kentällä. Tämä lienee kuitenkin epäonnistunut. Pitkin kesää havaittiin 1-2 vanhaa lintua I- ja II-altailla. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Havaittu vain Viurilan pelloilla, ei altaiden puolella. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Havaittu vain Viurilan pelloilla, ei altaiden puolella. Kuovisirri (Calidris ferruginea) havaittiin III-altaan saarekkeissa paikallisena kolme vanhaa kuovisirriä. Suosirri (Calidris alpina) Suosirrejä havaittiin vanhaa yksilöä III-altaan saarekkeissa yhdessä kuovisirrien kanssa. Lisäksi havaittiin II-altaassa vanha ja 6.8. I-altaassa nuori yksilö. 12

14 Suokukko (Philomachus pugnax) Merkittäviä kerääntymiä ei laskennoissa havaittu. Mainittakoon kuitenkin III-altaan itäpäässä havaitut 28 ja samassa paikassa havaitut 12 yksilöä. Syysmuuttokauden määrät olivat tätäkin vaatimattomampia, parhaina (II-allas 6) ja (II-allas 5, IIIallas 1) havaitut 6 yksilöä. Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Suuremmilta kerääntymiltä vältyttiin III-altaan itäosassa vietti aikaansa 12 yksilön parvi. Muutamia lintuja havaittiin hajanaisesti pitkin syksyä. Altailla laji ei pesinyt, mutta Viurilanlahden puolella oli reviiri. Punajalkaviklo (Tringa totanus) Ainoat havainto lajista laskennoissa tehtiin yksittäisestä linnusta II- ja IIIaltaalla. Valkoviklo (Tringa nebularia) Myöskään valkoviklon kevätmuutosta ei juuri päästy nauttimaan, sillä ainoat havaitut yksilöt olivat ja 3.5. II-altaalla kahlailleet linnut. Syyspuolella havaittiin harvakseltaan yksittäisiä lintuja, mutta 6.8. päästiin jopa kahteen yksilöön, joista toinen oli II- ja toinen III-altaalla. Mustaviklo (Tringa erythropus) Mustaviklon kevätmuutto Halikon jätevesialtailla kutistui laskentojen puitteissa kokonaiseen yhteen yksilöön, joka havaittiin 3.5. II-altaalla. Syyspuolen suurin määrä havaittiin 16.7, jolloin II-allasta miehitti neljä mustavikloa. Kuva: kahlaajista ei juuri päästy nauttimaan laskennoissa. Sopivaa habitaattia ei altailla enää paljoa ole. Tämä nuori mustaviklo lepäili altailla Pekka Alho Metsäviklo (Tringa ochropus) Yksittäiset linnut havaittiin II-altaalla kevätkaudella kahdella, syyskaudella neljällä laskentakerralla. 13

15 Liro (Tringa glareola) Liroja havaittiin kevätkaudella enimmillään yksilöä (I-allas 4, II-allas 3, III-allas 14) ja syyskaudella yksilöä (I-allas 5, II-allas 13, III-allas 10). Rantasipi (Actitis hypoleucos) 2 paria Kevätkaudella havaittiin enimmillään 5 yksilöä 3.5. (I-allas 1, II-allas 2, III-allas 2). Sekä IIettä III-altaalta tulkittiin pesivä pari. Molemmilla altailla havaittiin myös jo lentokykyiset poikueet laskentojen aikana (16.7. III-altaalla 2 juv, 6.8. II-altaalla 2 juv). Muuttoaikaisia lepäilijöitä ei juuri havaittu. Vesipääsky (Phalaropus lobatus) Ainoa laskennoissa havaittu oli II-altaalla ruokaillut vanha lintu. Pikkulokki (Hydrocoeleus minutus) Kevätpuolen mainittavin määrä laskettiin 3.5, jolloin altailla hyönteisiä pyydysteli 300 lintua (I-allas 1, II-allas 295, III-allas 4). Tämän lisäksi Viurilan pelloilla lepäili samana päivänä vielä 70 yksilöä. Muutamia yksilöitä oleskeli altailla ja Viurilanlahdella läpi kesän, mutta varsinainen syyshuippu koettiin 10.7, jolloin havaittiin yhteensä 24 lintua (II-allas 22, III-allas 2). Viimeiset viisi pikkulokkia havaittiin II-altaalla Naurulokki (Larus ridibundus) 550 paria Naurulokki oli selkeästi altaiden näkyvin ja äänekkäin laji laskentojen aikana. Tämä on pitkälti III-altaan saarekkeiden ansiota, joihin pääosa lokeista oli asettunut pesimään. Enimmillään naurulokkeja havaittiin keväällä 2042 yksilöä 22.4, mutta tässä luvussa on katsottu olevan mukana myös vielä muuttomatkalla olevia lintuja. Alueittain jaoteltuna parimääräarvion luku jakautui suurin piirtein seuraavasti: pohjoisin saareke 75 paria keskimmäinen saareke 136 paria eteläisin saareke 60 paria III-altaan pohjoispää 115 paria III-altaan itäranta 55 paria II-altaan kaakkoispää 82 paria II-altaan pohjoispuoleinen kosteikko 12 paria I-allas 15 paria Poikasia laskettiin olevan maastossa 560, joten pesintöjen voidaan katsoa menneen erittäin hyvin. Heinäkuun aikana määrät putosivat rajusti lintujen lähdettyä syysmuutolle. Yksittäisiä naurulokkeja sinnitteli kuitenkin vielä viimeiseen laskentakertaan asti. Kalalokki (Larus canus) Ei merkittäviä määriä. Suurin yhteissumma oli 6.8. havaitut 17 yksilöä. Selkälokki (Larus fuscus fuscus) Mainittavia kerääntymiä ei laskentoihin osunut. Mainittakoon kuitenkin 6.8. II-altaassa olleet 5 yksilöä, joista 3 oli nuoria sekä II-altaassa havaittu selkälokkinuorukainen. Harmaalokki (Larus argentatus) Ei mainittavaa. Suurin määrä oli II-altaassa olleet 9 yksilöä. 14

16 Merilokki (Larus marinus) Suurin määrä oli II-altaassa oleskelleet 6 merilokkia. Kalatiira (Sterna hirundo) 6 paria III-altaan keskimmäisessä saarekkeessa pesi kuusi kalatiiraparia, jotka saivat maailmalle vähintään 10 poikasta. Kuva: keinotekoinen saareke III altaassa on hyvä pesimäpaikka naurulokeille ja kalatiiroille. Molempien lajien pesinnät sujuivat hyvin kesäkaudella Pekka Alho Mustatiira (Chlidonias niger) Heinäkuussa alueella viihtyi vanha mustatiira, joka liikkui sekä Viurilanlahdella että altaiden alueella se saatiin myös mukaan laskentoihin sen saalisteltua jonkin aikaa III-altaalla. Tervapääsky (Apus apus) Enimmillään altailla havaittiin 450 hyönteispyynnissä olevaa tervapääskyä Sään vaikutus tervapääskyn ja pääskyjen runsauteen on merkittävä. Mainittakoon, että jo 3.5. laskennoissa havaittiin tervapääsky. Pikkutikka (Dendrocopos minor) Ainoa havainto altaiden pohjoisrantaa kiertävän polun varrelta. Törmäpääsky (Riparia riparia) Törmäpääskyjä havaittiin altailla ruokailemassa eniten 13.5, jolloin ynnättiin yhteensä 15 yksilöä. Törmäpääskyjä näkyi pitkin kesää aina heinäkuun alkupuolelle, mutta tämän jälkeen niitä ei jostain syystä enää havaittu. Mainittakoon, että 3.5. havaittiin jo 10 törmäpääskyä. 15

17 Haarapääsky (Hirundo rustica) Eniten haarapääskyjä havaittiin 24.8, jolloin altailla ruokaili 400 yksilöä. Myös oli hyvä päivä, jolloin havaittiin 300 haarapääskyä. Räystäspääsky (Delichon urbicum) Paras räystäspääskypäivä oli 10.6, jolloin niitä ruokaili altaiden yllä 40 yksilöä. Räystäspääskyjen määrät olivat järjestäen haarapääskyä pienempiä. Metsäkirvinen (Anthus trivialis) havaittiin 1 paikallinen metsäkirvinen. Lapinkirvinen (Anthus cervinus) Lapinkirviset havaittiin altaiden ympäristössä 10. ja Keltavästäräkki (Motacilla flava) 1 pari Altaiden välittömässä läheisyydessä pesi keltavästäräkkipari, joka sai maailmalle 4 poikasta. Poikue ruokaili mieluusti Viurilan puolen pelloilla. Syyskauden paras päivä oli 24.8, jolloin altaiden ympäristössä havaittiin 15 ja Vuohensaarentien eteläpuoleisella kentällä 30 yksilöä. Västäräkki (Motacilla alba) 3 paria Parimäärä on vähimmäisarvio. Pesintään viittaavaa käyttäytymistä havaittiin ainakin altaiden lounaispuolen parkkipaikan luona, I-altaan ympäristössä sekä uudemman lintutornin lähistöllä. Syyskauden suurin määrä oli Vuohensaarentien eteläpuoleisella kentällä havaitut 70 yksilöä. Rautiainen (Prunella modularis) Syksyn paras määrä altaiden ympäristöstä on havaitut 3 yksilöä. Satakieli (Luscinia luscinia) 3 paria Enimmillään 3 laulavaa yksilöä havaittiin altaiden läheisyydessä (23.5. ja 10.6.) Pensastasku (Saxicola rubetra) Laji pesi ilmeisesti Viurilan puolella, sillä lajista on muutamia havaintoja altaiden välittömästä läheisyydestä pitkin laskentakauden. Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Kivitasku pesi luultavasti jätevedenpuhdistamon alueella. Enimmillään altaiden liepeillä havaittiin yksilöä, jotka käsittävät varmasti muuttomatkalla olevia lintuja. Pensassirkkalintu (Locustella naevia) 1 pari Laji havaittiin laulavana ainoastaan yökuuntelussa III-altaan länsipuolella. Viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis) Ei havaittu varsinaisesti altaiden alueella, mutta heti Vuohensaarentien toisella puolella, Uskelanjoen varressa oli enimmillään kaksi reviiriä. Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Enimmillään havaittiin 3 laulavaa koirasta (23.5.). 3 paria 16

18 Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) Kaksi laulavaa koirasta havaittiin paria Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) 2 paria Myös viitakerttusia lauleskeli altaiden ympäristössä enimmillään kaksi (28.5.) Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) 41 paria Suurin määrä laulavia koiraita havaittiin 28.5, minkä perusteella on tehty myös parimääräarvio. Ensimmäiset kaksi yksilöä havaittiin 3.5. ja viimeinen Kuva: Ruokokerttunen on mukavan runsaslukuinen pesimälintu altaiden reunamilla. I altaan seljapuskat Pekka Alho Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) 1 pari Rastaskerttunen piti reviiriä III-altaan pohjoispään ruovikossa. Lisäksi Viurilanlahden puolella, lähellä altaita, oli toinen reviiri. Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Ensimmäinen yksilö havaittiin 3.5. Enimmillään havaittiin 2 yksilöä Lehtokerttu (Sylvia borin) 2 paria III-altaan ympäristössä oli parhaimmillaan kaksi laulavaa lehtokerttukoirasta. Hernekerttu (Sylvia curruca) Suurin syysmäärä laskettiin 24.8, jolloin altaiden ympäristöstä ilmoitettiin 10 yksilöä. Pensaskerttu (Sylvia communis) 6 paria Enimmillään altaiden ympäristössä havaittiin 6 laulavaa koirasta. Syksyllä nähtiin enimmillään 6 yksilöä (15.8.), jotka käsittävät paikallisen poikueen. Myöhäinen pensaskerttu havaittiin vielä

19 Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Lähinnä Hily-äänisiä tiltaltteja havaittiin syyskaudella, enimmillään 4 yksilöä Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Melko lähellä altaita pesi ilmeisesti 2 paria pikkulepinkäisiä; Vuohensaarentien eteläpuolella sekä Viurilassa, altaiden pohjoispuolella. Syksyllä nähtiin neljän yksilön pikkulepinkäispoikue altaiden tuntumassa saalistelemassa. Kottarainen (Sturnus vulgaris) 3 paria Altaiden reunustojen puissa oli kolme pönttöä, joissa pesi kussakin kottaraispari. Syksyllä suurin havaittu kottaraismäärä oli laskettu 1500 yksilöä. Linnut yöpyvät kuitenkin pääasiassa Viurilanlahden puolella. Pikkuvarpunen (Passer montanus) Altaiden ympäristön sähkötolpissa pesi melko runsaasti pikkuvarpusia. Mainittakoon III-altaan länsireunalla vastaan tullut pikkuvarpuspoikue sekä altaiden ympäristöstä ja Viurilan puolelta lasketut 200 pikkuvarpusta. Kuva: Pikkuvarpunen tyypillisellä pesäpaikallaan sähköpylvään vaakapalkissa. Halikonaltaat Pekka Alho Pikkuvarpunen (Passer montanus) Altaiden ympäristön sähkötolpissa pesi melko runsaasti pikkuvarpusia. Mainittakoon III-altaan länsireunalla vastaan tullut pikkuvarpuspoikue sekä altaiden ympäristöstä ja Viurilan puolelta lasketut 200 pikkuvarpusta. Tikli (Carduelis carduelis) 0-2 paria Tikliä pesi luultavasti altaiden lähistöllä tai aivan välittömässä tuntumassa, sillä lähes joka laskentakerralla havaittiin joitain yksilöitä. 18

20 Hemppo (Carduelis cannabina) Myös hemppo havaittiin lähes joka laskentakerralla, mitä voidaan pitää vahvana viitteenä pesinnästä lähialueella. Lähinnä jätevedenpuhdistamon puolella viihtyi parvi, jossa oli 150 hemppoa. Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) 6 paria Enimmillään laulavia punavarpuskoiraita havaittiin 10.6, jonka perusteella myös parimääräarvio on tehty. Kuva: Punavarpunen pesii altaiden pusikoissa useamman parin voimin. Laji on sikäli huomion arvoinen, että se nostettiin vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa silmälläpidettäväksi. Pekka Alho Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) 8 paria Pajusirkkujen parimäärä tulkittiin usean käyntikerran perusteella tehtynä arviona reviirien sijoittumisesta. On huomattava, että parimäärä koskee altaita. Heti selvitysalueen rajoilta alkaen pajusirkkuja pesii tavallisena mm. Viurilanlahdella ja jokivarsilla. Muut alueella tai sen välittömässä tuntumassa pesivänä tavatut lajit olivat: punarinta, mustarastas, räkättirastas, punakylkirastas, pajulintu, harmaasieppo, kirjosieppo, sinitiainen, talitiainen, peippo, varis ja harakka. Kiertelijöinä tai muuttajina tavattiin lisäksi: valkoposkihanhi (muutamia yksilöitä levähti syksyllä Viurilan puolella merihanhikertymän joukossa), sepelhanhi, hiirihaukka, kurki, korppi, naakka (10.7. altaiden ympärillä 200 lintua häärimässä, peltojen puolella naakkoja usein) laulurastas, lapinharakka, järripeippo, viherpeippo, vihervarpunen, urpiainen ja keltasirkku 19

21 Kuva: viereinen Viurilanlahti kerää syksyllä mm. runsaasti merihanhia (kuvassa). Myös monet vesilintulajit käyttävät sekä altaita, että Viurilanlahtea. Lintujen liikkuminen näiden välillä tekee tulkinnan osin hankalaksi. Pekka Alho Kuva: syksyllä vesi oli pitkään varsin korkealla Viurilan puolella. Harmaahaikarat laidunsivat tuolloin Highland karjan apuna Pekka Alho 20

22 4. TULOSTEN ANALYSOINTI Vaikka altaiden linnusto on edelleen monipuolista ja runsastakin, jäädään esim. vesilintujen osalta kauas parhaista päivistä. Varsinais-Suomen linnut kirjan mukaan esim. lapasorsan ja haapanan parhaat tunnetut päiväsummat altailta ovat 500 yksilöä ( ) ja 560 yksilöä ( ). Vastaavat maksimit olivat selvitysvuonna 32 ja 127. Hyvin yleisellä tasolla vaihtelut altaiden sorsalintumäärissä näyttäisivät näkyvän käsittelemättömässä havaintoaineistossa selvästi, mm. vesilintujen viimevuosien kato, sekä niiden aiempi runsas esiintyminen. Osa tästä voi tietysti selittyä kannan myös pienentymisellä. Olemassa olevan aiemman, varsin laajan havaintomateriaalin koostaminen raporttiin ei kuulunut tähän toimeksiantoon, eikä valmiita raportteja mahdollisista aiemmista selvityksistä ollut käytettävissä. Muutostrendien analysointi jää näin myöhemmin tehtävään tarkasteluun. Yleisesti ottaen altaiden vesilinnusto näytti selvästi elpyneen ja mitä ilmeisimmin poistokalastustoimenpiteiden ansiosta. Hyvän yleiskuvan alueen linnuston arvosta ja sen suojelustatuksesta vuonna 2012 saa liitteestä C. Huomaa, että vesipääskyn osalta altaat on aikanaan ollut hyvä levähdyspaikka, vaikka laji nyt olikin varsin vähissä. Kuva: Halikon-altaat ovat pitkään olleet yksi tärkeimmistä vähälukuisen harmaasorsan esiintymisaluista Varsinais-Suomessa. Laji ei kuitenkaan kuulu lintudirektiivin, eikä kansallisen uhanalaisluokituksen lajeihin. Pekka Alho 21

23 5. LÄHTEET Koskimies, P. 1994: Linnuston seuranta ympäristöhallinnon hankkeissa. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja B, No s. Mikkola-Roos, M., Niikkonen, T. 2005: Kosteikkojen kunnostuksen ja hoidon parhaat käytännöt kuudella Life-kohteella Suomessa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A s. Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. Turun lintutieteellinen yhdistys ry. Turku. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P, Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Silvestris luontoselvitys Oy 2010: Viurilanlahden rannat ja puhdistamoaltaat - hoitosuunnitelma 6. LIITTEET A. reviirikartta 1 B. reviirikartta 2 C. Halikon-altaiden lintulajiston suojeluarvo D. Altaiden vesi- ja rantalinnusto päivittäin ja altaittain E. Altaiden muu linnusto päivittäin ja altaittain F. Poikueet altaittain 22

24 Liitteet A) ja B) Reviirikartat 1. (yllä) ja 2. (alla) 23

25 Liite C) HALIKON-ALTAIDEN LINNUSTON SUOJELUARVO 2012 Lintudirektiivi kansallinen luokitus altaat Pesimälajit Kalatiira x Keltavästäräkki VU Kivitasku NT VU Liejukana x VU VU x Naurulokki VU NT x Niittykirvinen NT Pikkulepinkäinen x NT Punavarpunen NT x Punasotka VU Rantasipi NT Rastaskerttunen x VU VU Ruskosuohaukka x NT (x) Tukkasotka VU Levähtäjät Heinätavi VU Isokoskelo NT Jouhisorsa VU Lapasotka VU EN Lapinkirvinen VU Liro x Luhtahuitti x NT Merikotka x VU VU Muuttohaukka x EN VU Mustakurkkuuikku x VU Pikkulokki x x Pikku-uikku x VU NE Selkälokki VU VU Suokukko x NT EN Tukkakoskelo NT Uivelo x Vesipääsky x VU x Taulukon ensimmäinen sarake kertoo lajin kuulumisesta EU:n lintudirektiivin mukaan suojeltaviin lajeihin. Seuraavat kaksi saraketta kertovat kansallisen uhanalaisuusluokituksen mukaisen statuksen vuoden 2000 ja tuoreen vuoden 2010 arvioinnin eli nykyisin käytössä olevan, monen lajin osalta muuttuneen statuksen. Sarake altaat kertoo minkä lajien osalta alue on tai on tunnetusti ollut merkityksellinen pesimä tai levähdysalue. Suojeluarvon kansainvälisesti käytetyt määritteet ovat seuraavat: NT = Silmälläpidettävä VU = Vaarantunut EN = Erittäin uhanalainen CR = Äärimmäisen uhanalainen NE = Arvioimatta jätetty 24

26 Liite D: Altaiden ranta- ja vesilinnusto päivittäin ja altaittain Päivämäärä 22. ja Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Mustalintu Isokoskelo Tukkakoskelo Silkkiuikku Nokikana Suokukko Mustaviklo Punajalkaviklo Valkoviklo Metsäviklo Liro Rantasipi Pikkulokki Naurulokki Selkälokki Kalatiira Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Metsähanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Lapasotka Telkkä Isokoskelo Silkkiuikku

27 Harmaahaikara Nokikana Pikkutylli Suokukko Mustaviklo Punajalkaviklo Liro Rantasipi Pikkulokki Naurulokki Kalatiira Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Silkkiuikku Harmaahaikara Luhtakana Nokikana Meriharakka Pikkutylli Kuovisirri Suosirri Suokukko Mustaviklo Valkoviklo Metsäviklo Liro Rantasipi Vesipääsky Pikkulokki Naurulokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki Kalatiira Mustatiira

28 Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Merihanhi Kanadanhanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Heinätavi Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Uivelo Silkkiuikku Mustakurkkuuikku Merimetso Harmaahaikara Luhtakana Luhtahuitti Liejukana Nokikana Meriharakka Pikkutylli Suosirri Suokukko Taivaanvuohi Mustaviklo Valkoviklo Metsäviklo Liro Rantasipi Pikkulokki Naurulokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki Kalatiira

29 Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Kanadanhanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Isokoskelo Silkkiuikku Harmaahaikara Liejukana Nokikana Suokukko Taivaanvuohi Mustaviklo Valkoviklo Liro Rantasipi Naurulokki Kalalokki Kalatiira Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Laulujoutsen Merihanhi Kanadanhanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Lapasotka Telkkä Isokoskelo

30 Pikku-uikku Silkkiuikku Merimetso Harmaahaikara Liejukana Nokikana Taivaanvuohi Naurulokki Harmaalokki Päivämäärä Laji/Allas I II III Yht. I II III Yht. Kyhmyjoutsen Laulujoutsen Kanadanhanhi Haapana Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Punasotka Tukkasotka Lapasotka Telkkä Uivelo Isokoskelo Silkkiuikku Harmaahaikara Liejukana Nokikana Naurulokki Selkälokki Harmaalokki Merilokki

31 Liite E: Muun linnuston päivittäinen esiintyminen Pvm / Laji Merikotka 1 Ruskosuohaukka 2 Varpushaukka 1 1 Sääksi 1 1 Nuolihaukka 1 Tervapääsky Törmäpääsky Haarapääsky Räystäspääsky Keltavästäräkki Västäräkki Satakieli Pensastasku 1 1 Kivitasku Pensassirkkalintu 1 Viitasirkkalintu 1 1 Ruokokerttunen Rytikerttunen Luhtakerttunen Viitakerttunen Rastaskerttunen Mustapääkerttu 1 Lehtokerttu 2 Pensaskerttu Pikkulepinkäinen Naakka 200 Kottarainen 4 6 Pikkuvarpunen 6 20 Tikli Hemppo Punavarpunen Pajusirkku

32 Pvm / Laji Merikotka Ruskosuohaukka Kanahaukka Varpushaukka Sääksi Nuolihaukka Muuttohaukka 1 Pikkutikka 1 Tervapääsky Haarapääsky Räystäspääsky Metsäkirvinen 1 Lapinkirvinen 1 1 Keltavästäräkki Västäräkki 70 Rautiainen Satakieli 1 Pensastasku 2 1 Kivitasku Ruokokerttunen Rytikerttunen Mustapääkerttu 2 1 Hernekerttu 10 Pensaskerttu Tiltaltti Pikkulepinkäinen Kottarainen Pikkuvarpunen Tikli Hemppo Pajusirkku

33 Liite F: poikueet altaittain Päivämäärä Laji/Allas II P II III P I II III P II III P I II III P I II III P I II III P II III P II III P I II III P Kyhmyjoutsen Haapana pesä Harmaasorsa Tavi Sinisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Telkkä Silkkiuikku 1 1 Liejukana Nokikana Rantasipi Naurulokki 7 x pesä 336 pull pm pm Kalatiira 10 pull 2 5 pm P = poikueiden määrä pull = poikanen pm = maastopoikanen 32