PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 1 / 20 3.3. SOSIAALITOIMI Toiminta-ajatus ja taloudelliset tavoitteet Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä arjen turvallisuutta järjestämällä ja tuottamalla laadukkaita sekä kustannustehokkaita palveluja. Sosiaalitoimi vastaa kuntalaisten palvelutarpeisiin asiakaslähtöisesti ja joustavasti kehittäen palveluja toimivaksi kokonaisuudeksi eri yhteistyötahojen kanssa. Taloudellisena tavoitteena on perusturvan kustannusten hillitseminen suhteessa kunnan kokonaistalouden resursseihin. Toiminnan kehittäminen ja muutosten ennakointi tähtää ajanmukaisiin ja kustannustehokkaisiin rakenteisiin ja palveluratkaisuihin. Strategiset tavoitteet Väestön ikääntyminen asettaa haasteita koko palvelutuotannolle. Painopisteinä käytäntöjä kehitettäessä ovat varhainen ennakointi, uudet toimintamallit, hyvinvointiteknologian käyttöönotto ja yhteistyön tiivistäminen yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointiteknologian käyttöönottoa kehitetään maakunnallisessa hankkeessa. Ikäihmisten palveluissa vahvistetaan erityisesti kotihoitoa ja muita kotiin annettavia palveluja ja tämä nostaa kotihoidon kustannuksia aikaisempaan verrattuna. Asumis- ja hoivapaikkatarve selvitetään vuoden 2016 aikana ja luovutaan tarpeettomista kiinteistöistä. Tehdään tiivistä yhteistyötä seututerveyskeskuksen kanssa perusterveydenhuollon kustannusten nousun hillitsemiseksi ja kustannusten leikkaamiseksi. Varhaisen tuen onnistuminen edellyttää tiivistä hallintokuntien välistä yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan uusia yhteistyön toimintamalleja ja uudenlaisia palveluratkaisuja, joita ovat mm. laitoshoitoa kevyemmät asumispalveluratkaisut, kuntouttavan työotteen juurruttaminen kaikkiin palveluihin sekä palvelusetelin käyttöönotto ja hoivayrittäjyyden edistäminen. Perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Keski-Suomen seututerveyskeskus. Mielenterveyspalvelut sekä mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen ovat siirtyneet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian vastuualueen järjestämiksi. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Terveydenhuolto- ja vanhuspalvelulain sekä sosiaalihuoltolain lainsäädännön tuomat muutokset huomioidaan palvelutuotannossa. Kunnanhallituksen nimeämä nuorten ohjaus- ja palveluverkosto edistää nuorten hyvinvointia. Joutsan kunta on saanut valtionapua etsivään nuorisotyöhön ja nuorten työpajan toimintaan. Nuorten ennaltaehkäisevän toiminnan tehostamiseksi liityttiin vuonna 2014 Nuorisotakuun kuntakokeiluun, mikä jatkuu edelleen. Valtuustokausittain tehtävä sähköinen laaja hyvinvointikertomus on vahvistettu kunnanvaltuustossa 8.6.2015 ja siihen asetettuja tavoitteita arvioidaan vuosittain ja tavoitteiden saavuttaminen huomioidaan palvelutuotannossa. Sosiaali- ja terveystoimen integraatiota vahvistetaan edelleen vuonna 2016. Yhteistyön keskeisiä alueita ovat hoidonporrastuksen kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen kesken, päihde- ja mielenterveyspalvelujen palvelustrategian ja lastensuojelusuunnitelman mukainen yhteistyö sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittäminen. Tavoitteena on myös hyvinvointikertomuksen tavoitteiden jalkauttaminen. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti Keski-Suomen yhteiseen sosiaalija terveydenhuollon integraation valmisteluun. Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa. Myös näiden palvelujen myöntämisen pitää kuitenkin aina perustua yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, eikä mitään asiakasryhmää voida sulkea palvelun piiristä kunnan ohjeistuksen perusteella. Pienten lasten ja heidän perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen tukemiseksi on palkattu perhetyöntekijä ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojelun perhetyöntekijän kanssa. Uuden sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan lapsiperheelle on järjestettävä välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista laissa mainittujen syiden vuoksi. Kotipalvelua on järjestettävä yleisenä perhepalveluna. Myös lastensuojelun asiakkailla on vastaava oikeus kotipalvelun saamiseen. Vuoden 2016 talousarviossa on varaus lapsiperheiden kotipalvelun järjestämiseksi.
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 2 / 20 Liikuntatoimi järjestää ikäihmisille ennaltaehkäisevänä toimena uimahallivuoroja ja ohjattua vesivoimistelua Leivonmäellä. Lisäksi seniorikeskuksen yhteydessä toimiva kuntosali on erilaisten ryhmien ja ikäihmisten käytössä kaikille yli 65-vuotiaille joutsalaisille. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon palvelujen optimoimiseksi. Lisäksi käynnistetään yhteistyö seututerveyskeskuksen Joutsan yksikön kanssa henkilöstön työnvaihdosta. Vanhuspalveluiden koko henkilökunnalle järjestetään laajamittainen työyhteisön kehittämis- ja työnohjausprosessi. Painopisteinä toimintoja kehitettäessä ovat olleet varhainen ennakointi, uudet toimintamallit, hyvinvointiteknologian käyttöönotto ja yhteistyön tiivistäminen yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointiteknologian käyttöönottoa oli tarkoitus kehittää maakunnallisessa hankkeessa, mutta hanke ei toteutunut. Ikäihmisten palveluissa vahvistettiin kotihoitoa kysynnän mukaan ja loppuvuodesta käynnistettiin yöpartiotoiminta. Palvelusetelin käyttöönottoa valmisteltiin ottamalla käyttöön kehitysvammaisten ja ikäihmisten tehostetun palveluasumisen palvelusetelit. Vuoden loppupuolella useampi hoivayritys ilmaisi kiinnostuksen hoivakodin rakentamiseen Joutsaan. Ikäihmisten palveluissa on koko vuoden aikana ollut haasteita henkilökunnan saannissa ja henkilökunta on joustanut, jotta palvelut on saatu toteutettua. Sijaishankinta on työllistänyt esimiehiä aikaisempaa enemmän. Asumispalvelujen henkilökuntamitoitusta on korjattu palkkaamalla määräaikaisia työntekijöitä. Yhteistyö Seututerveyskeskuksen ja ensihoidon kanssa on ollut tiivistä. Valmistelussa olevaa palvelurakenne-esitystä ei ole saatu tehtyä monien väliin tulevien tekijöiden vuoksi (valtakunnalliset sote-linjaukset ja maakunnallinen sote-valmistelu, tk-sairaalan peruskorjauksen käynnistyminen, kehitysvammaisten asumisen järjestäminen palvelusetelillä). Aluehallintovirasto on arvioinut kuntien hyvinvointikertomukset ja hyvinvointikertomusta kehitetään saadun palautteen mukaan. Henkilökuljetusten kehittämishanke päättyi kesäkuussa ja sen tuloksia hyödynnettiin syksyllä 2016 käynnistyneessä hallintokuntarajojen ylittävässä kuljetusten kilpailutuksessa, jolloin kunnan järjestämät kuljetukset kilpailutetaan yhtenä kokonaisuutena. Vanhuspalvelujen laajamittainen työyhteisön kehittämis- ja työnohjausprosessi jatkui edelleen. Kunnan kotisivuja on sosiaalitoimen osalta päivitetty sekä muokattu sivujen sisältöä entistä paremmin palvelemaan eri asiakasryhmiä. Ikäihmisten palveluiden osalta mm. tietoa on lisätty ja otsikoinneilla selkeytetty. Kehitysvammaisten palveluista löytyy ajankohtaisia asioita myös Facebookista. 3.3.1. SOSIAALITOIMEN HALLINTO Sosiaalitoimen hallintoon kuuluvat lautakunnan sekä peruspalvelujohtajan (50 %), kanslistin (50 %) ja toimistosihteerin (80 %) toimintakulut. Toimialan yleiskuluprosentti on 1,4 %. Palvelualueen kulut sisältyvät tuotehintoihin. Toiminta on ollut talousarvion mukaista. Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Päivi Hakulinen Sosiaalitoimen hallinto Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 128 829 105 270 118 170 118 776 100,5 % Toimintakulut -128 710-105 270-118 170-125 241 106,0 % Poistot -119 0 0 Tilikauden tulos 0 0 0-6 464-100,0 %
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 3 / 20 3.3.2. SOSIAALITYÖ Sosiaalityöntekijät Sosiaalityössä tavoitteena on vastata asiakkaan tuentarpeeseen sosiaalitakuun mukaisesti. Toimeentulotukilain, vammaispalvelulain, lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain asettamien vaatimusten mukaisesti asiakkaan tuen tarve on otettava käsittelyyn seitsemän arkipäivän aikana. Sosiaalityössä on johtava sosiaalityöntekijä, vastuualueena lastensuojelu ja lastenvalvojan tehtävät, vammaispalvelut sekä johtavan sosiaalityöntekijän tehtävät, yksi sosiaalityöntekijä, vastuualueena aikuissosiaalityö sekä toinen sosiaalityöntekijä, jonka vastuualueena ovat koulukuraattorin tehtävät. Molempien sosiaalityöntekijöiden vastuualueena on yhdennetty sosiaalityö, johon kuuluvat mm. lastensuojelun ja toimeentulotuen tehtävät. Lisäksi sosiaalitoimiston henkilökuntaan kuuluvat lastensuojelun perhetyöntekijä ja kesällä 2015 valittu toinen perhetyöntekijä, jonka työ painottuu ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Toiminta on ollut enimmäkseen talousarvion mukaista. Kasvatus- ja perheneuvolan ostopalvelut alittavat talousarvion. Kasvatus- ja perheneuvontaan asiakkaat voivat hakeutua palveluun itsenäisesti. Sosiaalityöntekijöiden osalta on pysytty talousarviossa. Hankkeista uutena elokuussa 2016 alkoi Kansa-koulu hanke, jonka tarkoitus on yhdenmukainen kirjaaminen ja sosiaalitoimen kirjausten siirtyminen asiakkaiden saataville valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Kansa-koulu hankkeen kirjaamiskouluttajana toimii sosiaalityöntekijä, joka kävi kouluttajille tarkoitetuissa koulutuksissa syksyllä 2016 ja pitää vuoden 2017 alkupuolella 1-2 kirjaamiskoulutusta Toivakan, Luhangan ja Joutsan sosiaaliosastojen työntekijöille. Suunta -hanke painottui nuorten ryhmätoimintaan ja järjestettiin Jyväskylästä käsin, josta saadaan mm. psykoterapeutin ammattitaitoa joutsalaisten nuorten ryhmän vetämiseen. Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke on käynnissä ja sen ryhmätoiminta järjestetään Joutsassa, hankkeen kautta koulututusta saaneiden perhetyöntekijöiden vetämänä heti, kun asiakkaita ryhmään löytyy tarpeeksi. Sosiaalihuollon asiakkaiden palveluista ei ole tullut muistutuksia vuoden 2016 loppuun mennessä. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä Leena Seppälä Sosiaalityöntekijät Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 2 335 0 0 7 020-100,0 % Toimintakulut -228 446-237 970-239 280-232 112 97,0 % Toimintakate -226 112-237 970-239 280-225 092 94,1 % Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 Tot 2015 TA 2016 Sosiaalityön tunti tunnit, lkm 2800 2800 2 800 à-hinta 71,33 75,17 75,10 Yhteensä 199 735 210 470 210 280 Erillismäärärahat: Sosiaalipäivystys, sosiaaliasiamies, sosiaalialan kehittämiskeskus 28 711 27 500 29 000 Yhteensä 228 446 237 970 239 280 Tuotekuvaukset: Sosiaalityön tunti Yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä asiakkaiden tukeminen omatoimisessa sosiaalisten epäkohtien ehkäisemisessä ja korjaamisessa sekä hyvinvointia tukevien ja edistävien olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä mm. toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelun, lastensuojelun kuntouttavan työtoiminnan ja lastenvalvojan toimenpiteiden avulla.
Sosiaalityö, lasten ja perheiden palvelut PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 4 / 20 Lastensuojelulain (417/2007) mukaan kunnan on turvattava lapselle oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on edistettävä lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tarjottava perheelle ja muille huoltajille riittävä tuki lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Lasten ja perheiden palvelut koostuvat lastensuojelun perhetyöstä, avohuollon tukitoimenpiteistä, kasvatus- ja perheneuvonnan, lapsiperheiden kotipalvelun ja sijaishuollon palveluista. Perhetyö: Perhetyö on lastensuojelun avohuollon tukitoimenpide. Perhetyöllä tarkoitetaan perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan mm. tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Kasvatus- ja perheneuvonta Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Lasten sijaishuolto Elokuussa 2015 jälkihuollossa oli 12 lasta, sijoitettuna yhdeksän (9) lasta, joista kuusi (6) perhehoidossa. Uudet sijoitukset järjestetään ensisijaisesti perhehoitona. Perhetyöntekijöistä toisen työ painottuu sosiaalihuoltolain mukaiseen (entiseen ennaltaehkäisevään) perhetyöhön ja toisen tehostettuun perhetyöhön (entinen lastensuojelun perhetyö). Työskentely perhetyöntekijöiden kesken tapahtuu tiiviissä yhteistyössä. Vuoden aikana on huostaan otettuna ollut yhteensä 12 lasta. Joista perhehoidossa kahdeksan (8) ja laitossijoituksessa neljä (4). Yksi pitkäaikainen laitoshuollon sijoitus purettiin kesäkuussa. Kolme lasta on vuoden aikana ollut lyhytaikaisessa avohuollon sijoituksessa. Jälkihuollossa on 12 nuorta. Määrä on pysynyt suhteellisesti samana. Vuonna 2017 moni heistä täyttää 21 vuotta, jolloin jälkihuolto loppuu. Kaikilla jälkihuoltonuorilla on lakisääteinen mahdollisuus tukitoimiin omasta kunnasta. Lasten sijaishuolto on sekä perhehoidon että laitoshoidon ja ammatillisten perhekotien osalta ylittänyt vähän talousarvion. Muut lasten ja perheiden palvelut on selvästi ylittänyt talousarvion. Lastensuojelut uusimmat sijoitukset ovat tehty perhehoitoon, eivät laitoshoitoon, mikä on voimassa olevan lastensuojelulain, lastensuojelun valtakunnallisten ohjeiden ja talousarvion mukaista. Kustannuksia on lisäännyt avohuollon palveluiden lisääntyminen, mm. jälkihuolto ostopalveluna nuoren asuinpaikkakunnalta, lyhytaikaisten avohuollon sijoitusten lisääntyminen ja muiden avohuollon palveluiden, mm. tukiperheiden ja ensikodin palveluiden, lisääntyminen. Avohuollon palvelut ehkäisevät pitkäaikaisia sijoituksia ja huostaanottoja. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä Leena Seppälä Sosiaalityö, lapset ja perheet Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 18 380 22 800 31 900 25 837 81,0% Toimintakulut -523 804-549 140-609 360-725 606 119,1% Toimintakate -505 424-526 340-577 460-699 769 121,2% Tunnusluvut: Perhehoidossa olevien määrä 31.12. 6 6 6 8 Laitoshoidossa olevien määrä 31.12. 4 4 4 4 Jälkihoidossa 31.12. 12 12 13 12
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 5 / 20 Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Perhetyön tunti tunnit, lkm 1 200 2 000 2 400 à-hinta 51,55 50,34 42,69 Yhteensä 61 865 100 670 102 450 Erillismäärärahat: Kasvatus ja perheneuvonta 22 913 31 860 27 190 Lasten ja nuorten perhehoito 118 926 101 250 127 670 Perhetyön ostopalvelut 49 710 15 000 20 000 Lastensuojelun laitoshoito 262 863 300 360 332 050 Lasten ja perheiden kotipalvelu 7 528 0 0 Yhteensä 523 804 549 140 609 360 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö on aikuisille suunnattua, suunnitelmallista ja tavoitteellista sosiaalityötä. Tavoitteena on asiakkaan kuntoutumisen ja elämänhallinnan edistäminen. Aikuissosiaalityö keskittyy aikuisten ongelmatilanteisiin, erityisesti työttömyyteen, talouteen, päihteisiin, mielenterveyteen sekä laajemmin elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin. Aikuissosiaalityö sisältää mm. toimeentulotuen, kuntouttavan työtoiminnan, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työhön aktivoinnin, päihdehuollon sekä kotouttamistyön. TyöVarikko Joutsan TyöVarikon toiminta on vakinaistettu 1.3.2012 kunnan omaksi toiminnaksi ja sinne on palkattu vastaava työja yksilövalmentaja sekä työvalmentaja. Toiminnan tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömien arjen hallintaa ja vahvistaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan paikallisesti yhdessä muiden viranomaisten ja yritysten kanssa. Nuorten työpaja Nuorten työpaja-hanke jatkaa toimintaansa tulevana toimintakautena Joutsan TyöVarikon yhteydessä. Nuorten työpajalla työskentelee työ -ja yksilövalmentaja. Nuorten työpajalle on myönnetty valtionavustusta toimintaan. Nuorten työpajalle ohjautuvat nuoret ovat yhteiskunnallisesti katsottuna haasteellisimmassa työ- ja opiskelupaikkojen suhteen ja pajajaksojen kesto on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Nuorten työpajan tarkoituksena on parantaa nuorten elämänhallintataitoja, itsenäistymistä, osallisuutta yhteiskuntaan ja kiinnittymistä palveluihin. Päihdehuolto Vahvistetaan ehkäisevää päihdetyötä ja varhaista puuttumista avohuollossa. Lisäksi tuetaan yksilöä päihdekierteen katkaisemisessa sekä normaalin päihteettömän arjen ja elämänhallinnan saavuttamisessa. Osallistutaan mielenterveys- ja päihde-palveluiden seudulliseen kehittämiseen. Osallistutaan yhteistyössä terveys- ja koulutoimen järjestämään Päihdeputki -tempaukseen valtakunnallisella päihdetyön viikolla. Polikliininen päihdehuolto: Päihdesairaanhoitaja Timo Ervastilta ostetaan päihdetyön avovastaanottotoimintaa yksi (1) päivä viikossa. Päihdeongelmaisten laitoshoitoa ostetaan 1-2 henkilölle. Jyväskylän a-klinikalta ostetaan käyntejä satunnaisesti. Perusturvalautakunta hankkii päihde- ja mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa avustamalla Joutsan päiväkeskusyhdistys ry:tä toimintatilojen vuokrakustannuksissa. Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten hoivaa ja asumispalveluja järjestetään Palvelukoti Leivossa seitsemälle joutsalaiselle ja asumispalveluja kahdelle sekä yhdelle kehitysvammahuollon asiakkaalle ja yhdelle vammaispalvelujen asiakkaalle. Toimeentulotuki Aikuissosiaalityön kustannukset ovat osin pysyneet talousarviossa. Ehkäisevä toimeentulotuki alittaa talousarvion. Täydentävä toimeentulotuki on vähän ylittänyt talousarvion ja perustoimeentulotuki on selvästi ylittänyt talousarvion.
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 6 / 20 Perustoimeentulotuen menoihin ei voida vaikuttaa, koska se on lakisääteinen etuus. Syynä perustoimeentulotuen menojen kasvuun on asiakkaiden lisääntynyt määrä ja määrärahan mitoittaminen aikaisempaa pienemmäksi. Takaisinperinnällä asiakkailta saatavat tulot on arvioitu liian suureksi talousarviossa. Käytännössä asiakkailta periminen on ollut hankalaa ja joissain tapauksissa perimisestä on sosiaalisista syistä jouduttu luopumaan. Myös maahanmuuttajien etuudet ovat kasvattaneet huomattavasti toimeentulotukisummaa, eikä valtionhallinnolta niihin haettava korvaus näyt vielä tilinpäätöksessä. Perustoimeentulotuen valtionosuuksia ei vielä ole kokonaan maksettu vuodelta 2016. Työmarkkinatuen kuntaosuus on ylittänyt talousarviossa arvioidun. Joutsan TyöVarikko Joutsan TyöVarikolla on ollut vuoden 2016 aikana kuusi työntekijää. Vastaavan työ- ja yksilövalmentajan sekä työvalmentajan lisäksi työsuhteessa on ollut kaksi palkkatuella palkattua työnohjaajaa, toinen puuverstaalla ja toinen tekstiilipuolella. Heidän lisäkseen TyöVarikolle on ohjattu kaksi velvoitetyöllistettyä, joista toisen työsuhde alkoi vuoden 2015 puolella ja päättyi maaliskuun 2016 lopussa. Toisen velvoitetyöllistettävän työsuhde päättyi lokakuussa 2016. TyöVarikolla on ollut vuoden 2016 aikana 35 asiakasta. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 22 asiakasta ja sosiaalisessa kuntoutuksessa 6 asiakasta. Toimintapäiviä varikolle on kertynyt 187 ja käyttöpäiviä yhteensä 1391. TyöVarikon toiminta tulee pysymään talousarviossa, vaikka muun muassa palkkakustannusten ja kaluston osalta talousarvio tulee ylittymään. Nuorten Työpaja Nuorten työpajalla on vuoden 2016 aikana ollut asiakkaita yhteensä 11, joista naisia 4. Asiakkaista vuoden aikana on ollut 9 asiakasta kuntouttavassa työtoiminnassa ja kaksi asiakasta työkokeilussa. Nuorten työpajalla toimintapäiviä oli 187 ja käyttöpäiviä 267. Nuorten työpajalle myönnettiin valtionavustus työpajatoimintaan ajalle 1.7.2016-30.6.2017 (30 000 ), jonka turvin toimintaa jatkettiin. Avustus on kohdennettu nuorten työpajan työ- ja yksilövalmentajan palkka-, koulutus ja matkakuluihin. Kuntakokeilu Kuntakokeilun raportointi on työntekijöiden mukaan ollut turhan työlästä asiakkaiden määrään nähden. Jyväskylän kanssa yhtenäinen kirjaamis- ja raportointimalli tuntuu sopivan paremmin kaupungin suuriin asiakasmääriin. Asiakkaita on kirjattu järjestelmään noin viisi (5). Kuntakokeilun myötä on ollut mm. etsivän nuorisotyöntekijän vetämää ryhmätoimintaa nuorille, jotka eivät osallistu Nuorten työpajan toimintaan. Vuoden 2016 lopussa kuntakokeilu loppui ja siitä tehdään loppuraportti v. 2017 alussa. Aikuissosiaalityö Kuntouttava työtoiminta ylittää talousarvion. Yhtenä syynä on lakisääteinen matkakorvaus kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, joita tulee TyöVarikolle myös kaukaa, kuten Leivonmäeltä. Korvauksia kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ei ole vielä kokonaan maksettu kunnalle vuodelta 2016. Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittää hieman talousarvion, koska pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut n. kymmenellä henkilöllä vuoden aikana. Määrä pysyy melko tasaisena, vaikka ihmiset vaihtuvat. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on pitkiä aikoja töissä tai työtoiminnassa, mutta listalle tulee kuukausittain uusia työttömiä. Muut Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut on ylittänyt talousarvion. Osa mielenterveysongelmaisista on sijoitettu asumispalveluihin suoraan ja osa sairaanhoitopiirin arviolla ja päätöksellä. Suoraan Joutsan Kartanokotiin sijoitettuja on neljä, joista yksi vuonna 2015 ja yksi vuonna 2016. Suoraan sijoitetuista osa oli aikaisemmin ikäihmisten asumispalvelujen piirissä. Uusia sijoituksia ei ole näköpiirissä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sijoittamia asiakkaita on vaihdellen 4-8 asiakasta, koska osalla asumispalvelu on lyhytaikaista. Päihdeongelmaisten laitoshoito ja asumispalvelut ylittävät hieman talousarvion ja polikliininen päihdehuolto ja raittiustyö alittavat talousarvion. Lisäksi ostettiin päihdehuollon asumispalveluja. Päiväkeskusyhdistyksen toiminnan tu-
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 7 / 20 keminen on raittiustyötä. Polikliininen päihdehuolto on toteutunut ostamalla päihdesairaanhoitajan palveluita asiakkaille. Joutsan Päiväkeskusyhdistys on muuttanut vuoden 2016 alussa Opintolan tiloista Kuntalan tiloihin. Samoissa tiloissa on käynnistynyt kaikille kuntalaisille tarkoitettu Hyvinvointitupa -hanke. Vastuuhenkilö: Johtava sosiaalityöntekijä Leena Seppälä Aikuissosiaalityö Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 312 694 285 600 284 900 281 047 98,6% Toimintakulut -1 096 682-1 294 110-1 263 920-1 450 312 114,7% Toimintakate -783 988-1 008 510-979 020-1 169 265 119,4% Tunnusluvut: TyöVarikossa valmennettavien lkm 43 15 30 35 Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 2016 TyöVarikon toiminta valmennuspäivät lkm 2020 3 000 3 000 à-hinta 74,78 66,24 68,95 Yhteensä 151 049 198 710 206 840 Erillismäärärahat Perustoimeentulotuki 332 770 352 930 321 220 Ehkäisevä toimeentulotuki 10 228 5 160 5 100 Täydentävä toimeentulotuki 48 980 40 860 40 670 Kuntouttava työtoiminta 5 496 4 760 4 750 Työmarkkinatuen kuntaosuus 222 911 350 040 340 040 Nuorten Työpaja -hanke 39 029 23 810 42 030 Päihdehuolto 31 482 44 670 42 270 Mielenterv.ong. asumispalvelut 251 736 273 170 261 000 Elatustutki, talous-velkaneuv. 3 001 0 0 Yhteensä 1 096 682 1 294 110 1 263 920 SOSIAALITYÖ YHTEENSÄ Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 333 409 308 400 316 800 313 904 99,1% Toimintakulut -1 848 933-2 081 220-2 112 560-2 408 153 114,0% Toimintakate -1 515 524-1 772 820-1 795 760-2 094 245 116,6% 3.3.3. VANHUSTEN PALVELUT Strategiset tavoitteet Kuntastrategian tavoitteena on, että 75 -vuotta täyttäneistä kuntalaisista noin 91-92 % asuu kotona tai palveluasunnoissa, tehostetussa palveluasumisessa 6-7 %, omaishoidontuen piirissä 6-7 % ja säännöllisen kotihoidon piirissä olisi 13-14 %. Valtakunnallinen tavoite on, että vain 2-3 % ikäihmisistä asuisi laitoksissa. Vuoden 2015 alusta lukien tuli voimaan lakiuudistus, minkä mukaan iäkkään henkilön palveluntarpeeseen vastataan pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito on turvattava ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla.
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 8 / 20 Vanhuspalveluissa on otettu käyttöön mittari toimintakyvyn arviointiin sekä asiakkaiden hoitoisuuden mittaamiseen. Tehostetun palveluasumisen sääntökirja on hyväksytty ja palveluseteli otetaan käyttöön keväällä 2017. Kolmikanta yhteistyö asumispalveluiden, kotihoidon ja Seututerveyskeskuksen kanssa on tiivistetty ja tehty kehittämistyötä, jonka tavoitteena on ollut lisätä henkilöstön osaamista, tietoisuutta eri yksiköiden tehtäväkentästä ja sujuvoittaa asiakassegmentointia palveluketjussa. Vanhuspalveluiden yksiköiden kesken on otettu käyttöön työnkierto. Kuluvan vuoden aikana on noussut merkittäväksi haasteeksi koulutetun henkilöstön saaminen avoimiin työsuhteisiin sekä niin pitkiin kuin lyhyisiin sijaisuuksiin. Perusturvalautakunta hyväksyi toukokuussa neljän varahenkilön vakanssin perustamisen vanhuspalveluihin. Kotihoidon yöpartiotoiminnan aloittamiseksi henkilökuntaa on vahvistettu kahdella lähihoitajan vakanssilla. Yöhoitoon osallistuvien henkilöiden osaamista vahvistettiin Keskussairaalan ja ensihoidon yhteistyöllä. Yöpartiotoiminta alkoi joulukuussa. Vanhuspalveluiden koko henkilöstön osaamista on vahvistettu eri sisältöisillä koulutuksilla (Haipro, LOVE-LOP, RAVA jne). Palveluohjaustyöryhmän työtä on jäntevöitetty ja työryhmään on tullut mukaan lääkäri ja vuodeosaston sairaanhoitaja. Palveluprosessi ja päätöksenteko ovat selkeytyneet. Vanhuspalveluiden työntekijöiden perustyönkuvat on laadittu ja ne on käyty henkilöstön kanssa läpi. Työnohjaus Palvelukeskus Jousen ja kotihoidon henkilöstölle on jatkunut työhyvinvoinnin edistämiseksi. Vanhuspalveluissa ei ole tehty sosiaalihuoltolain mukaisia muistutuksia kuluneen vuoden aikana. Hyvinvointitupa-hankkeesta ja Kukoistava Kotihoito-hankkeesta on tullut rahoituspäätökset. Hankkeet alkavat vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 aikana toimintaa suunnattiin ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen ja niiden toteuttamiseen tulevan sote-valmistelun mukaisesti. Palvelutarpeen arviointiprosessia on kehitetty asiakaspalvelun näkökulmasta sekä toimintojen järjestämisen näkökulmasta. 3.3.3.1. VANHUSTEN ASUMISPALVELUT Vanhusten asumispalvelut sisältävät ostopalveluna seututerveyskeskuksen sairaalassa ja kunnan omana toimintana Palvelukeskus Huuponhovissa toteutettavan laitoshoidon, tehostetun palveluasumisen Palvelukeskus Jousessa ja Mäntypirtissä sekä Kirkkokankaalla olevan palveluasumisen. Lisäksi vanhusten palveluasumiseen kuuluu yksityisiltä ostettava palvelu. Vanhusten laitoshoito Palvelukeskus Huuponhovi Terveyskeskussairaalan pitkäaikaista laitoshoitoa ostetaan 1-2 paikkaa henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista laitoshoitoa lääketieteellisin perustein sairaalassa. Tämän lisäksi laitoshoitoa järjestetään Palvelukeskus Huuponhovissa. Pitkäaikaishoitoa tarjotaan asiakkaille, jotka eivät palvelutarpeen arvioinnin perusteella pysty asumaan tehostetussa palveluasumisessa. Huuponhovissa on käytössä 16 laitospaikkaa, joista 1-3 voidaan käyttää lyhytaikaishoidon tarpeeseen. Lyhytaikaishoitoa kehitetään niin, että asukkailla on hoitosuunnitelmassa asetetut tavoitteet lyhytaikaishoidolle ja tavoitteiden saavuttaminen on arvioitu asukkaan lyhytaikaishoidon päättymisen jälkeen tehtävässä yhteenvedossa. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Terhi Kallio Vanhusten laitoshoito, Huuponhovi Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 182 206 163 550 167 500 228 971 136,7% Toimintakulut -925 757-931 690-885 920-923 123 104,2% Toimintakate -743 550-768 140-718 420-694 152 96,6%
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 9 / 20 Huuponhovi TP 2014 TP 2015 TOT 2016 pitkäaikaispaikat 11 15 16 hoitopäivät 3949 5585 5720 kustannukset /hpv br 160 163,87 kustannukset /hpv netto 128 130,42 Huuponhovissa on ollut kaikki 16 laitoshoidon paikkaa pitkäaikaishoidon käytössä. Vanhuspalveluiden lyhytaikainen hoito on keskitetty Palvelukeskus Jouseen. Palvelukeskuksen toiminnassa on huomioitu erityisesti asukkaiden viriketoiminta ja ulkoilutus. Yhteistyössä seututerveyskeskuksen kanssa on kiinnitetty huomiota asukkaiden suuhygienian hoitoon. Hoitajamitoituksen turvaamiseksi Palvelukeskus Huuponhoviin palkattiin syksyllä kaksi määräaikaista lähihoitajaa. Palvelukeskus Huuponhovin ateriat on valmistettu syksystä lähtien terveysaseman keskuskeittiöllä ja se on tuonut muutoksia henkilökunnan työtehtäviin. Hoitajamitoituksen turvaamiseksi Huuponhoviin on saatu perusturvalautakunnalta täyttölupa kahden määräaikaisen lähihoitajan palkkaamiseksi. Tehostettu palveluasuminen Palvelukeskus Jousi Palvelukeskus Jousessa on käytössä tehostettuun palveluasumiseen 34 huonetta. Asukas maksaa vuokran, hoivamaksun, ateriat, lääkkeet, turvamaksun, vaatehuollon ja siivouksen. Omahoitaja tekee asukkaalleen hoito- ja palvelusuunnitelman yhdessä asukkaan ja hänen läheisensä kanssa, joka tarkistetaan puolivuosittain tai tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi asukkaan jokapäiväistä hoitoa ohjaa hoitosuunnitelma. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Terhi Kallio Tehostettu palveluasuminen, Jousi Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 600 294 569 000 624 000 595 880 95,5% Toimintakulut -1 916 891-1 843 000-1 904 460-1 955 542 100,2% Toimintakate -1 316 597-1 274 000-1 280 460-1 359 551 102,5% Jousi TP 2014 TP 2015 TOT 2016 pitkäaikaispaikat 36 35 36 lyhytaikaiset 5 hoitopäivät 13722 13505 14630 kustannukset /hpv br kustannukset /hpv netto Tuotekuvaus: Tehostetun palveluasumisen hoitopäivä Palveluasumisen hoitopäivä sisältää asukkaan päivittäisen hoivan, terveyden- ja sairaanhoidon sekä toimintakyvyn tukemisen kuntouttavalla työotteella. Asiakas maksaa erikseen hoivan, lääkkeet, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), ravinnon, vaatehuollon, siivouksen, tarvikkeet ja turvapalvelun. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään asiakkaan tarvitsema hoito ja palvelut.
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 10 / 20 Palvelukeskus Jousessa on ollut 35 huonetta pitkäaikaishoidon käytössä. Lyha-jaksolaisia (lyhytaikainen hoiva- ja hoito) on hoidettu kahdessa huoneessa (yhteensä neljä paikkaa). Lisäksi käytössä on ollut arviointihuone äkillistä hoidontarvetta varten tai hoidontarpeenarviointia varten. Lyha -jaksojen ja arviointihuoneen käyttöä on tehostettu, millä on pystytty tukemaan asiakkaiden kotona selviytymistä, kotihoidon työtä sekä omaishoitajien jaksamista. Vanhuspalveluiden fysioterapeutin roolia lyha-jaksojen toiminnassa on tehostettu. Henkilöstön mitoituksen varmistamiseksi on palkattu kaksi määräaikaista lähihoitajaa. Viriketoimintaa ja ulkoilutusta on tehostettu. Asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä on huomioitu suuhygienian hoito seututerveyskeskuksen kanssa. Jousen kodinomaisuuteen on kiinnitetty huomiota asukasviihtyisyyden lisäämiseksi. Seinien maalauksesta sekä kalusteiden ja tekstiilien hankinnasta on olemassa suunnitelmat. Asukashuoneisiin on hankittu uusia sänkyjä, patjat ja tyynyt sekä liikkumisen apuvälineitä on uusittu. Valvottu palveluasuminen Mäntypirtti Mäntypirtti sijaitsee Palvelukeskus Huuponhovin yhteydessä, joka on vuokrattu Joutsan kunnalle Leivonmäen vanhustenkotiyhdistykseltä. Toiminta on tehostettua palveluasumista. Yksikössä on kahdeksan (8) asuntoa ja yhteiset toimitilat. Työskentelyssä korostuu yhteisöllisyys, omatoimisuuden tukeminen ja itsenäinen asuminen. Asukkaat saavat päivittäisen hoivan, huolenpidon ja sairaanhoidon Palvelukeskus Huuponhovin henkilökunnalta. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Terhi Kallio Tehostettu palveluas. Mäntypirtti Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 98 114 104 000 106 600 101 088 94,8% Toimintakulut -172 240-173 880-268 220-276 415 103,1% Toimintakate -74 126-69 880-161 620-175 326 108,5% Mäntypirtti TP 2014 TP 2015 TOT 2016 asiakkaita 8 8 8 hoitopäivät 2920 2920 2893 Tuotekuvaus: Mäntypirtin valvotun palveluasumisen hoitopäivä Mäntypirtin asukkaina on henkilöitä, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Asiakas maksaa asiakasmaksun, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), aterioinnin, vaatehuollon, siivouksen, turvapalvelun sekä lääkehoitonsa itse. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään asiakkaan tarvitsema hoito ja palvelut. Mäntypirtin kaikki asunnot ovat olleet täynnä. Asukkaat osallistuvat yhteisesti Huuponhovin kaikkeen toimintaan. Valvottu palveluasuminen Kirkkokangas Kirkkokangas sisältää kahdeksanpaikkaisen palvelutalon, sen läheisyydessä olevan pihapiirin asunnot sekä yhteisöasumisen mahdollistavan huoneiston. Kirkkokankaalla tehtävästä hoitotyöstä vastaa kotihoidon työntekijät. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies Marjatta Virtanen
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 11 / 20 Valvottu palveluasuminen, Kirkkokangas Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 89 660 96 950 96 950 41 791 43,1% Toimintakulut -318 222-292 630-302 250-171 697 56,8% Toimintakate -228 562-195 680-205 300-129 905 63,3% Kirkkokankaan palvelutalo TP 2014 TP 2015 TOT 2016 asiakkaita 8 8 4 hoitopäivät 2017 2920 881 Tuotekuvaus: Kirkkokankaan valvotun palveluasumisen hoitopäivä Kirkkokankaan palvelutalon asukkaina on henkilöitä, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti. Henkilökunta on paikalla klo 7-21 ja yöaikaan asukkailla on käytössä turvapuhelin ja kulunvalvonta. Asiakas maksaa erikseen hoivan, lääkkeet, asumiskustannukset (vuokra, vesi, sähkö), ravinnon, vaatehuollon, siivouksen, tarvikkeet ja turvapalvelut. Kirkkokankaan palvelutalon toiminta on päättynyt 1.6.2016. Päättymisen syynä oli, että taloon ei tullut uusia hakemuksia vapautuneisiin asuntoihin. Kirkkokankaan palvelutalon varustus oli haasteellinen, koska kaikissa huoneissa ei ollut omaa wc:tä, eikä näin ollen täytä nykyisiä kriteereitä palveluasumiselle. Kirkkokankaan palvelutalo on tyhjillään ja talolle etsitään uutta toimintamuotoa. Yhteisöasumiskäytössä ollut tila on palautettu kerhotilaksi, jossa pihapiirin asukkaat kokoontuvat päivittäin. Tilasta on tehty ns. tupa, jossa asukkaat tapaavat toisiaan, katsovat TV:tä ja kotihoidon henkilöstön toimesta järjestään viriketoimintaa. Ostopalveluna toteutettavat asumispalvelut Muistisairaille asiakkaille ostetaan 11 hoivapaikkaa Joutsan Palvelukotiyhdistyksen ryhmäkodista. Hoitopaikkojen ostamisen määrä perustuu 1997 tehtyyn sopimukseen. Hoivakoti Pajulinnusta ostetaan 3 hoivapaikkaa. Ostopalvelupaikkoja tarkastellaan vuosittain. Ikääntyvien perhehoitoon pyritään löytämään uusia perheitä. Vastuuhenkilö: Asumispalvelujen- ja hoitotyön esimies Terhi Kallio Asumisen ostopalvelut Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 42 835 41 000 42 000 64 471 153,5% Toimintakulut -608 415-672 930-764 310-1 007 157 131,8% Toimintakate -565 580-631 930-722 310-942 685 130,5% Tehostettu ostopalvelut asumispalvelu, TP 2014 TP 2015 TOT 2016 hoitopäivät 4700 6330 Joutsan Palvelukodilta on kaikki 11 paikkaa käytössä ja yhteistyötä on tiivistetty. Lisäksi tehostettua palveluasumista on ostettu yksityisiltä palveluntuottajilta 17 paikkaa, koska oman palvelutuotannon asiakaspaikat ovat olleet täynnä. Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoitotoiminta on aloitettu kevään 2016 aikana. Ikäihmisten perhehoito TP 2014 TP 2015 TOT 2016 asiakkaita 0 0 11 hoitopäivät 0 0 288
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 12 / 20 Kaksi ikäihmisten perhehoitajaa tekee lyhytaikaista perhehoitoa ja yksi pitkäaikaista ikäihmisten perhehoitoa. Perhehoitoa on käyttänyt yksitoista asiakasta. 3.3.3.2. KOTIIN ANNETTAVAT PALVELUT Kuntastrategian tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista noin 91-92 % asuu kotona tai palveluasunnoissa. Säännöllisen kotihoidon piirissä olisi 13-14 % sekä omaishoidontuen piirissä 6-7 %. Ikäihmisten palveluissa korostuu erityisesti palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus. Arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Yli 75-vuotiaiden sekä ylintä hoitotukea saavien osalta arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä henkilön tai hänen omaisen/läheisen tai laillisen edustajan yhteydenotosta. Palveluohjauksessa asiakasta/läheistä informoidaan eri palvelujen vaihtoehdoista. Palveluihin ohjautumisen kriteerit ja kotihoidon toiminnan sisältöä päivitetään, jolla varmistetaan, että palvelu vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen. Kotihoito Kotihoidon asiakkaaksi tullaan hakemuksen ja palvelutarpeen arvioinnin kautta. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat säännöllisen kotihoidon asiakkaita. Asiakasvalintojen pohjana käytetään kotihoidon toiminnalle asetettuja kriteereitä. Kotihoidon henkilöstön tehtävänä on turvata asiakkaan kotona tapahtuva sairaanhoito, hoiva ja huolenpidon tarve sekä terveydentilan seuranta. Asiakkaiden terveydentilasta henkilöstö konsultoi tarvittaessa lääkärin kanssa. Lääkehoito toteutetaan koneellisena annosjakeluna, turvallisuuden ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi. Säännöllinen kotihoito pohjautuu jokaiselle asiakkaalle tehtävään hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies Marjatta Virtanen Kotihoito Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 217 047 213 500 219 000 254 862 116,4% Toimintakulut -1 319 336-1 462 130-1 626 445-1 642 755 101,0% Toimintakate -1 102 289-1 248 630-1 407 445-1 387 892 98,6% Tunnusluvut: Kotihoito TP 2014 TP 2015 TOT 2016 asiakkaita 313 320 386 käyntejä 74 426 72 300 75689 kustannukset /käynti br 17,73 21,92 kustannukset /käynti netto 14,53 18,79 käyntitunnit 19 259 18 850 27239 kustannukset /tunti br68,51 br.72,58 nt 53,38 ntt 62,20 Tuotekuvaus: Kotihoidon tunti Kotihoito toteutetaan pääsääntöisesti säännöllisenä kotihoitona. Asiakasvalintojen pohjana käytetään kotihoidon toiminnalle asetettuja kriteereitä. Kotihoidon tunti sisältää asiakkaan kotona tapahtuvan sairaanhoidon, hoivan ja huolenpidon sekä terveydentilan seurannan. Lisäksi tuntiaikaan huomioidaan konsultaatiot lääkärin kanssa ja asiakastietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään sekä esim. erilaisten laboratoriotulosten ja lähetteiden käsittely. Matka-aikaa ei huomioida. Säännöllinen kotihoito pohjautuu jokaiselle asiakkaalle tehtävään hoito- ja palvelusuunnitelmaan
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 13 / 20 Kotihoidossa pääsääntöisesti asiakkaat ovat säännöllisen kotihoidon piirissä. Kotihoidossa asiakkaiden avuntarve on lisääntynyt, joka näkyy erityisesti ilta- ja viikonlopputyössä. Tästä johtuen henkilöstöä on jouduttu lisäämään työvuoroihin. Kotihoidossa palvelutarpeen arvioinnin ja ennaltaehkäisevän työn merkitys on korostunut ja tämän vuoksi henkilöstön tehtäväjakoa on selkeytetty. Palvelutarpeen arviointipyyntöjä on vuoden aikana ollut 60 arviointia. Yhteistyötä on tehty seututerveyskeskuksen hammashoidon syyhygienistin kanssa kotihoidon asiakkaiden suunterveyteen liittyvissä asioissa. Yöpartiotoiminta aloitettiin joulukuun alussa tulevan sote -valmistelun mukaisesti. Yhteistyötä tehdään ensihoidon kanssa tarpeen mukaan hoidontarpeen arvioinnissa. Kotihoidon lapsiperhetyöhön on vapautettu kodinhoitajan työaikaa. Yhteistyötä on tiivistetty sosiaalityöntekijöiden, perhetyöntekijän ja neuvolan kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelua on käyttänyt vuoden aikana seitsemän perhettä. Tukipalvelut Asiakasta tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla. Mikäli tukipalvelut ovat kuitenkin riittämättömiä turvaamaan asiakkaan kotona selviytymistä, tarjotaan asiakkaalle muita kotihoidon palveluita. Tukipalvelut sisältävät ateriapalvelun, turvapalvelun, sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun sekä sotainvalidien ja veteraanien palvelut. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies Marjatta Virtanen Tukipalvelut Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 211 414 190 000 194 000 192 976 99,5% Toimintakulut -288 829-341 530-322 380-287 303 89,1% Toimintakate -77 415-151 530-128 380-94 327 73,5% Tunnusluvut: Tukipalvelut TP 2014 TP 2015 TOT 2016 ateriapalvelun saajia/pv 82 85 98 turvapuhelimet; asiakasta vuoden lopussa 70 70 98 kuljetuspalvelun käyttäjiä 43 50 36 sotainvalidien ja veteraanien siivouspalveluiden käyttäjiä 39 32 21 Tuotekuvaukset: Ateriapalvelu Ateriapalvelun tavoitteena on tukea ikääntyneiden asiakkaiden selviytymistä kotona ja huolehtia riittävästä päivittäisestä ravinnon saannista. Ateriapalvelujen kuljetukset ja jakaminen ostetaan ostopalveluna. Palvelu sisältää aterian, pakkausmateriaalin ja kuljetuksen. Siivousapu Ostopalveluna hoidetaan sotainvalidien siivouspalvelu, joiden haitta-aste on vähintään 20%. Näistä Valtiokonttori korvaa kunnalle aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Kunnan järjestämään veteraanien siivouspalveluun ovat oikeutettuja rintamaveteraanitunnuksen omaavat henkilöt. Siivouksesta asiakkaalta on peritty 7 euron omavastuu. Lisäksi valtio myöntää rintamaveteraaneille erillisiä määrärahoja avopalveluihin. Hoivatyö Ostopalveluna ostettua hoitotyötä vaativissa hoitotilanteissa ja työajan sijoittuessa yöaikaan tai ilta- ja viikonloppuun kun vakituista henkilöstöä on rajoitetusti työssä.
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 14 / 20 Kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetuspalvelun ohjeistus on päivitetty. Kuljetukset järjestetään pääsääntöisesti kyläkunnilta ja Joutsan taajamasta yhteiskuljetuksin ns. "kimppakyyteinä" mahdollisuuksien mukaan. Tukipalvelut ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Sotainvalidien palveluihin oikeuttava haitta-asteprosentti laski 10%:iin kesken toimintavuoden. Veteraanien palveluihin saatua Valtionkonttorin määrärahan käyttöä on monipuolistettu lisäämällä siivouksen lisäksi mahdollisuutta ateriapalveluun ja veteraaniavustajan toiminnan menoihin. Vuoden lopussa määrärahaa jaettiin uudelleen edellä mainittuihin tarkoituksiin. Senioritoiminta Seniorikeskuksen toiminta painottuu ikääntyvien palveluohjaukseen, ennaltaehkäiseviin terveystarkastuksiin ja kotikäynteihin, jotka tukevat ja edistävät kotona asuvien ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja itsenäistä toimintakykyä. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies Marjatta Virtanen Senioritoiminta Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 33 131 45 000 35 750 20 921 58,5% Toimintakulut -146 212-187 650-177 510-99 579 56,1% Toimintakate -113 081-142 650-141 760-78 657 55,5% Tunnusluvut: Seniorikeskus TP 2014 TP 2015 TOT 2016 asiakkaita 78 80 65 käyntipäiviä 1146 1250 1033 ennaltaehkäisevät terveystarkastukset ja kotikäynnit 46 125 281 /käyntipv (brutto) 126,14 99,96 (netto) 98,58 79,13 Tuotekuvaukset: Seniorikeskuspäivä Seniorikeskustoiminta kohdistuu selkeästi kotona asuville ikääntyville henkilöille. Toiminta sisältää toimintakykyä ylläpitävää ryhmätoimintaa (mm. muistiongelmista kärsivien tukeminen) kuntosali- ja viriketoiminnan, sairaanhoidon, hygienian, aterioinnin ja kuljetuksen. Toiminta tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen, sosiaaliseen osallistumiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Ennaltaehkäisevät terveystarkastukset Ennaltaehkäiseviin terveystarkastuksiin kutsutaan ikäryhmittäin 75- vuotiaat ja sitä ikääntyneimmät henkilöt viiden vuoden välein. Terveystarkastus sisältää ennakoivan terveyskyselyn, toimintakykytestit, terveysneuvonnan ja palveluohjauksen. Jatkossa on tarkoitus toteuttaa ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä myös 80- ja 85-vuotiaille. Jatkettiin 80 -vuotta täyttäneiden ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä, yhteensä 90 käyntiä vuoden 2016 aikana. Seniorikeskuksessa kokeiltiin kurssimuotoisuutta ja tehtiin etsivää työtä, jotta löydettäisiin ne ikäihmiset, jotka voisivat hyötyä seniorikeskuksen toiminnasta ja eivät ole vielä kotihoidon palveluiden piirissä. Toimintatavat eivät kuitenkaan palvelleet ikäihmisiä, jonka vuoksi syksyllä toimintaa päädyttiin järjestämään neljänä päivänä viikossa ja ryhmän kokoontumisaikaa myöhennettiin ja tämä on todettu toimivaksi toimintamuodoksi.
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 15 / 20 Omaishoidontuki Omaishoidontuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Varaudutaan maksamaan omaishoidon tukea keskimäärin 38 henkilölle. Vastuuhenkilö: Kotihoidon esimies Marjatta Virtanen Omaishoidontuki Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 50 0 0 0-0% Toimintakulut -225 341-212 910-232 180-218 776 94,2% Toimintakate -225 290-212 910-232 180-218 776 94,2% Tunnusluvut: Omaishoito TP 2014 TP 2015 TOT 2016 asiakkaita 43 44 41 Toiminta on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Lyhytaikaista hoitoa on järjestetty omaishoitajien vapaapäivien osalta pääsääntöisesti Palvelukeskus Jousessa. Myös ikäihmisten perhehoitoa kotona on hyödynnetty omaishoidon vapaapäivissä. Lisäksi omaishoitajan vapaapäiviä on järjestetty säännöllisenä kotihoitona kotiin. SPR:n vertaistukiryhmä on ansiokkaasti toiminut omaishoitajien vertaistukena. Lisäksi Jyvässeudun omaishoitajat järjestävät omaishoitajille virkistystoimintaa yhdessä Joutsan kunnan vanhuspalveluiden ja SPR:n paikallisosaston kanssa. Voimassa olevia omaishoitosopimuksia on 41 hoitajan kanssa. Yhteistyötä on tehty seututerveyskeskuksen hammashoidon syyhygienistin kanssa omaishoidossa olevien henkilöiden suunterveyteen liittyvissä asioissa. VANHUSTEN PALVELUT YHTEENSÄ Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 1 474 751 1 423 000 1 485 800 1 530 875 103,0% Toimintakulut -5 921 242-6 118 350-6 263 175-6 623 979 101,2% Toimintakate -4 446 491-4 695 350-4 777 375-5 093 104 100,6% 3.3.4. VAMMAISTEN PALVELUT Vammaisten palvelujen tavoitteena on turvata vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja edistää vammaisen henkilön mielekästä elämää yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Kehitysvammahuollon palvelut perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta, jonka tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito. Rutjakka tuottaa oman kunnan asumispalveluja asuntolassa ja tukiasunnoissa asuville sekä lyhytaikaisasukkaille. Helperin toimitilat siirtyi elokuussa 2014 Pohvinrinteelle, koulukäytöstä vapautuneisiin saneerattuihin tiloihin. Tavoitteena on kehittää palveluja ja löytää uusia yhteistyömuotoja uusien tilojen myötä ja muiden alueella toimivien toimijoiden kanssa, lähinnä TyöVarikon kanssa. Toimintakeskus Helperi tuottaa työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille, joille on tavoitteena tarjota päivätoimintaa nykyistä enemmän. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville tarjotaan edelleen työmahdollisuuksia ja yhteistyön kehittäminen TyöVarikon kanssa jatkuu.
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 16 / 20 Toimintakeskuksen asiakasmäärän arvioidaan kasvavan jonkin verran, tavoitteena 30-35 asiakasta. Toimintapäiviä arvioidaan olevan 5500. Toimintakeskus Helperi on järjestänyt päivä- ja työtoimintaa suunnitellusti asiakkaiden toimintakyky ja taidot huomioonottaen ml. kuntouttavassa työtoiminnassa olevat. Joitakin uusia asiakkuuksia on tullut vuoden aikana, mutta 30-35 asiakastavoitteeseen ei päästy. Toimintaa on kehitetty asiakastyytyväisyyskyselystä saadun palautteen perusteella. Palvelusuunnitelmien samoin kuin asiakkaiden tuen tarpeen arviointi/ käytänteiden päivittäminen on jatkuvaa. Henkilöstön koulutukseen on panostettu tuleva Sote huomioiden, henkilöstölle on tarjottu mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan tuoden uusia toimintamalleja Helperin toimintaan. Helperin henkilöstö on paikannut Rutjakan sijaistarvetta. Ajankohtaista tietoa Helperin toiminnasta on saanut sosiaalisesta mediasta Facebookista, joka on koettu avartavaksi mahdollisuudeksi. Vastuuhenkilö: Kehitysvammahuollon esimies Pirkko Simo Toimintakeskus Helperi Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 49 947 55 200 46 500 47 691 102,6% Toimintakulut -337 379-354 290-354 602-362 412 102,2% Toimintakate -287 432-299 090-308 102-314 721 102,1% Tunnusluvut: Asiakkaita Helperissä 27 29 27 Kuljetuspalvelun piirissä 18 16 18 Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Helperin työ/päivätoimintapäivä päivät lkm 4 528 5 500 4 800 à-hinta 74,51 64,42 73,88 Yhteensä 337 379 354 290 354 602 Työ/päivätoimintapäivän nettohinta 63,48 54,38 64,19 Tuotekuvaus: Työ/päivätoimintapäivä Kuntouttavalla työotteella toteutettu ohjattu/autettu toiminta tai avotyö työpaikalla. Toimintaan sisältyy tarvittavat ruokailut, vakuutus ja edestakaiset matkat. Kehitysvammaisten asumispalvelut Rutjakka tuottaa oman kunnan asumispalveluja asuntolassa ja tukiasunnoissa asuville sekä asuntolan lyhytaikaisasukkaille, yhteensä 16 asiakkaalle. Lyhytaikaisen asumisen tarve kasvaa, sillä kotona läheistensä tukemana asuvien hoidon tarve lisääntyy. Sopivia asumispaikkoja tulisi löytää lisää sekä pitkäaikaiseen että lyhytaikaiseen asumiseen. Lyhytaikainen perhehoito sisältää perhehoidon kahdelle (2) asiakkaalle omaisten lomapäiviksi. Asumisen ostopalvelua ostetaan pitkäaikaisena kolmelle (3) ja lyhytaikaisena yhdelle (1) asiakkaalle omaisten lomapäiviksi. Asumisen laitoshoitona ostetaan pitkäaikaisena yhdelle (1) asiakkaalle. Rutjakan ja tukiasukkaiden asumispaikat (11) pysyivät täynnä. Lyhytaikaisessa asumisessa on kolme (3) asiakasta, täyttöaste lähes 100 %. Yhteensä asiakkaita 14, ml. lyhytaikaisessa asumisessa olevat henkilöt. Viimeisen vuosineljänneksen aikana henkilöstössä ei ole tapahtunut muutoksia ja sijaisresurssia on saatu täydennettyä jonkin verran. Lisäksi Helperin henkilöstö on paikannut toimintapäiviensä puitteissa sijaistarvetta. Henkilöstölle on mahdollistettu pääsy ajankohtaiseen ja tarpeelliseen koulutukseen. Asumispalvelujen muutosta ja toiminnan loppumista Rutjakassa on valmisteltu viimeisen vuosineljänneksen aikana.
PERUSTURVALAUTAKUNNAN ALUSTAVA TILINPÄÄTÖS 2016 Sivu 17 / 20 Asuminen pitkäaikaisena on ostettu neljälle (4) asiakkaalle. Koska pitkäaikaisen asumisen tarve lisääntyi heti alkuvuodesta. Asumisen laitoshoitona ostetaan pitkäaikaisena yhdelle (1) asiakkaalle ja lyhytaikaisena yhdelle (1) asiakkaalle. Hinnat laskeneet keväällä tehdyn puitesopimuksen myötä. Lyhytaikaista perhehoitoa käyttää kaksi (2) asiakasta omaisten lomapäiviksi. Perhehoidossa ollaan mukana Maakunnallisen vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon koordinointi - pilotissa. Valmistelutyö asumispalvelujen uudelleen järjestämiseksi jatkui, vaihtoehtoina kilpailutus tai palveluseteli. Lautakuntakäsittelyn lisäksi ennen lopullista päätöksentekoa asiasta on kuultu henkilöstöä, omaisia ja edunvalvojia. Henkilöstöasioissa on käyty YT- neuvotteluja. Perusturvalautakunta päätti 6.9.2016, että asumispalvelu järjestetään palvelusetelillä, jonka mukaisesti asian valmistelu jatkui. Palvelusetelin sääntö-/ohjekirjan lautakunta hyväksyi 25.10.2016. Asumispalvelun palveluseteliyrittäjähaku käynnistyi viikolla 51, valtuuston hyväksyttyä vuoden 2017 budjetin. Tukipalvelut Tukipalveluja asiakkaille ovat olleet kehitysvammapoliklinikan palvelut ja muut tarvittavat tilapäiset tukimuodot. Kehitysvammapoliklinikan palvelujen lisäksi keskiasteen oppilaan syyslukukauden koulukyydit on maksettu tältä kustannuspaikalta. Keski-Suomen keskussairaalan kehitysvammapoliklinikan toiminta siirtyi määräaikaisella sopimuksella 1.11.2016 31.12.2018 Vaalijalan kuntayhtymälle, vastaanotto Kinkomaalla. Vastuuhenkilö: Kehitysvammahuollon esimies Pirkko Simo Kehitysvamm. asumispalvelut Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Tot 1.1. 31.12.16 Toimintatuotot 106 351 114 770 128 100 130 854 102,2% Toimintakulut -817 222-827 110-845 980-875 784 103,5% Toimintakate -710 870-712 340-717 880-744 929 103,8% Tunnusluvut: Rutjakan asumispaikat 11 11 11 Tilapäisasuminen 3 3 5 Ostopalvelujen asiakkaat, lkm 5 5 4 Ostopalvelujen asumispäivät, lkm 1488 1475 1460 Perhehoidon asiakkaat, lkm 3 3 3 Perhehoidon asumispäivät, lkm 94 116 100 100 Tuotantomäärät ja yksikköhinnat: Menoarviot Tot 2014 TA 2015 TA 2016 Rutjakan palveluasuminen - asumispäivät lkm 4 172 4 250 4 380 - à-hinta 110,84 119,65 116,98 Yhteensä 462 433 508 500 512 380 Erillismäärärahat Kehitysvamm. perhehoito 14 713 16 360 20 520 Kehitysvamm. pkl-käynnit 6 711 12 000 22 380 Kehitysvamm. asumisen ostot 333 365 290 250 290 700 Yhteensä 817 222 827 110 845 980 Rutjakan asumispäivän nettohinta 85,38 85,32 82,78 Tuotekuvaus: Autetun/ tai ohjatun asumisen päivä Asukkaan kokonaisvaltainen huolenpito ja ohjaus. Työskentelytapa on kuntouttava työote, jonka tavoitteena on ylläpitää ja parantaa yksilöllistä toimintakykyä kannustaen ja tukien asukasta omiin yrityksiin ja onnistumisen kokemuksiin. Palveluun sisältyy tarvittavat ruokailut, vaatehuolto, henkilökohtainen hygienia, hoito ja terveydenhuolto, kodin puhtaanapidossa ohjaaminen, ohjattu vapaa-aika ja turvallisuus.