MIETINTÖ MINISTERINEUVOSTON EHDOTUKSESTA n mietintö koskien ministerineuvoston ehdotusta vuoden 2010 toimintasuunnitelmasta ja budjetista 1. n ehdotus ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, 1) että se korottaa kohdan 2-2251-2 Taide- ja kulttuuriohjelma määrärahaa 1 000 000 Tanskan kruunua. 2) että se korottaa kohdan 1-2205-2 Pohjoismainen kulttuurirahasto määrärahaa 663 000 Tanskan kruunua. 3) että se kohdentaa kohdan 2-2251-2 Taide- ja kulttuuriohjelma määrärahoista 500 000 Tanskan kruunua pohjoismaiseen kirjastoviikkoon. 4) että se kohdentaa kohdan 1-2203-1 Käyttövarat Kulttuuri määrärahoista 1 000 000 Tanskan kruunua Orkesteri Nordenille. 5) että se kohdentaa kohdan 3-3301-1 Projektivarat Ympäristö määrärahoista 2 000 000 Tanskan kruunua Itämeren toimintaohjelmaan (BSAP) liittyvään toimintaan. 6) että se kohdentaa kohdan 2-2505-1 Käyttövarat Koulutus ja tutkimus määrärahoista 2 000 000 Tanskan kruunua koulupudokastutkimukseen (riippuu MR-U:n 8. joulukuuta tekemästä päätöksestä). Erityinen lausunto 5-0445-1 Puheenjohtajamaan erä Tämän budjettikohdan kautta voidaan tukea epävirallista pohjoismaista yhteistyötä. haluaa muistuttaa, että pohjoismainen kuluttajayhteistyö siirtyi muodollisesta ministerineuvostosta epämuodollisen yhteistyön osaksi vuonna 2005. Pohjoismaiden ministerineuvosto on kuitenkin hyväksynyt kuluttajapoliittisen toimintasuunnitelman, joka tulee toteuttaa. Työhön tulee osoittaa tarvittavat varat. Side 1 af 15
Lisäksi neuvostossa on keskusteltu siitä, onko maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka alue, johon tulisi kiinnittää enemmän huomiota pohjoismaisessa yhteistyössä. Nämä kysymykset ovat kansallisesta näkökulmasta katsottuna hyvin ajankohtaisia Pohjoismaille. 2. Taustaa on saanut ministerineuvoston ehdotuksen Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetiksi 2010 (B 263/presidiet). n budjettiryhmä on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan Ruotsin kanssa käymiensä neuvottelujen jälkeen koonnut mietintöluonnoksen, joka koskee Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiehdotusta 2010. 3. n näkemykset 3.1 Muutosehdotusten perustelut Korotukset ja kohdennukset 1-2205-2 Pohjoismainen kulttuurirahasto n mielestä ei ole tarkoituksenmukaista, että kulttuurirahaston määrärahoja leikataan kulttuuriyhteistyön kattavan uudistuksen jälkeen. ilmaisee erityisen huolensa kansalais- ja harrastajakulttuuritoiminnasta. Tämän vuoksi puheenjohtajisto ehdottaa Pohjoismaisen kulttuurirahaston määrärahan korottamista suhteessa budjettiehdotukseen, jotta Pohjoismainen kulttuurirahasto voisi kantaa nykyistä suuremman vastuun kansalais- ja harrastajakulttuuritoiminnasta. Lisäksi neuvosto toivoo kulttuurirahaston budjettiin nykyistä suurempaa ennustettavuutta, jotta Pohjoismaisen kulttuurirahaston vuotuinen budjettikehys ei riippuisi neuvoston ja ministerineuvoston välisen budjettiprosessin lopputuloksesta. 1-2203-1 Käyttövarat Kulttuuri Orkesteri Norden on korkeasti profiloitunut, vahvasti näkyvä pohjoismainen hanke. haluaa turvata Orkesteri Nordenin toiminnan vuonna 2010 ja panee samalla merkille, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on käynnistänyt Orkesteri Nordenin tulevaa rahoitusta koskevan selvityksen. pitää tätä aloitetta tervetulleena. Orkesteri Nordenin kohtalo on useiden vuosien ajan riippunut neuvoston ja ministerineuvoston välisen budjettiprosessin tuloksesta, mikä ei ole orkesterin toiminnan kannalta järkevää. Orkesteri Nordenia koskevasta selvityksestä tulee käydä selvästi ilmi, mikä on tämän hankkeen tulevaisuus. 2-2251-2 Taide- ja kulttuuriohjelma Ohjelma on kulttuuriyhteistyön uudistuksen tärkeä ulottuvuus. Varoja myönnetään vain noin 15 prosentille hakijoista. Tätä on tarkasteltava viime ja tänä vuonna ehdotettujen suurten säästöjen valossa ja otettava samalla huomioon, että hakijamäärä kasvaa huomattavasti sitä mukaa kuin ohjelman tunnettuus lisääntyy. Ohjelman määrärahoja leikattiin vuoden 2009 budjetissa 9 prosenttia, ja vuoden 2010 budjetissa niitä ehdotetaan leikattavan noin 7 prosenttia (lukuun ottamatta käännöstuen siirtoa). haluaa vahvistaa taide- ja kulttuuriohjelmaa. Lisäksi se haluaa kohdentaa pohjoismaiseen kirjastoviikkoon 500 000 Tanskan kruunua. panee niin ikään merkille, että Pohjoismaiden Sivu 2 / 15
ministerineuvosto on käynnistänyt pohjoismaisen kirjastoviikon tulevaisuutta koskevan selvityksen. pitää tätä aloitetta tervetulleena. 3-3301-1 Projektivarat Ympäristö Itämeri-yhteistyöhön varatuista määrärahoista kohdennetaan 2 000 000 Tanskan kruunua hankkeiden kehittämiseen Itämeren toimintasuunnitelman (BSAP) puitteissa. 2-2505-1 Käyttövarat Koulutus ja tutkimus Tarvitaan tutkimusta, jonka avulla saadaan selville parhaita käytäntöjä ja ajankohtaisia ehdotuksia pudokasongelman torjumiseksi ja jonka pohjalta Pohjoismaiden koulutusministerit voivat laatia pudokkaita koskevan politiikan. toteaa, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on asettanut aiheen etusijalle. Suosituksessa 31/2008 kuvataan hankkeita, joita kaikki Pohjoismaat kannattivat lausuntokierroksella. Pohjoismaiden koulutusministerit (MR-U) päättävät asiasta 8. joulukuuta pidettävässä kokouksessaan. edellyttää, että koulutusministerit käyvät tiivistä vuoropuhelua n kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kanssa valmistellessaan tätä asiaa ja päättäessään siitä. Vähennykset n muutosehdotukset (1 663 000 Tanskan kruunua) rahoitetaan vuoden 2009 globalisaatiofoorumista yli jääneillä varoilla, sillä on ilmennyt, että foorumi pystyttiin toteuttamaan budjetoitua pienemmin kustannuksin. 3.2 Yleisiä huomautuksia on jo useana vuonna ilmoittanut, että varsinainen budjettiasiakirja on vaikeaselkoinen eikä sovellu nykymuodossaan kovinkaan hyvin poliittisen työn ja poliittisten priorisointien pohjaksi. Eri politiikan alat piiloutuvat usein hankkeiden alle, minkä vuoksi on vaikeaa saada selville, miten paljon budjettivaroja on tosiasiallisesti osoitettu kullekin politiikan alalle. n on ratkaisevan tärkeää saada tietää, miten suuri osa budjetista on osoitettu esimerkiksi Itämeriyhteistyöhön, ympäristöön tai huumeiden torjuntaan. Helsingin sopimuksessa säädetään neuvoston roolista budjettityössä (artikla 64), ja jotta neuvosto voisi täyttää tehtävänsä, tarvitaan nykyistä huomattavasti läpinäkyvämpi budjettiasiakirja. Siitä on käytävä nykyistä paremmin ilmi, miten paljon varoja on osoitettu kullekin sektorille ja politiikan alalle. Pohjoismaiden ministerineuvosto ja ovat virallisen pohjoismaisen yhteistyön toimijoita. Pohjoismainen yhteistyö ei ole kummallekaan päätyötä, vaan pohjoismaisia tehtäviä hoidetaan kansallisten tehtävien ohella. Näin ollen on entistäkin tärkeämpää muotoilla budjettiasiakirja siten, että siitä käy helposti ja nopeasti ilmi budjettiehdotuksen keskeisin sisältö. Projektinhallintaa on tehostettava budjetissa. Pohjoismaiseen budjettiin sisältyy yleisesti ottaen suhteellisen paljon hankkeita, jotka eivät aina ole täysin poliittisesti hallinnassa. n tarkastuskomitea on kiinnittänyt tähän erityistä huomiota, mikä on jo sinänsä merkki siitä, että projektinhallintaa on tarkasteltava kriittisesti. 3.3 Sektorikohtaiset huomautukset 3.3.1 Kansainvälinen toiminta Sivu 3 / 15
On ilahduttavaa, että Arktisen yhteistyöohjelman budjettikohtaa on korotettu 1 miljoonalla Tanskan kruunulla ja Pohjolan länsinaapureiden kanssa tehtävän yhteistyön budjettikohtaa 0,5 miljoonalla Tanskan kruunulla. tukee keskittymistä haavoittuviin arktisiin alueisiin ja pitää erityispanostuksia ajankohtaisina Tanskan ja Ruotsin toimiessa kuluvina vuosina vuorollaan Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana. Pohjolan länsinaapureiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on tärkeällä sijalla Kanada, joka on samalla myös merkittävä arktinen toimija. Lisäksi on myönteistä, että Valko-Venäjän / European Humanities University -yliopiston kanssa tehtävään yhteistyöhön on osoitettu lisää varoja. Viiden prosentin korotus ei kuitenkaan riitä, sillä Pohjoismaiden neuvosto ehdottaa hallituspuolueiden ja parlamentin ulkopuolisten oppositiopuolueiden kanssa käymiensä kolmen pyöreän pöydän keskustelun nojalla lisäpanostusta demokratian kehittämiseen. n istunnossa keskustellaan siten suositusehdotuksesta, jonka mukaan Pohjoismaiden ministerineuvoston tulisi avata tiedotustoimisto Minskiin. Se edistäisi toisaalta demokratian kehittämistä esimerkiksi tukemalla vapaaehtoisjärjestöohjelmaa ja tukisi toisaalta myös muiden pohjoismaisten laitosten, kuten Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) ja Pohjoismaisen investointipankin (NIB), ympäristöhankkeita. Vaikka kyse on ensi alkuun vain pienestä toimistosta, varoja on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaista siirtää esimerkiksi Baltian maiden ja Luoteis-Venäjän toimistoilta, joiden määrärahoihin ei ole kajottu budjettiehdotuksessa. 3.3.2 Ympäristö, energia ja luonnonvarat kannattaa yleisesti ottaen pääsihteerin budjettiehdotusta. n antamat kyseisten alojen suositukset on otettu pitkälti huomioon esimerkiksi suunnitteilla olevien aloitteiden yhteydessä. Seuraavat konkreettiset ehdotukset olisi kuitenkin suotavaa sisällyttää budjettiin, kun sitä tarkennetaan yksityiskohtien osalta: Ympäristö ja kestävä kehitys Hankkeet, jotka tukevat Pohjoismaiden aktiivista profiilia kemikaalien käytön säätelyyn ja vaarallisen kemikaalijätteen käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä. Esimerkkinä tästä voisi olla kemikaaleja tarkasteleva Sternraportti. Lisäksi vastaisuudessakin toivotaan panostettavan elohopean säätelyä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin (rahoitus voitaisiin mahdollisesti saada globalisaatioerästä ympäristö- ja terveysalojen yhtymäkohdasta). Ympäristöalan Itämeri-politiikkaa tukevat hankkeet, kuten HELCOMin toimintasuunnitelma ja EU:n tuleva Itämeri-strategia, liiallisen lannoittamisen torjuminen sekä käymäläjätepäästöjen vähentäminen mukaan lukien laivaliikenteestä ja pienveneistä peräisin olevat päästöt. Konkreettinen hankeyhteistyö Luoteis-Venäjän ja Baltian maiden viranomaisten, tutkijoiden ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Maa- ja metsätalous sekä kalastus Asetetaan vastaisuudessakin etusijalle EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tarkistukseen liittyvät strategiset pohjoismaiset selvityshankkeet (kuten hyviä pohjoismaisia esimerkkejä esittelevät hankkeet, jotka oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla tavalla esiteltyinä voivat vaikuttaa prosessin päiväjärjestykseen ja EU-politiikasta käytävään keskusteluun). Ilmasto-ongelmat (mukaan lukien globalisaatioerään sisältyvät varat): Alkutuotannon on tehtävä myös pohjoismaisella tasolla yhteistyötä Sivu 4 / 15
alkutuotannosta johtuvien hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Tätä on priorisoitava selkeästi käynnistämällä hankkeita ja tutkimuksia. Energia odottaa kiinnostuneena vuosien 2010 2013 energia-alan toimintaohjelman käsittelyä. Seuraavassa on lueteltu tärkeitä priorisointeja, jotka on sisällytettävä budjettiin: Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden vahvistaminen ja pullonkaulaongelman helpottaminen myös vastaisuudessa Sähköverkon korjausvalmiutta koskevan pohjoismaisen yhteistyön parantaminen Pohjoismaiden ja Baltian maiden sähköverkkojen kytkeminen yhteen Itämerellä sijaitsevat tuulimyllyt ja niiden kytkentä sekä Pohjoismaihin, Baltian maihin että Pohjois-Eurooppaan Uusiutuvan energian edistäminen sähköntuotannossa (EU:n uusiutuvan energian direktiivin puitteissa toteutettavat yhteispohjoismaiset hankkeet) Yhteistyö energian käytön tehostamiseen ja energian säästöön liittyvissä kysymyksissä mukaan lukien muun muassa julkisissa rakennuksissa toteutettavan panostuksen tehostaminen. Globalisaatioaloite pitää tähän mennessä toteutettuja, tämänhetkisiä ja uusia priorisointeja yleisesti ottaen ajankohtaisina ja tärkeinä pohjoismaisina yhteistyöalueina. Erityisesti voidaan panna merkille se, että uutena mukaan tulleiden liikenteen ja energian alalla tulee keskittyä vihreän, ilmastoa säästävän liikennerakenteen kehittämiseen Pohjoismaissa, vrt. aihetta koskeva n suositus 17/2008. Lisäksi viitataan aihetta käsittelevään lausuntoon, jonka Pohjoismaiden pääministerit antoivat Islannissa hiljattain pitämässään kokouksessa. Huippututkimusaloitteen tulee vastaisuudessakin keskittyä ilmastoa säästäviin energiaratkaisuihin. Lisäksi valiokunta ehdottaa muitakin toimenpiteitä, jotka voitaisiin rahoittaa globalisaatioaloitteen puitteissa: Elohopean käyttöä jne. säätelevä kansainvälinen sopimus EU:n tulevan Itämeri-strategian konkreettinen seuranta Ilmastoa säästävä rakentaminen, mukaan lukien julkisten rakennusten energiakorjaus. 3.3.3 Tutkimus, koulutus ja kulttuuri Orkesteri Norden, Iltahämärässä ja muut vastaavat hankkeet Taiteilijoiden työskentelyolosuhteet ovat muuttuneet vuonna 2007 toteutetun pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön uudistuksen myötä. Näin on käynyt esimerkiksi musiikin alalla. Merkittävät taiteilijajärjestöt, kuten vuonna 1946 perustettu Pohjoismaiden säveltäjäneuvosto (vuonna 1888 perustetut Pohjoismaiset musiikkipäivät), Ung Nordisk Musikk -festivaali ja Orkesteri Norden, ovat joutuneet vaaravyöhykkeeseen, koska uusia hankkeita ja globalisaatiopanostuksia priorisoidaan sen sijaan, että myönnettäisiin tukea vakiintuneiden järjestöjen hankkeille ja toiminnalle. Niinpä täytyykin tutkia, onko tiettyjä vakiintuneita pohjoismaisia järjestöjä mahdollista ylläpitää pohjoismaisessa yhteistyössä globalisaatiosta ja hankkeisiin suuntautumisesta huolimatta. Tällöin on keskusteltava, mitä laitoksia ja järjestöjä halutaan asettaa etusijalle niiden säilymisen varmistamiseksi. Sivu 5 / 15
Huippututkimusaloite, NordForsk ja escience On syytä huomata, että tämäntyyppiseen toimintaan käytetään yhä suurempi osa budjetista. Lisävaroja on myönnetty etenkin huippututkimusaloitteelle. Onkin syytä kysyä, miten tämäntyyppisissä panostuksissa voidaan varmistaa poliittinen ja parlamentaarinen vaikutusmahdollisuus. Aiemmin on keskusteltu siitä, voisiko lla olla tarkkailijan asema erityyppisissä tutkimuselimissä, mutta käsivarrenmitan periaatteen vuoksi tämä ei välttämättä olisi tarkoituksenmukaista. On kuitenkin pohdittava, miten voidaan toteuttaa parlamentaarinen ja demokraattinen prosessi. Huippututkimus on ollut ja on edelleen ehdottomasti suurin globalisaatiotoimenpiteisiin sisältyvä budjettikohta, ja siksi Pohjoismaiden neuvoston on luonnollisesti saatava tietoa prosessista ja etusijaistuksista sekä mahdollisuus vaikuttaa niihin. Yhteistyö Baltian maiden kanssa On käynnistettävä keskustelu siitä, tuleeko yhteistyötä Baltian maiden kanssa jatkaa ja missä laajuudessa. Tämä koskee myös Pohjoismaisen kulttuuripisteen kautta hallinnoitavia Pohjoismaiden ministerineuvoston tukiohjelmia. Ei ole tyydyttävää, että Baltian maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön suunnattuja ohjelmia ylläpidetään samalla kun Pohjoismaisen kulttuuripisteen budjettia jatkuvasti leikataan. Pohjoismainen kulttuuriyhteistyö on asetettava etusijalle, ja siksi myös pohjoismaisten tiedotustoimistojen on supistettava toimintaansa ja varauduttava mahdolliseen lakkauttamiseen. Kulttuuriministerien globalisaatioaloitteet Ministerit ovat painottaneet vahvasti Pohjoismaiden luovien toimialojen vientiä ja profilointia maailmalla (kuten Kanadassa ja Shanghaissa). Valiokunta kehottaa ministereitä panostamaan lasten ja nuorten kulttuurienväliseen osaamiseen uusia globalisaatiohankkeita valitessaan. Painopisteenä tulee tällöin olla lasten ja nuorten innovatiivisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen Pohjoismaiden kouluissa ja oppilaitoksissa mielellään Norjan esimerkin mukaisesti. Kulttuurikoulu, päiväkoti/koulu, kulttuurinen koulureppu ja paikallinen kulttuurielämä ovat kokonaisnäkökulmasta katsottuna Norjan mallin erityispiirteitä, joita tarkastellaan kokonaisuutena maan kansallisessa strategiasuunnitelmassa (Skapende læring strategi for kunst og kultur i opplæringen). Suunnitelma osoittaa, että kulttuurikoululla voi olla tärkeä merkitys paikallisena resurssikeskuksena, joka tarjoaa oppilailleen sekä monipuolista että syventävää toimintaa ja toimii samalla kunnan kaikkien koulu- ja kulttuurialan toimijoiden välisenä yhteyspisteenä. Toisen asteen koulutuksen keskeyttäminen On ilahduttavaa, että Pohjoismaiden ministerineuvosto on jo käynnistänyt seuraavat aloitteet: Pohjoismaiden ministerineuvosto on äskettäin tehnyt aloitteen kolmesta hankkeesta, jotka ovat ajankohtaisia Pohjoismaiden koulutusjärjestelmien keskeyttäneitä ja pudokasryhmiä koskevan yhteispohjoismaisen tutkimuksen näkökulmasta: Pohjoismaiden koulutusjärjestelmien keskeyttäneet painopisteenä toisen asteen koulutus Pohjoismaiden opettajakoulutuksen rekrytointiongelmia tarkasteleva tutkimus Pohjoismaisen koulutuksen tutkimuksen ja välityksen mahdollisuutta koskeva tutkimus. Neuvosto toivoo kuitenkin aivan uuden tutkimuksen käynnistämistä. Suunnitteilla olevat analyysit ovat erinomaisia, mutta niiden lisäksi on käynnistettävä pohjoismainen vertailututkimus. Sivu 6 / 15
Suunnitelluissa aloitteissa on kyse vain jo valmiina olevan, erittäin niukan tutkimusaineiston kartoituksesta. 3.3.4 Elinkeinopolitiikka on yleisesti ottaen tyytyväinen elinkeinoalan etusijaistuksiin. Hankkeet olisi kuitenkin toivottavaa asettaa tärkeysjärjestykseen 1,3 prosentin suuruisen pro rata -leikkauksen yhteydessä. Elinkeinoministerit ovat ilmoittaneet, että leikkaukset toteutetaan tasapuolisesti. Valiokunta olisi kuitenkin toivonut, että käynnissä olevia hankkeita olisi arvioitu ja pohdittu, mikä toiminta tuottaa rahoille eniten vastinetta. Liikennepolitiikka Liikennekysymykset otetaan budjettiehdotuksessa esille maiden haasteena olevan suuren öljyriippuvuuden yhteydessä. Lisäksi siinä todetaan, että Pohjoismaiden tulee tehdä yhteistyötä sähköautojen käytön edistämiseksi ja pyrkiä luomaan vaihtoehtoisille polttoaineille yhteiset standardit. Neuvoston mielestä liikennepolitiikkaan sisältyy paljon muutakin. Valiokunta on huomauttanut, että Pohjoismaiden tulee lähestyä liikennesektoria kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta ja käynnistää yhteistyö energiatehokkaiden, ympäristöä ja ilmastoa säästävien maa-, ilma- ja vesiliikenneratkaisujen kehittämiseksi. Budjettiehdotuksesta ilmenee, että energia ja liikenne sisältyvät uusina panostusalueina globalisaatioaloitteeseen. Kyseessä on kuitenkin lyhytnäköinen ratkaisu, ja neuvosto katsoo, että tarvitaan pitkäjänteisempiä ratkaisuja vahvan pohjoismaisen liikennepolitiikan luomiseksi. Innovaatiopolitiikka Ministerineuvosto laatii vuonna 2010 innovointi- ja elinkeinoalan toimintasuunnitelman, ja neuvosto toivoo, että siinä panostettaisiin nykyistä vahvemmin käyttäjä- ja työntekijälähtöiseen innovointiin. Pohjoismailla on paljon kyseisen alan osaamista ja kokemusta, ja tämän sektorin vahvistaminen parantaisi kilpailukykyä ja loisi uusille ratkaisuille ja tuotteille nykyistä vahvemman foorumin. Pantti- ja palautusjärjestelmä Neuvosto kannattaa sitä, että Rajaestefoorumi asettaa nopeasti toimivan työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisuuksia pantti- ja palautusjärjestelmien nykyistä laajempaan pohjoismaiseen koordinointiin. Kun tekniset edellytykset ovat olemassa, järjestelmä voidaan valiokunnan mielestä saada aikaiseksi, jos siihen vain on poliittista tahtoa. Neuvosto suosittaa määrärahojen varaamista, jotta työryhmän vuoden 2009 lopussa tekemät päätelmät voidaan nopeasti panna täytäntöön Pohjoismaissa. Globalisaatio Neuvosto panee tyytyväisenä merkille, että energia ja liikenne ovat yksi uusista globalisaatioaloitteista. Vuonna 2005 toteutetun ministerineuvoston rakenneuudistuksen jälkeen liikenneasioilla ei ole enää ollut omaa ministerineuvostoa, joten niitä on laiminlyöty pohjoismaisessa yhteistyössä. Neuvosto kannattaa liikennekysymysten ottamista jälleen esille ja suosittaa, että ministerineuvosto paneutuu aihetta käsittelevään neuvoston suositukseen 17/2008. Neuvosto odottaa uusien globalisaatiotoimenpiteiden konkretisoimista ja ehdottaa, että seuraavat aiheet otetaan tulevien globalisaatioaloitteiden painopistealueiksi: - Yrittäjyys. Yhteispohjoismainen riskipääomarahasto, joka voi tukea uusia yrittäjiä. Sivu 7 / 15
- Naiset yritysten perustajina. Tuki naispuolisille yrittäjille. Tärkeä panostusalue EU:ssa ja OECD:ssä. 3.3.5 Oikeuspolitiikka ja kuluttajakysymykset Tasa-arvo ja syrjinnän vastainen toiminta Neuvosto toteaa, että Tasa-arvo kattaa vain sukupuolten välisen tasaarvon. Neuvosto katsoo kuitenkin, että Pohjoismaiden on tärkeää kyetä edistämään tasa-arvoa myös muilla alueilla. Neuvoston mielestä on mahdollista laajentaa tasa-arvon käsite kattamaan sukupuolten lisäksi myös monien muiden yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo. Käsite liittyy tiiviisti syrjinnän vastaiseen toimintaan ja tasa-arvoiseen kohteluun, ja siksi sitä tulisi käyttää nykyistä laajemmassa merkityksessä. Neuvoston mielestä kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun riippumatta sukupuolesta, rodusta, etnisestä alkuperästä, uskonnosta ja vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Maahanmuutto, pakolaiset ja kotoutuminen Neuvosto toteaa, etteivät maahanmuutto, pakolaiset ja kotoutuminen sisälly globalisaatioaloitteisiin. Neuvoston mielestä nämä aiheet tulee asettaa etusijalle ja nostaa esiin pohjoismaisessa yhteistyössä. Helsingin sopimuksen nojalla Pohjoismaiden tulee kehittää yhteistyötä oikeudellisella, sivistyksellisellä, sosiaalisella ja taloudellisella alalla sekä liikennekysymyksissä. Maahanmuuttoa ja pakolaisia koskevat kysymykset kattavat kaikki yhteistyöalueet. Maahanmuuttoasiat eivät ole pelkästään kansallinen asia vaan määräyksiä, joilla on rajat ylittäviä käytännön seurauksia muille Pohjoismaille. Siksi neuvosto katsoo, että aiheet tulee sisällyttää pohjoismaiseen yhteistyöhön ja niiden tulee siten näkyä myös budjetissa. Kuluttajapolitiikka Neuvosto toteaa, ettei kuluttajapolitiikka enää sisälly Pohjoismaiden ministerineuvoston budjettiin. on toistuvasti pahoitellut sitä, että kuluttajapolitiikka on jätetty aiempaa vähemmälle huomiolle vuonna 2005 toteutetun ministerineuvoston rakenneuudistuksen yhteydessä. Neuvosto käsittelee edelleenkin kuluttajapoliittisia kysymyksiä ja on yrittänyt saada kuluttajapolitiikkaa takaisin päiväjärjestykseen. Tämä koskee varsinkin monia kuluttajapoliittisia rajaesteitä ja koordinoinnin tai yhteisten sääntöjen puuttumista, mikä haittaa monen kansalaisen arkipäivää Pohjoismaissa. Neuvosto katsookin, että budjetista on osoitettava riittävästi varoja kuluttajapolitiikkaan, mahdollisesti esimerkiksi Pohjoismaiden kuluttajien elämää hankaloittavien rajaesteiden käsittelyyn. 3.3.6 Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointikysymykset Hyvinvointivaliokunta toteaa, että vuoden 2010 budjettiin sisältyy valikoivia säästötoimenpiteitä, joiden vuoksi sosiaali- ja terveysalan budjettia leikataan vuonna 2010 tosiasiallisesti enemmän kuin vain 1,3 prosentin pro rata -leikkauksen verran. Tämä juontaa juurensa varoihin, jotka käytettiin Itä-Aasian tsunamikatastrofin kriisinhallinnan yhteydessä vuodenvaihteessa 2004 2005. Budjetissa annettujen tietojen pohjalta on vaikea saada selkeää käsitystä tästä vähennyksestä. on tyytyväinen siihen, että terveys ja hyvinvointi ovat yksi vuoden 2010 uusien globalisaatioaloitteiden pääteemoista. Neuvosto pitää tärkeänä terveys- ja hyvinvointialan Sivu 8 / 15
globalisaatioaloitteiden konkretisointia, priorisointia, tavoitteiden määrittelyä ja keskittymistä aiheiden valintaan. Neuvosto on aiemmin toivonut, että terveys- ja hyvinvointialan globalisaatioaloitteet keskittyisivät seuraaviin kolmeen pääteemaan: Hiv/aids ja multiresistentti tuberkuloosi Nuorten tilanne työmarkkinoilla Psyykkinen terveys Neuvoston mielestä on tärkeää, että pohjoismaiset laitokset, kuten Pohjoismainen kansanterveystieteen korkeakoulu (NHV) ja uusi Pohjoismainen hyvinvointikeskus (NVC), pystyvät toteuttamaan ohjelmia, jotka tuottavat pohjoismaista hyötyä ja edistävät ajankohtaisia aiheita, kuten tartuntasuojaa. Neuvosto toteaa, että vuoden 2010 budjetissa keskitytään pohjoismaisten hyvinvointi-innovaatioiden osalta kolmeen ydinalueeseen: Demografinen kehitys (heikossa asemassa olevien ryhmien syrjäytyminen, työvoiman säilyttäminen, kestävän hyvinvointituotannon luominen) Sosiaali- ja terveysalan laadun kehittäminen (asiantuntijoiden tarve, viestintätekniikan kehittäminen ja psyykkinen terveys) Yhteistyö Pohjoismaiden lähialueiden kanssa (yhteistyön vahvistaminen pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvissä kysymyksissä). Neuvosto pitää näitä etusijaistuksia hyvinä. 4. Tulevat budjettipriorisoinnit ilmoittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle vuoden 2009 loppuun mennessä vuoden 2011 budjettia koskevat neuvoston etusijaistukset. 5. Varauma n konservatiivinen ryhmä on periaatteellisesti sitä mieltä, että pohjoismaista budjettia tulee leikata. Tämän vuoksi konservatiivinen ryhmä on jättänyt ehdotuksen 17 918 000 Tanskan kruunun säästöiksi, mikä vastaa noin 2 prosenttia kokonaisbudjetista (liite). 6. Päätelmät ehdottaa, että suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, 1) että se korottaa kohdan 2-2251-2 Taide- ja kulttuuriohjelma määrärahaa 1 000 000 Tanskan kruunua. 2) että se korottaa kohdan 1-2205-2 Pohjoismainen kulttuurirahasto määrärahaa 663 000 Tanskan kruunua. 3) että se kohdentaa kohdan 2-2251-2 Taide- ja kulttuuriohjelma määrärahoista 500 000 Tanskan kruunua pohjoismaiseen kirjastoviikkoon. 4) että se kohdentaa kohdan 1-2203-1 Käyttövarat Kulttuuri määrärahoista 1 000 000 Tanskan kruunua Orkesteri Nordenille. Sivu 9 / 15
5) että se kohdentaa kohdan 3-3301-1 Projektivarat Ympäristö määrärahoista 2 000 000 Tanskan kruunua Itämeren toimintaohjelmaan (BSAP) liittyvään toimintaan. 6) että se kohdentaa kohdan 2-2505-1 Käyttövarat Koulutus ja tutkimus määrärahoista 2 000 000 Tanskan kruunua koulupudokastutkimukseen (riippuu MR-U:n 8. joulukuuta tekemästä päätöksestä). Tukholmassa 27. lokakuuta 2009 Bendiks H. Arnesen (A) Line Barfod (EL) Bjarni Benediktsson (Sj.) Sinikka Bohlin (s), president Per-Kristian Foss (H) Christina Gestrin (sv) Helgi Hjörvar (A) Johan Linander (c) Kent Olsson (m), vicepresident Marion Pedersen (V) Niels Sindal (S) Erkki Tuomioja (sd) Sivu 10 / 15
B 263/presidiet: Ministerineuvoston ehdotus Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2010 budjetiksi MR-SAM on hyväksynyt Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2010 budjettiehdotuksen, jonka kokonaiskehys on 910,183 miljoonaa Tanskan kruunua vuoden 2009 hintoina. Pääsihteerin vuoden 2010 budjettiehdotuksen tekstiä on tarkistettu budjettikohdassa 4-4382-3 Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM) ja budjettikohdassa 5-1050-2 Virkamiesvaihto-ohjelma. Nämä ovat liitteenä 1 ja 2. Ministerineuvoston ehdotus sisältää erittelemättömiä varoja globalisaatioaloitteiden osalta (budjettikohta 5-3000-1). Yhteistyöministerit hyväksyvät globalisaatiovarojen jaon kirjallisessa menettelyssä. Päätös sisällytetään lopulliseen Tukholman-istunnossa hyväksyttävään budjettiin. Yhteistyöministerien (MR-SAM) puheenjohtaja ja n budjettiryhmä keskustelevat uusista globalisaatioaloitteista ja globalisaatiovarojen jaosta. Liite Liite 1 Tarkistettu teksti Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos Liite 2 Tarkistettu teksti Virkamiesvaihto-ohjelma Sivu 11 / 15
Liite 1: Tarkistettu teksti - Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos MUISTIO Vastaanottaja NSK/MR-SAM Kopio Lähettäjä Aihe Budjetti 2010 ministerineuvoston ehdotus Pohjoismaiden ministerineuvosto Store Strandstræde 18 DK-1255 København K Puh +45 3396 0200. Fak +45 3396 0202 si www.norden.org Tarkistettu teksti Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos 13. elokuuta 2009 09-01445-16 4-4382-2 Pohjoismainen hammasmateriaalin koestuslaitos (NIOM) Valuutta 6.1.1..1.1 NOK TANSKAN KRUUNUINA Budjetti 10 Budjetti 09 Budjetti 08 PMN:n Budjettia rahoitusosuus hallinnoi 10.669.000 10.669.000 10.358.000 60% Laitos 10.029.000 10.029.000 9.426.000 08 6.1.1..1.2 TAVOITE NIOMin tehtävänä on varmistaa, että Pohjoismaissa annetussa hammashoidossa käytetyt materiaalit ja menetelmät ovat turvallisia ja tarkoituksenmukaisia potilaiden ja hammashoitohenkilöstön kannalta. NIOMin tutkimus- ja tiedotustoiminnalla on oltava tieteellinen perusta ja sitä tulee voida hyödyntää myös käytännön kliinisessä työssä. Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit päättivät 30. kesäkuuta 2009 Reykjavikissa Islannissa pidetyssä kokouksessa muuttaa Pohjoismaisen hammasmateriaalin koestuslaitoksen (NIOM) yhteistyöelimeksi, joka toimii Sivu 12 / 15
UniRand AS:n alaisena tytäryhtiönä Oslon yliopiston yhteydessä. Muutos astuu voimaan 1. tammikuuta 2010. Tarkoituksena on parantaa NIOMin mahdollisuuksia synergian luomiseen ja kytkeä toiminta lujemmin kansalliseen tutkimusympäristöön. Tärkeänä pidetään edelleen sitä, että NIOMin pohjoismainen profiili säilyy ja että hallituksessa on edustajia kaikista Pohjoismaista. Painopistea lueet 2010 NIOMilla on johtava asema biomateriaalien perustutkimuksessa ja alaa kehitetään edelleen yhdessä potilaslähtöisen tutkimuksen kanssa. Viimeksi mainittu on tärkein painopistealue, koska amalgaamin käyttö on kielletty Ruotsissa ja Norjassa. Tästä johtuen vaihtoehtoisia hampaiden täytemateriaaleja koskeva tutkimus on erittäin tärkeää potilaille ja terveydenhuoltoviranomaisille Pohjoismaissa. Pohjoismaisen tuotetietokannan sisältö ja logistiikka on tarkistettu kokonaan vuonna 2009. Tämä on osittain seurausta siitä, että EU:n potilasturvallisuussäännöstöä on heikennetty. Siksi on tärkeää, että tuotetietokanta toimii vastapainona valmistajien potilaille ja terveydenhuoltoviranomaisille suuntaamalle mainontaan perustuvalle tiedolle. Vuoden 2010 tärkeänä tavoitteena on kehittää pohjoismaista ulottuvuutta kansainvälisestä näkökulmasta. Tästä syystä etusijalle asetetaan pohjoismainen ja kansainvälinen yhteistyö ja verkostojen luominen NIOMin toimi-alan muiden laitosten kanssa. Vierailevien tutkijoiden järjestelmät ovat siten tärkeä osa tätä yhteistyötä. Kontraktperiode Uusi sopimus tehdään 2010. Talous Johto ja hallinto Ei huomautuksia. Suunnitellut kustannukset: Todelliset kustannukset: 2 638 579 NOK Sivu 13 / 15
Liite 2: Tarkistettu teksti Virkamiesvaihto-ohjelma MUISTIO Vastaanottaja NSK/MR-SAM Kopio Lähettäjä Aihe Budjetti 2010 ministerineuvoston ehdotus Pohjoismaiden ministerineuvosto Store Strandstræde 18 DK-1255 København K Puh +45 3396 0200. Fak +45 3396 0202 si www.norden.org Tarkistettu teksti Virkamiesvaihto-ohjelma 5-1050-2 Virkamiesvaihto-ohjelma 13. elokuuta 2009 09-01445-16 Valuutta 6.1.1..1.3 Budjetti 10 Budjetti 09 Budjetti 08 Käytetty/budjetti 08 Budjettia hallinnoi 0 1.023.000 2.011.000 70% Pääsihteeri DKK 6.1.1..1.4 TAVOITE Yhteistyöministerit ovat päättäneet poistaa virkamiesvaihto-ohjelmaan tarkoitetut varat vuoden 2010 budjetista. Päätös liittyy yhteistyöministerien budjettikehyksen yleisiin painotuksiin Pohjoismaiden ministerineuvoston Islantia koskevien aloitteiden ja globalisaatioaloitteiden eduksi. Päätös koskee ainoastaan vuotta 2010. Sivu 14 / 15
Sivu 15 / 15