Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi
ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden tukena Taustatietoja uusien lukion opetussuunnitelman perusteiden kehittämisestä (19.1.2015) Kysymyksiä pohdittavaksi ops-työn pohjaksi
Kansallisen LUMA-toiminnan päämäärä matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen korkea taso ja osaajien riittävä määrä
LUMA-keskus SUOMI Helsingin yliopiston LUMA-keskus koordinoi verkostoa Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius) Keski-Suomen LUMA-keskus (Jyväskylän yliopisto) Lounais-Suomen LUMA-keskus (Turun yliopisto) LUMA-keskus Aalto (Aalto-yliopisto) LUMA-keskus Saimaa (Lappeenrannan teknillinen yliopisto) Oulun yliopiston LUMA-keskus Päijät-Hämeen LUMA-keskus (Lahden yliopistokampus) Tampereen LUMATE-keskus (Tampereen teknillinen yliopisto & Tampereen yliopisto) LUMA-keskus Lappi (Lapin yliopisto) Åbo Academi Motto: Yhdessä olemme enemmän!
Miten turvaamme tarvittavat kemian opiskelijamäärät jatkossa? Vuonna 2013 kemian kaikki lukion kurssit suoritti: 5 152 opiskelijaa/30 231 opiskelijaa eli 17,0 % Vuonna 2013 2-4 4kurssia suoritti: 2 932 opiskelijaa / 30 231 opiskelijaa eli 9,7 % Kemian yo-koe: -syksy 2013 1830 varsinaista kokelasta ja -kevät 2014 2990 varsinaista kokelasta k
Kemian osaaminen (15-vuotiaat) Osaaminen Oppilaiden lukumäärä Kemian osaamisen turhaa (%) Kiitettävä 267 9 Hyvä 860 17 Tyydyttävä 1099 30 Kohtalainen 599 40 Välttävä 159 50 Opetushallituksen 2011 keväällä keräämä aineistosta, johon osallistui 2949 15- vuotiasta nuorta. Rajka Kavoniuksen Pro Gradu -tutkielma
Kiinnostus kemian opiskeluun Kansallisissa arvioinneissa on osoitettu, että oppilaiden asenteilla on yhteys osaamiseen. Suurin yhteys osaamiseen on oppilaan käsityksellä omasta osaamisesta, mutta myös oppiaineen kokemisella hyödylliseksi ja siitä pitämisellä on merkitystä. 15-vuotiaiden oppilaiden asenteet fysiikan, kemian ja matematiikan opintoja kohtaan ovat keskimäärin kielteisempiä i iä kuin muissa oppiaineissa. i i Kokeellisuuteen liittyvillä toiminnoilla kuten ilmiöiden havainnoimisella aa seajapot pohtimisella seahavaittiin aatt yteysseä yhteys sekä osaamiseen että oppiaineesta pitämiseen. (Lähde: Kärnä, 2011)
Kemiaa tarvitaan noin 40 % korkeakouluopinnoissa Kalvo: Kemianteollisuus ry
Suomen kemian osaamisen profiloituminen Materiaalikemia, energiaan liittyvä kemia, kestävä kemia sekä ihmisen ja hyvinvoinnin kemia Suomen kemian tiekartta
Kemian tiedot ja taidot arkielämässä Kemian osaaminen Tarpeellisia (%) Turhaa (%) Kiitettävä 59 13 Hyvä 45 21 Tyydyttävä 33 28 Kohtalainen 22 44 Välttävä 13 52 Rajka Kavoniuksen Pro Gradu -tutkielma tki 29.8.2014
Miksi kemiaa valitaan lukion syventävissä kursseissa ja miksi ei? Perustelut: (i) arkielämään ja terveyteen liittyvät päätökset, (ii) ympäristökysymykset, k t (iii) yleissivistys sekä (iv) jatko-opiskelu opiskelu ja työelämä. Lukiolaisten näkemyksissä kemian opiskelun syistä painottuivat eniten instrumentaaliset jatko-opiskeluihin ja työelämään liittyvät perustelut. Yleisen mielenkiinnon lisäksi kemian opiskelun koettu hyödyllisyys ylioppilaskirjoitusten ja jatko-opintojen kannalta olivat merkittävimpiä syitä lisäkurssin valintaan. Vesterinen, Aksela & Rantaniitty (2013)
Miksi valitaan ja miksi ei? Pojat painottivat valintojensa perusteluissa merkittävästi tyttöjä enemmän opiskelun helppoutta. Myös peruskoulun päättöarvioinnissa menestyneet korostivat muita enemmän opiskelun helppoutta. Tärkeimpiä perusteluita olla valitsematta kemian lisäkursseja olivat, että vastaaja ei aio kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa kemiaa ja että muiden aineiden id opiskelu kiinnosti vastaajaa kemiaa enemmän. Esimerkiksi tarvetta kemian tiedoille jokapäiväisessä elämässä tai vanhempien, kavereiden tai opettajan vaikutusta lukiolaiset eivät arvioineet tärkeiksi perusteiksi lisäkurssien valinnalle. Vesterinen, Aksela & Rantaniitty (2013)
Osaamistarpeet kemian alan ammateissa, TOP 10 Kemianteollisuus: Suomen suurin vientiala Ihmissuhdeosaaminen Yhteistyötaidot Kielitaito Oma-aloitteisuus Vastuullisuus Huolellisuus Liiketalous Poikkitieteellisyys Luonnontieteet lisää vetovoim maa, ESR Lä ähde: Kemia Oman alan hyvä perusosaaminen 28.11.2013 Kysymys: Mikä on oleellista lukion kemian opetuksessa?
http://www.eluova.fi p// http://www.luma.fi/ kemma
LUMA SUOMI -KEHITTÄMISOHJELMA perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tueksi OKM:n rahoittama ohjelma 2014 2019
Kolme puiteohjelmaa Matematiikan puiteohjelma Luonnontieteiden ja ympäristökasvatuksen puiteohjelma Teknologiakasvatuksen puiteohjelma Tutkiva/tutkimuk sellinen opiskelu Tölä Työelämäyhteys äht Eheyttävä opetus TVT opetuksessa OPPI- LAS Yhteensä 30 kehittämisohjelmaa eri puolilla Suomea! -> uusia pedagogisia g innovaatiota ja materiaaleja
Valtakunnalliset LUMA-päivät 1-3.6.2015 Joensuussa (maksuttomat) Matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, maantieteen ja tietotekniikan sekä teknologian opettajille kaikilla asteilla ja tuleville opettajille sekä opinto-ohjaajille Teemoina: Kansainvälinen valon vuosi Opetussuunnitelman perusteet (sähköinen opetus) LUMA-kehittämishankkeet LUMA-osaaminen Suomessa Lue lisää: http://www.luma.fi
www.eluova.fi
LUMA-keskus Suomi verkossa www.luma.fi www.facebook.com/lumasuomi twitter.com/lumasuomi
Muutamia kysymyksiä pohdittavaksi opetussuunnitelmatyössä: Mitä ovat ne oleelliset ja relevantit kemian tiedot ja taidot, joita nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa ja työelämässä? Onko kaikki nykyiset käsitteet ja ilmiöt tarpeellisia opettaa lukiossa? Onko tarpeellista näkyä Suomen kemian osaamisen profilointialueet? Miten vahvistetaan kemian tieteelle ominaista tutkimuksellista opiskelua ja kokeellisuutta sekä tvt:n käyttöä oppimisen tukena? Miten vahvistetaan oppilaiden omaa aktiivisuutta ja keskustelevaa sekä kyselevää kulttuuria? Miten kestävä kehitys huomioidaan entistä paremmin opetuksessa? Miten vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kanssa (nk. oppiva yhteisö)?
Kemian opetuksen kehittäminen TVT:n käyttö, ryhmätyöt ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan oppimiseensa ovat työtapoja, joita oppilaat toivovat. Erityisesti näitä työtapoja toivovat oppilaat, jotka eivät pidä kemiasta, eivät koe kemiaa hyödylliseksi ja jotka eivät koe osaavansa kemiaa. Tämän tutkimuksen mukaan heikosti menestyvät oppilaat ovat kiinnostuneita vierailuista, tieto- ja viestintätekniikan (TVT) käytöstä ja ryhmätöistä. Rajka Kavoniuksen Pro Gradu -tutkielma
Lämmin kiitos! Nuorissa on tulevaisuus! http://www.luma.fi