Työn kuvaus 2013 valmistuneessa selvityksessä Palvelutasoajattelun ja uuden liikennepolitiikan jäsentelyä tavoitekartoilla (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2013) matkojen käyttäjän kokeman palvelutason on esitetty koostuvan ajallisista, laadullisista ja kustannusperusteisista tekijöistä. Matkojen käyttäjät voidaan jakaa hyvinkin tarkasti ryhmä tarpeita kuvaaviin ryhmiin. Maakunnallisella ja ylimaakunnallisella tasolla palvelutason kehitystarpeiden arviointi pohjautuu yksityiskohtien sijaan palvelutason strategisten tekijöiden tarkasteluun. Tästä syystä on pohdittu strategisen tason tarpeita kuvaavien sateenvarjoryhmien määrittelyä ja käytettävyyttä. Ajattelutapana on, että kun sateenvarjoryhmän palvelutaso on kunnossa, on palvelutaso riittävä myös sateenvarjon alle mahtuville lukuisille tarkemmin rajatuille käyttäjäryhmille. Sateenvarjoryhmä on parhaimmillaan todellinen, tunnistettu ja nimetty ryhmä, jonka palvelutasotarve on konkreettisesti määriteltävissä, ja jonka palvelutason kehitystä voidaan seurata konkreettisilla mittareilla. Sateenvarjoryhmien määrittelyn kautta päästään alueen tärkeimpiin käyttäjätarpeisiin. Sateenvarjoryhmien määrittely pohjautuu tietoon alueen toimintaympäristöstä, liikennejärjestelmän tilasta ja toimijoista.
Miniohje - Palvelutason käsittely strategisen tason selvityksissä
Sateenvarjoryhmien määrittelyprosessi TOIMINTAYMPÄRISTÖN TUNNISTAMISEN KAUTTA KÄSITYKSEEN ALUEEN KESKEISISTÄ TOIMIJOISTA Palvelutason ja palvelutasotarpeiden tarkastelu alueellisella tasolla sekä alueen määräävien toimijoiden löytäminen edellyttää mahdollisuutta analysoida alueen nykytilaa ja tulevaisuuden kehityssuuntia. Parhaimmillaan strategisen tason tarkasteluihin soveltuva aineisto on alueen toimijoilla ajantasaisena käytettävissä. Luontevana vastuutahona nähdään maakuntaliitot. Strategisen tason toimintaympäristön kuvausten tulisi olla siinä määrin yhtenäisin perustein laadittu, että laajemmissa tarkasteluissa eri maakunnista koostuvia palasia voi yhdistellä. Oleellista on, että kuvaukseen yhteismitallistetaan jokaisen MALPE ajatteluun keskeisesti vaikuttavan tahon tiedot. Strategisen tason kuvauksen kautta muodostetaan näkemys alueen liikenne- ja kuljetusjärjestelmän kannalta merkittävimmistä toimijoista. Toimijoiden matka- ja kuljetusketjujen palvelutasotarpeiden päivittäminen edellyttää aktiivista jatkuvaa vuorovaikutusta valmistelijoiden ja toimijoiden välillä. KESKEISTEN TOIMIJOIDEN PALVELUTASOTARPEIDEN KAUTTA SATEENVARJORYHMIEN MÄÄRITTELYYN Keskeisten matka- ja kuljetusketjujen tunnistamisen kautta voidaan muodostaa kuva alueen keskeisten toimijoiden tärkeimmistä liikkumiseen liittyvistä palvelutasotarpeista. Koska kaikilla keskeisillä toimijoilla ei ole selvää edustuksellisuutta (esim. päivittäispalvelujen hakijat) tai yhteystahoa, tulee työn tässä vaiheessa miettiä, kuinka ns. hiljaiset käyttäjät huomioidaan. Käyttäjätarpeiden lisäksi tunnistetaan jo totutuin menettelyin alueen liikenneturvallisuus - sekä maankäyttö- ja ympäristönäkökulmat. Kun tärkeimmät palvelutasotarpeet ja toisaalta ohjaavat tekijät on tunnistettu, poimitaan merkittävimpien toimijoiden joukosta ne ryhmät, joiden tarpeet kattavat mahdollisimman suuren osan muiden tunnistettujen ryhmien tarpeista ja joiden voidaan näin ollen katsoa riittävän hyvin edustavan strategisessa suunnittelussa alueen matka- ja kuljetustarpeita. Näitä ryhmiä voidaan kutsua sateenvarjoryhmiksi. Sateenvarjoryhmien tulisi kattaa sekä kuljetusten että henkilöliikenteen loppukäyttäjiä. Kunkin sateenvarjoryhmän tärkeimmät matkoihin ja kuljetuksiin liittyvät käyttäjätarpeet kirjataan ylös ja hyödynnetään jatkotyössä.
Sateenvarjoryhmien kautta käyttäjätarpeiden tunnistamiseen Olemassa olevat aineistot, koottuna paikkatietoon Strategisen tason toimintaympäristökuvaus (vastuutaho maakuntaliitto) Sidosryhmäyhteistyö, evästyskeskustelut ja kyselyt Henkilöliikenne- ja kuljetusjärjestelmän tärkeimmät toimijat sekä niiden keskeiset matka- ja kuljetusketjut Sidosryhmäyhteistyö, liikennejärjestelmäanalyysit (esim. turvallisuus, ympäristönäkökulmat, maankäyttö) Keskeisten toimijoiden tärkeimmät palvelutasotarpeet Tärkeimpiä palvelutasotarpeita edustavien käyttäjäryhmien (sateenvarjoryhmien) poiminta Henkilöliikenne Kuljetukset Kunkin sateenvarjoryhmän tärkeimmät käyttäjätarpeet
Toimintaympäristön kuvaus, tarkistuslistaperiaate Toimintaympäristön analyysi: Tilanne- ja kehityskuvan (nykytila, muutossuunnat) muodostamisessa tärkeää on määrämuotoisuus, jotta analyysit tehtäisiin samoin periaattein objektiivisesti eri alueilla ja jotta kuvat olisivat yhdisteltävissä. Tähän voi olla vaikea päästä. Tilanne- ja kehityskuvan elementeiksi ehdotetaan vähintään seuraavia asioita: keskusluokitus työssäkäyntialue seutukunnan väestö merkittävät yrityspuistot tai merkittävä yksittäinen kohde (kaivos, voimala,...) merkittävät matkailukeskukset osaamiskeskukset (INKA,????) ulkoiset yhteyskäytävät (kv, vk) keskeiset luonto- ja kulttuurikohteet, vesistöt päätieyhteyksien (TEN, ydinverkko,.) palvelutarjonta (määrä, frekvenssi ) pääratayhteyksien palvelutarjonta sisävesiyhteyksien palvelutarjonta satamien palvelutarjonta lentokenttien (kv, peruskenttäverkko) palvelutarjonta Pohdittavaa: miten palvelutarjonta määritellään? Käsitelläänkö sekä teknistä palvelutasoa (esim. HMC) että muuta palvelutasoa (esim. julkisen liikenteen tarjonta)? Voisiko palvelutarjonnalle muodostaa pisteytyksen? Kuka laatii ja ylläpitää? Maakuntatasolla maakuntaliiton vastuulla (maakuntakaavoituksen lähtöaineistoa). Suositus, että laaditaan ylimaakunnallisena, mutta vähintään siten, että teemat ovat samat ja aineistot ovat yhdistettävissä kokonaiskuvan muodostamiseksi esim. yhteysvälitasolla. Jos aineistoa ei ole, niin se kootaan erikseen sovittavalla tavalla ko. elementeistä
Maantieteellinen toimintaympäristön kuvaus, esimerkkiote
Keskeisten toimijoiden tärkeimmät palvelutasotarpeet tarkistuslista Ote: yhteysväliselvitys Vaasa-Oulu
1. Toimintamallin lisäarvo (a) suunnitteluprosessin ja (b) suunnittelun sisällön kannalta käytännön liikennejärjestelmätyössä? a) Hämmennyksen poistaminen menettelytavasta Osataan keskustella samasta asiasta eri tahojen kanssa (lähtökohdat selvillä) Apuväline jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä (helposti päivitettävä) Valtakunnallisesti ja eri toimijoiden välillä organisaatiorajat ylittävä, yhteismitallinen tilannekuva Liikennemuotoriippumaton, ottaa huomioon maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenkytkennän (MALPE) Antaa mahdollisuuden pohtia kehityssuuntia Tilannekuvan hyväksyttävyys paranee b) Sisältöön tulevat usealta osapuolelta käyttäjän palvelutasoa perustelevat, olennaiset lähtökohdat, ei yleiskatsausta Toistettavalla menettelytavalla mahdolliset tietopuutteet ja virheanalyysit vähentyvät Vertailukelpoinen sisältö alueiden välillä Päivitettävyyden ansiosta ajantasainen aineisto Onko toimintamalli valmis käyttöönotettavaksi alueilla? Valmis testattavaksi, käytössä täydentyy
2. Mitä toimintamallin käyttöönotto edellyttää (a) Livin ja ELY-keskusten ja (b) muiden toimijoiden kannalta? Edellyttääkö toimintamallin käyttö lisäresursseja? Edellyttää alussa koordinointiresursseja, mutta vähentää resurssien tarvetta jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä ja seuraavissa hankkeissa Voi ohjata tiedonhallintaresurssien kohdentamista vaikuttavimpiin asioihin
Valmistelijoiden vastuumatriisi- tarkistuslista Toimintaympäristön ja käyttäjäryhmien määrittelyn valmistelussa on hyödyllistä määritellä tekemisen vastuut, koska valmistelussa on mukana useita tahoja. Ote: yhteysväliselvitys Lusi-Iisalmi. Sidosryhmä Vastaa Osallistuu Seuraa LVM LIVI PoS ELY-L KeS ELY-L Kas ELY-L PoS mkl E-S mkl P-K mkl Kunnat, kuntien elinkeinoyhtiöt Kauppakamarit (Kuopio, Etelä-Savo ja Pohjois- Karjala) Finavia Taksiliitto Linja-autoliitto SKAL ITÄ-SUOMI Keskeiset yritykset Keskeiset operaattorit Vastaa yhteysvälillä Lusi-Iisalmi valtakunnallisten linjausten jalkauttamisesta sekä radanpitoon ja vesiväyliin liittyviin asioista. Vastaa yhteysvälin suunnitelmarahoituksesta. Vastaa Lusi-Iisalmi yhteysväliselvityksen valmistelusta ja yhteysväliin linkittyvien yhteysvälin ulkopuolelle vaikuttavien tehtävien aktivoinnista. Vastaa joukkoliikenneviranomaisena joukkoliikenteen palvelujen kehittämisestä yhteysvälillä. Vastaa yhteysväliselvityksessä Lusi-Iisalmi määriteltävistä ELYalueiden yhteisvoimin edistettävistä tehtävistä yhteistyössä POSELY:n kanssa. Vastaa maakuntakaavan ja maakunnan ljs:n tavoitteiden toteutumisesta ja tehtävien edistämisestä. Vastaa maakuntakaavan ja maakunnallsten LJS:n tilannekuvan, kehittämistoimenpiteiden ja ohjelmoinnin ylläpidosta. Vastaa ylimaakunnallisesti vaikuttavien toimintojen toimintaedellytysten luomisesta. Käyvät jatkuvaa vuoropuhelua yhteysväliin liittyvien toimijoiden kanssa. Vastaavat yhteysväliin Lusi-Iisalmi kytkeytyvästä maankäyttöratkaisuista ja palvelujen saavutettavuudesta yhteistyössä POSELY:n kanssa (kuntasopimus) Vastaa lentoasemien valtakunnallisten kehittämislinjausten jalkauttamisesta yhteysvälin alueella, käy jatkuvaa vuoropuhelua alan toimijoiden kanssa Osallistuu työryhmätyöskentelyyn ja ohjeistaa Lusi -Iisalmi yhteysväliselvityksen sisältötarpeita esisuunnittelun ja lj-työn kehitystyön pohjalta. Käy jatkuvaa vuoropuhelua alueen toimijoiden kanssa, jalkauttaa Liikenneviraston ja LVM:n valtakunnalliset linjaukset alueelle. Osallistuu yhteysvälisuunnitteluun ELY-alueiden yhteisten tehtävien osalta edistämisvelvoitteen mukaisesti. Osallistuu yhteysväliselvitykseen edistämisvelvoitteen mukaisesti. Osallistuvat yhteysväliselvitykseen maankäytön merkittävien ratkaisujen sovittamiseksi yhteysvälin tavoitteisiin. Osallistuvat yhteysvälin palveluihin tukeutuvien yritysten tarpeiden tunnistamiseen ja täydentää tilannekuvaa yrityselämän osalta, käyvät jatkuvaa vuoropuhelua yrityselämän toimijoiden kanssa Osallistuu yhteysväliselvitykseen lentoliikenteen toimintaedellystysten asiantuntijana. Osallistuu taksiliikenteen valtakunnallisten kehittämislinjausten tunnistamisesta, käy jatkuvaa vuoropuhelua alan toimijoiden kanssa. Osallistuu yhteysväliselvitykseen julkisen liikenteen toimintaedellytysten asiantuntijana. Osallistuu joukkoliikenneyrittäjien kehittämislinjausten tunnistamiseen, käy jatkuvaa vuoropuhelua alan toimijoiden kanssa. Osallistuu yhteysväliselvitykseen julkisen liikenteen toimintaedellytysten asiantuntijana. Osallistuu yhteysvälillä Lusi-Iisalmi toimivien kuljetusyritysten toimintaedellysten kehittämiseen. Osallistuu yhteysväliselvitykseen raskaan liikenteen toimintaedellytysten asiantuntijana. Täydentäkää mielestänne yhteysvälin kannnalta merkittävillä ehdokkailla Täydentäkää mielestänne yhteysvälin kannnalta merkittävillä ehdokkailla Seuraa yhteysvälin Lusi-Iisalmi kehittämistä valtakunnallisen ja ylimaakunnallisen jl-suunnittelun ja - työn sekä maakunnallisten aiesopimusten näkökulmasta. Ylläpitää valtakunnallista liikennejärjestelmän tilannekuvaa. Ylläpitää yhteysvälin ja alueensa toiminnallista tilannekuvaa ja liikennejärjestelmän palvelutason kehittymistä. Seuraa yhteisten palvelujen kehittymistä. Seuraa yhteysväliin linkittyvien kuntien kaava- ja liikennejärjestelmäratkaisujen vaikutusta yhteysvälin tavoitteiden toteutumiselle Seuraa palvelujen saavutettavuuden kehittymistä ja toimintojen sijoittamisesta paikallisen verkkkon tukeutuen. Seuraa yhteysvälillä Lusi - Iisalmi elinkeinoelämän palvelutarpeiden muutosta. Seuraa yhteysvälillä Lusi - Iisalmi lentoliikenteen tarpeiden muutosta. Seuraa yhteysvälillä Lusi - Iisalmi joukkoliikenteen palvelutarpeiden muutosta. Seuraa yhteysvälillä Lusi - Iisalmi joukkoliikenteen palvelutarpeiden muutosta. Seuraa yhteysvälillä Lusi - Iisalmi kuljetusyritysten palvelutarpeiden muutosta. Täydentäkää mielestänne yhteysvälin kannnalta merkittävillä ehdokkailla Täydentäkää mielestänne yhteysvälin kannnalta merkittävillä ehdokkailla