KIRJALLINEN KYSYMYS 371/2012 vp Siviilipalvelusajan lyhentäminen Eduskunnan puhemiehelle Asepalvelusta aiotaan lyhentää 15 vuorokaudella Risto Siilasmaan työryhmän suosituksen mukaisesti. Ensi vuoden helmikuusta lähtien lyhin varusmiespalvelus olisi 165 päivää eli viisi ja puoli kuukautta. Puolustusvoimia sovitetaan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Massa-armeijoiden aika on mennyt ja asepalvelukseen määrättävien osuus miesikäluokasta on laskussa. Aseistakieltäytyjien ylipitkään siviilipalvelukseen ei ole perusteita. Siviilipalvelus kestää nykyisin 12 kuukautta. Verrattuna viiden ja puolen kuukauden asepalvelukseen pitkä siviilipalvelus näyttäytyy vakaumuksesta annettavana rangaistuksena. Samoin kuin asevelvollisuuden, myös siviilipalveluksen lyhentäminen merkitsisi työurien pidentymistä ja toisi rakenteellisia säästöjä. Kansantaloudelle ei ole eduksi, että ihmiset ovat pitkään poissa koulutustaan vastaavasta työstä. Siviilipalveluksen alkamis- ja päättymisajasta, mahdollisen opiskelupaikan tai pääsykokeiden ajankohdasta ja muista syistä johtuen monelle voi tulla jopa kahden-kolmen vuoden tauko normaalista työelämästä tai opinnoista. Tuhansien ihmisten ura- ja ansiokehitys heikkenee ja myös valtion verotulot pienenevät. Mielestäni siviilipalvelus voitaisiin hyvin lyhentää samanmittaiseksi kuin lyhin varusmiespalvelus eli viiteen ja puoleen kuukauteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus kohdella siviilipalvelusmiehiä yhdenvertaisesti asepalveluksen suorittajien kanssa ja lyhentää siviilipalveluksen viiteen ja puoleen kuukauteen? Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2012 Annika Lapintie /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Annika Lapintien /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 371/2012 vp: Aikooko hallitus kohdella siviilipalvelusmiehiä yhdenvertaisesti asepalveluksen suorittajien kanssa ja lyhentää siviilipalveluksen viiteen ja puoleen kuukauteen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Siviilipalveluslaki tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Siviilipalveluksen pituutta arvioitiin viimeksi siviilipalveluslakia säädettäessä. Tuolloin siviilipalvelusaika lyheni noin kuukaudella 395 vuorokaudesta 363 vuorokauteen. Perustuslaissa ilmaistun yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti eri palvelusmuotojen tulee olla keskenään yhdenvertaiset kokonaisrasittavuudeltaan. Kokonaisrasittavuuden kannalta merkittäviä seikkoja ovat muun muassa palveluksen fyysinen ja psyykkinen rasittavuus, palvelusajan pituus. Työ- ja koulutusajan menetys, perheestä erottaminen, palvelukseen liittyvät asuinpaikan ja liikkumisvapauden rajoitukset. Palvelusmuotojen rasittavuutta vertailtaessa on otettava huomioon niiden erilaiset lähtökohdat ja toteuttamistapa. Varusmiespalvelus suoritetaan suljetuissa varuskuntaolosuhteissa, joista poistuminen myös vapaa-ajalla on aina luvanvaraista. Siviilipalvelus suoritetaan kokonaisuudessaan siviiliolosuhteissa ja palvelusvelvollisella on palveluksen ajan mahdollisuus normaalin viikkotyöajan (enintään 40 tuntia) mahdollistamaan vapaa-aikaan, jolloin liikkumista tai muutakaan toimintaa ei ole miltään osin rajoitettu. Varusmies asuu palvelusaikanaan varuskunnassa. Lomat myönnetään erikseen ja niiden ajankohtaan voi vaikuttaa vain rajallisesti. Siviilipalvelusvelvollinen voi useimmiten asua kotonaan, yhdessä mahdollisen perheensä kanssa ja hänellä on yleensä mahdollisuus säännöllisiin viikkovapaisiin. Siviilipalvelusvelvollisen mahdollisuudet työn tekoon, opiskeluihin, perhesuhteiden ja sosiaalisen verkoston ylläpitämiseen palvelusaikana ovat varusmiehiä paremmat. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama siviilipalveluksen kehittämistyöryhmä jätti mietintönsä helmikuussa 2011. Työryhmä katsoi mietinnössään, että siviilipalvelusajan pituutta ei ollut tuolloin tarvetta lyhentää. Jos varusmiespalvelusaikaa lyhennettäisiin, olisi asiaa syytä tarkastella uudelleen. Työryhmän mielestä olisi kuitenkin perusteltua selvittää, olisiko oikeudenja tarkoituksenmukaista, että erityisen paljon julkista hyötyä palvelevissa tehtävissä, jotka olisivat erittäin intensiivisiä, palvelusaika olisi niin sanottua tavanomaista siviilipalvelusta lyhyempi. Asiaa tulisi tällöinkin lähestyä palveluksen kokonaisrasittavuuden kautta. Asepalveluksen lyhentämiseen liittyvä päätös siviilipalvelusajan lyhentämisestä 15 vuorokaudella tehdään toukokuun 2012 lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole valmisteilla siviilipalveluslain muutosta, jolla siviilipalvelusaikaa lyhennettäisiin samanpituiseksi kuin tuleva lyhin asepalvelusaika eli viideksi ja puoleksi kuukaudeksi. 2
Ministerin vastaus KK 371/2012 vp Annika Lapintie /vas Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 Työministeri Lauri Ihalainen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 371/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Lapintie /vänst: Har regeringen för avsikt att behandla civiltjänstgörare och de som fullgör militärtjänst lika och förkorta tjänstgöringstiden i civiltjänst till fem och en halv månad? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Civiltjänstlagen trädde i kraft vid ingången av 2008. Frågan om civiltjänstgöringens längd behandlades senast i samband med stiftandet av civiltjänstlagen. Då förkortades tjänstgöringstiden i civiltjänst med cirka en månad från 395 dygn till 363 dygn. Enligt likställighetsprincipen, som artikulerats i grundlagen, ska olika tjänstgöringsformer medföra en likvärdig totalbelastning. Sådana detaljer som är viktiga ur totalbelastningens synvinkel är bl.a. tjänstgöringens fysiska och psykiska belastning, längden på tjänstgöringen, förlust av arbets- och utbildningstid, avskiljande från familjen, begränsningarna i boställe och rörelsefrihet i anknytning till tjänstgöringen. När belastningen hos de olika tjänstgöringsformerna jämförs sinsemellan måste de olika utgångspunkterna och sätten att förverkliga tjänstgöringen beaktas. Beväringstjänsten fullgörs i slutna garnisonsförhållanden där det alltid krävs tillstånd att avlägsna sig även under fritiden. Civiltjänsten fullgörs i sin helhet i civila förhållanden och den tjänstgöringspliktige har en normal veckoarbetstid (om högst 40 timmar) och sålunda möjlighet till fritid under tjänstgöringstiden, varvid rörelsefriheten eller andra aktiviteter inte har begränsats på något sätt. De värnpliktiga bor under tjänstgöringen i garnisoner. Permissioner beviljas separat och det finns endast begränsade möjligheter att påverka tidpunkten för dem. Civiltjänstgöraren kan oftast bo hemma, tillsammans med sin eventuella familj och han eller hon har i allmänhet möjlighet till regelbundna veckoledigheter. Möjligheterna att arbeta, studera och upprätthålla familjeförhållanden och socialt nätverk under tjänstgöringen är bättre för de civiltjänstepliktiga än för beväringarna. En arbetsgrupp för utveckling av civiltjänsten som arbets- och näringsministeriet hade tillsatt lämnade sitt betänkande i februari 2011. Arbetsgruppen ansåg i sitt betänkande att det just då inte fanns något behov av att förkorta tiden i civiltjänst. Om tiden för beväringstjänst förkortades fanns det skäl att behandla saken på nytt. Enligt arbetsgruppen skulle det dock vara motiverat att utreda huruvida det skulle vara rättvist och ändamålsenligt att tjänstgöringstiden i sådana uppgifter som medför särskilt stor offentlig nytta, och som är mycket intensiva, skulle vara kortare än tiden i s.k. sedvanlig civiltjänst. Också i detta fall bör saken betraktas ur den totala belastningens synvinkel. Beslutet om förkortning av tjänstgöringstiden i civiltjänst med 15 dygn, som har samband med förkortning av tjänstgöringstiden i militärtjänst, fattas i slutet av maj 2012. Vid arbets- och näringsministeriet bereds för närvarande inte någon ändring av civiltjänstlagen som skulle innebära att tjänstgöringstiden i civiltjänst förkortas så att den skulle vara lika lång som den framtida kortaste tjänstgöringstiden i militärtjänst, dvs. fem och en halv månad. 4
Ministerns svar KK 371/2012 vp Annika Lapintie /vas Helsingfors den 21 maj 2012 Arbetsminister Lauri Ihalainen 5