Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 313/2011 vp Vähittäiskaupan aukiolon poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vähittäiskaupat joutuvat hakemaan vuosittain poikkeuslupaa alueensa aluehallintovirastolta (AVI) saadakseen pitää kaupan auki loppiaisena. Virastot voivat myöntää tai evätä lupahakemuksia arvionsa mukaisesti. Yrittäjiä hiertää se, että kauppiaiden kohtelu ei ole tasapuolista maan eri puolilla. Vaatimukset poikkeuslupahakemusten perusteluiksi vaihtelevat alueittain, eivätkä hakemusten käsittelyajatkaan ole yhdenmukaisia eri puolilla Suomea. Tiedossamme on, että Keskuskauppakamari on tehnyt esityksen, jossa se toivoo aluehallintovirastojen myöntävän kauppiaille ripeästi ja yhdenmukaisesti luvan pitää kaupat auki loppiaisena. Kauppakamarit ja yritykset joutuvat myös tekemään ja teettämään laajoja selvityksiä osoittaakseen, kuinka merkittävää kauppojen aukiolo on alueen taloudelle ja kilpailukyvylle sekä ulkomaisille turisteille. Selvityksistä huolimatta aukiololuvan toteutuminen ei siltikään ole mitenkään itsestään selvää. Paikoitellen päätöstä myös joudutaan odottelemaan kohtuuttoman pitkään. Nykyinen menettelytapa myös vääristää kilpailua. Aikaisempina vuosina aluehallintovirastot ovat antaneet luvan pitää kauppoja auki loppiaisena muun muassa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilla. Silloin näille alueille saapuukin runsaasti ulkomaalaisia matkailijoita erityisesti Venäjältä. Kaikilla elinkeinonharjoittajilla joka puolella Suomea tulisi kuitenkin tasapuolisuuden nimissä olla mahdollisuus pitää liikkeensä avoinna niin halutessaan. Ei ole oikeudenmukaista, että matkailijoita ohjataan vain osaan Suomea ja vääristetään näin liikkeiden keskinäistä kilpailua. Peräänkuulutammekin lyhyellä aikajänteellä vähittäiskaupan poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistamista ja yksinkertaistamista sekä pidemmällä tähtäimellä sitä, että poikkeuslupien vuosittaisesta hakemisesta päästäisiin kokonaan eroon. Lainsäädäntöä olisi muutettava siten, ettei loppiaisen ja helluntain vuoksi tarvitsisi enää hakea poikkeuslupia lainkaan, vaan kauppiaat voisivat itse päättää aukiolotarpeesta omien kannattavuusarvioidensa perusteella. Huomioitavaa on myös se, että toistuva lupamenettelyprosessi aiheuttaa turhia kustannuksia ja byrokratiaa ja lisää viranomaisen työkuormaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vähittäiskaupan aukiolon poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi? Versio 2.0

2 Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2011 Jukka Kopra /kok Arto Satonen /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 313/2011 vp Jukka Kopra /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jukka Kopran /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 313/2011 vp: Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vähittäiskaupan aukiolon poikkeuslupamenettelyn yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Aluehallintovirasto voi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukiolosta annetun lain (945/2009) 3 :n perusteella erityisestä syystä sallia ammattimaisen vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen harjoittamisen muinakin kuin lain 1 ja 2 :ssä säädettyinä aikoina. Erityisenä syynä pidetään liikkeen sijaintiin, matkailuun, yleisötapahtumaan tai vastaavaan tilanteeseen liittyvää tekijää, joka vaikuttaa palvelujen kysyntään. Hakijan tulee osoittaa erityiset syyt poikkeusluvan myöntämiseksi. Pykälä vastaa aikaisemman lain (1297/2000) säännöstä poikkeusluvista. Tuolloin täsmennettiin käytäntöä poikkeuslupien myöntämisessä luettelemalla säännöksessä esimerkkejä erityisistä syistä. Hallituksen esityksessä 49/2000 todetaan, että myös sekä taajamien kautta kulkevien että matkailualueilla yöpyvien matkailijoiden palvelu voi edellyttää laajempia aukioloaikoja varsinkin sesonkiaikoina. Laajempi aukioloaika voi olla esimerkiksi säädettyä aikaisempi liikkeen avaamisaika taikka matkailijoiden palveleminen sunnuntaisin syksyllä tai talvella. Erityiset syyt ovat pääsääntöisesti sellaisia ulkopuolisia tekijöitä, jotka ainakin hetkellisesti lisäävät kulutuskysyntää tai joiden vuoksi liike lain sallimien aukioloaikojen vuoksi joutuu kilpailijoitaan huonompaan asemaan. Lupia myönnettäessä olisi kiinnitettävä huomiota elinkeinonharjoittajien tasapuoliseen kohteluun sekä siihen, ettei liikkeiden keskinäistä kilpailuasemaa vakavasti järkytetä. Poikkeuslupien myöntäminen siirrettiin (Laki 446/1994) kauppa- ja teollisuusministeriöstä silloisiin lääninhallituksiin, jotta alueelliset näkökohdat voitaisiin ratkaisuissa ottaa paremmin huomioon. Kuten kysymyksessä todetaan aluehallintovirastot ovat aiempina vuosina antaneet luvan pitää kauppoja auki loppiaisena muun muassa Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueilla. Päätökset ovat perustuneet nimenomaan alueille Venäjältä tulevien matkailijoiden määrään. Myös Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastot ovat myöntäneet poikkeuslupia matkailullisilla perusteilla. Poikkeuslupien myöntäminen kuuluu aluehallintovirastoille ja hakijan tulee osoittaa erityiset syyt. Keskuskauppakamarin työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle loppiaisen poikkeusluvista lähettämän kirjeen johdosta aluehallintovirastoja on pyydetty kiinnittämään huomiota aluehallintovirastojen strategia-asiakirjassa todetun mukaisesti virastojen tekemien päätösten ja päätöksenteossa noudatettavien menettelytapojen yhtenäisyyteen aluehallintovirastojen kesken. Yhtenäisten menettelytapojen, päätöksenteon yhtenäisten perusteiden ja toimintamallien kehittäminen tulee olemaan yksi keskeinen tavoite seuraavalle tulossopimuskaudelle Vuoden 2009 laki pohjautui Palvelualojen ammattiliito PAM ry:n ja Suomen Kaupan Liiton sopimiin päälinjoihin vähittäiskaupan aukiolo- 3

4 Ministerin vastaus ajoista sekä siihen liittyvistä työehtosopimusmuutoksista. Poikkeuslupien myöntämiseen liittyy myös työntekijäpuolen näkökulmia. Kehittämistarpeita tullaan arvioimaan ensi vuonna annettavan selonteon pohjalta. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2011 Työministeri Lauri Ihalainen 4

5 Ministerns svar KK 313/2011 vp Jukka Kopra /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 313/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Jukka Kopra /saml m.fl.: Vilka brådskande åtgärder ämnar regeringen vidta för att förenhetliga och förenkla förfarandet för dispens för öppethållande inom detaljhandeln? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regionförvaltningsverket kan med stöd av 3 i lagen om öppettider för detaljhandeln och frisersalonger (945/2009) av särskilda skäl tillåta att yrkesmässig detaljhandel och frisersalongsverksamhet idkas också under andra tider än de som bestämts i 1 och 2. Som särskilda skäl betraktas faktorer med anknytning till affärens läge, turism, offentliga tillställningar eller motsvarande situationer som påverkar efterfrågan på tjänster. Sökanden ska påvisa att särskilda skäl för beviljande av dispens föreligger. Paragrafen motsvarar bestämmelsen om dispens i den tidigare lagen (1297/2000). Då preciserades förfarandet vid beviljande av dispens i och med att exempel på särskilda skäl togs in i lagen. I regeringens proposition 49/2000 konstateras att också betjäningen av både sådana turister som passerar genom en tätort och sådana som övernattar vid ett turistmål kan kräva förlängda öppettider särskilt under högsäsong. Utvidgat öppethållande kan innebära t.ex. att butiken får öppnas tidigare än vad som föreskrivits eller att turister betjänas på söndagar under hösten och vintern. Särskilda skäl är i regel sådana externa faktorer som åtminstone för ögonblicket ökar konsumtionsefterfrågan eller gör att butiken på grund av de lagstadgade öppettiderna hamnar i en sämre ställning än konkurrenterna. Vid beviljandet av dispens ska uppmärksamhet fästas vid en likvärdig behandling av näringsidkare och att affärernas inbördes konkurrensläge inte allvarligt rubbas. Beviljandet av dispens överfördes den 1 september 1994 (lag 446/1994) från handels- och industriministeriet till de dåvarande länsstyrelserna för att regionala aspekter bättre skulle kunna beaktas i besluten. Så som det konstateras i spörsmålet har regionförvaltningsverken under tidigare år gett tillstånd till öppethållande av butiker på trettondagen bl.a. i landskapen Södra Karelen, Södra Savolax och Kymmenedalen. Besluten har grundat sig uttryckligen på det stora antal ryska turister som anlänt till landskapen. Också regionförvaltningsverken i Lappland och i norra Finland har beviljat dispenser av turismskäl. Beviljandet av dispens ankommer på regionförvaltningsverken och sökanden ska kunna visa att det föreligger särskilda skäl för öppethållande. Med anledning av det brev om dispenser för trettondagen som Centralhandelskammaren sänt till arbets- och näringsministeriet och finansministeriet har regionförvaltningsverken ombetts att, i enlighet med det som konstateras i regionförvaltningsverkens strategidokument, fästa uppmärksamhet vid enhetligheten hos de beslut som verken fattar och förfarandena för beslutsfattandet vid olika regionförvaltningsverk. Att utveckla enhetliga förfaranden, att tillämpa enhetliga grunder vid beslutsfattandet och att skapa enhetliga handlingsmodeller kommer att vara ett av de viktigaste målen för den kommande resultatavtalsperioden

6 Ministerns svar Lagen från 2009 grundade sig på de huvudlinjer om öppethållningstiderna inom detaljhandeln som Servicebranschens fackförbund PAM ry och Förbundet för Finsk Handel kommit överens om samt de ändringar i kollektivavtalen som gjordes i samband med detta. Beviljandet av dispens inbegriper också arbetstagarsidans synpunkter. Utvecklingsbehoven kommer att bedömas utifrån den redogörelse som ska lämnas nästa år. Helsingfors den 12 december 2011 Arbetsminister Lauri Ihalainen 6