Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 448/2007 vp Rahtikirjavelvoitteen säätäminen kabotaasiliikenteen valvomiseksi kotimaan kuljetuksissa Eduskunnan puhemiehelle Kabotaasiliikenteellä tarkoitetaan tavaraliikennettä, jota toisen jäsenvaltion liikenteenharjoittaja harjoittaa Suomen alueella. Kabotaasiliikennettä säätelee neuvoston asetus (ETY) N:o 3118/93. Asetuksen 2 artiklan mukaan kabotaasiliikennettä saa harjoittaa vain väliaikaisesti. EU:n laajennuttua Itä-Euroopan maihin kabotaasiliikenteen harjoittaminen kiellettiin ns. vanhojen jäsenvaltioiden alueella kokonaan määräaikaisesti. Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Tsekin, Unkarin ja Viron kuljetusyritykset eivät näin ollen saa lainkaan saakka harjoittaa Suomen sisäistä liikennettä. Täyskielto päättyy , ellei ole nähtävissä markkinahäiriöitä, joiden perusteella siirtymäkautta pidennettäisiin vielä vuodella. Siirtymäkauden päätyttyä kyseisten jäsenmaiden kuljetusyritykset voivat toimia Suomen sisäisessä liikenteessä, mutta vain tilapäisesti. Tilapäisyyskäsitettä ei ole EU:ssa tarkemmin määritelty. Komissio on käynnistänyt käsitteen sisällön määrittelyn, mutta on todennäköistä, ettei määrittelytyötä saada tulevana vuonna päätökseen. Varmaa on, että jälkeen toisen jäsenvaltion liikenteenharjoittaja ei saa edelleenkään solmia esimerkiksi vuosisopimuksia kuljetusten suorittamisesta Suomessa, mutta on epäselvää, missä laajuudessa se muutoin voi harjoittaa Suomen sisäistä liikennettä. Kabotaasiliikennerajoituksia valvottaessa valvontaviranomaisen pitää pystyä todentamaan, mitä sisäisiä kuljetuksia Suomessa on suoritettu ja kuinka tilapäistä toiminta on ollut. Tähän tarvitaan uusia valvontatyökaluja, kuten rahtikirjan käyttövelvoitetta. Tällä hetkellä tiekuljetussopimuslaki sisältää pakottavan velvoitteen rahtikirjan käyttämisestä ainoastaan kansainvälisissä kuljetuksissa. Käsiteltäessä kabotaasiliikenteen siirtymäaika-asiaa vuonna 2006 eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta edellytti, että Suomessa asetetaan työryhmä laatimaan ehdotus tarvittavista toimenpiteistä kabotaasiliikenteessä noudatettavien työehtojen, verotussäännösten ja muiden lakiin perustuvien velvoitteiden sekä liikenneturvallisuutta koskevien säännösten valvonnan parantamiseksi sekä saattamiseksi samalle tasolle kuin suomalaisten kuljetusyritysten valvonta. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on puolestaan esittänyt, että liikenne- ja viestintäministeriö asettaa pikimmiten laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan kansallisen rahtikirjavelvoitteen täytäntöönpanoa Suomessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kabotaasiliikenteeseen liittyvän tilapäisyyskäsitteen tarkentamiseksi Suomessa ja kabotaasin valvonnan mahdollistavan pakollisen kotimaan rahtikirjavaateen säätämiseksi? Versio 2.0

2 Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2007 Reijo Paajanen /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 448/2007 vp Reijo Paajanen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Paajasen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 448/2007 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kabotaasiliikenteeseen liittyvän tilapäisyyskäsitteen tarkentamiseksi Suomessa ja kabotaasin valvonnan mahdollistavan pakollisen kotimaan rahtikirjavaateen säätämiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymykseen sisältyy kaksi ehdotusta: rahtikirjan käyttöön ottaminen kabotaasissa ja kabotaasin keston rajoittaminen. Eduskunta on käsitellyt tavaraliikenteen kabotaasia ja pakollista rahtikirjaa tavaraliikenteen yhteisölupaa koskeneen komission asetusehdotuksen yhteydessä valtioneuvoston kirjelmän U 33/2007 vp johdosta. Valtioneuvosto katsoi, ettei kabotaasi todennäköisesti tule voimakkaasti lisääntymään, vaikka se vapautuisi toukokuun alusta lukien muun muassa Baltian maiden kuljetusyrityksille. Samalla valtioneuvosto kuitenkin katsoi, että pakollisen kuljetuskirjan käyttämistä olisi valvonnan mahdollistamiseksi harkittava. Eduskunta yhtyi valtioneuvoston kantaan. Pakollista rahtikirjaa on mietitty myös ajoneuvojen kuormaamisen vastuunjakoa koskevan tieliikennelain 87 a :n (441/2006) yhteydessä. Säädöksiä valmistellut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä katsoi, että rahtikirja parantaisi kuljettajan mahdollisuuksia varmistaa kuorman turvallisuus. Kyseisen pykälän 3 momentin nojalla tavaran lähettäjä ja kuljetuksen toimeksiantaja vastaavat siitä, että kuormaajalla on kuljetettavista tavaroista riittävät ja oikeat tiedot. Rahtikirja tai jokin muu kuorman sisällöstä tietoa antava asiakirja varmistaisi tämän velvollisuuden täyttämisen. Hyviä syitä rahtikirjan käyttöön ottamiseen siis on, mutta toisaalta se lisäisi kuljetuksiin byrokratiaa. Pakollisten asiakirjojen käyttö vähentää jonkin verran kuljetusten tehokkuutta ja lisää kustannuksia. Edellä mainitusta valtioneuvoston kirjelmästä antamassaan lausunnossa (LiVL 13/2007 vp) eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta ilmoitti pitävänsä tärkeänä, että liikenne- ja viestintäministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan kansallisen rahtikirjavelvoitteen täytäntöönpanoa. Ministeriö tulee ottamaan asiassa yhteyttä muihin ministeriöihin ja intressiryhmiin asian käsittelemiseksi. Sallitusta kabotaasin kestosta Suomessa ei ole varsinaisia säännöksiä. Suomeen tuodun ajoneuvon rekisteröintivelvollisuus rajaa sallitun kabotaasin keston tällä hetkellä 30 vuorokauteen. Mainitussa valtioneuvoston kirjelmässä käsitellyssä asetusehdotuksessa komissio ehdottaa, että viikon sisällä ajoneuvon maahantulosta saisi suorittaa enintään kolme kuljetusta. Ehdotuksen käsittely on aivan alussa, eikä lopputuloksesta voi vielä sanoa mitään varmaa. Selvää on, että säädös ei valmistu niin, että se olisi vielä ensi vuoden aikana voimassa. Niin kauan kuin asiasta ei ole Euroopan unionin säännöstä, asiasta voidaan päättää kansallisesti. Ministeriöllä ei ole tällä hetkellä suunnitelmia kabotaasin rajaamiseksi. Ministeriö on kuitenkin tilannut selvityksen kabotaasin vaikutuksista, ja tämän selvityksen valmistuttua maaliskuun lopussa sekä asiasta käytävän keskustelun avulla tullaan muun muassa kabotaasin enimmäiskestoaikaa harkitsemaan. Mi- 3

4 Ministerin vastaus nisteriössä lähdetään toistaiseksi siitä, että kovin suuria vaikutuksia ei tulisi, eikä sen vuoksi ole erityistä kiirettä saada jotain uutta kabotaasirajoitusta voimaan ennen ensi vuoden toukokuuta. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2007 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 4

5 Ministerns svar KK 448/2007 vp Reijo Paajanen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 448/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Paajanen /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att i Finland precisera tillfällighetsbegreppet i anslutning till cabotagetrafiken och föreskriva om ett krav på en obligatorisk, inrikes fraktsedel som gör det möjligt att övervaka cabotage? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I spörsmålet ingår två förslag: ibruktagande av en fraktsedel i fråga om cabotage och begränsande av varaktigheten när det gäller cabotage. Riksdagen har i samband med kommissionens förslag till förordning om gemenskapstillstånd för godstransport behandlat frågan om cabotage inom godstrafiken och frågan om en obligatorisk fraktsedel, detta med anledning av statsrådets skrivelse U 33/2007 rd. Enligt statsrådet kommer det troligtvis inte att bli någon kraftig ökning av cabotagetrafik även om den fr.o.m. början av maj avregleras bl.a. för de baltiska staternas transportföretag. Samtidigt anser statsrådet dock att man bör överväga ibruktagandet av ett obligatoriskt färdblad för att möjliggöra övervakning. Riksdagen har förenat sig med statsrådets ståndpunkt. En obligatorisk fraktsedel har även övervägts i samband med 87 a i vägtrafiklagen (441/2006). Paragrafen gäller ansvarsfördelningen i fråga om lastning av fordon. Den arbetsgrupp inom kommunikationsministeriet som har berett författningarna anser att en fraktsedel skulle förbättra förarens möjligheter att försäkra sig om lastens säkerhet. Med stöd av 3 mom. i paragrafen ansvarar godsavsändaren och transportens uppdragsgivare för att den som lastar godset har tillräckliga och korrekta uppgifter om det gods som ska transporteras. En fraktsedel eller något annat dokument som innehåller information om lastens innehåll skulle säkerställa att denna skyldighet fullgörs. Det finns alltså goda skäl för att ta i bruk en fraktsedel, men å andra sidan ökar detta även byråkratin i fråga om transporterna. Användningen av obligatoriska dokument minskar i någon mån transporternas effektivitet och ökar kostnaderna. I sitt utlåtande (KoUU 13/2007 rd) om den nämnda statsrådsskrivelsen anser riksdagens kommunikationsutskott att det är viktigt att kommunikationsministeriet tillsätter en arbetsgrupp på bred bas för att bereda införandet av en nationell fraktsedelskyldighet. Ministeriet kommer att kontakta andra ministerier och intressegrupper för behandlingen av ärendet. Det finns inte några egentliga bestämmelser om varaktigheten i fråga om tillåten cabotage i Finland. Skyldigheten att registrera ett fordon som förts in i Finland begränsar för närvarande tillåten cabotage till 30 dygn. I det förslag till förordning som behandlas i den nämnda statsrådsskrivelsen föreslår kommissionen att högst tre transporter får utföras inom en vecka från det att ett fordon kom in i landet. Behandlingen av förslaget är alldeles i början och det går ännu inte att säga något säkert om resultatet. Klart är dock att författningen inte blir färdig så att den kan träda i kraft redan nästa år. Så länge som det i ärendet inte finns någon bestämmelse av Europeiska unionen kan frågan beslutas nationellt. Ministeriet har för närvarande inte några planer på att begränsa cabotagetrafiken. Ministeriet har dock be- 5

6 Ministerns svar ställt en utredning om verkningarna av cabotage och man kommer med hjälp av utredningen som blir klar i slutet av mars och de diskussioner som ska föras i ärendet att överväga bl.a. en maximitid för cabotagetrafiken. Vid ministeriet utgår man tillsvidare från att det inte kommer att bli så stora verkningar och att det därför inte är någon särskild brådska med att få en ny cabotagebegränsning i kraft före maj nästa år. Helsingfors den 10 december 2007 Trafikminister Anu Vehviläinen 6