HYGIENIAOHJEISTUS 1
PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto Tilojen siivous Pyykkihuolto Jätteet Toiminta veritapaturmatilanteessa 2
Asumispalveluyksikön asukkaista joku voi olla tietämättään moniresistentin mikrobin kantaja, mikäli näytteitä ei ole tutkittu. Kun yksikössä hoidetaan MRSA tai VRE kantajia, muut asukkaat ovat tartuntariskissä, mikäli hygieniaohjeita ei noudateta. Tartuntariskiä lisäävät asukkaiden moninaiset pitkäaikaissairaudet, heikentynyt ravitsemustila ja niistä johtuva heikentynyt vastustuskyky sekä muistisairaudet. Asukkaat tarvitsevat paljon fyysistä apua päivittäisissä toiminnoissaan. Asukkailla esiintyy usein suolisto- ja virtsatieinfektioita, hengitystieinfektioita sekä ihoinfektioita. Hyvää hoitohygieniaa noudattamalla henkilökunta mahdollistaa asukkaille turvallisen elämisen kodinomaisissa olosuhteissa, omassa kodissaan. PERUSTIETO: MIKSI HYGIENIA ON TÄRKEÄÄ? 3
Infektioita aiheuttavia mikrobiryhmiä ovat mm. bakteerit, virukset ja sienet. Mikrobit ovat kooltaan niin pieniä, että niitä ei voi havaita paljaalla silmällä. Kosketustartunta on tärkein mikrobien leviämistapa henkilökunnan käsien, käytettyjen välineiden tai kosketuspintojen välityksellä. Tartuttavalla henkilöllä on joko mikrobin aiheuttama oireinen infektiotauti (esim. virtsatieinfektio) tai hänellä on mikrobeja iholla tai limakalvoilla ilman infektion oireita (esim. MRSA nenä-nielukantaja). Tartuttavia kohtia ovat haavat/ ihorikot, nenä/ nielueritteet ja kosteat ihokohdat. Tartuntojen torjunnan kulmakivet ovat: huolellinen käsihygienia suojaimien käyttö oikein puhtaiden hoitovälineiden käyttö eritetahrojen poisto ympäristöstä kosketuspintojen ja WC pesutilojen puhtaudesta huolehtiminen PERUSTIETO: MIKROBIT JA TARTUNTA 4
MRSA metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus bakteeri. löytyy nenästä ja/ tai nielusta, haavasta tai virtsasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. leviää kosketustartuntana. Kun MRSA on kerran todettu, henkilö on pysyvästi MRSA:n kantaja. Hoitotilanteissa noudatetaan kosketustartuntaohjeita. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT MRSA 5
ESBL extended spectrum betalactamases. Kyseessä on ominaisuus, jonka avulla bakteerit (esim. E. Coli ja Klebsiella pneumoniae) ovat tulleet vastustuskykyisiksi tietyille antibiooteille. löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljely-näytteestä. leviää kosketustartuntana. Kun ESBL on kerran todettu, henkilö on pysyvästi ESBL kantaja. Hoitotilanteissa noudatetaan tavanomaisia varotoimia (hyvää hoitohygieniaa). ESBL kantajalta otetaan aina virtsan bakteeriviljelynäyte virtsatieinfektiota epäiltäessä. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT ESBL 6
VRE vankomysiinille resistentti Enterokokki. löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. leviää kosketustartuntana. Kun VRE on kerran todettu, henkilö on pysyvästi VRE kantaja Hoitotilanteissa noudatetaan kosketustartuntaohjeita. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT VRE 7
Kun näytteestä löytyy MRSA, VRE tai ESBL ja infektion hoitoon on aloitettu antibiootti, lääkkeen sopivuus täytyy tarkistaa lääkäriltä. Informoi siis lääkäriä näistä aina kun harkitaan antibioottihoitoa. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT JA INFEKTION HOITO 8
Clostridium difficile bakteeri ja Norovirukset aiheuttavat ripuli- ja oksennustauteja sekä epidemioita (kahdella tai useammalla asukkaalla on oireinen ripuli ja/tai oksennustauti). Ripulitaudit leviävät helposti kosketustartuntana käsien, pintojen ja eritteiden välityksellä, norovirukset myös pisaratartuntana (oksennukset). PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 1. 9
Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia: huolellinen käsihygienia; käsien vesi- saippuapesu ja desinfektio käsihuuhteella suojautuminen; ripuloivaa asukasta hoidettaessa suojakäsineet ja muoviesiliina tai suojatakki sekä suu-nenäsuojus oksennuseritteitä käsiteltäessä suojaimien riisumisen jälkeen käsien vesi saippuapesu ennen desinfektiota eritteiden poisto välittömästi ja kosketuspintojen pyyhkiminen desinfektioaineella (klooriyhdiste 1000 ppm) huoneissa, WC pesutiloissa ja yleisissä tiloissa päivittäin pyritään siihen, että asukas pysyttelee huoneessaan ripulin keston lisäksi kaksi (2) oireetonta päivää: hoidot, pesut ja ruokailut ripuloivan/ oksentavan asukkaan huoneessa epidemiayksikön henkilökunta ei käy auttamassa muissa yksiköissä työvuoron aikana henkilökunta käyttää lyhythihaista työasua ja vaihtaa sen työvuoron jälkeen, työasujen pesu vähintään + 60 asteessa PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 2. 10
Käsihygienia on tärkein yksittäinen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä asukkaiden ja henkilökunnan sekä vieraiden välillä. Käsihygienian onnistumiseksi asukkaiden hoitoon osallistuvalla henkilökunnalla ei saa olla pitkiä, lakattuja kynsiä, sormuksia, rannekelloa, rakenne- tai geelikynsiä työssä ollessa. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla työhön tullessa, kun kädet ovat näkyvästi likaiset sekä ripuloivaa asukasta hoidettaessa ja/ tai ripulieritteitä käsiteltäessä suojakäsineiden riisumisen jälkeen ennen käsien desinfektiota (Clostridium difficile bakteeri, Norovirus). Henkilökunta desinfioi kätensä käsihuuhteella ennen asukkaan hoitoja auttamistoimen-piteitä ja niiden jälkeen, ennen suojakäsineiden ym. suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen sekä kosketustartuntaohjein (MRSA, VRE, ripulit) hoidettavan asukkaan kotiin mennessä ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: KÄSIHYGIENIA 1. 11
Kaikki asukkaat ohjataan pesemään kätensä vedellä ja nestesaippualla WC:ssä käydessä. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen yhteisruokailuja sekä ennen erilaisia kuntoutus-, virikeym. ryhmätilanteita ja niiden jälkeen. MRSA ja/ tai VRE kantaja ohjataan tai henkilökunta auttaa häntä desinfioimaan kätensä ennen kodistaan poistumista. Vieraat ohjataan desinfioimaan kätensä asumispalveluyksikköön tullessa ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: KÄSIHYGIENIA 2. 12
Hoitotilanteissa käytettävät suojaimet ovat kertakäyttöiset ja asukaskohtaiset. Suojaimet puetaan hoitotilassa, esim. asukkaan kotona. Kertakäyttöiset suojakäsineet, kun hoidetaan haavoja, käsitellään rikkonaista ihoa, katetreita ja vaippoja, ollaan kosketuksessa vereen, muihin eritteisiin ja limakalvoihin sekä kosketustartuntaohjein hoidettava asukkaan (MRSA, VRE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) iho- ja vuodevaate sekä likapyykkikosketuksessa. Käsineitä vaihdetaan likaisesta työvaiheesta puhtaaseen siirryttäessä sekä käsineiden rikkouduttua. PERUSTIETO: SUOJAIMIEN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ 1. 13
Kertakäyttöinen muoviesiliina roiskesuojana, kun on työasun tahriintumisen vaara. Kosketustartuntaohjein hoidettavan asukkaan (MRSA, VRE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) lähihoidossa, vuodevaatelikapyykkikosketuksessa ja pesuissa kertakäyttöinen muoviesiliina, hihallinen muoviesiliina tai suojatakki. Suu- nenäsuojus flunssaisen MRSA nenä- nielukantajan lähihoidossa (alle 1 m etäisyys) sekä MRSA positiivisen, erittävän haavan hoidossa. Norovirusepidemian aikana suu- nenäsuojusta käytetään oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan hoitotilassa, laitetaan jätepussiin ja lopuksi desinfioidaan kädet. Ripulitilanteissa kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen desinfektiota. PERUSTIETO: SUOJAIMIEN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ 2. 14
Käytetään tarvittaessa kertakäyttöisiä instrumentteja, esim. atuloita, jotka laitetaan jätteisiin käytön jälkeen. Hoitotarvikkeet säilytetään omissa pakkauksissaan, pölyltä suojassa ja pakkaukset avataan käytön mukaan, yksi kerrallaan. Avatut haavanhoito- yms. tarvikkeet säilytetään esim. kannellisessa rasiassa asukkaan kotona. Likaiset haavasidokset ym. hoitojäte ja suojaimet laitetaan hoitotilassa suoraan muovipussiin, suljetaan pussi ja tuodaan asukkaan kotoa pois. Kertakäyttöiset kyrettiveitset ym. pistävät, terävät välineet laitetaan käytön jälkeen särmäjäteastiaan, muut kertakäyttövälineet tavalliseen hoitojätepussiin. Verenpainemittari ym. monikäyttöiset välineet puhdistetaan vähintään kerran viikossa ja aina tartuttavan asukkaan (MRSA, VRE, ripulit) jälkeen. Välineen pinnan pyyhintään suositellaan pesevää alkoholia (esim. Easydes) ja kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. PERUSTIETO: HOITOVÄLINEET JA TARVIKKEET 15
Asukkaat ruokailevat yleensä yhdessä. Ripuloivan ja/ tai oksentavan asukkaan tulisi ruokailla omassa kodissaan. MRSA ja VRE kantajat voivat osallistua yhteisruokailuun. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen ruokailuja joko itse tai henkilökunnan avustamana. Käytäntö on pysyvä. Kaikkien asukkaiden ruokailuvälineet ja tarjottimet pestään normaalisti. PERUSTIETO: RUOKAILU 16
Asukkaat pestään ennen löylyhuoneeseen vientiä. Laudesuojana käytetään kertakäyttöisiä, läpäisemättömiä peflettejä. Kertakäyttöiset suojakäsineet ja muoviesiliina vaihdetaan asukkaiden pesujen välissä. Monikäyttöinen suihkuesiliina puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja pestään päivän päätteeksi pesukoneessa. MRSA suurerittäjän (eritteleviä haavoja, hilseilevä ihosairaus) ja paljon autettavan MRSA kantajan pesussa käytetään kertakäyttöistä hihallista muoviesiliinaa. Muiden MRSA ja VRE kantajien pesuissa käytetään kertakäyttöistä muoviesiliinaa. PERUSTIETO: SAUNOMINEN 1. 17
MRSA ja VRE kantajan pesu ja saunottaminen tehdään päivän viimeisenä, jos mahdollista. ESBL kantaja pestään ja saunotetaan normaalisti. Haavasidoksia ei saa avata sauna- ja pesuhuonetiloissa. Haavat suojataan pesun ja saunomisen ajan. Haavahoidot tehdään asukkaan kotona. Eritteet poistetaan, suihkutuolit ja suihkutila puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja lopuksi klooripitoisella kosteiden tilojen desinfioivalla aineella. Löylyhuone pestään yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. PERUSTIETO: SAUNOMINEN 2. 18
Kaikkien eritteiden (veri, virtsa, uloste, sylki, oksennus jne.) poistossa käytetään klooripitoista desinfektioainetta (kloramiini T 1000 ppm/ 5% laimennos). Puetaan suojakäsineet, imeytetään erite kertakäyttöiseen siivousliinaan. Sen jälkeen alue pyyhitään desinfektioaineella kostutetulla puhtaalla siivousliinalla. Riisutaan suojakäsineet ja lopuksi desinfioidaan kädet. Eritetahrapakin käyttö on suositeltavaa. Eritetahrapakin varustelu: käsihuuhde, kertakäyttöiset suojakäsineet, kloramiini T 1000 ppm/ 5% vahvuinen laimennos, kertakäyttöisiä siivousliinoja, jätepusseja ja ohje eritetahradesinfektiosta. Desinfektioainelaimennos tehdään suojakäsineet kädessä. Laimennos tehdään viileään veteen. Desinfektioaineen ja veden määrät mitataan annosmitalla. Laimennospulloon merkitään desinfektioaineen nimi, laimennoksen vahvuus (ppm/ %) ja viimeinen käyttöpäivä. Eritetahradesinfektiossa käytettävän laimennoksen käyttöaika on 1 2 viikkoa PERUSTIETO: ERITETAHROJEN POISTO 19
Asukkaan kodin ja yleisten tilojen siivouksessa on suositeltavaa käyttää mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Mikrokuitupyyhkeiden kanssa ei saa käyttää klooriyhdisteitä. Mikrokuitupyyhkeet pestään pesukoneessa käytön jälkeen. Yleispuhdistusaineesta tehtävän laimennoksen käyttöaika on yksi (1) päivä. Kosteiden ja likaisten tilojen siivouksessa suojaudutaan käyttämällä suojakäsineitä sekä tarvittaessa kertakäyttöistä muoviesiliinaa. Monikäyttöiset käsineet ovat henkilökohtaiset ja pestään sisältä ja päältä käytön jälkeen. Siivotessa suojaimet ovat tilakohtaiset. MRSA, VRE kantajan kotia siivotessa käytetään huonekohtaisia siivousvälineitä ja kertakäyttöisiä tai mikrokuituisia siivouspyyhkeitä. Suojaudutaan käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja muoviesiliinaa. Kodin viikkosiivous tehdään yleispuhdistusaineella, kosketuskohdat huolellisesti pyyhkien. WC- ja pesutilat puhdistetaan päivittäin. PERUSTIETO: SIIVOUS 1. 20
Yksikön yleisten tilojen kosketuspinnat (ovenkahvat, tukikaiteet, valokatkaisijat, pöydät, tuolien käsinojat, TV kapula jne.) ja WC tilat siivotaan päivittäin. Käytetään mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Sauna- ja pesuhuonetiloissa eritteet poistetaan mahdollisimman pian klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Saunatilat siivotaan yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. Pesuhuonetilat siivotaan kosteiden tilojen siivoukseen tarkoitetulla desinfioivalla puhdistusaineella. Clostridium difficile bakteerin tai noroviruksen aiheuttaman ripuliepidemian aikana asukkaiden huoneet ja WC pesutilat, kosketuskohdat huolellisesti, siivotaan päivittäin. Eritteet poistetaan, tilat siivotaan ja siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Siivouksessa käytetään kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet, muoviesiliina ja suu- nenäsuojus oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan työtilassa jätesäkkiin. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen käsien desinfektiota. PERUSTIETO: SIIVOUS 2. 21
Likapyykkiä käsitellään kertakäyttöiset suojakäsineet kädessä. Työasu suojataan tarvittaessa kertakäyttöisellä muoviesiliinalla (eritteinen pyykki ja MRSA, VRE kantajan likapyykki). Likapyykit kerätään huonekohtaisesti pyykkisäkkiin tai puhdistettavaan pyykkikoriin. MRSA ja VRE kantajien pyykit pestään erikseen, omana pyykkinään + 60 lämpötilassa. Hienopesua edellyttävien tekstiilien pesussa suositellaan Erisan OXY+ desinfektioaineen käyttöä annoksella: 1 pussi OXY+ ja ½ annosta pesupulveria. Pesulaan menevän pyykin kanssa toimitaan normaalisti. PERUSTIETO: PYYKKIHUOLTO 22
Injektioneulat ym. pistävä tai viiltävä särmäjäte lajitellaan erikseen läpäisemättömään, korkilla tai kannella suljettavaan muovipurkkiin tai muuhun tukevaan astiaan, esim. tehdasvalmisteiseen särmäjäteastiaan. Haavahoidosta tuleva haavasidos- ja hoitojäte, vaipat, suojaimet jne. pakataan ensin muovipussiin. Jätepussi suljetaan ennen huoneesta pois tuontia. Eritteistä hoito- tai vaippajätettä ei saa jättää asukkaan huoneeseen. Jokainen huolehtii siitä, että täyttyneen jätesäkin tilalle vaihdetaan uusi jätesäkki. PERUSTIETO: JÄTTEET 23
verisen neulan tai muun välineen pisto- tai viiltotapaturma aiheuttaa veritapaturmariskin neuloja ei saa laittaa takaisin suojukseen (hylsyttää) vaan ne laitetaan suoraan särmäjäteastiaan, joka pidetään mukana hoitotapahtumassa veritapaturman sattuessa puhdista tapaturma-alue huuhtelemalla pisto/ viiltokohtaa juoksevalla vedellä, aluetta ei saa puristella jos verta roiskahtaa silmien tai suun limakalvoille, huuhtele juoksevalla vedellä usean minuutin ajan puhdista pisto- viiltokohta ihon desinfektioaineella, suojaa alue ilmoita tapaturmasta esimiehelle ja ota yhteys työterveyteen Perustieto: Toiminta veritapaturmatilanteessa 24