3.2 Virheiden korjaaminen, oikaisut ja vastineet Virheiden selvittäminen ja oikaisupyyntöön vastaaminen Korjauksen tekeminen Korjauksen kertominen asiakkaille Korjauksen kertominen yleisölle Oikaisun tekeminen Oikaisut grafiikkaan ja Lehtikuvan kuvateksteihin Oikaiseva jatkojuttu Vastineet STT-Lehtikuva korjaa kaikki virheensä mahdollisimman nopeasti ja riippumatta siitä, onko niihin pyydetty korjausta. Samanpäiväinen virhe korjataan lähettämällä uusi, korjattu versio. Aiempien päivien virheistä lähetetään oikaisu. Virheet korjataan tai oikaistaan riippumatta siitä, miten ne ovat syntyneet. Nämä ohjeet koskevat siis yhtä lailla toimituksen tekemiä virheitä kuin lähdetiedoissa tai haastattelulausunnoissa ilmenneitä asiavirheitä. Korjaus tai oikaisu tehdään myös, jos lukija voi epäselvän muotoilun takia ymmärtää asian virheellisesti. 3.2.1 Virheiden selvittäminen ja oikaisupyyntöön vastaaminen Virheiden korjaaminen on sitä helpompaa, mitä nopeammin ne havaitaan. Yleisön, uutislähteiden ja muiden toimittajien huomiot mahdollisista virheistä ovat siksi merkittävä apu uutistyössä. KERRO KIRJOITTAJALLE, KÄSITTELIJÄLLE TAI UUTISPÄÄLLIKÖLLE, JOS EPÄILET VIRHETTÄ UUTISESSA TAI KUVATEKSTISSÄ. SELVITÄ AINA, ONKO TOIMITUKSEN ULKOPUOLELTA TULLUT KORJAUS- TAI OIKAISUVAATIMUS PERUSTELTU. HUOLEHDI, ETTÄ ASIA TULEE KUNTOON. Korjaukset ja oikaisut vaativat erityistä huolellisuutta, jotta samalla ei synny uusia virheitä. Siksi tietoja ei korjata tai oikaista pelkästään pyynnön perusteella, vaan toimitus tarkistaa asian itse. ILMOITA KORJAUKSEN TAI OIKAISUN VAATIJALLE, KUN ASIA ON HOIDETTU. KERRO MYÖS, MISSÄ MUODOSSA KORJAUS TAI OIKAISU ON TEHTY. JOS PIDÄT VAATIMUSTA PERUSTEETTOMANA, KERRO ASIASTA PÄÄTOIMITTAJALLE TAI TÄMÄN SIJAISELLE. Oikaisuoikeus määritellään sananvapauslaissa. Jollei korjausta tai oikaisua tehdä, vastaavan päätoimittaja tai hänen sijaisensa on määräajassa
perusteltava ratkaisu pyytäjälle. Tämä voi halutessaan viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Ks. tyylikirja 8.6.4 Vastine- ja oikaisuoikeus 3.2.2 Korjauksen tekeminen Korjauksen tekee yleensä se, joka virheen on tehnyt. Myös uutisdeski voi korjata selkeitä asia- ja kielivirheitä. Jos asia on epäselvä tai kiistanalainen, yritetään tavoittaa jutun kirjoittajaa. Epäselvissä tapauksissa korjauksen tekemisestä päättää uutispäällikkö tai hänen poissa ollessaan toimitussihteeri. KORJAA KAIKKI MAHDOLLISET VIRHEET: ASIAVIRHEET, KIELIVIRHEET JA KIRJOITUSVIRHEET. Harkitse erikseen, voiko sähköisistä versioista jättää korjaamatta pienet kirjoitusvirheet, jotka eivät muuta asiaa. Tällaisia ovat esimerkiksi välimerkit ja välilyönnit. LÄHETÄ JOKAISESTA VERSIOSTA UUSI, KORJATTU VERSIO. KÄYTÄ SAMAA VERSIOPOHJAA KUIN ALKUPERÄISESSÄ JA VALITSE MUUTOSTYYPIKSI KORJAUS. Kaikki versiot korjataan erikseen, vaikka sama virhe toistuisi niissä samanlaisena. Jos sähkettä, nettiversiota tai pikakoostetta ollaan juuri päivittämässä, korjauksen voi tehdä samalla päivityksen kanssa. JOS UUTINEN VANHENTUU TAI OSOITTAUTUU PERÄTTÖMÄKSI, SIITÄ PITÄÄ JOKA TAPAUKSESSA LÄHETTÄÄ KORJATTU VERSIO. Ei riitä, että asiakkaita kehotetaan olemaan käyttämättä juttua. Uudessa versiossa kerrotaan esimerkiksi, että kadonnut ihminen löytyi pian tai että aiempi uutinen oli perätön. Tampereella kadonnut nainen löytyi Tampereella kadonnut 56-vuotias nainen on löytynyt, kertoi Pirkanmaan poliisi tiistaina illansuussa. Naisen omaiset eivät olleet saaneet häneen yhteyttä viime vuoden syyskuun jälkeen. Poliisi tiedotti kadonneesta viimeksi tiistaina aamupäivällä valokuvan kera. Kuvan julkaisun jälkeen poliisi sai yleisövihjeen, jonka perusteella kadonnut löydettiin hyvässä kunnossa Huom.-kentän merkintä: KORVAA AAMUPÄIVÄLLÄ LÄHETETYN VERSION, KADONNUT NAINEN LÖYTYI. 3.2.3 Korjauksen kertominen asiakkaille (Huom-kentässä)
Tieto korjauksen sisällöstä merkitään Huom-kenttään, jotta asiakkaat huomaavat korjauksen. KIRJAA, MITÄ VERSIOSSA ON KORJATTU JA MISSÄ KOHTAA. Mainitse oikean tiedon lisäksi myös virheellinen tieto, jos se on tarpeen korjattavan kohdan yksilöimiseksi. 3. kpl., valmistumisajankohta, po. marraskuussa, ei maaliskuussa JOS VIRHE PERUSTUU LÄHTEEN ANTAMIIN VÄÄRIIN TIETOIHIN, KERRO TÄMÄ HUOM-KENTÄSSÄ. Poliisi korjaa onnettomuusajankohtaa, po. klo 14, ei 15, 4. kpl. 3.2.4 Korjauksen kertominen yleisölle (Julkaistavaa lisätietoa kentässä) Tieto asiakorjausten sisällöstä merkitään myös julkaistavaa lisätietoa - kenttään. Näin virheellistä versiota käyttäneet asiakkaat voivat julkaista tiedot korjatun version yhteydessä. Julkisen sanan neuvosto edellyttää, että korjauksesta kerrotaan uutisessa avoimesti silloinkin, kun se on tehty jo saman päivän aikana. KERRO ASIAVIRHEEN KORJAAMISESTA NIIN, ETTÄ YLEISÖ YMMÄRTÄÄ, MISTÄ VIRHEESTÄ ON OLLUT KYSE. Korjattu aiempaa uutista: Rakennus valmistuu vasta marraskuussa, ei maaliskuussa. JOS VIRHE PERUSTUU LÄHTEEN ANTAMIIN VÄÄRIN TIETOIHIN, KERRO TÄMÄ MYÖS JULKAISTAVAA LISÄTIETOA -KENTÄSSÄ. Korjattu aiempaa uutista: Poliisi korjasi onnettomuuden sattuneen jo kello 14, ei kello 15. Näin lukija näkee, miksi asia ehkä kerrotaan eri tavoin eri medioissa ja mikä tieto on oikein. Kieli- tai kirjoitusvirheiden korjausta ei tarvitse merkitä Julkaistavaa lisätietoa -kenttään, jollei virhe ja sen korjaaminen ole vaikuttanut myös asiasisältöön. JOS KIRJOITUSVIRHE MUUTTAA ESIMERKIKSI NIMEN TOISEKSI, KERRO KORJAUKSESTA MYÖS JULKAISTAVAA LISÄTIETOA - KENTÄSSÄ. - Jos nimi Mahkonen on esiintynyt virheellisesti muodossa Makkonen, korjauksesta kerrotaan sekä huom- että julkaistavaa lisätietoa -kentissä.
- Jos nimi on esiintynyt muodossa Mahkonenn, riittää korjauksesta kertominen huom.-kentässä. Korjausten tekeminen STT:n netti-, radio- ja tekstiviestiuutisiin ks. tyylikirjan luku 2.5.5 Korjaukset ja oikaisut deskin palveluissa 3.2.5 Oikaisun tekeminen Jos jutun virhe paljastuu vasta sen lähettämistä seuraavana päivänä tai vielä myöhemmin, virheellisestä kohdasta lähetetään oikaisu. Oikaisu pitää tehdä mahdollisimman pian. Ennen oikaisun tekemistä asiasta keskustellaan jutun tehneen toimittajan kanssa. Ellei toimittajaa tavoiteta, mahdollisen oikaisun tekemisestä päättää uutispäällikkö. TEE OIKAISU ALLA OLEVAN MALLIN MUKAAN. KERRO OIKAISUSSA OIKAISTAVAN JUTUN PÄIVÄ, OSASTO, AIHE, OTSIKKO JA OIKAISTAVA TIETO. KERRO ERIKSEEN, JOS OIKAISU KOSKEE VAIN OSAA VERSIOISTA. Oikaisu juttuun mestaripelimanneista Oikaisu STT:n sunnuntain (18.7.) kulttuurijuttuun Kaustisella valituista mestaripelimanneista otsikolla Kaustinen valitsi mestaripelimanneja. Jutussa kerrottiin virheellisesti, että yhdeksi mestaripelimanniksi valitun 60-vuotiaan viitasaarelaisen maanviljelijän Eero Hautsalon instrumentti on harmonikka. Hän soittaa kuitenkin harmonia. Virhettä ei ollut lehtiversioissa. Oikaisu juttuun Helsingin väkiluvusta Oikaisu STT:n maanantain (19.7.) juttuun väestönmuutosten ennakkotiedoista Helsingissä otsikolla Helsingin väkiluku nousi. Jutussa kerrottiin virheellisesti Helsingin väkiluku vuodenvaihteessa. Jutun mukaan kaupungissa asui tällöin vakituisesti yli 543 300 henkeä. Oikea luku on 546 317. Virhe oli vain sähkeessä. Mallioikaisua säilytetään myös toimitusjärjestelmän odottaa-näkymässä. Kopioi sieltä teksti oikaisun pohjaksi. LUO OIKAISUA VARTEN UUSI JUTTU SAMAAN AIHEESEEN (ELI MYÖS SAMALLE PÄIVÄLLE) OIKAISTAVAN JUTUN KANSSA. Jos aihe on ehtinyt arkistoitua, oikaisu tehdään ilman aihetta. VALITSE JUTTUTYYPIKSI OIKAISU JA OSASTOKSI SAMA KUIN OIKAISTAVASSA JUTUSSA.
LUO OIKAISU LEHTIVERSIO-KENTTÄÄN. MUUTA VERSIOON OIKEA ULOSMENOPÄIVÄ. Juttu ei lähde ulos, jollei version päivämäärä ole oikea. Oikaisun liittäminen samaan aiheeseen oikaistavan jutun kanssa helpottaa sen löytymistä arkistosta ja Mediapankista. Myös asiakkaat voivat näin helpommin jäljittää, mitä juttua oikaisu koskee. JULKAISE OIKAISU KAIKISSA PALVELUISSA, JOISSA VIRHEELLINEN TIETO ON KERROTTU, TARVITTAESSA SIIS MYÖS TEKSTIVIESTIUUTISENA, NETTI- JA ÄÄNIUUTISISSA SEKÄ OSANA SÄHKEPAKETTIA. 3.2.6 Oikaisut grafiikkaan ja Lehtikuvan kuvateksteihin STT:n grafiikassa tai LKS-uutiskuvapalvelun kuvateksteissä havaituista asiavirheistä lähetetään oikaisu uutispalvelussa samoin kuin uutisistakin. Oikaisu grafiikkaan Bilbaon Guggenheim-museon kävijämäärästä Oikaisu STT:n tiistain (10.7.) kulttuurijutun grafiikkaan tunnuksella "Guggenheimit 1001". Graafin tekstissä mainittiin virheellisesti, että Bilbaon Guggenheim-museon vuotuinen yleisömäärä olisi 10 miljoonaa kävijää. Oikea luku on kuitenkin noin miljoona kävijää. Oikaisu Lehtikuvan kuvatekstiin mielenosoituksesta Oikaisu Lehtikuvan kuvatekstiin mielenterveyskuntoutujien omaisten mielenosoituksesta perjantaina 8. lokakuuta. Toisin kuin kuvateksti virheellisesti väittää, kuvassa oleva banderolli ei liittynyt tähän mielenosoitukseen. Lisäksi kuvatoimitus lähettää kuvan uudelleen palveluun oikein tekstitettynä ja oikaisee tiedot asiakkaille sähköpostijakelussaan. Myös grafiikka lähetetään asiakkaille uudelleen korjattuna. 3.2.7 Oikaiseva jatkojuttu Hankalasti oikaistavissa tai suurta huomiota saaneissa uutisissa on perusteltua julkaista lyhyen oikaisun lisäksi oikaiseva jatkojuttu. Siinä kerrotaan aina avoimesti, mitkä tiedot aiheesta STT aiemmin kertoi väärin. Oikaisevan jatkojutun lisäksi julkaistaan normaali oikaisu niitä asiakkaita varten, jotka eivät käytä pitempää juttua, jos oikaisun muotoileminen vain on mahdollista. Joskus asia voi kuitenkin olla niin monipolvinen, ettei oikaisun kirjoittaminen riittävän tiiviiseen muotoon onnistu.
LAADI OIKAISEVA JATKOJUTTU, JOS JUTUSSA ON MERKITTÄVÄ VIRHE, JUTTU ON HERÄTTÄNYT LAAJAA HUOMIOTA TAI ASIAA ON PERUSTELTUA SELITTÄÄ LAAJEMMIN KUIN PELKKÄÄN OIKAISUUN MAHTUU. TEE SELVÄKSI, ETTÄ STT KERTOI ASIASTA AIEMMIN VÄÄRIN. Väkivaltakysely ei ollutkaan suunnattu perussuomalaisten jäsenille Helsinki, 29.9. Kotimaa, stt 252 Toisin kuin viimeviikkoisessa seminaarissa väitettiin, perussuomalaisten jäseniä ja kannattajia ei ole brittitutkimuksessa yhdistetty väkivaltaan. Ajatushautomo Demos UK kysyi tutkimuksessa vastaajien suhtautumista väkivaltaan, mutta tuloksia ei vielä ole analysoitu niin, että niistä voisi esittää päätelmiä. Muun muassa STT kertoi viime viikon tiistaina kyseiseen tutkimukseen viitaten, että osa perussuomalaisten kannattajista ja jäsenistä hyväksyisi väkivallan. Uutisointi perustui puheenvuoroon väkivaltaa ja radikalisoitumista käsitelleessä seminaarissa. Valitse juttutyypiksi pääjuttu. Merkitse Huom-kenttään, että juttu sisältää oikaisun. Sisältää oikaisun 20.9. julkaistuun juttuun perussuomalaisten väkivalta-asenteista. Sisältää oikaisun eiliseen juttuun poliitikkojen tvmaksuista KERRO MAHDOLLISIMMAN PIAN JUTUN ALUSSA, ETTÄ STT:N AIEMMASSA JUTUSSA AIHEESTA OLI VIRHEELLISTÄ TIETOA. JOS JUTUN PERUSVÄITTÄMÄ ON OLLUT VIRHEELLINEN, KERRO ASIA OIKEASSA MUODOSSAAN JO OIKAISEVAN JATKOJUTUN OTSIKOSSA. Jos oikaistavat tiedot ovat olleet pienemmässä roolissa, voit kirjoittaa kärjen esimerkiksi asian uusista käänteistä. Huolehdi silloinkin, että virhe ja sen korjaavat tiedot tulevat selväksi viimeistään jutun toisessa kappaleessa. JOS MAHDOLLISTA, KIRJOITA LISÄKSI TAVALLINEN OIKAISU.
SOVI MENETTELYSTÄ UUTISPÄÄLLIKÖN TAI PÄÄTOIMITTAJIEN KANSSA. 3.2.8 Vastineet JOS TOIMITUKSEEN SAAPUU KIRJALLISESTI TAI SÄHKÖPOSTITSE VASTINEVAATIMUS, VÄLITÄ SE PÄÄTOIMITTAJILLE. Vastineoikeus on määritelty sananvapauslaissa, ja siitä päättää aina vastaava päätoimittaja tai hänen sijaisensa. Jos vastinetta ei julkaista, vastineen pyytäjälle on määräajassa ilmoitettava päätöksen perustelut. Tämä voi viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Ks. tyylikirjan luku 8.6.4 Vastine- ja oikaisuoikeus