EETVARTTI 3 / 2017 Espoon toimintaympäristökatsaus

EETVARTTI 3 / 2017 Espoon toimintaympäristökatsaus Kuva: Petri Lintunen Ajankohtaista Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö 6.9.2017 Eetvartin sähköinen versio: www.espoo.fi/tieto, Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu Osallistu Suomi 100 -juhlavuoden seminaariin: Espoon kehitys maalaiskunnasta metropoliksi - arjen kokemuksia kasvavassa Espoossa Nuoret kehittämässä Espoon kouluterveydenhuollon palveluja Mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat eniten Matinkylässä vuoden 2016 aikana Osallistuva budjetointi kaupunginosakehittämisen välineenä Varttitiedot II neljännes 2017 Espoon muuttovoitto muista kunnista jatkui kesäkuussa 2017 Työttömien määrä väheni edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä väheni erityisen jyrkästi Yritysten työpaikkakehitys Espoossa Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa sekä Kaupunkiradan ja Länsimetron kehityskäytävillä Rakennustuotanto vilkastui merkittävästi ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Kaupunkitutkimusyhteistyön uudet tuulet Kesän jälkeen käynnistyy jälleen hektinen syksy. Talousarviovalmistelut ovat pitkällä ja Espoo-tarinan päivitystä hiotaan. Toimialat ja tulosyksiköt koostavat tuloskortteja. Myös tutkimusyhteistyössä haetaan uusia toimintamalleja vanhojen rinnalle. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on pitkä perinne tutkimusyhteistyöstä keskenään sekä alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa sekä Lahti rahoittavat yhdessä metropolialueen korkeakoulujen sekä kahden ministeriön Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus- ja yhteistyöohjelmaa (KatuMetro), jonka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2018. KatuMetron lisäksi Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet Kaupunkiakatemia-yhteistyöverkoston toiminnan, johon toivotaan nykyisen sopimuskauden päättyessä vuonna 2018 tulevan myös muita toimijoita mukaan. Kaupunkitutkimuksen uusia avauksia Helsingin yliopisto on keväällä perustanut eri tiedekuntia yhdistävän Kestävyystieteen instituutin (Helsinki lnstitute of Sustainability Science, HELSUS), joka on useiden tiedekuntien yhteinen toimintayksikkö. Mukana ovat kaikki yliopiston keskeiset tiedekunnat lääketieteellistä ja teologista tiedekuntaa lukuun ottamatta. HELSUS-kokonaisuutta rakennetaan yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. joustavuus ja ajankohtaisuus voidaan varmistaa ehdotetussa uudenlaisessa yhteistyömallissa. Kaupungeille tulee hyvä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkien kannalta tärkeiden haasteiden tutkimiseen. Aalto-yliopisto on perustamassa kaupunkitaloustieteen professuuria ja se on esittänyt kaupungeille pyynnön osallistua professuurin määräaikaiseen rahoitukseen. Kaupunkitaloustiede on kansainvälisesti nopeasti kasvava tieteenala, mutta Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään kaupunkitaloustieteeseen keskittynyttä professuuria. Näillä kaikilla uusilla avauksilla pyritään parantamaan tutkimustoiminnan asemaa ja auttamaan kaupunkien haasteiden ratkaisemisessa. Kaupungeilla on runsaasti sosiaalisen tasapainoon, ikääntymiseen, maahanmuuttoon, talouden hallintaan ja rakennettuun ympäristöön liittyviä haasteita ratkottavana lähivuosina. 6.9.2017 Teuvo Savikko tutkimusjohtaja Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittavan Kestävyystieteen instituutin osaksi on perustettu myös monitieteinen kaupunkitutkimusinstituutti, jonne Helsingin yliopisto keskittää kaupunkiteemaisen tutkimus- ja opetustoimintansa. Helsingin yliopisto pyrkii nostamaan tällä uudistuksella kaupunkitutkimuksen yhdeksi keskeisistä tutkimusaloistaan, jolloin myös yliopiston ja kaupunkien välisen tutkimusyhteistyön ja vuorovaikutuksen toteuttamiseen avautuu uusia mahdollisuuksia. Kaupungit mukaan kaupunkitutkimusinstituutin toimintaan Pääkaupunkiseudun kaupungeille on esitetty toivomus osallistua uuden kaupunkitutkimusinstituutin toimintaan rahoittamalla ns. postdoc-tutkijoiden määräaikaisia vakansseja. Postdoc-tutkijavaihe on akateemisen tutkijauran keskeinen vaihe, jolloin juuri väitelleet tutkijat soveltavat ja syventävät osaamistaan tullakseen oman tutkimusalansa huippuasiantuntijoiksi. Määräaikaisten vakanssien kautta myös 2 Eetvartti 3 / 2017

Nya vindar i stadsforskningssamarbetet Efter sommaren startar den hektiska hösten åter. Budgetberedningen är i full fart och uppdateringen av Berättelsen om Esbo finslipas. Sektorerna och resultatenheterna sammanställer sina styrkort. Också i forskningssamarbetet söks nya verksamhetsmodeller vid sidan av de gamla. Huvudstadsregionens städer har en lång tradition av forskningssamarbete sinsemellan och med universitet och högskolor i området. För tillfället finansierar Helsingfors, Esbo, Vanda och Lahtis tillsammans forsknings- och samarbetsarbetsprogrammet Stadsforskning och metropolpolitik (KatuMetro), vars andra programperiod slutar år 2018. Programmet genomförs av högskolorna i metropolområdet samt två ministerier. Utöver KatuMetro har Helsingfors universitet, Aaltouniversitetet och Helsingfors stad påbörjat verksamheten inom samarbetsnätverket stadsakademi (Kaupunkiakatemia). Även andra aktörer önskas delta i verksamheten efter att den nuvarande avtalsperioden slutar år 2018. Nya möjligheter inom stadsforskning forskare som just har disputerat tillämpar och fördjupar sina kunskaper för att bli toppexperter inom sitt eget forskningsområde. I och med vakanser på viss tid kan man också säkerställa flexibiliteten och aktualiteten i den föreslagna nya samarbetsmodellen. Städerna får en bra möjlighet att påverka forskningen inom områden som är viktiga för dem. Aalto-universitetet ska grunda en professur för stadsekonomi och har ombett städerna att delta i finansieringen av professuren på viss tid. Stadsekonomi är ett internationellt sett snabbt växande forskningsområde, men för tillfället finns det ingen professur som koncentrerar sig på stadsekonomi i Finland. Alla dessa nya öppningar strävar efter att förbättra forskningsverksamhetens ställning och hjälpa att lösa olika utmaningar i städerna under de närmaste åren, gällande till exempel den sociala balansen, befolkningens åldrande, invandring, hantering av ekonomin och den byggda miljön. 6.9.2017 Teuvo Savikko forskningsdirektör Helsingfors universitet har på våren grundat ett institut för hållbarhetsvetenskap (Kestävyystieteen instituutti/helsinki lnstitute of Sustainability Science, HEL- SUS), som är en gemensam verksamhetsenhet för flera fakulteter. I verksamheten deltar alla centrala fakulteter med undantag av medicinska och teologiska fakulteten. HELSUS-helheten byggs upp tillsammans med Aalto-universitetet. Som en del av institutet för hållbarhetsvetenskap som påbörjar sin verksamhet i början av 2018 har grundats ett tvärvetenskapligt stadsforskningsinstitut, dit Helsingfors universitet koncentrerar sin forskningsoch undervisningsverksamhet inom stadstemat. Genom denna förnyelse strävar Helsingfors universitet efter att lyfta upp stadsforskningen till ett av sina centrala forskningsområden. Därmed öppnar sig nya möjligheter också för forskningssamarbete och växelverkan mellan universitetet och städerna. Städerna med i stadsforskningsinstitutets verksamhet Det har framförts en önskan om att huvudstadsregionens städer ska delta i det nya stadsforskningsinstitutets verksamhet genom att finansiera vakanser på viss tid för s.k. postdoc-forskare. Postdoc är ett centralt skede i den akademiska forskarkarriären, då Eetvartti 3 / 2017 3

AJANKOHTAISTA Kaikille avoin seminaari: Espoon kehitys maalaiskunnasta metropoliksi - arjen kokemuksia kasvavassa Espoossa Tutkijaverkosto järjestää Espoon kehitystä maalaiskunnasta metropoliksi luotaavan avoimen seminaarin, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia. Seminaarissa kuullaan professori Antti Häkkisen esitys eri sukupolvien arjen kokemuksista. Eri-ikäiset espoolaiset kokoontuvat seminaarin keskustelupaneeliin kertomaan ajatuksiaan espoolaisuudesta ja muistojaan Espoon eri vuosikymmeniltä. Kuulemme myös kertomuksia toimialojen keskeisistä merkkipaaluista vuosien varrelta. Tervetuloa mukaan seminaariin torstaina 5.10.2017 klo 12.30-16 valtuustotalon kahvioon! Nuoret kehittämässä Espoon kouluterveydenhuollon palveluja Anna-Mari Uimonen Lait ja asetukset ohjaavat terveydenhuollon toimintaa kohti asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Asiakkaat tulisi ottaa mukaan palvelujen suunnitteluun, jotta ne vastaisivat paremmin heidän tarpeitaan. Espoon kouluterveydenhuollossa halutaan kiinnittää erityistä huomiota asiakaslähtöisyyteen, ja se näkyy toiminnassa. Seuraavassa kuvataan espoolaisten nuorten näkemyksiä osallisuudestaan kouluterveydenhuollon palveluissa. Kuvaus perustuu vuonna 2016 ilmestyneeseen pro gradu -tutkimukseen, jota varten haastateltiin 9-luokkalaisia nuoria. Vuonna 2014 tehtyihin ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 17 tyttöä ja 7 poikaa. Nuoret luonnehtivat kokemuksiaan kouluterveydenhuollosta pääsääntöisesti positiivisiksi. Terveystarkastuksia nuoret pitivät mukavina, terveydenhoitaja oli kuunnellut ja neuvonut heitä. Luottamus ja kokemus kuulluksi tulemisesta ovat nuorille tärkeitä Nuoret korostivat luottamuksen ja hyvän tietosuojan merkitystä heille suunnatuissa palveluissa sekä auttavien tahojen vaitiolovelvollisuutta. Koulussa oppilaat täyttivät monenlaisia kyselyitä. He kertoivat, etteivät välttämättä vastaa kyselyihin rehellisesti, koska olivat epävarmoja, mihin vastaukset joutuivat. Mahdollisuus toimia anonyymisti oli tärkeää osalle nuorista, mm. perinteiset nuorten lehtien kysy terveydestä -palstat toimivat anonyymina vertaistukena. Nuoret arvostivat erityisesti aitoa live-kohtaamista heitä auttavan tahon kanssa. Nuorille oli tärkeää, että terveydenhoitaja rohkaisi heitä tulemaan luokseen ja kohtasi heidät yksilöllisesti. Tärkeää oli myös se, että hän oli aidosti kiinnostunut nuorten asioista. Nuoret arvostivat terveydenhoitajan läsnäolevaa olemusta halua auttaa ja kuunnella heitä. Nuoret mainitsivat, että tuttuus oli heille tärkeää, koska tuttua aikuista oli helpompi lähestyä. Ammattilaisen nuori ikä sai myös positiivista huomiota, koska nuoret kokivat nuoren ammattilaisen ymmärtävän heitä paremmin. Nuoret eivät pitäneet aikuisen suorittavasta tavasta tehdä työtä. Terveydenhoitajan toivottiin olevan huomaavainen keskustelija, joka ei tuomitse eikä saarnaa, vaan yrittää ymmärtää nuoria. Mukavalle terveydenhoitajalle, ns. hyvälle tyypille, oli helpompi avautua ja puhua omista asioista. Mukava terveydenhoitaja oli positiivinen, iloinen ja otti nuoren hyvin vastaan. Hän oli myös avoin, ystävällinen ja kohtelias. 4 Eetvartti 3 / 2017

Nuorten palveluista tulee tiedottaa nuoria hyvin Nuoret tarvitsevat tietoa heille suunnatuista palveluista. Auttavan tahon esittäytyminen oli nuorten mielestä tärkeää, ja esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanottoajoista on tärkeää tiedottaa nuoria hyvin. Nuoret olivat kokeneet toisinaan terveydenhoitajalle pääsemisen vaikeaksi. Nuorille on tärkeää saada apua terveydenhoitajalta heti, kun tarve vaatii tai mieleen tulee ajatus terveydenhoitajalle menosta. Nuoret elivät hetkessä ja kertoivat, että akuutti asia ei ollut enää myöhemmin ajankohtainen. Terveydenhoitajan tapaamiseen on varattava riittävästi aikaa. Tieto nuorten palveluista voisi saavuttaa heidät myös mainosten avulla. Nuori itse hakisi tietoa palveluista esimerkiksi googlaamalla. Keskeisimmistä nuoria koskevista palveluista olisi hyvä saada tietoa myös kootusti. Nuorten mukaan tiedot jäisivät paremmin mieleen ja tulisivat luettua, jos niitä pääsisi kokoamaan itse. Nuoret uskovat osaavansa esittää asiat kiinnostavammin kuin aikuiset. Terveydenhoitajan asiantuntijuus on nuorille tärkeää Nuoret pitivät luontevina keskusteluaiheina terveydenhoitajan kanssa muun muassa ruokavaliota, fyysisiä vammoja, koulunkäyntiä, kaverisuhteita ja kotiasioita. Nuoret kokivat myös kouluterveydenhuollon ulkopuoliset auttavat tahot tärkeiksi, koska he eivät halunneet puhua kaikista asioista terveydenhoitajan kanssa. Kaikki asiat eivät nuorten mielestä kuulu terveydenhoitajan asiantuntemukseen. Terveydenhoitajan toivottiin kertovan, miten hän voisi auttaa nuoria. Nuoret arvostivat terveydenhoitajaa, joka vastasi parhaimman mukaan heidän kysymyksiinsä ja huomasi, jos nuorella oli jokin ongelma, jota nuori itse ei ollut ymmärtänyt. Terveydenhoitaja osasi ohjata nuoren tarvittaessa toisen auttavaan tahon vastaanotolle. Nuoret ovat tervetulleita kehittämään Espoon kouluterveydenhuollon palveluja Nuoret haluavat antaa palautetta kouluterveydenhuollon palveluista ja osallistua palveluiden kehittämiseen. Heidät olisi tärkeää ottaa suunnitteluun mukaan. Nuorten mielestä heitä koskevat asiat olisivat mielenkiintoisempia, kun ne esitettäisiin nuorten näkökulmasta ja nuorten itsensä tekeminä. Tämä on tärkeää myös tutkimusten mukaan, jotka osoittavat, että nuorten osallisuuden kokemus edistää nuorten terveyttä ja päätöksentekokykyä, vähentää riskikäyttäytymistä ja auttaa heitä kasvamaan turvallisemmin ja terveellisemmin. Nuoret kokivat vaikuttamismahdollisuudet kouluterveydenhuollossa tärkeiksi. Omiin asioihin pystyi vaikuttamaan kertomalla terveydenhoitajalle vastaanotolla, mikä mieltä painoi. Nuorten mielestä omiin asioihin vaikuttaminen toimii kouluterveydenhuollossa esimerkiksi niin, että terveydenhoitaja antaa vastaanotolla ohjausta ja neuvontaa, mutta nuori päättää kuitenkin itse, toimiiko annettujen ohjeiden mukaisesti. Nuoret kertoivat saaneensa vaikuttaa muun muassa rokotuksiin. Nuorten mielestä palaute terveydenhoitajalle oli tärkeää, ja sitä pitäisi voida antaa tarpeen tullen nimettömänä. Nuoret kokivat henkilökohtaisen palautteen antamisen vaikeaksi. Espoon kouluterveydenhuollossa nuorille suunnattujen palvelujen kehittämisessä on huomioitu nuorten näkökulma. Esimerkiksi viime vuonna kahdeksasluokkalaisten terveystarkastuksissa teetettiin oppilailla etukäteen sähköinen hyvinvointikysely. Sähköiset työvälineet terveystarkastuksissa antavat oppilaille ja terveydenhoitajille mahdollisuuden valmistautua vastaanottoon etukäteen, jolloin oppilaan osallisuus alkaa jo ennen vastaanottoa. Oppilas ohjaa omalla osallistumisellaan vastaanoton sisältöä hänelle tärkeisiin asioihin. Hyvinvointikyselystä kerättiin systemaattisesti palautetta oppilailta. Palautetta antoikin lähes 600 oppilasta. Palautetta on kerätty myös kouluterveydenhuollon nuorille järjestämistä seksuaaliterveystapahtumista (Love-messut) sekä nuorten mielenterveyden tapahtumasta (Voimavarasto). Kyselyitä ja tapahtumia on kehitetty oppilailta saatujen palautteiden perusteella. Nuoret ovat tervetulleita mukaan kehittämään kouluterveydenhuollon palveluja Espoossa. He voisivat olla mukana erilaisissa työryhmissä, esimerkiksi miettimässä lapsille ja nuorille sopivaa digitaalista palautteenantovälinettä tai suunnittelemassa tietopankkia nuoria auttavista tahoista. Some-työryhmässä suunnitellaan parhaillaan oppilaiden mukaanottoa osaksi someryhmän toimintaa. Työryhmässä pyritään kehittämään oppilaiden ja eri ammattiryhmien välistä työskentelyä somekanavien kautta. Nuoret ovat itse käyttämiensä somekanavien parhaita asiantuntijoita. Lisätietoja: Terveydenhoitaja Anna-Mari Uimonen, Espoon kaupunki, anna-mari.uimonen@espoo.fi Eetvartti 3 / 2017 5

Espoo yritysten toimintaympäristönä 2017 -tutkimuksessa haastateltiin 513 yritysjohtajaa ja yrittäjää Mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Tuula Miettinen Espoon kaupungin yritysilmasto arvioitiin edellisvuosia paremmaksi Kantar TNS:n (ent. TNS Gallup) keväällä 2017 toteuttamassa tutkimuksessa. Runsaat puolet (60 %) haastatelluista espoolaisten yritysten johtohenkilöistä arvioi yritysilmaston hyväksi. Helsinkiläisten ja vantaalaisten yritysten arviot Espoon yritysilmapiiristä ovat lähes samalla tasolla kuin espoolaisten yritysten arviot. Sen sijaan ympäristökuntien yritykset arvioivat Espoon yritysilmastoa hieman kriittisemmin kuin helsinkiläiset ja vantaalaiset. Espoolaisten yritysten arvio Espoon yritysilmastosta perustuu aikaisempaa enemmän yrittäjien kuuntelemiseen ja hieman aiempaa harvemmin pelkkään mielikuvaan. Millainen mielikuva Teillä on Espoon kaupungin yritysilmastosta? 0% 50% 100% ka. ESPOO 2017 (n=301) 9 51 26 6 7 2 3,62 ESPOO 2016 (n=310) 6 44 31 11 6 1 3,53 ESPOO 2015 (n=298) 4 50 30 7 7 2 3,50 Kuva 1. Espoon yritysilmaston kehitys ESPOO 2014 (n=311) 7 49 31 6 5 3 3,56 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono KAIKKI 2017 (n=257) Perustuuko arvio johonkin konkreettiseen? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuva 2. Espoon yritysilmaston espoolaisilta yrityksiltä saamien positiivisten arvioiden perustelut Yrittäjiä kuunnellaan/yritysmyönt./monenlaisia yrityksiä Mielikuva/fiilis/mutu Espoo käyttää ostopalveluja/yhteistyö Kehittää infraa/liikennepolitiikka/liikenneyhteydet Toimitilojen saatavuus/kaavoitus/tilaa yrityksille Ostovoimaa/potentiaaliset asiakkaat Kehittyvä/kehittyminen Ei mihinkään yksittäiseen asiaan/ei Muu Ei osaa sanoa 6 4 6 5 4 6 3 3 2 4 4 5 6 9 15 14 22 22 30 ESPOO 2017 (n=177) ESPOO 2016 (n=149) 44 n=jos arvio Espoon yritysilmastosta '5=erittäin hyva' tai '4' 6 Eetvartti 3 / 2017

Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN KAIKKI 2017 (n=513) 0% 50% 100% ka. KAIKKI 2017 (n=513) 3 46 40 1 7 2 3,43 Kuva 3. Kokonaistyytyväisyys, eri kunnat 2017 ALUE: ESPOO 2017 (n=301) 2 49 39 1 6 2 3,44 Helsinki (n=60) 4 51 38 5 1 3,62 Vantaa (n=51) 7 34 50 8 2 3,36 Ympäristökunnat yhteensä (n=101) 6 39 40 13 3 3,30 n=kaikki vastaajat 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Kokonaistyytyväisyys säilynyt ennallaan Haastateltavilta yritysten johtohenkilöiltä kysyttiin tyytyväisyyttä kuntansa kaavoitukseen yritystoiminnan kannalta, yritystoiminnan lupakäytäntöihin, liikenteeseen, verotukseen, sopivan työvoiman, alihankkijoiden ja toimitilojen saatavuuteen, julkisiin hankintoihin ja kilpailuttamiseen, yritysneuvontaan ja Espoon näkymiseen medioissa. Lisäksi pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä ko. asioihin kokonaisuutena. Kokonaistyytyväisyys yritystoimintaan vaikuttaviin asioihin omassa kunnassa on korkein helsinkiläisten yritysten keskuudessa. Seuraavina tulevat Espoo ja Vantaa. 4-2015 tasosta Espoossa kokonaistyytyväisyys on säilynyt ennallaan eli vuoden 2016 tasolla, mutta noussut edellisten vuosien tasosta. Toimitilojen saatavuus hyvällä tasolla, osaajien palkkaamisessa ongelmia Espoossa tyytyväisyys verotukseen ja julkisten hankintojen kilpailuttamiseen ovat parantuneet hieman viime vuodesta, mutta tyytyväisyys sopivan työvoiman saatavuuteen on laskenut. Kysytyistä asioista tyytymättömimpiä ollaan julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen. Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN 0% 50% 100% ka. ESPOO 2017 (n=301) 2 49 39 1 6 2 3,44 ESPOO 2016 (n=310) 4 46 43 1 5 1 3,46 Kuva 4. Espoolaisten yritysten tyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin Espoossa n=kaikki vastaajat ESPOO 2015 (n=298) 0 40 48 2 8 1 3,31 ESPOO 2014 (n=311) 2 39 47 2 8 2 3,31 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Eetvartti 3 / 2017 7

Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KAIKKI 2017 (n=513) (järjestys 'Espoo 2017' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 3,70 3,57 3,44 3,42 3,43 3,31 3,43 3,66 3,46 3,44 3,78 3,67 Kuva 5. Yritystoiminnan edellytykset Espoossa 2015-2017 Näkyminen medioissa 2015: Kaupunkimarkkinointi Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus 3,21 3,20 3,14 2,85 3,30 3,32 3,41 3,03 3,06 Lupakäytännöt yritystoiminnassa 3,03 2,86 3,06 Yritysneuvonta 2,94 2,86 Kaavoitus yritystoiminnan kannalta n=kaikki vastaajat Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 2,92 2,92 2,72 2,79 ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) 2,82 2,95 Kysyttäessä, miten tarjouskilpailuun osallistumisen voisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi, vastauksissa erottuu neljä ryhmää. Yritykset haluaisivat laadulle suuremman painoarvon tarjouskilpailussa. Osittain tähän liittyvät ostajan ammattitaitoon liittyvät odotukset (mm. toimialan ymmärrys, realistinen hintamielikuva) ja kokonaiskuvan hahmottaminen niin ettei valituksi tule edullisin ratkaisu, joka on laajemmin tarkastellen huono ja/tai kalliimpi. Ettei aina olisi edullisin hinta. Laadulla voisi olla enemmän merkitystä. Yritykset toivovat saavansa ennakkotietoa ja viestintää siitä, että heitä mahdollisesti koskeva tarjouskilpailu on käynnistymässä. Tiedon tulisi olla yrityslähtöistä eli tavoittaa kilpailukohtaisen toimialan yritykset. Pitäisi tiedottaa kullekin yritykselle sen omaa alaa koskevista tarjouskilpailuista. Tarjouskilpailuihin osallistumisen kynnystä tulisi madaltaa ja osallistumisen monimutkaisuutta vähentää. Tarjouspyyntöjen sijainti ja tiedot ovat edelleen ainakin osin epäselviä. Ettei olisi niin monimutkaista. Pienten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin toivotaan. Vastaajat ehdottavat hankinnan pilkkomista Oletteko yrittänyt palkata yritykseenne osaajaa, jota ei ole löytynyt? KAIKKI 2017 (n=513) 0% 50% 100% KAIKKI 2017 (n=513) 41 58 ALUE: ESPOO 2017 (n=301) 47 1 52 Helsinki (n=60) 29 71 Vantaa (n=51) 47 53 Ympäristökunnat yhteensä (n=101) 25 75 Kuva 6. Epäonnistuminen osaajien palkkaamisessa n=kaikki vastaajat Kyllä Ei osaa sanoa Ei 8 Eetvartti 3 / 2017

Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KAIKKI 2017 (n=513) (järjestys 'Espoo 2017' keskiarvon mukaan) 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Yritysneuvonta Kaavoitus yritystoiminnan kannalta n=kaikki vastaajat Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 3,70 3,57 3,44 3,42 3,21 3,20 3,14 3,03 2,94 2,92 2,92 ESPOO 2017 (n=301) KAIKKI 2017 (n=513) Helsinki (n=60) Vantaa (n=51) Ympäristökunnat yhteensä (n=101) Kuva 7. Yritystoiminnan edellytykset, eri kuntien vertailu 2017 pienempiin osiin, muutamat mainitsevat pienten yritysten yhteistyön. Isompia kohteita pitäisi jakaa pienempiin osiin, jos halutaan pk-yrityksiä mukaan tarjouskilpailuihin. Mennään liikaa EU-sääntöjen mukaan, joista italialaiset ja ranskalaiset eivät piittaa. Täällä seurataan sääntöjä pilkuntarkasti. Haastatelluista yrityksistä 40 prosenttia on yrittänyt palkata osaajan, mutta ei ole löytänyt sellaista. Espoossa ja Vantaalla osuus on korkeampi, peräti 47 prosenttia. Lupakäytännöissä Vantaa on jonkin verran muita parempi, Espoossa taso on edelleen riittämätön. Myös kaavoituksessa Vantaa on hieman muita parempi ja kaavoituksen arvosana on Espoossa liian matala. Helsingissä yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on muita parempi, Espoon taso on kohtalainen. Myös toimitilojen saatavuus on Helsingissä muita parempi, siihen ollaan tyytyväisempiä kuin muissa tutkimuskunnissa. Myös Espoossa taso on hyvä. Liikenne ja yhteydet arvioidaan sekä Vantaalla että Helsingissä Espoota paremmiksi. Espoon taso on tällä hetkellä kohtalainen. Medioissa näkymisessä Helsinki voittaa muut selvästi, Espoo tulee seuraavana. Yritysneuvonnasta Espoo saa muita heikomman arvion. Espoon kaupunki selvitti keväällä 2017 neljättä kertaa yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kaupungin tulisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Tutkimuksen (Espoo yritysten toimintaympäristönä 2017) toteutti Kantar TNS (ent. TNS Gallup) kuten vuosien 2016 ja 2015 tutkimukset. Vuoden 2014 tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelua, yrityksissä haastateltiin ylimmän johdon henkilöitä tai pienissä yrityksissä itse yrittäjää. Haastatteluja tehtiin yhteensä 513 kpl. Espoolaisista yrityksistä haastateltiin 301, helsinkiläisistä 60, vantaalaisista 51 ja ympäristökuntien (Nurmijärvi, Vihti, Kirkkonummi, Lohja ja Tuusula) yrityksistä 20 kustakin (21 Kirkkonummella). Lähde: Raportti: Espoo yritysten toimintaympäristönä 2017, Kantar TNS Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tuula Miettinen, Espoon kaupunki, Konserniesikunta, Strategiayksikkö, puh. 043 8265 210, tuula.miettinen@espoo.fi Eetvartti 3 / 2017 9

Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Espoossa 2016 Keskineliöhinnat nousivat vuoden aikana eniten Matinkylässä Eija Österholm Keskimäärin kalleimmat kerrostalohuoneistojen neliöhinnat Tapiolassa, edullisimmat Kauklahdessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen postinumeroalueittaiset keskineliöhinnat vaihtelivat Kauklahden postinumeroalueen (02780) 2 224 eurosta Tapiolan keskustan postinumeroalueen (02100) 4 611 euroon. Kerrostalohuoneistojen keskineliöhinta ylitti 4 000 euroa myös Otsolahdessa (02110) 4357 euroa, Westendissä (02160) 4 305 euroa, Länsikorkee - Hakalehdossa (02120) 4 241 euroa, Niittykummussa (02200) 4 128 euroa ja Haukilahdessa (02170) 4 092 euroa. Edullisimpia alueita Kauklahden lisäksi olivat puolestaan Viherlaakso (02710) 2 440 euroa, Laajalahti - Friisinmäki (02140) 2 571 euroa, Lippajärvi - Järvenperä (02940) 2 575 euroa ja Espoonlahti (02360) 2 671 euroa. Westend kallein postinumeroalue rivi- ja pientalohuoneistoissa, Niipperi edullisin Rivitalohuoneistojen keskineliöhinnat postinumeroalueittain vaihtelivat Westendin (02160) 4 642 eurosta Niipperin (02920) 2 722 euroon. Keskineliöhinta ylitti 4 000 euroa Tapiolan keskustassa (02100) 4 530 euroa, Haukilahdessa (02170) 4 357 euroa ja Matinkylässä (02230) 4 229 euroa. Edullisimpia alueita Niipperin lisäksi olivat puolestaan Kalajärvi (02970) 2 768 euroa, Espoon keskus itäinen (02760) 2 944 euroa ja Kumpyöli - Karhusuo (02810) 2 962 euroa. Vuosimuutokset kalleimmilla ja edullisimmilla alueilla Vuonna 2016 keskineliöhinnat nousivat kerrostalohuoneistoissa edellisestä vuodesta eniten Matinkylän (02230) postinumeroalueella 11,9 prosenttia ja Espoonlahdessa 8,1 prosenttia. Vastaavasti eniten keskineliöhinnat laskivat ennestään edullisimmalla Kauklahden (02780) postinumeroalueella 7,2 prosenttia ja Espoon keskus läntinen (02770) -alueella 3,1 prosenttia. Rivitalohuoneistojen keskineliöhinnat nousivat edellisestä vuodesta eniten Haukilahden (02170) postinumeroalueella 7,4 prosenttia ja Laaksolahti - Lähderanta (02720) -alueella 6,9 prosenttia. Vastaavasti eniten keskineliöhinnat laskivat edullisimmalla Niipperin (02920) alueella 9,4 prosenttia ja Suomenojan (02270) postinumeroalueella 5 prosenttia. Lisätietoja: Tutkimussihteeri Eija Österholm, Espoon kaupunki, Konserniesikunta, Strategiayksikkö, eija.osterholm@espoo.fi 2016 Kerrostalot Rivitalot neliöhinta (euro/m2) Helsinki 4304 3392 Espoo-Kauniainen 3263 3402 Vantaa 2400 2885 Tampere 2415 2360 Turku 1925 2222 Oulu 1866 1686 Kuva 1. Vanhojen osakeasuntojen keskineliöhinnat ( /m 2 ) kuusikkokunnissa vuonna 2016 10 Eetvartti 3 / 2017

Kuva 2. Vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat /m 2 (5 kalleinta ja 5 halvinta) Kuva 3. Vanhojen rivi- ja pientaloasuntojen keskineliöhinnat /m 2 (5 kalleinta ja 5 halvinta) Eetvartti 3 / 2017 11

Kuva 4. Vanhojen osakeasuntojen (kerrostalo) keskihinnat ( /m 2 ) Espoon postinumeroalueilla vuonna 2016 12 Eetvartti 3 / 2017

Kuva 5. Vanhojen osakeasuntojen (kerrostalo) hintojen muutos ( /m 2 ) postinumeroittain vuosina 2015-2016 Eetvartti 3 / 2017 13

Kuva 6. Vanhojen osakeasuntojen (rivi- ja pientalo) keskihinnat ( /m 2 ) Espoon postinumeroalueilla vuonna 2016 14 Eetvartti 3 / 2017

Kuva 7. Vanhojen osakeasuntojen (rivi- ja pientalo) hintojen muutos ( /m 2 ) postinumeroalueilla vuosina 2015-2016 Eetvartti 3 / 2017 15

Minne Sun ja Mun idea kuuluu? Osallistuva budjetointi kaupunginosakehittämisen välineenä Virpi Lund ja Tuija Norlamo-Saramäki Osallistuvalla budjetoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa kansalaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan ja päättämään siitä, miten kunnan tai valtion käytössä olevia julkisia varoja jaetaan ja käytetään. Prosessin aikana käydään avointa demokraattista keskustelua, jonka tavoitteena on saada budjetti ymmärrettävästi esitettävään muotoon. Osallistuva budjetointi on lähtöisin Brasiliasta Porto Alegren kaupungista, jonka jälkeen menetelmää on kehitetty maailmanlaajuisesti useissa kaupungeissa. Suomessa Sitra (2012) on kokeillut osallistuvan budjetoinnin menetelmiä demokratiahankkeiden kiihdyttämisessä, Helsingin kaupunki (2012) on tehnyt selvityksen ja esityksen osallistuvan budjetoinnin mahdollisuuksista kaupunkikehittämisessä mm. nuorten asioiden päättämisessä sekä kaupunginkirjaston toiminnan suunnittelussa ja Tampereella (2014) on kokeiltu osallistuvaa budjetointia kaupunginosa-alueen kehittämisessä. Tällä hetkellä monet kaupungit osoittavat kiinnostusta asukkaiden yhä laajempaan osallistamiseen asuinalueensa kehittämisessä. Ajankohtainen kuntalain 22 kannustaa ottamaan kansalaisia mukaan kunnan talouden suunnitteluun sekä tukee asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan kunnan toimintaan (Pihlaja 2017). Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Espoossa Kansalaisten voimavarojen hyödyntämisen kaupunkikehittämisessä uskotaan tuottavan vaikuttavia ratkaisuja yhteisöjen haasteisiin sekä edistävän alueiden elinvoimaa (Wagenaar 2007; Boonstra & Boelens 2011). Kaupunkien hallinnollinen rakenne, sen toimintoihin liittyvä byrokratia ja päätöksentekojärjestelmä eivät aina helpota yhteistyötä ja saattavat jopa haitata asukkaiden itseorganisoitumista alueen muutospyrkimyksissä. Kansalaisten osallistuminen kaupunkikehittämiseen edellyttää joustavaa vuorovaikutusrakennetta keskittyneen kaupunkisuunnittelun ja ruohonjuuriaktivismin välille (Wallin 2015). Asukkaiden ruohonjuuriaktivismi on myös avainasemassa alueen maineen parantamisessa (Kopomaa 2011). Espoon keskus kaupunginosineen on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Alueen hyvinvointitavoitteiden nivominen kaupunkikehittämiseen, poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisen tarpeellisuus sekä asukkaiden ja alueen voimavarojen parempi hyödyntäminen ovat alueen tunnistettuja kehittämisintressejä (Juujärvi 2016). Alueen toimijoilla ja asukkailla on innostusta kehittää asuinaluettaan, mutta he kokevat julkishallinnon tarjoamat osallistumismahdollisuudet byrokraattisiksi ja riittämättömiksi (Salin & Pesso 2015; Lund & Juujärvi 2016b). Aikaisempien tutkimustulosten perusteella tiedetään (Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013 2015), että monet alueen yhteisölliset aloitteet jäävät toteutumatta puuttuvien taloudellisten resurssien vuoksi, mihin tarpeeseen osallistuva budjetointi pyrkii vastaamaan. Näistä syistä osallistuvaan budjetointiin perustuva tutkimushanke Sun Idea päätettiin perustaa yhteistyössä Espoon keskuksen aluekehitysryhmän kanssa. Lähtökohdaksi asetettiin tutkimustulokset Tarton kaupungin osallistuvan budjetoinnin mallista ja prosessin räätälöinnistä kansalaisten ja asuinalueen tarpeita vastaavaksi (Häikiö 2016 ym., Krenjova & Reinsalu 2013; Sintomer ym. 2008; Salminen ym. 2016). Lisäksi hyödynnettiin Yes we can! -projektin kokemuksia asukkaiden motivoinnista ja sitouttamisesta asuinalueensa kehittämiseen tarjoamalla tukea, ohjausta ja välineitä valmennuksen avulla (Foster-Fishman ym. 2006) ja ajatuksia yhteisön voimavaraistamisesta (asset-based community development) (mm. Chaskin 2001 ym., Mathie & Cunningham 2003). Valmisteluvaiheessa tutustuttiin myös Espoon Nuorisopalvelujen osallistuvan budjetoinnin menetelmään ManiMiittiin ja Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen RuutiBudjettiin. Molemmat perustuvat ns. budjettipuu -malliin. Malli ei soveltunut tähän kokeiluun, koska osallistumiselle ei Espoossa ole olemassa erillistä budjettia. Valtaosa maailmalla meneillään olevista osallistuvan budjetoinnin malleista lähtee siitä, että asukkaat voivat esittää tai äänestää siitä, mihin verovaroja käytetään. Tällöin osa olemassa olevasta kaupungin budjetista kohdennetaan voittaneiden ehdotusten mukaisesti esim. jonkin kadun tai leikkipuiston korjaamiseen, kirjaston kirjahankintoihin tai koulun opetusvälineiden uusintaan. Valitun toiminnan tai hankinnan toteuttaa kuitenkin aina kaupunki. Koska Espoossa halutaan tukea asukkaiden omaehtoista toimintaa ja lähitekemistä, päädyttiin tässä kokeilussa malliin, jossa asukkaat vastaavat myös toiminnan toteuttamisesta. Sun Idea -tutkimushanke Sun Idea -tutkimushankkeen tavoitteena on luoda osallistuvaan budjetointiin perustuva toimintakonsepti asukaslähtöisen kaupunginosakehittämisen välineeksi Espoon keskuksen alueella vuosina 2017-2018 (Hankehakemus). Osallistuva budjetointi kohdistuu alueelliseen toimintarahaan, jota käytetään yhteisöllisen toiminnan kehittämiseen ja alueen viihtyvyyden parantamiseen. Osallistuvan budjetoinnin prosessissa asukkaiden ideoita jatkojalostetaan ja mainostetaan alueen muille asukkaille. Toteutettavis- 16 Eetvartti 3 / 2017

ta projekteista äänestetään digitaalisen sovelluksen avulla. Hankkeen viitekehyksenä on yhteisön voimavaraistaminen (Juujärvi & Lund 2015) ja se tuottaa uusia toimintamalleja asukastoimijuuden ja poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy sosiaalinen menetelmäinnovaatio älykkään kaupunkikehittämisen tarpeisiin. Hanke on suunniteltu yhteistyössä käytännön toteutuksesta vastanneen Espoon keskuksen aluekehitysryhmän kanssa. Sun Idea on osallistava toimintatutkimus, jossa Espoon kaupungin asiantuntijat, asukkaat, konsulttiyritykset sekä Laurea ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston tutkijat muodostavat tiimin, joka kehittää toimintakonseptia karttuvaa tutkimustietoa hyödyntäen. Tutkimusaineistoa kerätään etnografisesti osallistuvan havainnoinnin, dokumenttien, työpajojen, haastatteluiden ja kyselyiden avulla hankkeeseen osallistuvilta asukkailta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Tutkimuksen yhteistyötiimi käy vuoropuhelua hankkeen aikana säännöllisissä viikottaisissa hankekokouksissa. Hankkeeseen osallistuvat asukkaat toimivat kanssatutkijoina, mikä osaltaan edistää heidän valtaistumistaan (Juujärvi & Lund 2015). Hankkeen päätutkimuskysymykset ovat: (1) Millainen on kehittyvä osallistuvan bujetoinnin toimintakonsepti? (2) Millaisia ideoita asukkaat tuottavat? (3) Miten osallistuvan budjetoinnin kokeilu edistää poikkihallinnollista yhteistyötä? (4) Miten osallistuva budjetointi tukee alueen voimavaraistumista ja hyvää mainetta? (5) Millainen sähköinen väline/sovellus lisää kansalaisosallistumista? Mun Idea kokeilupilotti Aloitusvaihe Sun Idea tutkimushankkeen käytännön kokeiluna toteutettiin Mun Idea osallistuvan budjetoinnin pilotti Espoon keskuksen alueella kansalaisosallistumisen menetelmänä perinteisten vaikutuskanavien rinnalla. Alussa tiedostettiin haaste saada asukkaat liikkeelle edellisen alueelle kohdistuneen tutkimushankkeen kokemuksen ansiosta (Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013 2015). Asukkaiden motivointi aloitettiin monensuuntaisella viestinnällä; suunniteltiin mainoslehtinen, jota jaettiin alueen tapahtumissa, ja joihin myös jalkauduttiin kertomaan kokeilusta. Entressen kirjastoon ja alueen Yhteispalvelupisteeseen teetettiin kaksi Mun Ideamainostelinettä ja työntekijät koulutettiin hankkeen mainostamiseen sekä asukkaiden opastukseen Mun Idea - verkkosovelluksen käytössä. Entressen kirjastossa järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta, joissa sekä tutkijat että aluekehitystyöryhmän jäsenet kertoivat kokeilusta paikalle tulleille asukkaille sekä vastailivat heidän kysymyksiinsä. Alueen tunnettuja avainhenkilöitä tavoiteltiin henkilökohtaisesti sähköpostitse ja puhelimitse (Lund & Juujärvi 2016a). Maalikuussa kokeilusta ilmestyi kaksi sanomalehtiartikkelia Keski-Espoon sanomissa. Samanaikaisesti Espoon virkamiehet tiedottivat osallistuvan budjetoinnin päämääristä ja tavoitteista osana Osallistuva Espoo poikkihallinnollista kehitysohjelmaa ja Espoo-tarinaa. Asiasta laadittiin mediatiedote ja Espoon kaupungin verkkosivuilla oli Mun Idean toimintaohjeet sekä pääsy verkkosovelluksen linkkeihin. Henkilökohtaista ohjausta oman ideansa liittämiseksi verkko-sovellukseen oli tarjolla puhelimitse. Muutama asukas käyttikin mahdollisuuden jutella ideastaan henkilökohtaisesti tai he kysyivät neuvoa sovelluksen käyttämiseen. Mun Idea -kokeilussa asukkaita kannustettiin ideoimaan asioita, joita he itse haluaisivat toteuttaa asuinalueensa hyväksi Espoon keskuksen alueella. Tärkeimpinä ehtoina oli idean toteuttaminen Espoon keskuksen alueella ja osallistuminen itse sen toteuttamiseen. Ideoita pystyi esittämään kuka tahansa helmikuun aikana Mun Idea -verkkosovelluksessa, johon kirjautumalla pääsi kertomaan tarkemmin ideastaan, arvioiduista kustannuksista ja toteuttamiseen tarvittavista yhteistyökumppaneista. Ideat olivat välittömästi nähtävillä verkkosovelluksessa. Kaupungin osalta ideoiden rahoitukseen oli käytettävissä noin 10 000 euroa siten, että yksittäinen idea voi saada toteutustaan varten 3000 euroa. Tapaamisvaihe MUN IDEA Espoon keskus Aikataulu 2017 Tulosten julkistus 5.6. ja palkintogaala 13.6. Sovellus auki 8.-28.5. - mainonta ja äänestys Työpajoja 5.4. ja 20.4. Infotilaisuudet 23.1. ja 1.2. Sovellus auki 4.2.-5.3. ideoiden jättäminen Kuva 1. Mun Idea-kokeilun aikataulu keväällä 2017 (kuva Kai Fogelholm) Helmikuun alusta avautuneeseen Mun Idea-verkkosovellukseen tuli kuukauden aikana 30 ideaa, joiden esittäjät kutsuttiin huhtikuussa järjestettyihin työpajoihin, joissa ideoita kehitettiin yhdessä muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa edelleen äänes- Eetvartti 3 / 2017 17

tystä varten. Työpajatyöskentelyä varten ideat esittäjineen jaettiin viiteen ryhmään: muraalit ja kaupunkiympäristön taide, tapahtumatarjonta, ympäristön siisteys ja laatu, asukasaktiviteetit sekä yhteisöllisyys ja jakaminen. Ensimmäisessä työpajassa ideoiden esittäjät kertoivat omasta ideastaan tavoitteena ideoiden selkeyttäminen toteuttamiskelpoisiksi. Työpajaan oli kutsuttu asiantuntijoita kaupungin hallinnosta ja alueen järjestöistä kuuntelemaan asukkaiden ideoita. Sparrausvaiheessa ideoiden esittäjiä autettiin kehittämään ideaansa toivottuun suuntaan ja paikkaan. Heille annettiin myös tietoa esim. määräyksistä tai laeista, jotka saattavat ehkä rajoittaa idean toteuttamista. Ideoita ohjaavina sparraajina toimi asiantuntijoita viheralueiden ylläpidosta, kaupunkimuotoilusta, rakennusvalvonnasta, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluista sekä alueen järjestöistä. Sparraajat olivat valmistautuneet tehtäväänsä etukäteen tutustuen ideoihin sekä etsien lisätietoa ja mahdollisuuksia idean toteuttamiseksi. Työpajassa oli mahdollista yhdistää ideoita muiden ideoihin, mutta asukkaat halusivat pysyä oman ideansa takana. Taideteosten osalta varmistettiin alustava hyväksyntä varsinaisen lupaprosessin ollessa ajankohtainen idean edetessä toteutukseen. Ideoiden esittäjiä yhteistyökumppaneineen sitoutettiin toteuttamaan ideansa, jos he äänestyksessä voittaisivat. Osa ideoiden tuottajista ei halunnut enää jatkaa ideansa toteuttamista, koska idean toteuttamiselle ei löydetty luontevaa paikkaa tai useamman idean esittäjät päätyivät keskittämään tarmonsa yhden ideansa saattamiseen äänestyskelpoiseksi. Tilaisuuden lopussa varmistettiin ideoiden eteneminen toiseen työpajaan ja osallistujille annettiin kotiläksy ideansa viestin tarkentamiseksi tulevaan työpajaan. Ensimmäisen ja toisen työpajan välillä ideoiden esittäjät saivat tarkistaa ja muuttaa tekstejään tai poistaa ideansa verkkosovelluksesta. Toiseen työpajaan viimeisteltäviksi eteni 16 sellaista ideaa, joiden toteuttamiselle ei ollut enää periaatteellisia esteitä. Verkkosovelluksessa nähtävillä olleita asukkaiden ideatekstejä käytiin läpi yhdessä ideoita esittäneiden ja heidän yhteistyökumppaneittensa kanssa. Ideatekstejä hiottiin tarkentavien kysymysten avulla huomiota herättäviksi siten, että äänestäjälle kerrotaan selkeästi, mikä idea on sekä missä ja milloin se tapahtuisi. Kaupungin viestinnän asiantuntijat olivat valmistautuneet lukemalla omien ryhmiensä tekstit ja antoivat ohjeita ja neuvoja selkeään kirjoittamiseen. Tärkeänä pidettiin sitä, kenelle idea on suunnattu ja miten ideasta viestitetään. Mielenkiinnon herättävää kuvaa tai videoesitystä pidettiin tärkeänä. Asukkaiden ehdottamat ideat voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: kaupunkiympäristön taide, asukasaktiviteetit ja tapahtumat. Asukkaiden mielestä taidetta voisi tuottaa kaduille pysyvästi kaikkien katseltavaksi, taidetyöskentely yhdessä taiteilijan kanssa tai asukkaiden omin voimin sujuisi asukkailta ja kauniit kukat ilahduttaisivat monia. Asukkailla on taitoja, jotka kaipaisivat esilletuloa ja jakamista toiselta toiselle esim. osaamistyöpajoissa. Lähitapahtumat, kuten onkiminen, kirpputori ja yhteisviljely edistäisivät yhteistä tekemistä. Mukaan yhteistoimintaan haluttiin niin lapset, nuoret, työikäiset kuin senioritkin. Monet ideoiden esittäjistä olivat avoimia ideansa kehittämiseksi jatkuvaksi toiminnaksi ja kaikille sopivaksi. Päätöksenteonvaihe Ideat esiteltiin Mun Idea -verkkosovelluksen etusivulla ja niitä äänestettiin toukokuun aikana. Äänestäjiä ohjeistettiin ensin silmäilemään ideat läpi, sitten lukemaan tarkempi kuvaus idean sisällöstä, pohtimaan mitä ideoita äänestäisi ja lopuksi äänestämään klikkaamalla idean nimeä tai kuvaa. Jokaisella oli käytössään kolme ääntä, jotka tuli jakaa eri ideoille. Äänestämään pystyi kuka tahansa sähköpostiyhteyden omaava sovellukseen rekisteröitynyt henkilö. Näin asukkaan oman idean aktiivinen markkinointi saattoi osallistaa laajoja tukijoukkoja äänestämiseen. Kuva 2. Työpajatyöskentelyä. Äänestysvaihetta tuotiin esille monella tavalla. Tutkijat ja virkamiehet jalkautuivat useisiin tapahtumiin kertomaan äänestyksestä. Lisäksi henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa oli tarjolla viitenä etukäteen ilmoitettuna aikana Entressen kirjastossa ja yhteispalvelupisteessä, joissa oli yleisön käytössä tietokoneita. Myös kirjaston henkilökunta opasti kirjaston 18 Eetvartti 3 / 2017

sähköisen sovelluksen tulee olla käytettävyydeltään sujuva ja helposti saatavilla. Nyt kokeiltu rekisteröitymistä edellyttävä versio koettiin hankalaksi ja vaatimus rekisteröitymisestä tuntui laskevan erityisesti äänestäjien määrää. Vaikka ideoita saatiin yllättävän runsaasti (30 ideaa), vähäinen äänestäjien määrä (316) ja saatujen äänien määrä (719) oli pettymys. Vaikka virkamiehet ja tutkijat panostivat tiedottamiseen säännöllisesti kevään ajan, tuntui olevan melko sattumanvaraista, miten tieto ideakilpailusta oli saavuttanut asukkaat. Tiedotusta voisi tulevaisuudessa tehostaa kaupungin hallinnon mahdollistamissa kaikissa tiedotuskanavissa ja sitouttaa runsaasti virkamiehiä mukaan. Samalla myös tiedottamisen yksinkertaistaminen iskevämmäksi ja näkyvämmäksi voisi tavoittaa asukkaita paremmin. Kuva 3. Näkymä sähköisen sovelluksen äänestyksessä mukana olleista ideoista. aukioloaikoina asukkaita rekisteröinnissä ja äänestämisessä. Sähköpostimainos äänestysvaiheesta lähetettiin moniin verkostoihin, minkä lisäksi asiasta laadittiin mediatiedote, julkaistiin sanomalehtiartikkeli, levitettiin facebook- ja twitterviestejä sekä kerrottiin Espoon kaupungin Mun Idea verkkosivuilla. Äänestäjiä kannustettiin kysymällä Mitkä näistä ideoista tekisivät Espoon keskuksesta elävämmän, iloisemman tai kauniimman? Kaikkien äänestäneiden kesken luvattiin arpoa yllätyspalkintoja. Rahoitettaviksi valittiin äänestystuloksen mukaisesti neljä ideaa, joista kukin sai 3000 euroa. Äänestyksessä voittaneet ideat on toteutettava alkukesään 2018 mennessä. Rahoituksen saivat Move Green (ympäristöä siistivät parkour-partiot), Centtifest (musiikin paikallistapahtuma), Kukkaniitty (asukkaiden istuttama kukkaniitty) ja Suvelan basaari (kaupunki- ja kulttuuritapahtuma). Näillä, samoin kuin ideoilla, joiden rahoitus jäi Mun idea -äänestyksessä saamatta, on mahdollisuus hakea kaupungilta kulttuuritoimintaan tarkoitettuja kohdeavustuksia. Jotkut ehdotukset saattaisivat olla toteutettavissa myöhemmin tai jossain muualla Espoossa. Johtopäätöksiä tähänastisten kokemusten perusteella Alustavissa tutkimustuloksissa sähköinen verkkosovellus sai runsaasti palautetta. Jos kansalaisia halutaan osallistaa yhteisten asioiden hoitamiseen Asukkaat kokivat osallistuvan budjetoinnin kokeilun hyväksi mahdollisuudeksi esittää omia ideoitaan, tulla kuulluksi ja päästä vaikuttamaan asioihin demokraattisesti. Tässä kokeilussa asukkaat otettiin huomioon myönteisellä tavalla. Ideoiden esittäjät tulivat ystävineen ja tukijoukkoineen työpajoihin, jotka koettiin hyviksi. Asukkaat toivoivat toisten asukkaiden tapaamista ja heidän ideoidensa kuulemista. Jotkut ideat tarvitsivat enemmän tukea ja vahvistamista kuin muut ja edellyttivät näin tiiviimpää yhteydenpitoa yhteyshenkilöön. Asukkaat tarttuivat helposti ideakilpailun epäkohtiin, kuten kooltaan erimitallisiin ideoihin tai asukkaiden erilaisiin voimavaroihin. Ristiriitaiseksi koettiin oman idean itsenäisen toteuttamisen vaatimus suhteessa alueen yhteisölliseen kehittämiseen, idean omistajuus sekä miten ideakilpailulla pystytään tulevaisuudessa puuttumaan paremmin alueen todellisiin epäkohtiin. Helppoa uudenlaisen toimintatavan omaksuminen ei ollut kaupungin organisaatiossakaan, jossa on totuttu siihen, että byrokratiassa asiat ovat hallinnassa ja ennakoitavissa. Asukasrajapinnassa niin ei ole. Sosiaalisessa mediassa syntyviä verkostoja ei voi hallita, mikään suunniteltu prosessi ei mene niin kuin on suunniteltu, eikä lopputuloksesta ole etukäteen mitään varmuutta. Onnistuakseen kuntalaisten mukaan saamisessa useimmat virkamiehet joutuvat tulevaisuudessa työskentelemään nykyisen mukavuusalueensa ulkopuolella. Voittaneista ideoista yhteisöllisyyttä edustaa hyvinkin Centtifestin musiikkitapahtuma alueella, Kukkaniityn luominen yhdessä asukkaiden kanssa sekä Suvelan basaari, joka kokoaa yhteen useita alueen yhdistyksiä ja järjestöjä ja antaa tilaa monille uusille kumppaneille. Move Green pilotti tuottaa tekemistä lapsille ja nuorille kestävän kehityksen teemalla. Musiikkitapahtuma, Suvelan basaari ja Kukkaniitty vetoavat kaikenikäisiin asukkaisiin ja siellä voi yhdessä tehdä asioita. Myös rahoittamatta jääneet ideat ovat toteuttamisen arvoisia tulevaisuudessa. Nyt onkin hyvä pohtia tulevaisuuden kokeiluille varattavaa määrärahaa, kilpailun sarjoittamista, sähköisen sovelluksen Eetvartti 3 / 2017 19

Kuva 4. Mun Idea-kokeilun voittajat. Centtifest (musiikin paikallistapahtuma), Move Green (ympäristöä siistivät parkour-partiot), Kukkaniitty (asukkaiden istuttama kukkaniitty) ja Suvelan basaari (kaupunki- ja kulttuuritapahtuma) käytettävyyden parantamista sekä pop-up -äänestyskoppimahdollisuutta sen rinnalle. Kansalaissparraajien nostaminen nyt voittaneista asukkaista voisi mahdollistaa seuraavan ideakilpailun tehokkaamman tiedottamisen ja näkyvyyden, ideoiden löytymisen kansan syvistä riveistä, sekä niiden alustavan valmistamisen toteuttamiskelpoiseksi vaikkapa yhdistyksissä. Yhteistoiminta ja julkinen keskustelu ideakilpailun jatkamisesta ja kehittämisestä monivuotiseksi on toivottavaa. Asukkaat toivovat oman osaamisensa tunnistamista ja hyödyntämistä voimavarana alueen kehittämisessä sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista hyvinvointipalvelujen tasaisella ja sujuvalla jakautumisella. Meneillään olevasta kokeilusta saatuja kokemuksia on tarkoitus soveltaa myöhemmin muuallakin Espoossa. Hankkeen verkkosovelluksen toteutuksesta vastasi Mapdon Oy ja tutkimusyhteistyökumppanina toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. Hanketta koordinoi Espoon keskuksen aluekehittämisryhmä, johon kuuluu myös alueen asukkaita. Hankkeen tutkijat ja kehittämisryhmän jäsenet: Laurea-ammattikorkeakoulu: Soile Juujärvi, Virpi Lund, Ossi Salin, Päivi Haapanen Helsingin yliopisto: Timo Kopomaa Espoon kaupunki: Mikko Kivinen, Kai Fogelhom, Tuija Norlamo-Saramäki Tuomarila-seura: Marjukka Vainio Keski-Espoo Seura: Kari Räty Mapdon Oy: Jyrki Vanamo Tutkimuksellinen tuki: Laurean TKI-yksikkö ja Helsingin yliopiston kehittävän työntutkimuksen yksikkö CRADLE Hankkeen rahoitus: Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimusohjelma Lisätietoja: Virpi Lund, Sun Idea -tutkimushankkeen projektipäällikkö, virpi.lund@laurea.fi Tuija Norlamo-Saramäki, Sosiaalipalveluiden asiantuntija, Perhe- ja sosiaalipalvelut, Espoon kaupunki, tuija.norlamo@espoo.fi, puh. 050 3599 504 Lähteet: Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013 2015 Boonstra, B. & Boelens, L. (2011). Self-organization in urban development: towards a new perspective on spatial planning. Urban Research & Practice 4 (2), 99 112. Chaskin, R. J., Brown, P., Venkatesh, S. & Vidal, A. (2001). Building community capacity. New York: Aldine de Gruyter. Foster-Fishman, P.G., Fitzgerald, K., Brandell, C., Novell, B., Chavis, D. & Van Egeren, L.A. (2006). Mobilizing residents for action: the role of small wins and strategic supports. American Journal of Community Psychology, 38,143 152. Häikiö, L., Lehtonen, P. & Salminen, J. (2016). Globaalin menetelmän paikalliset käytännöt: Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu 54(1). Juujärvi, S. (2016). Välittämisestä vaikuttamiseen Espoon keskuksessa. Teoksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (toim.) Tutkitusti parempi lähiö Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu, 97 106. Helsinki: ARA. Juujärvi, Soile & Lund, Virpi (2015). Participatory Action Research as a practice of empowerment in deprived communities. Association for Moral Education 41st Conference Proceedings. Santos, Brasil. Kopomaa, T. (2011). Lähiö 2.0 Utopiaa ja totta. Elisa Kirja. Krenjova, J. & Reinsalu, K. (2013). Good governance starts from procedural changes: Case study of preparing participatory budgeting in the city of Tartu. Social Research, 3 (32), 28-40. Lund, V. & Juujärvi, S. (2016a). Asukastyöpajat osallisuuden kehittämisen välineenä Espoon keskuksessa. Yhdyskuntasuunnittelu 54(1). Lund, V. & Juujärvi, S. (2016b). Residents agency in local urban development. Julkaistavaksi lähetetty käsikirjoitus. Mathie, A. & Cunningham, G. (2003). From clients to citizens: Asset-based community development as a strategy for community-driven development. Develeopment in practice, 13, 474-486. Mun Idea www.espoo.fi/munidea Pihlaja, R. (2017). Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa. Suomen Kuntaliitto. Salin, O. & Pesso, K. (2015). Verkostoyhteistyön muotoutuminen julkisen ja kolmannen sektorin välillä Espoon keskuksen kehittämisessä. Teoksessa Marjukka Virkajärvi (toim.): Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 6/2015, 91 98. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Salminen, J., Lehtonen, P. & Häikiö, L. (2016). Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa. Teoksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (toim.) Tutkitusti parempi lähiö Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu, 84 88. Helsinki: ARA. Sintomer, Y., Herziberg, C. & Röcke, A. (2008). Participatory budgeting in Europe: potentials and challenges. International Journal of Urban and Regional Research, 32(1), 164 78. Wagenaar, H. (2007). Governance, complexity, and democratic participation. How citizens and public officials harness the complexities of neighborhood decline. The American Review of Public Administration 37 (1), 17 50. Wallin, S. (2015). Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa. Kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue ja ympäristö 44 (1), 17 30. 20 Eetvartti 3 / 2017

VARTTITIEDOT VÄESTÖNMUUTOKSET II NELJÄNNES 2017 (1.4. - 30.6.) ennakkotietoja Teija Jokiranta Espoon muuttovoitto muista kunnista jatkui kesäkuussa 2017 Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 276 500 asukasta. Kasvua vuoden 2017 tammi-kesäkuussa oli 1 950 asukasta, mikä on vuoden 2016 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (2 120 asukasta) 170 asukasta vähemmän. Kuntien välinen muuttovoitto väheni edellisvuodesta. Muutto ulkomailta Espooseen laski hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, samoin espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Tammi-kesäkuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 500 asukasta, mikä on 25 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Espoon tammi-kesäkuun väestönkasvusta 41 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 33 prosenttia kuntien välistä muuttovoittoa ja 26 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa. Pääkaupunkiseudun väestö kasvoi tammi-kesäkuussa 8 800 asukkaalla ja oli kesäkuun lopussa 1_147_300. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa muista kunnista tammi-kesäkuussa. Pääkaupunkiseudun osuus koko maan väestöstä on 21 prosenttia. Suurin väestöä lisäävä tekijä koko maassa oli tammi-kesäkuussa maahanmuutto, minkä ansiosta maan väkiluku kasvoi noin 6 300 asukkaalla. Kuolleita oli 2 500 asukasta enemmän kuin syntyneitä. Tammi-kesäkuussa maahanmuutto Suomeen oli 12 800 asukasta, mikä on 1 500 asukasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Yhdeksästä 1) suurimmasta kaupungista pääkaupunkiseudun kunnat ja Tampere saivat muuttovoittoa muista kunnista tammi-kesäkuussa. Maahanmuutto lisää väestöä kuntien välistä muuttoliikettä enemmän Turussa, Oulussa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Lahdessa, Turussa ja Kuopiossa kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Jyväskylän, Kuopion ja Lahden väestö väheni. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista eniten kasvoi Tampere. Yhdeksän suurimman kaupungin väkiluku on 39 prosenttia koko maan väkiluvusta, eli lähes kaksi viidesosaa. Helsingin seutu (14 kuntaa) 2) kasvoi tammi-kesäkuussa kaikkiaan 10 600 asukkaalla. Seudun väestönkasvusta syntyneiden enemmyyttä oli 22 prosenttia, maahanmuutosta johtuva väestönkasvu oli myös 22 prosenttia ja 56 prosenttia väestönkasvusta tuli muuttovoittona muista kunnista. Helsingin seudun väkiluku kesäkuun lopussa oli 1 467 200 asukasta. Kehyskuntien 3) asukasluku kasvoi 1 760 asukkaalla. Väestönlisäyksestä oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden 17 prosenttia, muuttovoittoa muista kunnista 66 ja maahanmuuttoa 17 prosenttia. Kehyskuntien asukasluku kesäkuun lopussa oli 319 900 asukasta. Helsingin seudun (14 kuntaa) ja muun seudun 4) väkiluku oli kesäkuun lopussa 1 592 600 asukasta ja alueen osuus koko maan väestönkasvusta oli 278 prosenttia, eli alue kasvoi koko maata lähes kolme kertaa enemmän. Eniten alueen väestö kasvoi muista kunnista saadusta muuttovoitosta, minkä osuus väestönkasvusta oli 56 prosenttia. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden lisäsi alueen väestöä 21 ja maahanmuutto 23 prosentin verran. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisia kasvukeskuksia 5) olivat Tampere ja Seinäjoki. Muuttotappiokuntia isoista kaupungeista oli lähes neljä viidestä. Suuria kaupunkeja, joissa kuolleisuus ylitti syntyvyyden, oli lähes kaksi kolmesta. Siirtolaisuus lisäsi väestöä kuntien välistä muuttoa enemmän lähes neljässä viidestä yli 50 000 asukkaan kaupungista. Väestö väheni lähes kahdessa kolmesta suuresta kaupungista, eniten Vaasassa 940 asukkaalla ja Kouvolassa 440 asukkaalla. Rekisteristä 6) poimitun ennakkotiedon mukaan Espoossa oli kesäkuun lopussa 43 200 vieraskielistä asukasta eli 15,6 prosenttia väestöstä. Suuralueista eniten kasvoi tammi-kesäkuussa Suur-Matinkylä yli 500 asukkaalla. Alle kouluikäisten (0-6-vuotiaiden) määrä laski 280 lapsella ja kouluikäisten (7-15-vuotiaiden) määrä kasvoi yli 400 lapsella. 1) Yhdeksän suurinta kaupunkia 1.1.2016 ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio. Niiden väestö ylittää 100 000 asukkaan rajan. 2) Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti 3) Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti 4) Muuhun seutuun kuuluvat lisäksi Porvoo, Lohja ja Raasepori 5) Yli 50 000 asukkaan kaupungit 1.1.2017 ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo 6) Trimble Locus, väestö Eetvartti 3 / 2017 21

Asukasta 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 2016 2017 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-1 000 Kuukausi Kuva 1. Väestönkasvu Espoossa kuukausittain 2016 ja 2017, kertymä vuoden alusta Asukasta 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Synt.enemmyys Väestönlisäys 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 2016 2017 Kuva 2. Väestönmuutokset Espoossa 2016-2017, 12 kk:n liukuva vuosisumma 22 Eetvartti 3 / 2017

Taulukko 1. Espoon väestönmuutokset tapahtumakuukauden mukaan Vuosi Maassamuutto Siirtolaisuus Muutto- Luonnolliset Väestön Väestö Kuukausi voitto väestönmuutokset lisäys vuoden/ Kuntaan Kunnasta Netto Maahan Maasta Netto yht. Elä- Kuol- Synt. 1) kk:n vänä leet enem- lopussa synt. myys 1) Toteutunut 1990 9 790 9 233 557 763 384 379 936 2 707 904 1 803 2 812 172 645 1991 9 625 8 922 703 813 393 420 1 123 2 773 907 1 866 3 047 175 692 1992 9 741 8 715 1 026 805 454 351 1 377 2 985 959 2 026 3 375 179 067 1993 10 673 9 174 1 499 723 487 236 1 735 2 972 979 1 993 3 612 182 679 1994 11 711 10 043 1 668 553 615-62 1 606 3 057 905 2 152 3 828 186 507 1995 11 914 9 033 2 881 694 802-108 2 773 2 941 970 1 971 4 740 191 247 1996 12 704 9 851 2 853 956 808 148 3 001 3 003 1 120 1 883 5 013 196 260 1997 12 680 10 132 2 548 859 897-38 2 510 2 946 1 008 1 938 4 574 200 834 1998 13 232 11 098 2 134 1 018 1 087-69 2 065 2 953 1 003 1 950 4 128 204 962 1999 13 777 11 139 2 638 1 114 1 284-170 2 468 3 001 990 2 011 4 705 209 667 2000 13 819 11 925 1 894 1 185 1 498-313 1 581 3 143 1 060 2 083 3 604 213 271 2001 14 582 13 565 1 017 1 575 1 215 360 1 377 3 105 1 018 2 087 3 565 216 836 2002 15 285 13 222 2 063 1 516 1 016 500 2 563 3 193 1 022 2 171 4 761 221 597 2003 13 917 13 707 210 1 442 1 125 317 527 3 300 1 207 2 093 2 634 224 231 2004 14 847 14 050 797 1 594 1 332 262 1 059 3 307 1 129 2 178 3 241 227 472 2005 15 329 14 008 1 321 1 861 1 178 683 2 004 3 368 1 192 2 176 4 232 231 704 2006 14 035 14 053-18 2 066 1 162 904 886 3 538 1 166 2 372 3 315 235 019 2007 14 081 14 499-418 2 370 1 318 1 052 634 3 545 1 209 2 336 3 028 238 047 2008 14 041 14 092-51 2 708 1 495 1 213 1 162 3 485 1 140 2 345 3 518 241 565 2009 13 792 14 295-503 2 328 1 299 1 029 526 3 465 1 268 2 197 2 765 244 330 2010 14 488 14 245 243 2 412 1 293 1 119 1 362 3 579 1 328 2 251 3 640 247 970 2011 15 330 14 640 690 3 041 1 516 1 525 2 215 3 546 1 303 2 243 4 469 252 439 2012 16 088 15 506 582 3 209 1 565 1 644 2 226 3 447 1 309 2 138 4 385 256 824 2013 15 045 15 023 22 3 263 1 550 1 713 1 735 3 532 1 341 2 191 3 929 260 753 2014 15 978 14 917 1 061 3 405 1 680 1 725 2 786 3 407 1 334 2 073 4 790 265 543 2015 17 106 15 868 1 238 3 166 1 991 1 175 2 413 3 280 1 427 1 853 4 259 269 802 2016 17 537 15 897 1 640 3 384 2 069 1 315 2 955 3 236 1 445 1 791 4 781 274 583 Ennakkotietoja 2017* 1 1 255 1 333-78 227 167 60-18 247 146 101 83 274 666 2 1 184 1 151 33 192 111 81 114 229 110 119 233 274 899 3 1 202 1 153 49 235 125 110 159 247 120 127 286 275 185 4 1 283 1 151 132 198 95 103 235 244 108 136 371 275 556 5 1 542 1 264 278 206 102 104 382 277 129 148 530 276 086 6 1 670 1 438 232 177 129 48 280 255 89 166 446 276 532 7 8 9 10 11 12 YHT. 8 136 7 490 646 1 235 729 506 1 152 1 499 702 797 1 949 1) Virallinen väestö ja väestönlisäys. *) Ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus Kuvatut väestönmuutostekijät: Nettomaassamuutto Nettosiirtolaisuus Syntyneiden enemmyys Väestönlisäys = Espooseen muista Suomen kunnista muuttaneet - Espoosta muihin Suomen kuntiin muuttaneet = ulkomailta Espooseen muuttaneet - Espoosta ulkomaille muuttaneet = syntyneet - kuolleet = väestönlisäys vuoden alusta Eetvartti 3 / 2017 23

Asukasta 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0-5 000 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 2012 2013 2014 2015 2016 2017 KOKO MAA PKS HKI 1) ESPOO VANTAA KAUNIAINEN 2) Kuva 3. Väestönkasvu pääkaupunkiseudulla ja koko maassa, liukuva vuosisumma % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 KOKO MAA PKS HKI 1) ESPOO VANTAA KAUNIAINEN 2) -1,0 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kuva 4. Väestönkasvu pääkaupunkiseudulla ja koko maassa, liukuva vuosisumma, kasvuprosentit 1) 1.1.2009 osa Sipoosta siirtyi Helsinkiin. 2) Kauniaisten kohdalla suuria suhteellisen osuuden muutoksia selittää kunnan pieni koko. HUOM! Kuukausittaiset tiedot on tilastoitu tapahtumakuukauden mukaan, eli väestötietojärjestelmään tehdään korjauksia taannehtivasti ko. tapahtumakuukauden kohdalle. Neljännesvuosittaiset tiedot on tilastoitu rekisteröintineljänneksen mukaan, eli väestötietojärjestelmään viedään tiedot kunkin neljänneksen aikana eikä myöhemmin tulleita korjauksia enää oteta huomioon ko. neljänneksen tietoihin. Tilasto perustuu maistraattien pitämiin paikallisiin väestörekistereihin, joista ne päivitetään väestötietojärjestelmään. 24 Eetvartti 3 / 2017

Taulukko 2. Väestönmuutokset suurissa kaupungeissa rekisteröintineljänneksen mukaan 2017 Alue Luonnolliset Kuntien välinen muutto Siirtolaisuus Koko- Väkiluku vuosinel- väestönmuutokset nais- 30.6. jännes, muutos 2017 kertymä Elävänä Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- Maahan- Maasta- Netto- 2017 syntyneet leet enem- muutto muutto muutto muutto muutto siirtomyys laisuus Koko maa 12 801 12 958-157 71 403 71 403-5 848 2 984 2 864 2 707 I-II 24 937 27 457-2 520 128 320 128 320-12 772 6 448 6 324 3 804 5 507 101 Pks-yht. 3 134 1 873 1 261 18 652 15 331 3 321 2 182 1 363 819 5 401 I-II 5 991 3 970 2 021 33 919 29 173 4 746 4 934 2 884 2 050 8 817 1 147 319 Helsinki 1) 1 678 1 189 489 9 592 7 460 2 132 1 209 815 394 3 015 I-II 3 196 2 528 668 17 280 14 002 3 278 2 780 1 736 1 044 4 990 640 171 Espoo 776 326 450 4 495 3 853 642 581 326 255 1 347 I-II 1 499 702 797 8 136 7 490 646 1 235 729 506 1 949 276 532 Tampere 585 487 98 3 787 3 852-65 229 156 73 106 I-II 1 097 996 101 6 945 6 555 390 476 340 136 627 228 901 Vantaa 666 341 325 4 322 3 748 574 377 212 165 1 064 I-II 1 270 699 571 7 993 7 204 789 892 394 498 1 858 221 199 Oulu 1) 4) 565 307 258 2 144 2 671-527 161 65 96-173 I-II 1 092 606 486 3 767 4 369-602 352 148 204 88 200 614 Turku 448 407 41 2 822 3 057-235 285 140 145-49 I-II 851 909-58 5 045 5 237-192 622 321 301 51 187 655 Jyväskylä 1) 354 267 87 1 678 2 370-692 116 74 42-563 I-II 685 546 139 3 152 3 769-617 249 160 89-389 138 461 Lahti 6) 236 279-43 1 425 1 542-117 118 59 59-101 I-II 494 623-129 2 611 2 714-103 257 109 148-84 119 368 Kuopio 3) 4) 5) 7) 244 296-52 1 375 1 710-335 82 35 47-340 I-II 535 591-56 2 488 2 870-382 160 79 81-357 117 383 Kouvola 1) 163 292-129 591 705-114 50 19 31-212 I-II 307 574-267 1 050 1 287-237 106 45 61-443 84 863 Pori 2) 177 243-66 727 819-92 78 26 52-106 I-II 362 511-149 1 340 1 507-167 148 53 95-221 84 838 Joensuu 1) 156 170-14 934 1 271-337 68 15 53-298 I-II 295 367-72 1 706 2 105-399 160 35 125-346 75 502 Lappeenranta 1) 160 186-26 691 1 037-346 69 28 41-331 I-II 312 403-91 1 313 1 657-344 171 69 102-333 72 539 Hämeenlinna 1) 130 184-54 777 854-77 81 22 59-72 I-II 282 387-105 1 382 1 514-132 142 56 86-151 67 699 Vaasa 4) 178 149 29 687 1 536-849 99 80 19-801 I-II 314 323-9 1 363 2 367-1 004 232 160 72-941 66 679 Rovaniemi 126 124 2 685 1 098-413 36 23 13-398 I-II 286 266 20 1 198 1 645-447 86 41 45-382 61 849 Seinäjoki 1) 157 117 40 821 738 83 39 7 32 155 I-II 310 241 69 1 430 1 283 147 82 24 58 274 62 326 Mikkeli 4) 98 140-42 503 692-189 38 11 27-204 I-II 212 300-88 993 1 181-188 89 22 67-209 54 308 Kotka 100 172-72 449 632-183 72 18 54-201 I-II 199 336-137 831 1 103-272 124 42 82-327 53 860 Salo 1) 83 153-70 431 480-49 36 16 20-99 I-II 177 314-137 744 810-66 78 54 24-179 53 367 Porvoo 113 122-9 513 497 16 35 22 13 20 I-II 208 227-19 935 950-15 110 48 62 28 50 172 Lähde: Väestön neljännesvuositilasto II / 2017. Tilastokeskus. 1) Kuntaliitoksia 1.1.2009: Helsinki: osa Sipoosta siirtyi Helsinkiin; Hämeenlinna: Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos; Joensuu: Eno, Pyhäselkä; Jyväskylä: Jyväskylän mlk, Korpilahti; Kouvola: Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala; Lappeenranta: Joutseno; Oulu: Ylikiiminki; Salo: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo; Seinäjoki: Nurmo, Ylistaro 2) Kuntaliitoksia 1.1.2010: Pori: Noormarkku 3) Kuntaliitoksia 1.1.2011: Kuopio: Karttula 4) Kuntaliitoksia 1.1.2013: Kuopio: Nilsiä; Mikkeli: Ristiina, Suomenniemi; Oulu: Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii;Vaasa: Vähäkyrö 5) Kuntaliitos 1.1.2015: Kuopio: Maaninka 6) Kuntaliitos 1.1.2016: Lahti: Nastola 7) Kuntaliitos 1.1.2017: Kuopio: Juankoski Eetvartti 3 / 2017 25

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS II NELJÄNNES 2017 (1.4. - 30.6.) Petri Lintunen Työttömyyden ja työllisyyden kehitystä seurataan kuukausittain Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastolla sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksella. Nämä seurannat poikkeavat toisistaan paitsi käyttötarkoitukseltaan, myös menetelmiltään ja aineistoltaan. Siksi niiden tuottamat luvut usein poikkeavat toisistaan huomattavasti. Molemmissa seurantamenetelmissä on virhelähteitä. Esim. työllisyys- ja työttömyysasteissa alle prosenttiyksikön vaihtelut sisältyvät virhemarginaaliin. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilasto perustuu rekisteröityihin työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkuuksiin. Se palvelee ensisijaisesti työvoimahallintoa, mm. työnvälitystoimintaa, työvoimapoliittisia toimia sekä työttömyyden yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten arviointia. TEM:n luvut ovat aina kuukauden viimeisen arkipäivän poikkileikkaustilanteita. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu kuukausittaiseen otantaan, jossa haastatellaan noin 12 000 työikäistä (15-74 -vuotiasta) henkilöä. Espoolaisia on otoksessa noin 1000. Tiedot kootaan kaikilta kuukauden viikoilta. Työvoimatutkimus kuvaa työvoimaa ensisijaisesti työmarkkinoiden ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Sen keskeisenä tarkoituksena on mitata työmarkkinoiden käytettävissä olevaa työvoimaa. Työvoimatutkimus noudattaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia sekä EU:n tilastovirasto Eurostat:n edellyttämiä käytäntöjä. Monissa kansainvälisissä työllisyys- ja työttömyysvertailuissa käytetään työvoimatutkimuksen lukuja. Koska työvoimatutkimus perustuu otantaan, ovat luvut suuntaa antavia. Virhe on sitä suurempi, mitä pienempää väestöryhmää tarkastellaan. Espoon osalta vuonna 2005 keskivirhe oli työvoiman määrässä noin 4500, työllisten määrässä noin 3900 ja työttömien määrässä noin 1000 henkeä. Työllisyys- ja työpaikkatiedoissa ei voida toistaiseksi käyttää Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta. Kyseisessä aineistoissa on havaittu merkittävä laatuongelma, joka tuottaa kuntatasolla virheellisiä lukuja. Työvoimatutkimus on tarjonnut ajantasaiset työpaikka- ja työllisyysasteluvut. Työttömyys TEM:n työvälitystilaston mukaan Työttömien määrä väheni edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä väheni erityisen jyrkästi tammi-kesäkuussa Kesäkuun 2017 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 14 268. Työttömien määrä Espoossa kääntyi laskuun viime vuoden lokakuussa ensimmäistä kertaa maaliskuun 2012 jälkeen, ja laskusuuntaus jatkui edelleen kesäkuussa 2017. Kuluneen kehityksen valossa työttömien määrä vähenee tulevinakin kuukausina kiihtyvään tahtiin. Jos tämä trendi jatkuu, työttömiä olisi vuoden 2018 kesäkuussa arviolta noin 10 000. Kolme ja puoli vuotta jatkunut nuorisotyöttömyyden kasvu taittui viime vuoden kesäkuussa. Laskusuuntaus on jatkunut siitä lähtien ja kesäkuussa 2017 Espoossa oli 1606 alle 25-vuotiasta työtöntä eli 127 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, kesäkuussa 2018 olisi alle 25-vuotiaita työttömiä arviolta hieman toista tuhatta. Työttömyysluvuissa on myös huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Kesä- ja heinäkuussa työttömien määrä on joka vuosi korkeimmillaan. Tämä johtuu mm. siitä, että oppilaitoksista vapautuu lukukausien päätyttyä työvoimaa työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden) määrä Espoossa kääntyi viime joulukuussa laskuun neljä ja puoli vuotta jatkuneen nousun jälkeen. Laskusuuntaus on jyrkentynyt kuluvan vuoden alussa siten, että kesäkuun 2017 lopulla Espoossa oli pitkäaikaistyöttömiä 5298 eli 17 % vuodentakaista vähemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 37 %. Jos kuluneen vuoden trendi jatkuu, laskusuuntaus voimistuu edelleen tulevina kuukausina. Näin ollen pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2018 kesäkuussa karkeasti arvioituna alle 2000. Ulkomaan kansalaisia oli kuluvan vuoden kesäkuussa työttömänä 3283, kun vuotta aiemmin määrä oli 3467. Vähennystä vuodentakaisesta määrästä oli 5 %. Ulkomaan kansalaisten työttömyys kääntyi Espoossa laskuun kuluvan vuoden helmikuussa. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen trendin perusteella laskusuuntaus voimistuu lähikuukausien aikana siten, että kesäkuussa 2018 ulkomaalaisia työttömiä olisi Espoossa suunnilleen 2400. 26 Eetvartti 3 / 2017

Espoossa merkittävänä ryhmänä ovat korkeasti koulutetut työttömät. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on kolmannes kaikista Espoon työttömistä. Ammattiryhmistä työttömänä oli noin 4 800 johtajaa, erityisasiantuntijaa ja asiantuntijaa (noin kolmannes työttömistä). Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla 1247 avointa työpaikkaa, mikä oli 358 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös työttömyysaste laskenut Kesäkuun 2017 lopulla työttömyysaste oli Espoossa 10,2 % ja koko maassa 12,2 %. Työttömyysaste on Espoossa laskenut viime vuoden syksystä lähtien, ja kesäkuun 2017 lopulla se oli prosenttiyksikön alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Vuosikeskiarvona tarkasteltuna saadaan työttömyyden vuodensisäiset kausivaihtelut eliminoitua. Vuonna 2016 työttömyysaste laski hieman edellisvuodesta myös kausivaihtelut huomioiden. Laskusuuntaus näyttää jyrkentyneen vuoden 2017 alkupuoliskolla: tammi-kesäkuussa Espoon työttömyysaste oli keskimäärin 9,6 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Ulkomaalaisten työttömien (ulkomaan kansalaiset) osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli tammi-kesäkuussa 22,1 %, mikä oli 2,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (osuus samanikäisestä työvoimasta) kääntyi Espoossa muutaman vuoden jyrkän nousun jälkeen laskuun viime vuonna ja laskusuuntaus jyrkkeni kuluvan vuoden alussa. Tammi-kesäkuussa alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin 9,7 % eli noin prosenttiyksikön vuodentakaista alhaisempi. Kuukausittain päivittyvä Espoon työttömyyskatsaus osoitteessa www.espoo.fi/tieto > Työssäkäynti, työttömyys ja elinkeinot > Työttömyys kuukausittain Taulukko 1. Espoon työttömyyslukuja kesäkuussa 2016 ja 2017 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 2016 2017 Muutos 2016-2017 kesäkuu kesäkuu kesäkuu Työttömyysaste, % 11,1 10,2-0,9 %-yksikköä 15-24-vuotiaat 13,0 12,1-1,0 %-yksikköä 25-49-vuotiaat 10,0 9,1-0,8 %-yksikköä 50-74-vuotiaat 12,7 11,7-1,0 %-yksikköä miehet 11,5 10,3-1,2 %-yksikköä naiset 10,6 10,0-0,6 %-yksikköä % Työttömät työnhakijat 15 538 14 268-8,2 % 15-24-vuotiaat 1 733 1 606-7,3 % 25-49-vuotiaat 8 622 7 889-8,5 % 50-74-vuotiaat 5 183 4 773-7,9 % Miehet 8 129 7 290-10,3 % Naiset 7 409 6 978-5,8 % naisten osuus työttömistä, % 47,7 48,9 1,2 %-yksikköä % Yli vuoden työttömänä 6 358 5 298-16,7 % osuus työttömistä, % 40,9 37,1-3,8 %-yksikköä Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Eetvartti 3 / 2017 27

Työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) Espoossa Koko työvoima ja ulkomaalainen työvoima (ulkomaan kansalaiset) % 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2016 2017 Vuosikeskiarvo tammi kesäkuun Lähde: TEM keskiarvo Työttömien osuus työvoimasta % Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta % Kuva 1. Työttömyysaste Espoossa vuosikeskiarvoina: koko työvoima ja ulkomaalainen työvoima. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. 15-24 -vuotiaiden työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta Espoossa TEM työnvälitystilasto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2016 2017 Vuosikeskiarvo Tammi-kesäkuun keskiarvo 12,0 % 11,0 % 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Kuva 2. Nuorten työttömyysaste Espoossa vuosikeskiarvoina. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. 28 Eetvartti 3 / 2017

YRITYSTEN TYÖPAIKKAKEHITYS ESPOOSSA Petri Lintunen Yritysten työpaikkamäärää voidaan arvioida ajantasaisesti mutta silti melko luotettavasti henkilöstömäärä-indikaattorilla. Sillä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä-indikaattori perustuu yritysten kuukausittaisiin työnantajasuoritusten ja arvonlisäverojen ilmoituksiin ja sen tuottaa Tilastokeskuksen suhdannepalvelu. Espoon kaupunki on tilannut suhdannepalvelun aineiston seuraavilta alueilta: Koko Espoo Kaupunkiradan kehityskäytävä Länsimetron kehityskäytävä Länsimetron asemanseudut. Tarkasteltavat kehityskäytävät ja asemanseudut on muodostettu postinumeroalueiden pohjalta, koska suhdannepalvelun aineisto perustuu postinumeroaluejakoon (kuva 1). Suhdannepalvelun aineisto päivitetään kaksi kertaa vuodessa: tammikuun lopulla (edeltävän lokakuun tilanne), ja heinäkuun lopulla (edeltävän huhtikuun tilanne). Tässä katsauksessa yritysten laskennalliset työpaikkaluvut esitetään vuosikeskiarvoina sekä viimeisen vuoden osalta kertyneiden kuukausien keskiarvona. Yritystyöpaikat koko Espoossa sekä kehityskäytävillä Yritystyöpaikkojen määrässä varovaista kasvua tammi-huhtikuussa Henkilötyövuosien mukaan estimoituna Espoossa oli vuosina 2012-2016 noin 105 000 yritystyöpaikkaa. Vuoden 2017 tammi-huhtikuussa määrä oli noin 107 000. Yritystyöpaikoista yli puolet on palvelualoilla, joiden osuus onkin hienoisesti kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana. Palvelualojen kokonaisuu- Kuva 1. Tarkasteltavat alueet: Kaupunkiradan kehityskäytävä sekä Länsimetron asemanseudut (muodostavat Länsimetron kehityskäytävän). Eetvartti 3 / 2017 29

120 000 Espoo Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV Teollisuus ja rakentaminen Kauppa, MaRa* ja kuljetus Palvelut * Majoitus- ja ravitsemustoiminta Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Kuva 2. Yritysten estimoitu työpaikkamäärä Espoossa vuosikeskiarvoina 2005-2016 sekä tammi-huhtikuun 2017 keskiarvona. Tilastokeskus, Suhdannepalvelu. teen tässä tarkastelussa kuuluvat mm. informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä kuljetusalan osuus yritystyöpaikoista on noin neljännes, ja teollisuuden sekä rakentamisen osuus noin viidennes. Kaupunkiradan kehityskäytävällä oli kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa noin 37 000 yritystyöpaikkaa. Määrä on ollut 36 000-37 000 lähes vuosikymmenen ajan. Länsimetron kehityskäytävällä oli noin 48 000 yritystyöpaikkaa. Määrä on ollut vuodesta 2011 lähtien 47 000-48 000. Matinkylä: 6 500 työpaikkaa vuonna 2016, määrä on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2011. Tammi-huhtikuussa 2017 määrä oli edelleen samaa luokkaa. Suomenoja: 3 500 työpaikkaa vuonna 2016, määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Tammi-huhtikuussa 2017 määrä väheni hieman. Soukka: 1 400 työpaikkaa vuonna 2016, määrä on ollut lievässä kasvussa viime vuosina. Tammi-huhtikuussa 2017 lievä kasvusuuntaus jatkui. Kivenlahti-Espoonlahti: 3 800 työpaikkaa vuonna 2016, määrä on ollut lievässä kasvussa viime vuosina. Tammi-huhtikuussa 2017 määrä pysytteli edellisvuoden tasolla. Länsimetron asemanseuduilla oli yritystyöpaikkoja suunnilleen seuraavasti: Tapiola: 23 000 työpaikkaa vuonna 2016, määrä on viime vuosina ollut lievässä laskussa. Tammihuhtikuussa 2017 määrä kääntyi lievään kasvuun. Niittykumpu: 9 500 työpaikkaa vuonna 2016, määrä nousi hieman edellisvuodesta. Lievä kasvu jatkui tammi-huhtikuussa 2017, jolloin yritystyöpaikkoja oli noin 9 700. 30 Eetvartti 3 / 2017

60 000 Kaupunkiradan kehityskäytävä Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 60 000 Länsimetron kehityskäytävä Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 50 000 50 000 40 000 40 000 30 000 30 000 20 000 20 000 10 000 10 000 Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Tilastokeskus, Suhdannepalvelu 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV 30 000 Tapiolan asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 10 000 Niittykummun asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 9 000 8 000 20 000 7 000 6 000 5 000 10 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Matinkylän asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Suomenojan asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu 10 000 Soukan asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 10 000 Kivenlahti-Espoonlahden asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo 9 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Kuva 3. Yritysten estimoitu työpaikkamäärä Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävillä sekä Länsimetron asemanseuduilla vuosikeskiarvoina 2005-2016 sekä tammi-huhtikuun 2017 keskiarvona. Tilastokeskus, Suhdannepalvelu. Eetvartti 3 / 2017 31

Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa sekä Kaupunkiradan ja Länsimetron kehityskäytävillä Ote Tilastokeskuksen Suhdannepalvelun raportista Petri Lintunen Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 2010 (2010=100) tammikuun 2013 tiedoista alkaen. Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Kyseessä on estimaatit, ei tarkat tiedot. Espoon suhdannekehitys Yritysten liikevaihto kääntyi nousuun vuoden 2016 alkupuolella, henkilöstömäärä pysynyt useita vuosia samalla tasolla. Kasvu voimakkainta asiantuntijavaltaisilla palvelualoilla. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto nousi 1,1 prosenttia vuonna 2016. Liikevaihto väheni ainoastaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä, kun laskua kertyi 3,0 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä kehitys kääntyi hienoiseen nousuun liikevaihdon kohotessa 0,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kolmannella neljänneksellä kasvua oli jo 3,9 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia vuoden 2015 vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa liikevaihto jatkoi reipasta kasvuaan kohoten jopa 9,2 prosenttia edellisvuodesta. Myös kuluvan vuoden huhtikuussa liikevaihdon suunta oli positiivinen, kun kasvua kertyi 4,3 prosenttia vuoden 2016 huhtikuusta. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi 0,3 prosenttia vuonna 2016. Kehitys oli varovaisen myönteistä vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, kun henkilöstömäärä kasvoi tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia ja heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia. Loka-joulukuussa henkilöstömäärä väheni 0,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua vuodentakaiseen verrattuna kertyi 1,4 prosenttia. Tarkastelujakson lopulla huhtikuussa henkilöstömäärä kuitenkin väheni 0,5 prosenttia vuoden 2016 huhtikuuhun verraten. Teollisuus ja rakentaminen (TOL BCDEF) -toimialan liikevaihdon kehitys oli laskevaa vuonna 2016. Liikevaihto kohosi ainoastaan vuoden kolmannella neljänneksellä, kun kasvua kertyi 6,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto väheni 7,8 prosenttia, toisella neljänneksellä 3,4 prosenttia ja neljännellä neljänneksellä 4,2 prosenttia. Sen sijaan vuoden 2017 puolella kehitys kääntyi Kuva 1. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu Espoossa indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) 32 Eetvartti 3 / 2017

nousuun liikevaihdon kohotessa huhtikuussa sekä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä molemmissa 13,4 prosenttia vuoden 2016 vastaavista ajankohdista. Teollisuus ja rakentaminen (TOL BCDEF) -toimialan henkilöstömäärä kehittyi liikevaihdon tavoin negatiivisesti vuonna 2016. Vähennystä kertyi vuoteen 2015 verrattuna 2,5 prosenttia. Henkilöstömäärä väheni ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia, toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 1,5 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 5,8 prosenttia vuoden 2015 vastaavista neljänneksistä. Alavireinen kehitys jatkui vuoden 2017 alussa, kun ensimmäisen neljänneksen lasku oli 1,5 prosenttia vuoden 2016 tammi-maaliskuusta. Huhtikuussa 2017 henkilöstömäärä väheni 2,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Kauppa, matkailu- ja ravitsemistoiminta ja kuljetus (TOL GHI) -toimialojen liikevaihto oli 1,6 prosenttia suurempi vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Vuoden 2016 tammi-maaliskuussa kehitys oli vielä laskevaa liikevaihdon supistuessa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Toisella ja kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 0,9 ja 0,7 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi liikevaihdon noustessa 5,9 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto jatkoi kasvuaan kohoten 6,7 prosenttia vuoden 2016 ensimmäisestä neljänneksestä, mutta huhtikuussa kehitys kääntyi laskuun liikevaihdon vähentyessä hienoisesti 0,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kuva 2. Teollisuus ja rakentaminen (TOLBCDEF) -toimialojen neljännesvuosikehitys Espoossa indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Kauppa, matkailu- ja ravitsemistoiminta ja kuljetus (TOL GHI) -toimialojen henkilöstömäärä oli vuonna 2016 0,9 prosenttia edellisvuotta pienempi. Henkilöstömäärä väheni jokaisella neljänneksellä ollen tammimaaliskuussa 1,4 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia, Eetvartti 3 / 2017 33

heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,1 prosenttia pienempi kuin vuoden 2015 vastaavina ajanjaksoina. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä päästin maaliskuun positiivisen kehityksen ansiosta 0,5 prosenttia plussan puolelle. Huhtikuussa henkilöstömäärä väheni 0,9 prosenttia vuoden 2016 huhtikuuhun verraten. Palvelut (TOL J-S) -toimialaryhmään kuuluvat mm. informaatio ja viestintä (J), rahoitus- ja vakuutustoiminta (K), kiinteistöalan toiminta (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M), hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N), koulutus (P) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (Q). Tämän toimialaryhmän liikevaihto kasvoi vuoden 2016 jokaisella neljänneksellä. Eniten kasvua kertyi heinä-syyskuussa, kun liikevaihto kohosi 8,9 prosenttia vuoden 2015 vastaavasta ajankohdasta. Tammi-maaliskuussa liikevaihto nousi 1,6 prosenttia, huhti-kesäkuussa 7,1 prosenttia ja loka-joulukuussa 7,8 prosenttia edellisvuoden vastaavista neljänneksistä. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto oli 6,3 prosenttia suurempi vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Kehitys jatkui kasvavana myös vuoden 2017 alkupuolella. Tammi-maaliskuussa liikevaihto kohosi 7,9 prosenttia vuoden 2016 tammimaaliskuusta. Sen sijaan vuoden 2017 huhtikuussa liikevaihdon nousu hieman hidastui, kun kasvua kertyi 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Kuva 3. Kauppa, matkailu- ja ravitsemistoiminta sekä kuljetus (TOL GHI) -toimialojen neljännesvuosikehitys Espoossa indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Palvelut-toimialaryhmän henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2016 1,8 prosenttia edellisvuodesta. Kehitys oli positiivista jokaisella neljänneksellä, kun kasvua kertyi ensimmäisellä neljänneksellä prosentin verran, toisella neljänneksellä 2,3 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 2,4 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia. Myönteinen kehitys jatkui vuoden 2017 puolelle tultaessa, kun ensimmäisen neljänneksen kasvu ylsi 2,7 prosent- 34 Eetvartti 3 / 2017

tiin vuoden 2016 ensimmäisestä neljänneksestä. Huhtikuussa henkilöstömäärä oli 0,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaupunkiradan kehityskäytävän suhdannekehitys Yritysten liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, henkilöstömäärän trendi on ollut loivasti laskeva Kaupunkiradan kehityskäytävän kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2016 ensimmäinen neljännes alkoi liikevaihdon supistumisella, kun laskua kertyi 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella neljänneksellä kehitys kääntyi nousuun, kun liikevaihto kohosi 0,9 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä kasvu kiihtyi liikevaihdon kasvaessa 11,2 prosenttia verrattuna vuoden 2015 vastaaviin neljänneksiin. Vuoden 2016 viimeinen neljännes pysyi lähes edellisvuoden tasolla, kun liikevaihto lisääntyi 0,1 prosenttia. Vuosi 2017 alkoi liikevaihdon reippaalla kasvulla, kun tammi-maaliskuun tulos oli 11,1 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016. Myös saman vuoden huhtikuussa kehitys jatkoi kasvuaan liikevaihdon kohotessa 9,0 prosenttia verrattuna vuoden 2016 huhtikuuhun. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu henkilöstömäärä väheni 2,1 prosenttia vuonna 2016. Henkilöstömäärä supistui ensimmäisellä neljänneksellä 2,6 prosenttia, toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia, kolmannella neljänneksellä kaksi prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia vuoden 2015 vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä laskusuuntaus taittui, kun kasvua vuoden 2016 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna kertyi 1,7 prosenttia. Huhtikuussa henkilöstömäärä notkahti taas 1,7 prosenttia miinuksen puolelle edellisvuoden huhtikuuhun verraten. Kuva 4. Palvelut (TOL J-S) -toimialojen neljännesvuosikehitys Espoossa indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Eetvartti 3 / 2017 35

Kuva 5. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu Kaupunkiradan kehityskäytävällä indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Kuva 6. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu Länsimetron kehityskäytävällä indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Länsimetron kehityskäytävän suhdannekehitys Yritysten liikevaihto kääntyi varovaiseen kasvuun muutaman vuoden laskukauden jälkeen, henkilöstömäärä on pysytellyt samalla tasolla useamman vuoden Länsimetron vyöhykkeen kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto laski hienoisesti 0,8 prosenttia vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015. Ainoastaan vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto nousi 4,3 prosenttia vuodentakaisesta. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto laski 5,2 prosenttia, toisella neljänneksellä 0,1 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 2,5 prosenttia vuoden 2015 vastaavista ajankohdista. Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa liikevaihto oli 8,6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 tammi-maaliskuussa. Huhtikuussa 2017 liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi 0,9 prosenttia vuonna 2016. Henkilöstömäärä kohosi ensimmäisellä neljänneksellä 1,3 prosenttia, toisella neljänneksellä 2,3 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä prosentin vuoden 2015 vastaavista ajanjaksoista. Viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä väheni prosentin vuoden 2015 lokajoulukuuhun verrattuna. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä väheni 0,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Huhtikuussa henkilöstömäärä oli 0,6 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2016. Lisätietoja: Tietopalvelupäällikkö Petri Lintunen, Espoon Kaupunki, Konserniesikunta, Strategiayksikkö, puh. 043 8265 211, petri.lintunen@espoo.fi 36 Eetvartti 3 / 2017