Espoo yritysten toimintaympäristönä 2017

Transkriptio

1 Espoo yritysten toimintaympäristönä.. Jaakko Hyry t. 9

2 Aineiston rakenne

3 Haastattelujen jakautuminen

4 Vastaajajoukkojen rakenne ja haastattelut painottuivat suurempiin yrityksiin kuin. Myös helsinkiläisten ja vantaalaisten yritysten osuus oli jonkin verran suurempi kuin vuonna. Muutos on samansuuntainen kuin se oli verrattuna vuoteen.

5 Yhteenveto tuloksista

6 Tutkimuksen toteuttaminen Kysely on tehty Espoon kaupungin toimeksiannosta. Se selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Tutkimuksen vastaajajoukon muodostavat Espooseen ja sen lähikuntiin sijoittuneet yritykset. Yrityksiä haastateltiin seuraavista kunnista: Espoo, Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Haastateltu oli ylimpään johtoon kuuluva henkilö tai pienissä yrityksissä itse yrittäjää. Tutkimuksen otos muodostettiin LeadDeskin yritysrekisteristä. Otos ja lopullinen haastatteluaineisto on muodostettu eri alueilta siten, että yritysjakaumassa on riittävän kattavasti eri yrityskoon (liikevaihto) ja toimialan yrityksiä. ja tutkimusten aineistot ovat keskenään rakenteeltaan vertailukelpoisia. Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluin. Haastatteluja tehtiin yhteensä kpl, espoolaisia yrityksiä haastateltiin kpl, helsinkiläisiä kpl, vantaalaisia kpl ja ympäristökuntien yrityksiä kpl. Vastaajajoukon rakenne on kuvattu tarkemmin raportin lopussa.

7 Yhteenveto / Espoolaisilla sekä erityisesti ympäristökunnissa yleisin syy sijainnin valintaan ovat henkilökohtaiset siteet kuntaan. Seuraavina asioina Espoossa tulevat toimitilojen saatavuus ja liikenneyhteydet. Ympäristökunnissa liikenneyhteydet eivät ole yhtä tärkeä syy kuin muualla. Helsingissä korostuu muihin verrattuna hyvä markkina-alue yrityksen tuotteille ja palveluille. Helsinkiläisistä ja vantaalaisista yrityksistä hieman alle puolet voisi muuttaa yrityksensä Espooseen, mutta vain joka neljäs ympäristökunnissa harkitsisi Espoota sijaintikunnaksi. Halukkuus muuttaa tulevaisuudessa Espooseen on laskenut ympäristökunnissa, mutta hieman myös helsinkiläisten ja vantaalaisten yritysten keskuudessa. Tärkeimpiä syitä, miksi voisi ajatella tulevaisuudessa siirtävänsä yrityksensä Espooseen ovat asiakaskunta ja asuinpaikan vaihto/muutto Espooseen, sopivat toimitilat ja Espoon sijainti pk-seudulla. Tärkeimpiä syitä, miksi ei voisi ajatella tulevaisuudessa siirtävänsä yrityksensä Espooseen ovat yleinen haluttomuus, nykyinen asuinkunta, Espoon sijainti, asiakaskunta ja liikenneyhteydet Espooseen. Suuri osa vastaajista on edelleen sitä mieltä, että länsimetrolla ei ole heidän yritykselleen minkäänlaisia vaikutuksia. Osa espoolaisista arvioi kuitenkin, että työmatkat nopeutuvat ja asiakkaiden on helpompi tulla asioimaan. Yli puolet (%) kaikista haastatelluista yrityksistä arvioi oman kuntansa yritysilmaston vähintään hyväksi (luku on Espoossa %). Suurimman osan (%) mielestä kunnan yritysilmasto on vähintään neutraali. Huonoksi tai erittäin huonoksi yritysilmaston arvioi % yrityksistä. Ympäristökunnissa on eniten (9%) erittäin huono vastauksia. Erittäin huonoksi tai huonoksi kuntansa yritysilmaston arvioi 9% espoolaisista, % helsinkiläisistä ja % vantaalaisista yrityksistä. Espoossa arvio yritysilmastosta on parantunut vuodesta. Helsingissä arvio on laskenut jonkin verran, Vantaalla laskua on enemmän vuoteen verrattuna. Helsinkiläisten ja vantaalaisten yritysten arviot Espoon yritysilmapiiristä ovat lähes samalla tasolla kuin espoolaisten yritysten omat arviot. Ympäristökuntien yritykset arvioivat Espoon yritysilmastoa hieman kriittisemmin kuin helsinkiläiset ja vantaalaiset.

8 Yhteenveto / Helsingissä on korkein kokonaistyytyväisyys yritystoimintaan vaikuttaviin asioihin. Seuraavina tulevat Espoo ja Vantaa. Espoon kokonaistyytyväisyys on säilynyt ennallaan viime vuodesta, Helsingissä kokonaistyytyväisyys on ennallaan ja Vantaalla se on laskenut hieman. Espoossa, kuten muuallakin, ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen ja alihankkijoiden/ osatoimittajien saatavuuteen. Tyytymättömimpiä ollaan kaavoitukseen sekä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen sekä yritysneuvontaan ja lupakäytäntöihin yritystoiminnassa. Tyytyväisyys medianäkyvyyteen ( kaupunki-markkinointi ) on parantunut. Sen sijaan tyytyväisyys liikenteeseen/ liikenneyhteyksiin ja yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen ovat laskeneet hieman verrattuna vuoteen. Lupakäytännöissä Vantaa on jonkin verran muita parempi, Espoossa taso on edelleen riittämätön. Myös kaavoituksessa Vantaa on hieman muita parempi ja kaavoituksen arvosana on Espoossa liian matala. Helsingissä yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on muita parempi. Espoossa taso on kohtalainen. Helsingissä toimitilojen saatavuus on muita parempi, mutta myös Espoossa taso on hyvä. Liikenne ja yhteyden arvioidaan sekä Vantaalla että Helsingissä Espoota paremmiksi. Espoon taso on tällä hetkellä kohtalainen. Medioissa näkymisessä Helsinki voittaa muut selvästi, Espoo tulee seuraavana. Yritysneuvonnassa Espoo jää peränpitäjäksi. Eniten kunnilta toivotaan tonttien saatavuutta ja toimivaa kaavoitusta, hyviä kulku- ja liikenneyhteyksiä. Näiden jälkeen tulevat kunnan neuvontapalvelut ja toimitilojen saatavuus. Kuvaavaa on, että yli puolet yrityksistä ei osaa kertoa, mitä palveluja kuntien tulisi tarjota yrittäjille.

9 Yhteenveto / Yrityksissä uskotaan henkilöstön määrän lisääntyvän tai vähintään pysyvän ennallaan. Laskua odottavat erittäin harvat. Vantaa ja Espoo ennakoivat suurinta kasvua. Yli % yrityksistä on yrittänyt palkata osaajan, mutta ei ole löytänyt sellaista, erityisesti Espoossa ja Vantaalla työvoimapula on ilmeinen. Joka viides espoolainen yritys on kiinnostunut Korko-hankkeesta, puolet ei ole kiinnostunut. Lähes kaikki kiinnostuneet halusivat yhteydenottoa Korkohankkeeseen liittyen (Suunnitteilla oleva uusi korkeasti koulutettujen työllistymiseen tähtäävä hanke, jolla yrityksille pyritään löytämään helppo ja toimiva rekrytointi-väylä korkeasti koulutettujen henkilöiden palkkaamiseen.) Yli puolella yrityksistä on joko työskennellyt tai työskentelee tällä hetkellä maahanmuuttajataustainen henkilö. Ympäristökunnissa yli puolessa yrityksissä ei ole ollut maahanmuuttajia töissä. Espoossa on muita kaupunkeja enemmän englantia ja saksaa puhuvia työntekijöitä, Helsingissä korostuvat arabia, ranska, kiina ja somali. Venäjää puhuvat ovat suurin kieliryhmä helsinkiläisissä, espoolaisissa ja vantaalaisissa yrityksissä. Suurin osa yrityksistä voisi vähintään harkita maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamista. Myönteisyys palkkaamiseen on suurinta Helsingissä ja matalinta ympäristökunnissa. Tilanne on ennallaan maahanmuuttajien palkkaushalukkuudessa Espoossa. Joka neljäs espoolainen yritys toivoi yhteydenottoa maahanmuuttajien palkkaamisesta, yhteydenottotoiveet ovat lisääntyneet viime vuodesta. Palkkatuettujen työntekijöiden määrä Espoossa on vähentynyt jonkin verran viime vuodesta. Kolme neljästä palkkatukijärjestelmää kokeilleesta on siihen vähintään melko tyytyväinen. Tyytymättömien määrä on melko pieni. Helsingissä ollaan selvästi tyytyväisimpiä, Vantaalla vähiten tyytyväisiä. Tyytyväisyys palkkatukijärjestelmään on säilynyt ennallaan Espoossa, mutta halukkuus palkkatuen käyttöön on vähentynyt jonkin verran viime vuodesta. Kaksi kolmesta yrityksestä pitää palkkatukea vähintään mahdollisena kaikissa kunnissa. Kolmannes ei olisi halukas palkkatuetun työttömän työnhakijan palkkaamiseen. 9

10 Vertailua muihin tutkimuksiin Tämän tutkimuksen tuloksia taustoitettiin muilla, aihealueen kannalta asiaan liittyvillä tutkimuksilla. Alla on kerätty yhteenvetona havaintoja, jotka täydentävät, auttavat ymmärtämään ja tukevat tämän tutkimuksen tuomia keskeisiä tuloksia. Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö, Pk-Yritysparometri kevät Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Suomalaisten Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat positiivisia, mutta kasvun arvioidaan jäävän vähäiseksi. Tilanne on aika lailla sama kuin keväällä, tosin vähäiset muutokset ovat positiivisia edelliseen kevääseen verrattuna. Varovainen muutos oli pieni pettymys ja muutoksen vähäisyyteen vaikutti osaltaan vientikysynnän hidas liikkeellelähtö tutkimuksen tekoaikana. Lisäksi työmarkkinoiden nollalinja ja liikkeelle lähtenyt, joskin vähäinen inflaatio leikkasivat yksityistä kulutusta. Pk-yrityksistä % arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien kk:n aikana ja yhdeksän prosenttia pelkää niiden heikkenevän, tulos on aavistuksen paremmalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa keväällä. Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat hieman aiempaa positiivisemmat, joskin edelleen hyvin alhaiset. Kaikilla päätoimialoilla on kuitenkin enemmän investointejaan lisääviä kuin niitä vähentäviä yrityksiä. Pk-yritykset arvioivat kannattavuutensa alkavan vihdoin normalisoitua useiden huonojen vuosien jälkeen ja alkavan lähestyä sitä tasoa, mikä vallitsee hyvien taloudellisten olojen aikana. Pk-yritysten positiiviset suhdanneodotukset ennustavat sitä, että yrityksiin alkaa vähitellen syntyä uusia työpaikkoja. Muutos on kuitenkin varsin hidasta, koska yritykset ovat pyrkineet sinnittelemään ja mahdollisuuksien mukaan pitämään kiinni olemassa olevista työntekijöistään. Uusien työntekijöiden palkkaamista helpottanee se, että palkkakustannusten kehityksen uskotaan säilyvän maltillisena ja vastaavan lopputuotehintojen nousutahtia. Työllistämisen esteistä esiin nousevat kuitenkin kysynnän riittämätön tasoa, työn sivukulujen suuruus sekä työvoiman heikko saatavuus muihin Pohjoismaihin verrattuna korkeasta työttömyys asteesta huolimatta.

11 Vertailua muihin tutkimuksiin Suomen Yrittäjät, Elinkeinopoliittinen mittaristo, kokonaistuloksia Tutkimus selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön kehittymistä. Yrittäjiä pyydettiin antamaan kokonaisarvosana kuntansa elinkeinopolitiikasta ja sen eri osa-alueista sekä arvioimaan osaalueen kehityssuuntaa. Koko maan tasolla kokonaisarvio kuntien elinkeinopolitiikasta on parantunut hieman vuodesta. Tyypillisesti parhaimman arvion saavat pienet kunnat, joista on myös vähiten vastauksia tutkimuksessa. Alueittain tarkasteltuna parhaan tuloksen saavat Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa. Pääkaupunkiseutu sijoittuu alueellisessa vertailussa keskikastiin hieman aikaisempaa paremmalla tuloksellaan. Suurissa kunnissa, joissa asukasluku on yli. henkeä, elinkeinopolitiikan kokonaisarviossa parhaiten menestyvät Seinäjoki, Kuopio, Vaasa, Jyväskylä ja viidentenä Espoo, jossa tulos on parantunut hivenen edellisestä vuodesta. Kun pääkaupunkiseutua verrataan maan muihin alueisiin elinkenopolitiikan eri osa-alueilla, se saa selvästi keskimääräistä paremman arvion koulutuksessa ja osaamisessa, jonkin verran keskimääräistä paremman arvion kunnan viestinnässä ja tiedottamisessa ja keskimääräisen arvion kunnan päätöksenteossa ja yrittäjälähtöisyydessä. Pääkaupunkiseutu arvioidaan jonkin verran keskimääräistä heikommaksi kuntapalveluissa ja infrassa, kuntien hankintapolitiikassa sekä selvästi keskimääräistä heikommaksi seudullisen kehittämisyhtiön tms. toiminnassa.

12 Vertailua muihin tutkimuksiin Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntaranking, yritysjohtajien yrityskysely, tässä on tarkasteltu vain Helsingin seudun tuloksia, (Kuntarankingissa oli mukana yhteensä kuntaa) Elinkeinoelämän keskusliiton tekemän Kuntaranking -tutkimuksen mukaan Helsingin seutukunta on Suomen neljänneksi paras alue yrityksille. Sen sijoitus parani yhdellä pykälällä verrattuna edelliseen tutkimukseen vuodelta. Helsingin seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti. Helsingin seudun yrittäjyysaktiivisuus ja alueen kuntien taloudelliset toimintaedellytykset ovat selvästi keskimääräistä paremmat. Yritysilmapiiri, päätöksenteko ja kuntien yrityspalvelut ovat yritysjohtajien mielestä kohtuullisella tasolla. Yritysjohtajista % piti Helsingin seutukunnan kunnissa toteutettua elinkeinopolitiikkaa hyvänä ja lähes neljännes (%) arvioi sen heikoksi. Arviot ovat hieman koko maan keskitasoa kriittisempiä. Yleistä yritysilmapiiriä piti hyvänä 9% vastaajista, kun sen arvioi heikoksi % Tyytyväisyyden taso on kohtalainen ja vastaa pitkälti muun maan tilannetta. Yleisellä yritysilmapiirillä tarkoitettiin tutkimuksessa yrittäjyystuntemusta, alueen yritysten tarpeiden tunnistamista ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä. Kunnallisen päätöksenteon yrityslähtöisyyden osalta mielipiteet jakautuivat voimakkaasti, tyytymättömiä oli 9 %, kun tyytyväisiä oli %. Arviot ovat muihin seutukuntiin verrattuna kriittisempiä. Päätöksenteon yrityslähtöisyydellä tarkoitetaan tutkimuksessa muun muassa päätösten yritysvaikutusarviointien toteutumista ja muita yrityslähtöisiä toimintatapoja. Yrityspalveluita arvioitiin kriittisemmin: % arvioi niiden olevan heikolla tasolla ja prosenttia piti niitä hyvinä. Palveluita arvioitiin sen mukaan, saivatko eri yritykset tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua toimitila-, rahoitus- ja neuvontapalveluissa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta. Palvelurakenteisiin tyytymättömiä ( %) oli edelleen selvästi enemmän kuin niihin tyytyväisiä (9 %). Palvelurakenteilla tarkoitettiin erityisesti sitä, millaiset mahdollisuudet ne tarjoavat yrityksille osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemman kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa-antavampia. Kuntakohtaisessa vertailussa Helsinki menestyi seudun kaupungeista parhaiten ja sijoittui seitsemänneksi niukasti ennen Espoota. Vantaa oli kunnan vertailussa sijalla.

13 Sijaintikunnan valinta ja Länsimetron arvioidut vaikutukset

14 Nykyisen sijaintikunnan valinta % vastaajista <Q> Mitkä asiat vaikuttivat eniten yrityksenne sijoittumiseen henkilökohtaiset siteet ko. kuntaan toimitilan saatavuus liikenneyhteydet hyvä markkina-alue tuotteillemme/palveluillemme koulutetun työvoiman saatavuus yritystonttien saatavuus yhteistyö alueen muiden yritysten kanssa kunnan imago ammattikorkeakoulun läheisyys yrityspalvelujen saatavuus omistusasuntojen saatavuus Oman toimialanne yritysten läheisyys vuokra-/edullisten asuntojen saatavuus it-alan yritysten läheisyys alihankkijoiden saatavuus suorittavan matalapalkkaisen työvoiman saatavuus toiminnan laajentamismahdollisuudet yliopiston läheisyys muut syyt, mitkä? Ei osaa sanoa ALUE Espoo Helsinki Vantaa Ympäristökunnat yhteensä n= Espoolaisilla sekä erityisesti ympäristökunnissa yleisin syy sijainnin valintaan ovat henkilökohtaiset siteet ko. kuntaan. Seuraavina asioina Espoossa tulevat toimitilojen saatavuus ja liikenneyhteydet. Ympäristökunnissa liikenneyhteydet eivät ole yhtä tärkeä syy kuin muualla. Helsingissä korostuu muihin verrattuna hyvä markkina-alue yrityksen tuotteille ja palveluille.

15 Yli kolmannes yrityksistä Espoon ulkopuolella voisi tulevaisuudessa harkita sijaintia Espoossa Voisitteko ajatella oman yrityksenne tulevaisuudessa sijaitsevan Espoossa? Kyllä Ei Ei osaa sanoa % % % KAIKKI (n=) ALUE: Helsinki (n=) Vantaa (n=) Helsinkiläisistä ja vantaalaisista yrityksistä jonkin verran alle puolet voisi muuttaa yrityksensä Espooseen, mutta vain joka neljäs ympäristökunnissa harkitsisi Espoota sijaintikunnaksi. Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=yritys sijaitsee muualla kuin Espoossa

16 Kehitys Espoon ulkopuolella sijaitsevissa yrityksissä: harkitsisi sijaintia Espoossa Voisitteko ajatella oman yrityksenne tulevaisuudessa sijaitsevan Espoossa? Kyllä Ei Ei osaa sanoa % % % KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) : Helsinki (n=) Halukkuus muuttaa tulevaisuudessa Espooseen on laskenut ympäristökuntien, mutta hieman myös helsinkiläisten ja vantaalaisten yritysten keskuudessa. : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=9) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=yritys sijaitsee muualla kuin Espoossa

17 Tulevaisuudessa Espoossa, miksi voisi ja miksi ei voisi ajatella % vastaajista Voisiko ajatella oman yrityksen tulevaisuudessa sijaitsevan Espoossa Kyllä Ei Voitteko perustella vastaustanne? n= Asiakaskunta/toimialue Asuinkunta/jos muuttaisin asumaan Toimitila/toimipaikka/sopivat toimitilat On pääkaupunkiseutua Liikenneyhteydet Toimiala ei paikkaan sidottu/ei väliä missä Kasvava/nousussa oleva alue Sijainti Jää kohta eläkkeelle En halua/ei mitään syytä muuttaa Muu Ei osaa sanoa Tärkeimpiä syitä, miksi voisi ajatella tulevaisuudessa siirtävänsä yrityksensä Espooseen ovat asiakaskunta ja asuinpaikan vaihto/muutto Espooseen, sopivat toimitilat ja Espoon sijainti pkseudulla. Tärkeimpiä syitä, miksi ei voisi ajatella tulevaisuudessa siirtävänsä yrityksensä Espooseen ovat yleinen haluttomuus, nykyinen asuinkunta, Espoon sijainti, asiakaskunta ja liikenneyhteydet Espooseen.

18 Mieluisimmat sijaintialueet Espoossa Jos nyt valitsisitte yrityksenne sijaintialuetta Espoossa, mikä alue yrityksellenne olisi mieluisin? KAIKKI ESPOO (n=) (n=) % % % Helsinki (n=) % Vantaa (n=) % Ympäristökunnat yhteensä (n=) Leppävaara ja Tapiola ovat suosituimmat sijaintialueet Espoossa. Joka neljäs vastaaja kaikista vastaajista ei osaa ottaa kantaa. Sen sijaan espoolaiset yritykset pystyvät hyvin arvioimaan itselle mieluisia alueita Espoossa. Leppävaara Tapiola Kehä III / Kehä III:n vieressä, Juvanmalmi Keilaniemi Otaniemi Matinkylä-Olari Kilo-Mankkaa Espoon keskus Olari Niittykumpu Koskelo Kauklahti Espoonlahti Olari-Olarinluoma Kivenlahti Kehä II / Kehä II:n lähellä, Kilo / Kilo-Mankkaa tai Kilo / Otaniemi-Olari / Otaniemi-Tapiola Karaportti-Kera Muu Sijainti Espoon sisällä ei ratkaiseva Ei osaa sanoa 9 9 n=kaikki vastaajat

19 Mieluisimmat sijaintialueet Espoossa Leppävaaran suosio ei näytä enää nousseen, sen suosio on laskenut helsinkiläisten keskuudessa. Tapiola on hieman kasvattanut suosiotaan espoolaisten keskuudessa. Jos nyt valitsisitte yrityksenne sijaintialuetta Espoossa, mikä alue yrityksellenne olisi mieluisin? KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) % % Leppävaara Tapiola Kehä III / Kehä III:n vieressä, Juvanmalmi Keilaniemi Otaniemi Matinkylä-Olari Kilo-Mankkaa Espoon keskus Olari Niittykumpu Koskelo Kauklahti Espoonlahti Olari-Olarinluoma Kivenlahti Kehä II / Kehä II:n lähellä, Kilo / Kilo-Mankkaa tai Kilo / Otaniemi-Olari / Otaniemi-Tapiola Karaportti-Kera Muu Sijainti Espoon sisällä ei ratkaiseva Ei osaa sanoa 9 9 ESPOO (n=) ESPOO (n=9) 9 9 % : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) % : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) % : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=kaikki vastaajat 9

20 Mieluisimmat sijaintialueet Espoossa Hyvät yhteydet ja sijainti ovat tärkeimmät syyt sijainnin valintaan Espoon sisällä. Miksi kyseinen alue olisi mieleinen? % KAIKKI (n=) % ESPOO (n=) % Helsinki (n=) % Vantaa (n=) % Ympäristökunnat yhteensä (n=) Hyvät liikenneyht./yhteydet/logist. yhteydet 9 Sijainti/keskeinen sijainti Asuinpaikka/lähellä kotia/tuttu paikka Hyvät palvelut Asiakaskunta lähellä/alueella Sopivat/edulliset tilat 9 Teknologiayrityksiä/kehittyvä/korke akoulu Kasvava Muu 9 Ei osaa sanoa n=mieluisan alueen maininneet

21 Mieluisimmat sijaintialueet Espoossa Miksi kyseinen alue olisi mieleinen? KAIKKI (n=) KAIKKI (n=9) % % ESPOO (n=) ESPOO (n=) % : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) % : Vantaa (n=) : Vantaa (n=9) % : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) Hyvät liikenneyht./yhteydet/logist. yhteydet 9 9 Sijainti/keskeinen sijainti 9 9 Asuinpaikka/lähellä kotia/tuttu paikka Hyvät palvelut Asiakaskunta lähellä/alueella Sopivat/edulliset tilat 9 9 Teknologiayrityksiä/kehittyvä/korkea koulu 9 Kasvava Muu 9 Ei osaa sanoa n=mieluisan alueen maininneet

22 Länsimetron arvioidut vaikutukset Espoo Helsinki Vantaa Ympäristökunnat yhteensä TOTAL (n/w) (wt.) n= % vastaajista <XQ> Millaisia vaikutuksia Länsimetron valmistumisella oletatte olevan yrityksellenne? Ei minkäänlaisia Työmatkat nopeutuvat/helpottuvat 9 Asiakasvirta/asiakkaiden helpompi tulla Liikenneyhteydet paranevat Rakentaminen/asuntojen kysyntä lisääntyy/t - Muuta positiivista/neutraalia Muuta negatiivista - Positiivinen vaikutus - Hankaloittaa matkustamista - Ei osaa sanoa - Suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että länsimetrolla ei ole heidän yritykselleen minkäänlaisia vaikutuksia. Osa espoolaisista arvioi kuitenkin, että työmatkat nopeutuvat ja asiakkaiden on helpompi tulla asioimaan.

23 Kuntien yritysilmasto ja Espoon yritysilmasto vrt. muihin kuntiin

24 Oman kunnan yritysilmasto Millainen mielikuva Teillä on oman kuntanne yritysilmastosta? KAIKKI (n=) % % % ka. KAIKKI (n=) 9 9, ALUE: ESPOO (n=) 9, Yli puolet (%) yrityksistä arvioi kuntansa yritysilmaston vähintään hyväksi. Vastaava luku on Espoossa %. Suurimman osan (%) mielestä se on vähintään neutraali. Huonoksi tai erittäin huonoksi yritysilmaston arvioi % yrityksistä. Helsinki (n=), Eri kunnilla on suurin piirtein yhtä paljon erittäin hyvä vastauksia. Ympäristökunnissa on eniten erittäin huono vastauksia. Vantaa (n=), Erittäin huonoksi tai huonoksi yritysilmaston arvioi vain 9 prosenttia espoolaisista. Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9, =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono n=kaikki vastaajat

25 Oman kunnan yritysilmasto Millainen mielikuva Teillä on oman kuntanne yritysilmastosta? % % % ka. KAIKKI (n=) 9 9, KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) : ESPOO (n=) : ESPOO (n=9) 9 9,,,, : ESPOO (n=) 9, : Helsinki (n=), : Helsinki (n=), : Helsinki (n=), Espoossa arviot yritysilmastossa ovat parantuneet vuodesta. Helsingissä arvio on laskenut jonkin verran, Vantaalla laskua on enemmän vuoteen verrattuna. : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) 9,,9, : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9 9,,, n=kaikki vastaajat =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

26 Espoon yritysilmasto Millainen mielikuva Teillä on Espoon kaupungin yritysilmastosta? KAIKKI (n=) % % % ka. KAIKKI (n=),9 ALUE: ESPOO (n=) 9, Helsinkiläisten ja vantaalaisten yritysten arviot Espoon yritysilmapiiristä ovat lähes samalla tasolla kuin espoolaisten yritysten arviot. Helsinki (n=) Vantaa (n=) 9,, Ympäristökuntien yritykset arvioivat Espoon yritysilmastoa hieman kriittisemmin kuin helsinkiläiset ja vantaalaiset. Ympäristökunnat yhteensä (n=), Huom! Tuloksia on tulkittu keskiarvon perusteella. =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

27 Espoolaisten mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Millainen mielikuva Teillä on Espoon kaupungin yritysilmastosta? % % % ka. ESPOO (n=) 9, ESPOO (n=), ESPOO (n=9), ESPOO (n=) 9, =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

28 Helsinkiläisten, vantaalaisten ja ympäristökuntien mielikuva Espoon yritysilmastosta on jotakuinkin ennallaan Millainen mielikuva Teillä on Espoon kaupungin yritysilmastosta? % % % ka. : KAIKKI (n=),9 : KAIKKI (n=) 9, : KAIKKI (n=) 9, : ESPOO (n=) : ESPOO (n=9) : ESPOO (n=) 9 9,,, : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) : Helsinki (n=),,, : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) 9,,, : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=),,, =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

29 Mielikuva Espoon yritysilmastosta muodostuu eniten siitä, että yrityksiä koetaan kuunnellun, yritysmyönteisyys näkyy ja yrityskanta on monipuolinen. KAIKKI (n=) Perustuuko arvio johonkin konkreettiseen? % % % % % % Yrittäjiä kuunnellaan/yritysmyönt./monenlaisia yrityksiä Mielikuva/fiilis/mutu Toimitilojen saatavuus/kaavoitus/tilaa yrityksille Espoo käyttää ostopalveluja/yhteistyö Kehittää infraa/liikennepolitiikka/liikenneyhteydet Ostovoimaa/potentiaaliset asiakkaat Kehittyvä/kehittyminen Ei mihinkään yksittäiseen asiaan/ei Muu Ei osaa sanoa n=jos arvio Espoon yritysilmastosta '=erittäin hyva' tai '' 9

30 Espoon yritysilmasto KAIKKI (n=) Perustuuko arvio johonkin konkreettiseen? % % % % % % Yrittäjiä kuunnellaan/yritysmyönt./monenlaisia yrityksiä Mielikuva/fiilis/mutu Toimitilojen saatavuus/kaavoitus/tilaa yrityksille Espoo käyttää ostopalveluja/yhteistyö Kehittää infraa/liikennepolitiikka/liikenneyhteydet Ostovoimaa/potentiaaliset asiakkaat Kehittyvä/kehittyminen 9 ESPOO (n=) Helsinki (n=) Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) Ei mihinkään yksittäiseen asiaan/ei n=jos arvio Espoon yritysilmastosta '=erittäin hyva' tai '' Muu Ei osaa sanoa 9

31 Espoolaisten arvio Espoon yritysilmastosta perustuu aikaisempaa enemmän yrittäjien kuuntelemiseen KAIKKI (n=) Perustuuko arvio johonkin konkreettiseen? % % % % % % Yrittäjiä kuunnellaan/yritysmyönt./monenlaisia yrityksiä Mielikuva/fiilis/mutu Espoo käyttää ostopalveluja/yhteistyö Kehittää infraa/liikennepolitiikka/liikenneyhteydet Toimitilojen saatavuus/kaavoitus/tilaa yrityksille Ostovoimaa/potentiaaliset asiakkaat Kehittyvä/kehittyminen Ei mihinkään yksittäiseen asiaan/ei Muu Ei osaa sanoa 9 ESPOO (n=) ESPOO (n=9) n=jos arvio Espoon yritysilmastosta '=erittäin hyva' tai ''

32 Espoon yritysilmasto vrt. eri kuntiin, kaikki yritykset Espoon yritysilmasto verrattuna KAIKKI (n=) % % % Millainen mielikuva teillä on Espoon yritysilmastosta verrattuna HELSINKIIN? Onko se...? Puolet kaikista vastaajista pitää Espoon yritysilmastoa samanlaisena kuin Helsingin. Millainen mielikuva teillä on Espoon yritysilmastosta verrattuna VANTAASEEN? Onko se...? 9 Vajaa puolet pitää sitä parempana kuin Vantaan tai metropolialueen muiden kuntien. Millainen mielikuva teillä on Espoon yritysilmastosta verrattuna NS. METROPOLIALUEEN MUIHIN KUNTIIN/KAUPUNKEIHIN? Onko se...? Parempi Ei parempi, ei huonompi Ei osaa sanoa (spont.) Huonompi n=kaikki vastaajat

33 Espoon yritysilmasto vrt. eri kuntiin, espoolaisten yritysten arviot Espoon yritysilmasto verrattuna Espoo (N=) % % % HELSINKIIN Espoo (N=) Espoo (N=) Espoo (N=9) VANTAASEEN Espoo (N=) Espoo (N=) % espoolaisista yrityksistä pitää Espoon yritysilmastoa parempana tai samanlaisena kuin Helsingin. Lähes puolet (%) espoolaista arvioi oman kuntansa yritysilmapiirin Vantaata paremmaksi ja % ympäristökuntia paremmaksi. Espoo (N=9) NS. METROPOLIALUEEN MUIHIN Espoo (N=) Espoo (N=) Espoo (N=9) Parempi Ei parempi, ei huonompi Ei osaa sanoa (spont.) Huonompi n=kaikki vastaajat

34 Espoon yritysilmasto vrt. Helsinkiin Millainen mielikuva teillä on Espoon yritysilmastosta verrattuna HELSINKIIN? Onko se...? KAIKKI (n=) % % % KAIKKI (n=) ALUE: Yli puolet espoolaisista pitää Espoon yritysilmastoa vähintään samankaltaisena kuin Helsingin, muta joka viides espoolainen ja ympäristökunnan yritys pitää Espoota parempana. ESPOO (n=) Helsinki (n=) Helsinkiläiset pitävät Espoon yritysilmastoa yhtä hyvänä kuin Helsingin yritysilmastoa. Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9 Parempi Ei parempi, ei huonompi Ei osaa sanoa (spont.) Huonompi n=kaikki vastaajat

35 Espoon yritysilmasto vrt. Vantaaseen Millainen mielikuva teillä on Espoon yritysilmastosta verrattuna VANTAASEEN? Onko se...? KAIKKI (n=) % % % KAIKKI (n=) 9 ALUE: ESPOO (n=) Noin puolet (%) vantaalaisista pitää Espoon yritysilmastoa samankaltaisena kuin Vantaan. Helsinki (n=) 9 Vantaalla on enemmän niitä, jotka pitävät omaa kuntaansa parempana muin Espoota. Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9 Parempi Ei parempi, ei huonompi Ei osaa sanoa (spont.) Huonompi n=kaikki vastaajat

36 Espoon yritysilmasto vrt. Metropolialueen muihin kuntiin Millainen mielikuva teillä on Espoon yritysilmastosta verrattuna NS. METROPOLIALUEEN MUIHIN KUNTIIN/KAUPUNKEIHIN? Onko se...? KAIKKI (n=) % % % KAIKKI (n=) ALUE: ESPOO (n=) Puolet espoolaisista yrityksistä, pitää Espoon yritysilmastoa parempana kuin metropolialueen muiden kuntien. Helsinki (n=) Myös ympäristökuntien yritykset arvioivat Espoon yritysilmapiirin oman kuntansa ilmapiiriä paremmaksi. Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) Parempi Ei parempi, ei huonompi Ei osaa sanoa (spont.) Huonompi n=kaikki vastaajat

37 Kokonaistyytyväisyys ja kuntien suoriutuminen eri asioista

38 Kokonaistyytyväisyys, eri kunnat Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN KAIKKI (n=) % % % ka. KAIKKI (n=), ALUE: Helsingissä on korkein kokonaistyytyväisyys yritystoimintaan vaikuttaviin asioihin. Seuraavina tulevat Espoo ja Vantaa. ESPOO (n=) 9 9, Helsinki (n=), Vantaa (n=), Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9, n=kaikki vastaajat =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

39 Kokonaistyytyväisyys Espoossa - on viime vuoden tasolla, mutta noussut vuosien - tasosta Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN % % % ka. ESPOO (n=) 9 9, Espoon kokonaistyytyväisyys on säilynyt ennallaan viime vuodesta. ESPOO (n=), ESPOO (n=9), ESPOO (n=) 9, n=kaikki vastaajat =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono 9 9

40 Kokonaistyytyväisyys, eri kunnat,, Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) ESPOO (n=) ESPOO (n=9) ESPOO (n=) % % % ka.,,,,,, Helsingissä kokonaistyytyväisyys on ennallaan ja Vantaalla se on laskenut hieman. : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) 9,,, : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=),,, : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9,,, n=kaikki vastaajat =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

41 Kokonaistyytyväisyys, eri kunnat, keskiarvovertailu Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN KAIKKI (n=) =erittäin huono =erittäin hyvä,,,,, KAIKKI (n=), ALUE: ESPOO (n=), Helsinki (n=), Vantaa (n=), Ympäristökunnat yhteensä (n=), n=kaikki vastaajat

42 Kokonaistyytyväisyys, Espoo -, keskiarvovertailu Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN =erittäin huono =erittäin hyvä,,,,, ESPOO (n=), ESPOO (n=), ESPOO (n=9), ESPOO (n=), n=kaikki vastaajat

43 Kokonaistyytyväisyys, eri kunnat,,, keskiarvovertailu Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN =erittäin huono =erittäin hyvä,,,,, KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) KAIKKI (n=),,, ESPOO (n=) ESPOO (n=9) ESPOO (n=),,, : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) : Helsinki (n=),,, : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=),,, : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=),,, n=kaikki vastaajat

44 Mitä palveluja kunnan tulisi tarjota yrittäjälle KAIKKI (n=) Mitä palveluja kunnan tulisi tarjota yrittäjille? % % % % % % % Kaavoitus/tonttien saatavuus Hyvät kulku- ja liikenneyhteydet Neuvonta/yritysneuvonta/tukipalvelut Toimitilojen saatavuus Byrokratian vähentäminen/lupakäsittely Yleisinfra kuntoon Yhteydenpito yrityksiin/tiedottaminen 9 Eniten kunnilta toivotaan tonttien saatavuutta ja toimivaa kaavoitusta, hyviä kulku- ja liikenneyhteyksiä. Näiden jälkeen tulevat kunnan neuvontapalvelut ja toimitilojen saatavuus. Kuvaavaa on, että yli puolet yrityksistä ei osaa kertoa, mitä palveluja kuntien tulisi tarjota yrittäjille. Piha-alueet/parkkipaikat/varikkotoimitilaa Verkostoitumispalvelut/verkostoituminen Muu Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat

45 Mitä palveluja kunnan tulisi tarjota yrittäjälle KAIKKI (n=) Mitä palveluja kunnan tulisi tarjota yrittäjille? % % % % % % % Kaavoitus/tonttien saatavuus Hyvät kulku- ja liikenneyhteydet Neuvonta/yritysneuvonta/tukipalvelut Toimitilojen saatavuus Byrokratian vähentäminen/lupakäsittely Yleisinfra kuntoon Yhteydenpito yrityksiin/tiedottaminen Piha-alueet/parkkipaikat/varikkotoimitilaa ESPOO (n=) Helsinki (n=) Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) Hyvät kulku- ja liikenneyhteyden korostuvat jonkin verran espoolaisten yritysten vaatimuksissa vrt. muiden kuntien yrityksiin. Verkostoitumispalvelut/verkostoituminen Muu Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat

46 Mitä palveluja kunnan tulisi tarjota yrittäjälle KAIKKI (n=) Mitä palveluja kunnan tulisi tarjota yrittäjille? % % % % % % Hyvät kulku- ja liikenneyhteydet Kaavoitus/tonttien saatavuus Neuvonta/yritysneuvonta/tukipalvelut Toimitilojen saatavuus Byrokratian vähentäminen/lupakäsittely Yhteydenpito yrityksiin/tiedottaminen Yleisinfra kuntoon Piha-alueet/parkkipaikat/varikkotoimitilaa Verkostoitumispalvelut/verkostoituminen Muu Ei osaa sanoa ESPOO (n=) ESPOO (n=) Odotukset hyvistä kulku- ja liikenneyhteyksistä sekä kaavoitus/tonttien saatavuudesta ovat lisääntyneet Espoossa viime vuodesta. n=kaikki vastaajat

47 Yritystoiminnan edellytykset Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KAIKKI (n=) (järjestys 'Espoo ' keskiarvon mukaan) % % % ka. Toimitilojen saatavuus 9, Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus 9,,,,9, Yleisesti ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen ja alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuuteen. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat kaavoitus sekä julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen. Verotus, Lupakäytännöt yritystoiminnassa, Yritysneuvonta, Kaavoitus yritystoiminnan kannalta,9 Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 9,9 n=kaikki vastaajat =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

48 Yritystoiminnan edellytykset Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? ESPOO (n=) (järjestys 'Espoo ' keskiarvon mukaan) % % % ka. Toimitilojen saatavuus 9, Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN 9 9,, Espoossa, kuten muuallakin, ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen ja alihankkijoiden/ osatoimittajien saatavuuteen. Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus 9 9 9,,,, Tyytymättömimpiä ollaan kaavoitukseen sekä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen sekä yritysneuvontaan ja lupakäytäntöihin yritystoiminnassa. Lupakäytännöt yritystoiminnassa 9, Yritysneuvonta 9,9 Kaavoitus yritystoiminnan kannalta 9 9,9 Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 9,9 n=kaikki vastaajat =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

49 Yritystoiminnan edellytykset, muutos, kaikki vastaajat Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? (järjestys 'Espoo ' keskiarvon mukaan) =erittäin huono =erittäin hyvä,,,,, Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN,,,,9,, Tyytyväisyys medianäkyvyyteen ( kaupunki-markkinointi ) on parantunut. Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus,,9,,,,,, Sen sijaan tyytyväisyys liikenteeseen/ liikenneyhteyksiin ja yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen ovat laskeneet hieman verrattuna vuoteen. Lupakäytännöt yritystoiminnassa,, Yritysneuvonta, Kaavoitus yritystoiminnan kannalta,9, Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen,9,9 KAIKKI (n=) n=kaikki vastaajat KAIKKI (n=) 9

50 Yritystoiminnan edellytykset, Espoossa - Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KAIKKI (n=) (järjestys 'Espoo ' keskiarvon mukaan) =erittäin huono =erittäin hyvä,,,,, Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN,,,,,,,,, Espoossa tyytyväisyys verotukseen ja julkisten hankintojen kilpailuttamiseen ovat parantuneet hieman viime vuodesta. Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa : Kaupunkimarkkinointi Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus,,,,,,,,,,,, Tyytyväisyys alihankkijoiden, osatoimittajien ja sopivan työvoiman, saatavuuteen on laskenut Espoossa viime vuodesta. Lupakäytännöt yritystoiminnassa,,, Yritysneuvonta,9, Kaavoitus yritystoiminnan kannalta n=kaikki vastaajat Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen,9,,9,9 ESPOO (n=) ESPOO (n=) ESPOO (n=9),,9

51 Yritystoiminnan edellytykset, eri kuntien vertailu Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KAIKKI (n=) (järjestys 'Espoo ' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus =erittäin huono =erittäin hyvä,,,,, Verotus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Yritysneuvonta Kaavoitus yritystoiminnan kannalta n=kaikki vastaajat Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen,,,,,,,,,9,9,9 ESPOO (n=) KAIKKI (n=) Helsinki (n=) Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) Lupakäytännöissä Vantaa on jonkin verran muita parempi, Espoossa taso on edelleen riittämätön. Myös kaavoituksessa Vantaa on hieman muita parempi ja kaavoituksen arvosana on Espoossa liian matala. Helsingissä yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on muita parempi. Espoossa taso on kohtalainen. Helsingissä toimitilojen saatavuus on muita parempi, mutta myös Espoossa taso on hyvä. Liikenne ja yhteyden arvioidaan sekä Vantaalla että Helsingissä Espoota paremmiksi. Espoon taso on tällä hetkellä kohtalainen. Medioissa näkymisessä Helsinki voittaa muut selvästi, Espoo tulee seuraavana. Yritysneuvonnassa Espoo jää peränpitäjäksi.

52 Tyytymättömyyden syyt Espoon lupakäytäntöihin ESPOO (n=) Miksi tyytymätön lupakäytäntöön? % % % % % % % Kestää kauan /hitaus Byrokraattisuus Hankalaa/monimutkaista/sekavaa Hitaus ja byrokraattisuus aiheuttavat espoolaisissa yrityksissä tyytymättömyyttä lupakäytäntöjen osalta. Informaatio/haluttomuus selvittää asioita/ei saa vastauksia kysymyksiin 9 Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät

53 Tyytymättömyyden syyt Espoon lupakäytäntöihin ESPOO (n=) Miksi tyytymätön lupakäytäntöön? % % % % % % % Kestää kauan /hitaus Byrokraattisuus Lupakäytäntöihin liittyvien tyytymättömyyden syistä hitaus mainitaan Espoossa selvästi useammin kuin viime vuonna. Hankalaa/monimutkaista/sekavaa Informaatio/haluttomuus selvittää asioita/ei saa vastauksia kysymyksiin 9 Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät ESPOO (n=) ESPOO (n=)

54 Hieman alle kolmannes espoolaisista yrityksistä on ollut tekemisissä Espoon lupakäytäntöjen tai niitä koskevien ilmoitusten kanssa Oletteko ollut tekemisissä Espoon lupakäytäntöjen tai niitä koskevien ilmoitusten kanssa viimeksi kuluneen kahden () vuoden aikana? Kyllä En osaa sanoa Ei % % % ESPOO (n=) n=jos yritys Espoossa

55 Espoon ulkopuolisten yritysten arviot Espoon lupakäytännöistä Miten hyvin tai huonosti Espoon kaupunki on mielestänne toteuttanut lupakäytännöt yritysten kannalta? % % % ka. KAIKKI (n=) 9, KAIKKI (n=) : Helsinki (n=),9, : Helsinki (n=), : Vantaa (n=) 9, Espoon ulkopuolella sijaitsevissa yrityksissä ei osattu juuri ottaa kantaa Espoon lupakäytäntöihin, mutta niiden arvioidaan olevan hieman enemmän positiiviset kuin negatiiviset. Helsinkiläisten yritysten arviot ovat vantaalaisia parempia. : Vantaa (n=), : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9,,9 n=jos yritys ei sijaitse Espoossa =erittäin hyvä Ei osaa sanoa =erittäin huono

56 Tyytymättömyyden syyt Espoon lupakäytännöistä KAIKKI (n=) Mikä aiheutti mainitsemanne luvan (lupien) tai ilmoituksen (ilmoitusten) kohdalla tyytymättömyyttä? % % % % % % Hitaus ja byrokraattisuus aiheuttavat tyytymättömyyttä myös niissä yrityksissä, jotka ovat olleet tekemisissä Espoon lupakäytäntöjen kanssa viimeisen kahden vuoden aikana. Hitaus/lupien saanti kesti Mainintojen määrä on kuitenkin hieman matalampi kuin kaikkien Espoolaisten yritysten osalta. Byrokratia/kankeus Eivät edes kuunnelleet / ylimielinen asenne Ihmisiä vaikea tavoittaa/pompotellaan n=ko. asiaan tyytymättömät Muu Ei osaa sanoa Oliko kyseessä esimerkiksi (lisäselite, jos haastateltava epäröi tai halusi tietoa mistä luvista on kyse)... Toimenpidelupa Sijoituslupa = Maankäytön ja kaupunkitilan käyttöluvat = katutyöt, kioskit, myyntipaikat, mainoslaitteet, johtojen, putkien, kaapeleiden rakenteiden laitteiden sijoitus yleisellä paikalla Jatkolupa Elintarvikeluvat tai ilmoitukset Kuluttajaturvallisuuden ilmoitukset = ilmoitus uudesta kuluttajapalvelusta, terveydensuojelun ilmoitus, ilmoitus palvelusta tai tavarasta, joka voi aiheuttaa vaaraa kuluttajalle Rakennuslupa Ympäristölupa Maisematyölupa Asemakaavamuutos/asemakaavasta poikkeaminen Suunnittelutarveratkaisu/rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle Purkulupa Kaatopaikkalupa Yksityisten sosiaalipalvelujen hyväksyminen = Koskee vain kotipalvelun tukipalveluita, siihen rinnastettavia palveluita, perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa.

57 Tyytymättömyyden syyt Espoon lupakäytännöistä ESPOO (n=) Mikä aiheutti mainitsemanne luvan (lupien) tai ilmoituksen (ilmoitusten) kohdalla tyytymättömyyttä? % % % % % % Hitaus/lupien saanti kesti Byrokratia/kankeus Eivät edes kuunnelleet / ylimielinen asenne Ihmisiä vaikea tavoittaa/pompotellaan Maininnat hitaudesta ja byrokraattisuudesta tyytymättömyyden syinä ovat lisääntyneet myös niiden keskuudessa, joilla on omakohtaista kokemusta Espoon luvista tai niitä koskevista ilmoituksista. Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät ESPOO (n=) ESPOO (n=)

58 Tyytyväisyyden syyt Espoon lupakäytännöistä KAIKKI (n=9) Mihin olette tyytyväinen lupakäytännöissä? % % % % % % % Lähes neljännes (%) niistä, joilla on omakohtaista kokemusta Espoon luvista tai niitä koskevista ilmoituksista viimeisen kahden vuoden aikana mainitsee tyytyväisyyden syyksi sujuvuuden ja jouhevuuden. Sujuvaa/jouhevaa Asiantuntemus / informaation saanti Lupien käsittelyaika kohtuullinen/luvat nopeasti Luvat saatu aina kun haluttu Ei negatiivista sanottavaa Muu 9 Oliko kyseessä esimerkiksi (lisäselite, jos haastateltava epäröi tai halusi tietoa mistä luvista on kyse)... Toimenpidelupa Sijoituslupa = Maankäytön ja kaupunkitilan käyttöluvat = katutyöt, kioskit, myyntipaikat, mainoslaitteet, johtojen, putkien, kaapeleiden rakenteiden laitteiden sijoitus yleisellä paikalla Jatkolupa Elintarvikeluvat tai ilmoitukset Kuluttajaturvallisuuden ilmoitukset = ilmoitus uudesta kuluttajapalvelusta, terveydensuojelun ilmoitus, ilmoitus palvelusta tai tavarasta, joka voi aiheuttaa vaaraa kuluttajalle Rakennuslupa Ympäristölupa Maisematyölupa Asemakaavamuutos/asemakaavasta poikkeaminen Suunnittelutarveratkaisu/rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle Purkulupa Kaatopaikkalupa Yksityisten sosiaalipalvelujen hyväksyminen = Koskee vain kotipalvelun tukipalveluita, siihen rinnastettavia palveluita, perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa. Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytyväiset

59 Tyytyväisyyden syyt Espoon lupakäytännöistä ESPOO (n=) Mihin olette tyytyväinen lupakäytännöissä? % % % % % % % Sujuvaa/jouhevaa Asiantuntemus / informaation saanti Lupien käsittelyaika kohtuullinen/luvat nopeasti Luvat saatu aina kun haluttu Ei negatiivista sanottavaa Muu Ei osaa sanoa ESPOO (n=) n=ko. asiaan tyytyväiset ESPOO (n=9) 9

60 Tyytymättömyyden syyt Espoon kaavoitukseen ESPOO (n=) Miksi tyytymätön kaavoitukseen? % % % % % % Hidas Kaavoitetaan liian vähän/kaavoitus huonoa/vaikea saada tontti Hitaus ja vähäinen kaavoitus ovat byrokratian ohella tyytymättömyyden aiheuttajia Espoon kaavoituksen osalta. Byrokratia Pienyrityksille ei kaavoiteta Keskittyy tietyille alueille Liian vähän paikoitustilaa/parkkipaikkoja Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät

61 Tyytymättömyyden syyt Espoon kaavoitukseen ESPOO (n=) Miksi tyytymätön kaavoitukseen? % % % % % % Hidas Kaavoitetaan liian vähän/kaavoitus huonoa/vaikea saada tontti 9 Tyytymättömyyden syinä kaavoituksen hitaus ja byrokraattisuus ovat lisääntyneet viime vuodesta. Byrokratia Pienyrityksille ei kaavoiteta Keskittyy tietyille alueille Liian vähän paikoitustilaa/parkkipaikkoja Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät ESPOO (n=) ESPOO (n=)

62 Tyytymättömyyden syyt sopivan työvoiman saatavuuteen Espoossa ESPOO (n=) Miksi tyytymätön työvoiman saantiin? % % % % % % Ei löydy/ei työvoimaa saatavilla Osaavaa/ammattitaitoista työvoimaa vaikea saada Työvoimaa tuntuu olevan vaikea löytää, varsinkin alalle sopivaa. Matalapalkka-ala/ala ei kiinnosta Ei alallemme sopivaa/erityisosaaminen Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät

63 Tyytymättömyyden syyt sopivan työvoiman saatavuuteen Espoossa ESPOO (n=) Miksi tyytymätön työvoiman saantiin? % % % % % % Ei löydy/ei työvoimaa saatavilla Osaavaa/ammattitaitoista työvoimaa vaikea saada 9 Työvoiman saaminen on vaikeampaa kuin viime vuonna. Matalapalkka-ala/ala ei kiinnosta Ei alallemme sopivaa/erityisosaaminen Muu Ei osaa sanoa 9 n=ko. asiaan tyytymättömät ESPOO (n=) ESPOO (n=)

64 Tyytymättömyyden syyt Espoon liikenteeseen ja yhteyksiin ESPOO (n=) Miksi tyytymätön liikenteeseen? % % % % % % Julkista liikennettä ei tarpeeksi/heikko/ei toimi Poikittaisliikenne huono Liikenteeseen tyytymättömyyttä aiheuttaa eniten julkisen liikenteen puutteet sekä poikittaisliikenteen huonous. Katuremontit/tietyöt Sisäiset yhteydet eivät toimi Ruuhkat/sumput Metro huonosti suunniteltu/länsimetron viivästyminen Muu Ei osaa snaoa 9 n=ko. asiaan tyytymättömät

65 Tyytymättömyyden syyt Espoon liikenteeseen ja yhteyksiin ESPOO (n=) Miksi tyytymätön liikenteeseen? % % % % % % Julkista liikennettä ei tarpeeksi/heikko/ei toimi Poikittaisliikenne huono Tyytymättömyyden syynä korostuu viime vuotta enemmän julkisen liikenteen riittämättömyys. Katuremontit/tietyöt 9 Sisäiset yhteydet eivät toimi Ruuhkat/sumput Metro huonosti suunniteltu/länsimetron viivästyminen Muu 9 Ei osaa snaoa 9 n=ko. asiaan tyytymättömät ESPOO (n=) ESPOO (n=)

66 Tyytymättömyyden syyt Espoon toimitilojen saatavuuteen ESPOO (n=9) Miksi tyytymätön toimitilojen saatavuuteen? % % % % % % Tarpeisiimme heikosti saatavilla/ei sopivia Toimitiloja vähän/ei ole Toimitilojen saatavuuden suhteen hankalinta on löytää tarpeisiin sopivia tai riittävän suuria tiloja. Kalliita Pienyrityksille vaikea löytää Ei sopivassa paikassa/hyvien yhteyksien varrella Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät

67 Tyytymättömyyden syyt Espoon toimitilojen saatavuuteen ESPOO (n=9) Miksi tyytymätön toimitilojen saatavuuteen? % % % % % % Tarpeisiimme heikosti saatavilla/ei sopivia Toimitiloja vähän/ei ole Kalliita Pienyrityksille vaikea löytää 9 Ei sopivassa paikassa/hyvien yhteyksien varrella Muu Ei osaa sanoa ESPOO (n=9) n=ko. asiaan tyytymättömät ESPOO (n=)

68 Tyytymättömyyden syyt Espoon yritysneuvontaan ESPOO (n=) Miksi tyytymätön yritysneuvontaan? % % % % % % Ei ole yritysneuvontaa/en ole havainnut/kuullut 9 Ei saa mitään neuvoja/ei asiantuntijoita Yritysneuvontaa ei ole löydetty tai ei ole saatu mitään neuvoja. Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät

69 Tyytymättömyyden syyt Espoon yritysneuvontaan ESPOO (n=) Miksi tyytymätön yritysneuvontaan? % % % % % % Ei ole yritysneuvontaa/en ole havainnut/kuullut 9 Ei saa mitään neuvoja/ei asiantuntijoita Muu Ei osaa sanoa 9 n=ko. asiaan tyytymättömät ESPOO (n=) ESPOO (n=) 9

70 Tyytymättömyyden syyt Espoon verotukseen ESPOO (n=) Miksi tyytymätön verotukseen? % % % % % % % Liian korkea/kova Pienyrittäjän verotus liian korkea / liian korkea yrityksen kokoon nähden Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät

71 Tyytymättömyyden syyt Espoon verotukseen ESPOO (n=) Miksi tyytymätön verotukseen? % % % % % % % Liian korkea/kova Pienyrittäjän verotus liian korkea / liian korkea yrityksen kokoon nähden Muu Ei osaa sanoa n=ko. asiaan tyytymättömät ESPOO (n=) ESPOO (n=)

72 Tyytymättömyyden syyt Espoon verotukseen Aina liian korkea yritystoimintaa ajatellen Aina tyytymätön Aina verotetaan joka paikasta. Ainahan yrittäjä on tyytymätön verotukseen, verotus on pienyrittäjälle aina kova pala. Ei erityistä ohjeistusta verotukseen kaupungin suunnalta, henkilöveroprosentti on Espoossa korkea Ei täällä sillä verolle saa vastinetta Ei välttämättä pelkästään Espooseen, yleinen ongelma. Espoo ei ole tehnyt Kauniaisen liittämisen eteen mitään joka yhtenäistäisi verotusta, jos vertaa esimerkiksi Sipoon ja Helsingin tilannetta Houkuttelisi enemmän yrityksiä jos olisi köykäisempi verotus Johtuu Suomen kestävyysvajeesta Kaikki on tyytymättömiä. Ennakkoverot pitää olla toteutuneen mukaan. Kiinteistöverotus noussut Korkea, yrittäjää ei suosita Korkeampi kuin ympäristökunnissa. Korkeita veroja maksetaan joka suuntaan. Kunnassa korkein veroäyri. Lian korkea yrittäjälle Lian korkea yritykokoon ja toiminnan laajuuteen nähden Liian korkea ( KPL) Liian korkea vero-% verrattuna muihin kuntiin Liian korkea yrityksen kannalta, voisi poistaa kokonaan Liian korkea yrityksen kokoon nähden Liian korkea, yhteen kehittämiseen olisi syytä paneutua Maksan veroja tällä hetkellä paljon, mietin mitä sillä saa. Mielikuva kovasta verotuksesta ja toisilla paikkakunnilla olisi ehkä enemmän tai toisenlaisia kannustimia yritystoiminnalle. Ne nyt tuntuu olevan aina nuo maksut niin kovia. On kiinteistöveroja nostettu roimasti. Periaatteellista Pienyrittäjä on samojen velvollisuuksien alla kuin suuryrittäjät. Pienyrittäjien pitäisi saada helpotuksia. Pienyrittäjällä paljon veroja suhteessa yritys kokoon Pienyrityksille, varsinkin > vuotta toimineille, % alhaisempi tai muutoin helpotusta Pitäisi olla alempi. Se vaikuttaa investointiin ja muuhun, jos ei nosteta veroja niin voitaisiin ottaa lisää työntekijöitä. Se on kovaa. Se on niin kovaa että ja tuntuu että ei tule vastiketta enää Se on yleisesti huono missä vaan. Sen kanssa on aina vähän vaikeuksia Suomi on verotuksen kannalta kamala paikka. Verot ovat korkeat, pienemmällä verotuksella pystyisi palkkaamaan lisää työvoimaa. Verotukseen pitää olla aina tyytymätön Verotuksen ongelma ei välttämättä ole sen suuruus vaan se miten yrityksiä verotetaan. Kaksi pääpistettä: verotuksen painopisteen pitäisi siirtyä siihen, kun otetaan osinkoja, ei siihen kun tehdään tulosta. Toinen, joka on valtakunnallinen eri yritysten osinkoverotus on erityyppinen. Jos on vanha perheyritys osinkojen jakaminen on halvempaa kuin jos on nuori yritys. Kannustavuuden kannalta oleellinen muutos, kolmantena kaikki yritystuet ja palvelut voisi lopettaa ja laskea vastaavalla tavalla yritysten verokantaa ja valita siten kuka pärjää Verotus on aika korkeata suomessa ylipäänsä. Verotus on suomessa aivan per##%*tä muutenkin, jos puhutaan verotuksesta niin se ei ole toimiva systeemi. Verotus on ylipäätään kovaa. Veroäyri on vantaalla iso. Viroon verrattuna korkea. Voisi se vähän matalampikin olla. Vähemmän veroja niin parempi Yksityisyrittäjälle verotus on todella kova, liittyy työeläkejärjestelmään ja pakollisiin maksuihin ennen tuloja. Yleinen aihe että ei kukaan tykkää. Yrityksen kannalta kunnan vero ei ole se suurin. Suomessa valtakunnalliseen ja kansalliseen veroon olen tyytymätön verrattuna kansainväliseen, melkein joka maassa on paljon huokeampi kuin suomessa Yrittäjän ja yrityksen kannalta vaikeaa Yrittäjäverotus on aina aika kovaa. Yritys ei pysty säästämään eikä investoimaan kun heti pitää maksaa veroa. Se olisi järkevämpää jos se vero maksettaisiin siinä kun otetaan raha ulos. Ei ole järkevää tämä verotus. Yritysverotuksessa pääomat niin kauan yrityksillä kuin voi olla.

73 Tyytymättömyyden syyt alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuuteen Espoossa Alamme on erityisala, ei löydy. Alihankkija on nyt Tuusulasta täältä, ei ole löytynyt sopivaa. Alihankkijoita vaikea löytää Espoosta, spesifi ala. Ei alan toimijoita, muualta toimitukset Ei helppoa löytää Ei henkilöstöä Ei löydä alan ihmisiä Ei niitäkään löydy. Tosi hanka löytää hyviä työntekijöitä, omia tai alihankkijoita. Ei ole sellaisia alihankkijoita mitä me tarvitaan, ovat muuttaneet muualle. Ei ole sitä saatavilla, mitä työssäni tarvitsen. Ei ole, kaiken hankimme Helsingistä. Ei tahdo olla, kun niille ei ole toimitiloja. En tarvitse Espoossa ei ole tarjolla meidän toimialalla. Espoossa jostain syystä nimenomaan tuotannolliset yritykset vähenevät Huonot yhteydet ja etäisyydet Kaikki tarvittava on haettu jostain kauempaa Kaikki tarvittava tulee muualta, Espoossa ei ole saatavilla. Suurin osa varaosaliikkeistä, joissa käydään, on Vantaan puolella Kapea markkina-alue. On vaikea löytää asiantuntijoita tällä erityisalalla. Liian vähän Liittyy verotukseen tai kaavoitukseen, yrityksellä pitää olla vetovoimaa. Vihti ei yrittäjäystävällinen Luotettavia, osaavia alihankkijoita ei löydy. Lvi alan luotettavia alihankkijoita ei ole saatavilla. Löytyminen ei ole helppoa. Alihankkijoitten saatavuus on heikko, koska täällä ei ole teollisuutta. Palkkasin juuri kaverin, joka hoitaa myyntiä nimenomaan kehä III ulkopuolella Saan tuuraajan tarvittaessa, mutta kutina ettei se muilla helppoa ole. Ei ole mun alalle hirveästi kunnassa Muualta joutuu hankkimaan. Myöhään töistä kun tulee ruuhkassa kotiin, ovat alihankkijat /toimittajat jo sulkeneet ovensa. Tilaamalla saa pihaan kuorma-autolla tavarat. Niitä ei löydy. Niitä ei ole riittävästi saatavilla Niitä ei ole. Niitä ei ole. Niitä ei tällä seudulla meille ole. Meillä kumppanit muualta Suomesta ja ulkomailta. Niitä ei vaan ole Nurmijärvellä. Niitä on hankala saada. Saa, mutta alihankkijat ammattitaidottomia, joutuu itse kouluttamaan Sama juttu, kilpailevat samoista osaajista. Samat syyt aika pitkälle, esimerkiksi kirjapainoissa tai tarratuotannossa ei ole kovin montaa vaihtoehtoa tarjolla täällä. Ei ole kyllä Helsingissäkään, Suomi on tällainen käpykylä. Sellaisia ihmisiä asuu täällä vähän, johtuu meidän asutuskannasta. Sellaista alihankkijaa jota me tarvitaan (yrityksen toiminta keskittynyt tiettyyn asiaan) ei löydy Nurmijärveltä Siellä missä me käytetään alihankkijoita yksinkertaisesti pyydetään tarjouksia eikä saada tarjouksia oman kunnan yrityksiltä, saadaan tarjoukset tuolta kauempaa Sijainti tekee, kun yrittää suosia paikallisia tuotteita, niin niitä ei saatavilla läheltä Toimialalla ne ovat muualla suomessa. Täällä ei ole konepaja- eikä elektroniikkateollisuutta, ne pitää etsiä muualta. Vaikeasti löydettävissä ja laadukkuus puuttuu Vähän saatavilla. Ympäristö liian kallista asumiseen Yrityksiä ei laajalti saatavilla Nurmijärvellä Yritystoiminnan tuki on käytännössä yrittäjäjärjestön varassa, kaupungilta ei tule tukea.

74 Miten julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen pitäisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi? % vastaajista n= Espoo Kilpailutuksen osaamista/ammattitaitoisempaa henkilöstöä Uudistaa/selkeyttää käytäntöä/liian monimutkaista/byrokratia Hinta ei pelkästänn ratkaisi/laadulle enemmän merkitystä Avoimuus/läpinäkyvyys/tasaarvoisuus Pienyritykset jää sivuun/suuryritykset jyräävät/pilkkoa pienempiin osiin Parempi tiedotus/informaatio Kunnan pitäisi ottaa yhteyttä mahdollisesti sopiviin yrityksiin Muuta Ei osaa sanoa Kilpailutuksia pidetään yritysten näkökulmasta ammattitaidottomina, epäselvinä, monimutkaisina ja pelkästään halpaa hintaa etsivinä. Niiden arvellaan myös kohtelevan isoja ja pieniä yrityksiä epätasaarvoisesti.

75 Miten julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen voisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi? Vastauksissa erottuu neljä ryhmää:. Yritykset haluaisivat laadulle suuremman painoarvon tarjouskilpailussa. Osittain tähän liittyvät ostajan ammattitaitoon liittyvät odotukset (mm. toimialan ymmärrys, realistinen hintamielikuva) ja kokonaiskuvan hahmottaminen niin ettei valituksi tule edullisin ratkaisu, joka on laajemmin tarkastellen huono ja/tai kalliimpi.. Yritykset toivovat saavansa ennakkotietoa ja viestintää siitä, että heitä mahdollisesti koskeva tarjouskilpailu on käynnistymässä. Tiedon tulisi olla yrityslähtöistä eli tavoittaa kilpailukohtaisen toimialan yritykset.. Tarjouskilpailuihin osallistumisen kynnystä tulisi madaltaa ja osallistumisen monimutkaisuutta vähentää. Tarjouspyyntöjen sijainti ja tiedot ovat edelleen ainakin osin epäselviä.. Pienten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin toivotaan. Vastaajat ehdottavat hankinnan pilkkomista pienempiin osiin muutamat mainitsevat pienten yritysten yhteistyön.

76 Miten julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen voisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi? / Avoimuus on keskeisin seikka. Jos uusia rakennuskohteita katsoo, niin siellä on suuret tekijät tekemässä. Pienyritykset jäävät sivuun. Olisi positiivista jos päättäjillä olisi realistinen kuva siitä, mitä projektien toteuttaminen maksaa. Hankkeiden toteuttamiseen varatut summat eivät ole realistisia. Ei edes päästä tarjoamaan autokorjaamopalveluja. Ei kiinnosta enää, olen sen lopettanut. Viimeisen tarjouskilpailun jälkeen sain selville kuka voitti, minun hintani oli edullinen ja voittajan hinta oli % siitä. Sen jälkeen lopetin. Ei mukana Ei ole tullut ainutta isompaan pyyntöä haluasiko osallistua tarjouskilpailuun. Ei osallistu sellaisiin, tiedot ovat jossain, mistä ei informoida tai itsellä ei tietoa Ei osallistuta lainkaan Ei saisi olla etukäteen päätetty. Hinta ei voi yksin määrätä, laadulla pitäisi olla merkitys. Enemmän läpinäkyviä Ennakkoinformointi ja kunnan pitäisi ottaa yhteyttä mahdollisiin sopiviin yrittäjiin. Ennnakkoilmoituskäytännöt olisi selkeämpiä, olisi palasteltu enemmän, aika vanhakantaisia jos vertaa moneen muuhun organisaatioon, voisi uudistaa käytäntöä. Ensinnäkin että niitä olisi ja tiedotus olisi niistä parempaa niistä. Silloin eivät menisi vain hyväveliverkostolla. Ensinnäkin hankintayksikössä pitäisi lisätä ammattitaitoa että kilpailutukset olisivat laadukkaampia. Tulee päällekkäisyyksiä, yksi osasto ei tiedä mitä toinen tekee. Eli erittäin suuria viestinnällisiä ongelmia, joista loppujen lopuksi kärsivät kovasti toimittajat. Tehdään kilpailutuksia kesken sopimuskauden vähän eri nimikkeellä ja muuta. Toisaalta pk-yritykselle nykyinen hankintalainsääntö ja hankintatavat on aika kankeita, ei ole mitenkään helppoa tarjouskilpailuihin osallistuminen. Espoo voisi kysyä enemmän espoolaisilta yrityksiltä julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumista. Ettei aina olisi edullisin hinta. Laadulla voisi olla enemmän merkitystä. Ettei olisi niin monimutkaista. Että kilpailuttaisi oikeasti. Fokus pois yksikkökustannuksista ja yksittäisistä asioista kokonaisuuksiin ja kokonaiskustannuksiin Halpis-ja suurketjut jyräävät Hankinta rajoja pienentämällä, mutta se ei oikeastaan ole Espoon päätettävä asia Hankintalaki uusiksi. Tulee kalliiksi veronmaksajille ja lopputulos erittäin huono. Hertta-sovellus, jossa kilpailutukset ovat katsottavissa, ei ole hyvä tapa ilmoittaa. Kun esim. apteekkeja on vain muutama, ei liene iso vaiva laittaa meille muistutusviesti siitä, että meidän toimialamme kilpailutus on käynnissä. Hinta aina ratkaisee, vaikka oikeasti pitäisi katsoa monipuolisuutta, LAATU ERITTÄIN TÄRKEÄ, mutta tuijotetaan aina vain hintaa Infota niistä enemmän ja sitten esim. lähettää sähköpostia paikallisille yrityksille nimenomaan niihin tarjouksiin koskien jotka koskee sitä omaa alaa Isompia kohteita pitäisi pienempiin osiin, jos halutaan pk-yrityksiä mukaan tarjouskilpailuihin. Mennään liikaa EU-sääntöjen mukaan, joita italialaiset ja ranskalaiset eivät piittaa. Täällä seurataan pilkuntarkasti.

77 Miten julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen voisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi? / It-alalta katsottuna tarjouskilpailu on käsittämätön suo, sen pitäisi toimia kuten yksityisellä puollella, mutta siinä taas on omat ongelmansa. Se on pähkinä joka on liian vaikea ratkaistavaksi. Nykyinen systeemi näkyy mm. Länsimetrossa. Kaikki menee perseelleen, kun on kilpailutettu jotain, mitä ei ole ymmärretty ja budjetit ja aikataulut paukkuu. IT alalla merkittävä parannuksen paikka että voisi ostaa myös pieneltä, laki ja tahto. Jos otetaan pieneltä ja se menee pieleen, niin niin sen firman pitäisi olla siitä vastuussa. Virkamiehen perse on pelissä, lainsäädöksiä pitäisi muuttaa. Jos pelkkä hinta aina ratkaisee, ei ole kiinnostusta Julkispuolella pelaa kaverisuhteet, taustalla suoranainen lahjonta, pienten yritysten on lähes mahdoton pärjätä tarjouskilpailuissa. Järkeä, eli nyt kun on julkinen hankinta siinä on yksi kriteeri ja tasan yksi: hinta. Esim. jos ostetaan autoa niin kaikki tietää että Mersu maksaa enemmän kuin Dacia. Hankitaan sitä halvinta jolloin hankitaan huonoa laatua. Yksi hyvä esimerkki tässä on homekoulut. Koska on ostettu halvalla ja se ei ole kestänyt. Ensin ostetaan halvalla jotain ja sitten korjataan kalliisti. Me ei olla yritetty nyt olla mukana näissä koska kilpailijoihin verrattuna meillä on kalliimpia mutta parempia tuotteita Kaikki on nykyään verkossa, meikäläisen verkon käyttö sitä ja tätä. Voisi vielä olla painettua sanaakin. Kilpailuttaa enemmän Kilpailutuksiin laatu eikä hintaperuste. Laatuperusteista pitää kiinni hintahoukutuksista huolimatta. Laadun mittaamisella ja seurannalla ei nyt ammattitaitoa, esim. korkeat rakennukset tulevat olemaan riskiryhmässä. Osaamista pitäisi hyödyntää eikä vanhojen työtapojen saa aiheuttaa ala-arvoista työtä. Kilpailutusta pitäisi muuttaa niin, että automaattisesti halvin ja kallein pudotettaisiin pois. Liikaa annetaan merkitystä hinnalle, eikä osata ajatella laatua ja pidemmällä tähtäimellä toimivuutta. Kirje yrityksille. Kriteerien pitäisi olla järkevämpi, se ei saisi keskittyä puhtaasti taloudellisuuteen vaan myös laatuun ja toiminnollisuuteen. Kunnan päättäjät voisivat katsoa hiukan nenäänsä pidemmälle, koululaiskuljetukset menivät kilpailutuksessa espoolaisille, ja Vihdissä jäi moni ilman työtä liikennöinnissä. Laatua ja osaamista arvostamalla. Jos aina valitaan se joka tekee helpoimmalla ja halvimmalla ulkomaisella työvoimalla, niin se ei kannusta. Parempaa tilaamisen osaamista. Liian laajat ja monimutkaiset tarjouskilpailut, voisivat olla helpompia osallistua; osallistumiskynnys on nykyisellään korkea Lisää läpinäkyvyyttä kilpailutuksiin. Lisäämällä tietoisuutta siitä, mihin voi osallistua. Hankinnat ovat sen verran isoja, että pienillä yrityksillä ei ole liittoutumatta mahdollisuutta osallistua niihin, ne täytyisi pilkkoa pienempiin osiin. Lähtövaatimukset voisivat olla relevantimmat. Jos on pienityö niin pitäisi olla pienelläkin mahdollisuus tehdä. Vaatimusten tulisi vastata työn kokoja, sellainen yliresursointi ei auta. Mutta se menee se pisteytys niin että mitä enemmän porukkaa niin sitä parempi. Se on pienten toimistojen kannalta hankalaa koska pitäisi olla paljon tehtyjä kohteita lyhyellä aika välillä. Olen luopunut julkisten hankkeiden hakemisesta, koska pieni toimija ei koskaan ole samalla viivalla ison kanssa pisteytyksessä. Läpinäkyvää päätöksentekoa. Madaltaa kynnystä, uteliaisuutta vähemmän Markkinointia lisäämällä. Me voitettiin yksi kilpailu kerran, ja yhtäkkiä meillä ei ollutkaan oikeaa pätevyyttä. Selkeät pelisäännöt yksinkertaisesti. Meidän alalla noissa kuljetuksissa, kaupunki on tehnyt sen niin että käytännössä se on vain yksi toimija joka sen voi tarjota, käytännössä muut on kaikki pois siitä

78 Miten julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen voisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi? / Monimutkainen ja vaikea prosessi, pitäisi tehdä helpommaksi. Mutkikkaita prosesseja pitäisi tehdä helpommiksi. Ne on huonosti järjestetty ja organisoitu, ei ammattitaitoisesti laadittu tarjouspyyntöjä. Niin että ne olisi aidosti läpinäkyviä. Esim. liikuntahankkeissa ei ole tarpeeksi läpinäkyvää. Niin että pienetkin pääsisi mukaan, ettei vaadita liikevaihdoltaan isoja firmoja. Suuria suositaan. Hankintalaki on ollut jäykkä, mutta se on kai muuttumassa, mutta siitä voisi tiedottaa. Niistä voisi infota paremmin. Niistä voisi tiedottaa, spekseistä pitäisi pystyä neuvottelemaan ainakin meidän alalla. Niitä voisi mainostaa jossain muualla kuin ilmassa Olisi hyvä jos kilpailutusta kohdennettaisiin niille yrityksille, joiden halutaan niihin osallistuvan. Esim. s-postilla voisi laittaa tarjouskyselyn kohdennetusti. Olisi hyvä, jos tarjouspyynnöt lähetettäisiin suoraan toimialan yrityksille. Ja mikä on tärkeää, tulisi kilpailutuksessa ottaa huomioon laatusertifionti, eikä vain mennä hinta edellä. Se ei ole viisasta pidemmän päälle kaupungin kannalta. Olisi kehitettävä niin, että pienemmätkin voisivat olla mukana. Ottaa pienempiä kokonaisuuksia, it-yrityksistä vain suurimmilla toimijoilla yleensä mahdollisuus toteuttaa hankkeita. Perehdyttäisiin kyseiseen toimialaan. Pienyrittäjällä on vaikeaa vaikka meillä on iso ketju takana niin silti. Yksi vaihtoehto että sitä pitäisi pirstoa vielä pienemmäksi. Pienyrittäjän kannalta suurin ongelma se, että projektit liian isoja. Ja mistä saa tietoa? Edellyttää itseltä aktiivista toimintaa selvittää, mitä kilpailuja on menossa. Pilkkoa tarjouskilpailut pienempiin osiin. Pieni tekijä, on vaikea lähteä mukaan. Yhteistyöprojekteja useamman yrittäjän kanssa. Pilkkomalla niitä pieniin osiin. Pitäisi mainostaa lehdissä. Pitäisi olla muutakin tekijöitä kuin hinta siinä miten se ratkaistaan, mutta täällä se tuntuu olevan vain se hinta jonka muka se päätetään. Pitäisi pilkkoa pienempiin osiin, julkisten hankintojen volyymit ovat nyt sellaiset, että pienyrittäjät eivät pysty vastaamaan niihin. Kilpailutukset on tehty monilla aloilla hyvin vaikeiksi pienille yksiköille. Pitäisi saada yhtenäisempi toimintatapa. Joka kunnassa on liian erilaiset ja liian työläs. Pitäisi sopeuttaa paremmin pk-yrityksille sopivammaksi Pitäisi yksinkertaistaa. Pienyrittäjälle erittäin haasteellista. Pois liika byrokratia ja vastaamaan enemmän tarkoitustaan Prosessi ja tietokannat, helposti löytyisivät Päätös- ja kokouspöytäkirjat ovat vaikeiden reittien takana kun vertaa muihin kuntiin. On jotain päätöksiä jotka löytyy vain ilmoitustaululta eikä verkosta. Se liittyy noiden kilpailutusten valmistelujen tasoon. Sitä kilpailutuksen valmistelu osaamista pitäisi parantaa. Se on yleisluontoinen tekijä. Toinen tekijä täytyy rehellisyyden nimissä mukana olleena sanoa, että niin onhan ne usein joillekin ihan valmiiksi pedattuja. Usein voittaja on jo valittu ennen kilpailuttamista, ei se haittaa jos joku saa bisnestä mutta ei ole reilua käyttää muiden aikaa turhaan. Se voisi olla läpinäkyvämpää ja avoimempaa, niin tietäisi mistä niitä löytää jos liittyy omaan toimialaan, niin voisi tarjota kaupungille tuotteita tai palveluita.

79 Miten julkisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen voisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi? / Selkeyttää käytäntöjä, se on hirveä paperishow. Selkeämmin näkyville. Sen pitää olla kovasti julkista, hyvin tiedotettua. Siinä hankaluutena on se tietynlainen laki, eli ei varmaan millään lailla, ei ole omakohtaisia kokemuksia tällä hetkellä. Tarjousprosessi on hirmu kankea. Tarjouspyynnöt voisivat olla selkeämpiä, ilmeisesti tällä puolella puuttuu riittävä asiantuntemus tai siellä kuvitellaan, että isona kaupunkina he voivat tehdä mitä huvittaa. Tarjouspyyntöjen hakeminen on onnetonta touhua. Yrittäjillä ei ole aikaa ruveta etsimään. Tarkastusvirkamiehillä henkilöityy yrittäjät ja kateus tulee esiin, halu vastustaa, perus negatiivisia Tasapuolinen arviointi kaikille, nyt ei ole niin. Tiedottaminen voisi parantaa jotenkin, en osaa sanoa miten Tiedottamisen laatu näistä tapahtumista tai keisseistä, jäsentely, näkyvyys, erottaminen, selkeys. Tuoda niitä esille ennen kuin julkaistaan herrakerhoissa. Tuoda resussipula kilpailutuksiin ja vähintään ammattitaito. Vaatimukset hankalat pienyrityksille, suuret jyrää, paperi määräävä tekijä, käytäntö sivuseikka Valvonta ja kilpailutus surkeaa Voisi kysyä meiltäkin tarjouksia, kaupunki ottaa aina halvimmalla hinnalla. Voisi olla paremmin esillä ja selvemmin rajattuja, on hyvin epämääräistä, mitä siellä halutaan. Vähän pienemmätkin yritykset voitaisiin ottaa huomioon että pystyisivät osallistua. Myös oma vaikea byrokratia. Yhtenäinen käytäntö. Yksityisiltä pieniltäkin yrityksiltä pitäisi pyytää tarjousta. 9

80 Mitä Espoosta pitäisi kertoa medioissa ESPOO (n=) Mitä asioita Espoosta pitäisi kertoa medioissa, jotta se tukisi teidän liiketoimintaanne? % % % % % % % Kertoa Espoossa toimivista yrityksistä/yrityskeskittymistä/yrittäjäystävällisyyd Aaltoyliopistosta/HiTech/koulutuksesta 9 Liikenneyhteyksistä Positiivisia asioita Espoosta/hyvä paikka Asumiseen/rakentamiseen/kaavoitukseen liittyvää Kehittyvä/kasvunäkymät/dynaaminen Vapaaajanviettoon liittyvää/luontoa/kulttuuri Innovatiivisuus / edelläkävijä Ammattitaitoisia/osaavia työntekijöitä Ei merkitystä liiketoimintamme kannalta/ei mitään erityistä Muu Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat

81 Mitä Espoosta pitäisi kertoa medioissa, jotta se tukisi yritysten liiketoimintaa ESPOO (n=) Mitä asioita Espoosta pitäisi kertoa medioissa, jotta se tukisi teidän liiketoimintaanne? Kertoa Espoossa toimivista yrityksistä/yrityskeskittymistä/yrittäjäystävällisyyd Aaltoyliopistosta/HiTech/koulutuksesta Liikenneyhteyksistä Positiivisia asioita Espoosta/hyvä paikka Asumiseen/rakentamiseen/kaavoitukseen liittyvää Kehittyvä/kasvunäkymät/dynaaminen Vapaaajanviettoon liittyvää/luontoa/kulttuuri Innovatiivisuus / edelläkävijä % % % % % % % 9 Ammattitaitoisia/osaavia työntekijöitä Ei merkitystä liiketoimintamme kannalta/ei mitään erityistä Muu Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat ESPOO (n=) ESPOO (n=)

82 Osallistuminen Espoon kaupungin järjestämään tarjouskilpailuun Onko yrityksenne osallistunut Espoon kaupungin järjestämään tarjouskilpailuun? Kyllä En osaa sanoa Ei % % % KAIKKI (n=) ALUE: 9 Espoossa % yrityksistä ilmoittaa osallistuneensa Espoon kaupungin järjestämään tarjouskilpailuun. ESPOO (n=) Helsinki (n=) Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=kaikki vastaajat

83 Osallistuminen Espoon kaupungin järjestämään tarjouskilpailuun Miksi yrityksenne ei ole osallistunut Espoon kaupungin järjestämään tarjouskilpailuun? Mikä on keskeisin syy tähän? % % % Espoon kaupunki ei osta sellaisia tuotteita/palveluita, joita yritykseni tuottaa. 9 Muu, mikä? 9 En osaa sanoa (SPONTAANI) 9 n= ei ole osallistunut Espoon kaupungin järjestämään tarjouskilpailuun ESPOO (n=9) Helsinki (n=) Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=)

84 Miksi yrityksenne ei ole osallistunut Espoon kaupungin järjestämään tarjouskilpailuun? - poimintoja Ei kilpailla, hyvät kontaktit muuten, seminaareita pidetty ja liikuntatapahtumia, ei tarvetta tarjouskilpailulle Ei muutakaan toimintaa sillä alueella, se on kustannustehokkuuskysymys, on meihin nähden ns. ruuhkan takana. Ei ole ammattitaitoa arvostella laatuperusteisesti teknisiä hankintoja, siellä hinta ratkaisee. En ole tiennyt että palvelu on olemassa, kukaan ei ole kertonut. Pitäisikö meidän itse etsiä? Ei ole sattunut osuvia tarjouskilpailuja, Espoo ei ole kilpailuttanut asianmukaisesti niitä osa-alueita missä meidän firma olisi ollut vahvoilla. Aika raskaita prosesseja, aika pitkälle ajalle tehdään sopimukset En ole tehnyt julkishallinnolle töitä, se on pelkkää vatkaamista ja odottelua. Julkinen sektori ei ole meidän kohdemarkkina. julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa hinta suuressa roolissa, liian korkea Julkisten tarjouskilpailujen valtava byrokratia, omanlaisensa ihmeellisyydet tarjouspyynnöistä pois. Yrityksemme on liian pieni Espoon kaupungille, muutamat isot yritykset voittavat kaikki tarjouskilpailut. Kokonaisuudet liian suuria keskisuurelle it-yritykselle, vain suurimmilla toimijoilla yleensä mahdollisuus toteuttaa hankkeita. Kun raha ratkaisee, ei laatua oteta huomioon, silloin en halua olla mukana. Liian monimutkaisia, katsotaan hintaa, kuka halvemmalla, niin ei toimi lastensuojelussa, halvimmat eivät takaa laatua, suuret yritykset jyräävät pienet Liian pitkäveteisiä prosesseja, yritysmaailmassa tehdään sopimukset nopeasti. Me ei tehdä yhteistyötä minkään kunnan tai valtion kanssa, tarjouskilpailut ovat liian kaavoihin kangistuneita. Monimutkainen ja vaikea prosessi, pitäisi tehdä helpommaksi. Olemme liian pieni osallistumaan suoraan, alihankkijana olemme mukana monessa. On aika hankala saada tietoja näistä hankinnoista. on hyvin byrokraattinen, esim. teollisuudessa kysely tulee sieltä ei meidän tarvitse etsiä kaikkien kanavien kautta sitä. Sillä ei ole mitään merkitystä miten hyviä me ollaan markkinoimaan meidän tuotteita, Espoon kaupungin pitäisi olla hyvä markkinoimaan niitä projekteja. Osallistuminen oli liian hankala, vaatimukset ja kriteerit olivat omituisia. Kiriteereissä vaadittiin likaa. Pitkä kokemus, se on hukkaan heitettyä aikaa. Projektit liian isoja. Prosessin hankaluus Päätetty, byrokratia esteenä Se on juuri se, että siinä pitäisi kilpailla niin paljon hinnalla, että pärjäisi paremmin laatupisteissä, näiden isompien kanssa jotka saavat niitä kokonsa tähden. Tarjousten vaatima suuri työmäärä ja pieni mahdollisuus sopimuksen syntymiseen Töitä on muutenkin, ei viitsi lähteä kankeisiin kilpailutuskuvioihin.

85 Hyvät palvelut/toiminnat Espoossa ESPOO (n=) Mitä hyviä kaupungin palveluja/toimintoja yrityksenne kannalta on Espoossa? % % % % % % Hyvät liikenneyhteydet/joukkoliikenne Kaupat/palvelut/lounasravintolat/löytyy mitä tarvitaan Sijainti Asiakaspohja Aalto yliopisto/koulut Toimitilaa tarjolla Kaavoitus/rakennusvalvonta Yritysilmapiiri / yritysmyönteisyys Terveysasemat/terveyspalvelut Yhteistyö/ostavat meiltä/vuokraavat terassitilaa Ulkoiluja harrastusmahdollisuudet/kirjasto/luonto Infra Emme käytä kaupungin palveluja yritykseen/ei ole Muu n=kaikki vastaajat Ei osaa sanoa

86 Hyvät palvelut/toiminnat Espoossa KAIKKI (n=) Mitä hyviä kaupungin palveluja/toimintoja yrityksenne kannalta on Espoossa? Hyvät liikenneyhteydet/joukkoliikenne Kaupat/palvelut/lounasravintolat/löytyy mitä Sijainti Asiakaspohja Aalto yliopisto/koulut Toimitilaa tarjolla Kaavoitus/rakennusvalvonta Yritysilmapiiri / yritysmyönteisyys Terveysasemat/terveyspalvelut Yhteistyö/ostavat meiltä/vuokraavat terassitilaa Ulkoiluja harrastusmahdollisuudet/kirjasto/luonto Infra Emme käytä kaupungin palveluja yritykseen/ei n=kaikki vastaajat Muu Ei osaa sanoa % % % % % % ESPOO (n=) Helsinki (n=) Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9 Helsinkiläiset yritykset mainitsevat muita useammin Espoon hyviksi puoliksi liikenneyhteydet/joukkoliikenteen ja sijainnin.

87 Hyvät palvelut/toiminnat Espoossa Mitä hyviä kaupungin palveluja/toimintoja yrityksenne kannalta on Espoossa? % % % % % % Hyvät liikenneyhteydet/joukkoliikenne Kaupat/palvelut/lounasravintolat/löytyy mitä Sijainti Asiakaspohja 9 Espoolaiset yritykset mainitsevat viime vuotta useammin Espoon hyviksi puoliksi hyvät liikenneyhteydet ja myös kaupat, palvelut, lounasravintolat yms. palvelut. Aalto yliopisto/koulut Toimitilaa tarjolla Kaavoitus/rakennusvalvonta Yritysilmapiiri / yritysmyönteisyys Terveysasemat/terveyspalvelut Yhteistyö/ostavat meiltä/vuokraavat terassitilaa Ulkoiluja harrastusmahdollisuudet/kirjasto/luonto Infra ESPOO (n=) ESPOO (n=) Emme käytä kaupungin palveluja yritykseen/ei Muu Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat

88 Todennäköisyys suositella Espoota, mihin Espoon pitäisi panostaa ja mistä asioista sen pitäisi kertoa medioissa

89 Espoon suositteleminen Kuinka todennäköisesti suosittelisitte Espoota yritystoiminnan kannalta kollegoillenne? KAIKKI (n=) % % % ka. KAIKKI (n=), ALUE: ESPOO (n=), Helsinki (n=), Vantaa (n=) 9, Ympäristökunnat yhteensä (n=), n=kaikki vastaajat Erittäin todennäköisesti 9 Neutraali Ei lainkaan todennäköisesti Ei osaa sanoa 9

90 Espoon suositteleminen Kuinka todennäköisesti suosittelisitte Espoota yritystoiminnan kannalta kollegoillenne? % % % ka. ESPOO (n=), ESPOO (n=) 9 9, ESPOO (n=9), ESPOO (n=), n=kaikki vastaajat Erittäin todennäköisesti 9 Neutraali Ei lainkaan todennäköisesti Ei osaa sanoa 9

91 Espoon suositteleminen Kuinka todennäköisesti suosittelisitte Espoota yritystoiminnan kannalta kollegoillenne? % % % ka. KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) 9,, KAIKKI (n=) 9, : ESPOO (n=) : ESPOO (n=9) : ESPOO (n=),,, : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) 9,,,99 : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) ,,, : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9,,, n=kaikki vastaajat Erittäin todennäköisesti 9 Neutraali Ei lainkaan todennäköisesti Ei osaa sanoa 9

92 Espoon suositteleminen NSI Kuinka todennäköisesti suosittelisitte Espoota yritystoiminnan kannalta kollegoillenne? KAIKKI (n=) % NSI KAIKKI (n=) ALUE: - Halukkuus suositella Espoota on suurinta helsinkiläisten yritysten ja matalinta ympäristökuntien yritysten keskuudessa. ESPOO (n=) - Helsinki (n=) + Vantaa (n=) 9 - Ympäristökunnat yhteensä (n=) - Suosittelijat (9-) Passiiviset (- + eos.) Kriittiset (-) n=kaikki vastaajat 9

93 Espoon suositteleminen NSI Kuinka todennäköisesti suosittelisitte Espoota yritystoiminnan kannalta kollegoillenne? KAIKKI (n=) % NSI ESPOO (n=) - Halukkuus suositella on laskenut jonkin verran viime vuodesta espoolaisten yritysten keskuudessa. ESPOO (n=) 9 + ESPOO (n=9) - ESPOO (n=) - Suosittelijat (9-) Passiiviset (- + eos.) Kriittiset (-) n=kaikki vastaajat 9

94 Espoon suositteleminen NSI Kuinka todennäköisesti suosittelisitte Espoota yritystoiminnan kannalta kollegoillenne? KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) KAIKKI (n=) ALUE: : ESPOO (n=) : ESPOO (n=9) : ESPOO (n=) % 9 NSI Halukkuus suositella Espoota on laskenut jonkin verran vantaalaisten yritysten keskuudessa. Kokonaisuutena suositteluindeksi on parantunut hieman vuodesta. : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) : Helsinki (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Vantaa (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) : Ympäristökunnat yhteensä (n=) Suosittelijat (9-) Passiiviset (- + eos.) Kriittiset (-) n=kaikki vastaajat 9

95 Mistä syystä ei suosittelisi Espoota KAIKKI (n=) Mistä syystä ette suosittelisi? % % % % % % Espoo ei tue/ei apua yrityksellemme/ei kovin yrittäjähenkinen Toimitilojen puute/toimitiloja ei pienille yrityksille 9 Byrokraattinen/kankea/hankala lupakäytäntö Ei mitään erityistä syytä suositella Muu Ei osaa sanoa n=jos ei suosittelisi 9

96 Mistä syystä ei suosittelisi Espoota ESPOO (n=) Mistä syystä ette suosittelisi? % % % % % % Espoo ei tue/ei apua yrityksellemme/ei kovin yrittäjähenkinen Toimitilojen puute/toimitiloja ei pienille yrityksille Byrokraattisuus, kankeus ja hankalat lupakäytännöt nousevat nyt harvemmin syyksi olla suosittelematta Espoota kuin vuonna. Byrokraattinen/kankea/hankala lupakäytäntö 9 Ei mitään erityistä syytä suositella Muu Ei osaa sanoa n=jos ei suosittelisi ESPOO (n=) ESPOO (n=) 9

97 Mistä syystä suosittelisi Espoota KAIKKI (n=) Miksi suosittelisitte? % % % % % Infra/hyvät liikenneyhteydet Hyvä paikka/asiat toimii Sijainti/lähellä Helsinkiä/metropolialue Hyvä toimia yrittäjänä/myönteinen Asiakkaat lähellä/asiakkaita riittää/ostovoimaa Toimitiloja saatavilla Kasvava/kehittyvä/dynaaminen Työvoiman saanti Hyvät/monipuoliset palvelut Tiedeyhteiskunta/Aaltoyliopisto/koulutettua Kohtuuvuokrat/edullisemmat kuin Helsingissä Verkostoituminen/muitakin yrityksiä/paljon Viihtyisä/rauhallinen/luontoa Muu Ei osaa sanoa n=jos suosittelisi 9

98 Mistä syystä suosittelisi Espoota Miksi suosittelisitte? % % % % % Infra/hyvät liikenneyhteydet Hyvä paikka/asiat toimii Sijainti/lähellä Helsinkiä/metropolialue Hyvä toimia yrittäjänä/myönteinen yritysilmapiiri Asiakkaat lähellä/asiakkaita riittää/ostovoimaa Toimitiloja saatavilla Kasvava/kehittyvä/dynaaminen Työvoiman saanti Hyvät/monipuoliset palvelut Tiedeyhteiskunta/Aaltoyliopisto/koulutettua Verkostoituminen/muitakin yrityksiä/paljon Kohtuuvuokrat/edullisemmat kuin Helsingissä Viihtyisä/rauhallinen/luontoa Muu Ei osaa sanoa n=jos suosittelisi ESPOO (n=) ESPOO (n=) Syyt suositella Espoota ovat varsin samanlaiset kuin viime vuonna. 9

99 Mistä syystä suosittelisi Espoota Miksi suosittelisitte? ESPOO (n=) (järjestys 'Espoo ' mukaan) % % % % % % % % % Infra/hyvät liikenneyhteydet Hyvä paikka/asiat toimii Sijainti/lähellä Helsinkiä/metropolialue Hyvä toimia yrittäjänä/myönteinen Asiakkaat lähellä/asiakkaita riittää/ostovoimaa Toimitiloja saatavilla Kasvava/kehittyvä/dynaaminen Työvoiman saanti Hyvät/monipuoliset palvelut Tiedeyhteiskunta/Aaltoyliopisto/koulutettua Verkostoituminen/muitakin yrityksiä/paljon Kohtuuvuokrat/edullisemmat kuin Helsingissä Viihtyisä/rauhallinen/luontoa Muu Ei osaa sanoa Helsinkiläiset ja vantaalaiset suosittelisivat Espoota eniten hyvien liikenneyhteyksien ansiosta. Ympäristökunnissa arvostetaan eniten asioiden sujumista. Helsinkiläiset näkevät Espoossa myös runsaasti ostovoimaa. n=jos suosittelisi ALUE: ESPOO (n=) KAIKKI (n=) Helsinki (n=) Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) 99

100 Työntekijät ja heidän palkkaamiseen liittyvät kysymykset

101 Arvio yritysten henkilöstömäärän kehittymisestä Arveletteko yrityksenne henkilöstömäärän lähiaikoina, vuoden sisällä... KAIKKI (n=) % % % KAIKKI (n=) ALUE: Yrityksissä uskotaan henkilöstön määrän lisääntyvän tai vähintään pysyvän ennallaan. Laskua odottavat erittäin harvat. ESPOO (n=) Vantaa ja Espoo ennakoivat suurinta kasvua. Helsinki (n=) Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=kaikki vastaajat Lisääntyvän Pysyvän ennallaan En osaa sanoa Vähenevän

102 Yli % yrityksistä on yrittänyt palkata osaajan, mutta ei ole löytänyt sellaista Oletteko yrittänyt palkata yritykseenne osaajaa, jota ei ole löytynyt? KAIKKI (n=) % % % KAIKKI (n=) Erityisesti Espoossa ja Vantaalla työvoimapula on ilmeinen. ALUE: ESPOO (n=) Helsinki (n=) 9 Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=kaikki vastaajat Kyllä Ei osaa sanoa Ei

103 Mitä osaamista haettiin? % vastaajista <XYR> Mitä osaamista haitte yritykseenne? IT-osaajia Ohjelmistosuunnittelu/ohjelmistoalan asiantuntijoita Myyntihenkilöitä/myyjä Rakennusla (insinööri, kirvesmies) Taloushallinto Kuljetusala (kuljettaja, logistiikkasuunnittelija) Muu Espoo Helsinki Vantaa Ympärist - - -

104 Joka viides espoolainen yritys on kiinnostunut Korkohankkeesta, puolet ei ole kiinnostunut. Suunnitteilla on uusi korkeasti koulutettujen työllistymiseen tähtäävä ns. KORKOHANKE. Olisitteko kiinnostunut osallistumaan hankkeeseen? ESPOO (n=) % % % ESPOO (n=) 9 9 KUVAUS: Suunnitteilla on uusi korkeasti koulutettujen työllistymiseen tähtäävä ns. KORKOHANKE. Hankkeessa tehdään yhteistyötä yrityksen kanssa. Yrityksille pyritään löytämään helppo ja toimiva rekrytointiväylä korkeasti koulutettujen henkilöiden palkkaamiseen. Tavoitteena on edistää sekä työllistymistä että yritysten kilpailukyvyn paranemista. Kyllä Todennäköisesti Ehkä Ei osaa sanoa Ei n=kaikki vastaajat

105 Lähes kaikki kiinnostuneet halusivat yhteydenottoa Korkohankkeeseen liittyen Haluatteko, että Teihin otetaan yhteyttä Korko-hankkeesta osaajien palkkaamisasiassa? KAIKKI (n=9) % % % ESPOO (n=9) 9 Kyllä Ei n=jos kinnostunut osallistumisesta

106 Maahanmuuttajien aiempi työskentely eri kuntien yrityksissä Onko yrityksessänne tai onko ollut joskus maahanmuuttajataustaista työntekijää? KAIKKI (n=) Kyllä, on tällä hetkellä Kyllä on ollut, mutta ei ole enää Ei osaa sanoa Ei % % % KAIKKI (n=) ALUE: Yli puolella yrityksistä on joko työskennellyt tai työskentelee tällä hetkellä maahanmuuttajataustainen henkilö. ESPOO (n=) 9 Ympäristökunnissa yli puolessa yrityksissä ei ole ollut maahanmuuttajia töissä. Helsinki (n=) 9 Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=kaikki vastaajat

107 Maahanmuuttajien aiempi työskentely Espoossa Onko yrityksessänne tai onko ollut joskus maahanmuuttajataustaista työntekijää? ESPOO (n=) Kyllä, on tällä hetkellä Kyllä on ollut, mutta ei ole enää Ei osaa sanoa Ei (-: 'Kyllä') % % % ESPOO (n=) 9 ESPOO (n=) ESPOO (n=9) n=kaikki vastaajat

108 Eri kieliä äidinkielenään puhuvat työntekijät % vastaajista Espoo Helsinki Vantaa Ympäristöku <Q> Onko työntekijöissänne muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, Arabia Englanti Espanja Kiina Ranska Saksa Somali Venäjä Muu, mikä? Vain suomea tai ruotsia puhuvia Espoossa on muita kaupunkeja enemmän englantia ja saksaa puhuvia työntekijöitä, Helsingissä korostuvat arabia, ranska, kiina ja somali. Venäjää puhuvat ovat suurin kieliryhmä helsinkiläisissä, espoolaisissa ja vantaalaisissa yrityksissä.

109 Maahanmuuttajien palkkaaminen eri kunnissa Voisitteko ajatella, että yritykseenne palkattaisiin maahanmuuttaja / maahanmuuttajataustainen henkilö? KAIKKI (n=) Kyllä Ehkä Ei osaa sanoa Ei % % % KAIKKI (n=) ALUE: Suurin osa yrityksistä voisi vähintään harkita maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamista. ESPOO (n=) Myönteisyys palkkaamiseen on suurinta Helsingissä ja matalinta ympäristökunnissa. Helsinki (n=) 9 Vantaa (n=) Ympäristökunnat yhteensä (n=) 9 n=kaikki 9

110 Maahanmuuttajien palkkaaminen Espoossa Voisitteko ajatella, että yritykseenne palkattaisiin maahanmuuttaja / maahanmuuttajataustainen henkilö? KAIKKI (n=) Kyllä Ehkä Ei osaa sanoa Ei % % % ESPOO (n=) Tilanne on ennallaan maahanmuuttajien palkkaushalukkuudessa Espoossa. ESPOO (n=9) ESPOO (n=9) n= : kaikki, -: jos palkataan / ehkä palkataan lähiaikoina lisää työntekijöitä

111 Joka neljäs maahanmuuttajien palkkaamisesta kiinnostunut espoolainen yritys toivoi aiheesta yhteydenottoa Haluatteko, että teihin otetaan yhteyttä maahanmuuttajan palkkaamisesta? KAIKKI (n=) Kyllä Ei % % % ESPOO (n=) Yhteydenottotoiveet ovat lisääntyneet viime vuodesta. ESPOO (n=) 9 n= : palkkaamisesta kiinnostuneet, : kaikki vastaajat

112 Joka neljännessä yrityksessä Espoossa ja lähikunnissa on palkkatuettu työntekijä Onko yrityksessänne ollut tai onko nyt palkkatuettua työntekijää? KAIKKI (n=) Kyllä Ei osaa sanoa Ei % % % KAIKKI (n=) ALUE: ESPOO (n=) Helsinki (n=) Vantaa (n=) 9 Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=kaikki vastaajat

113 Palkkatuetut työntekijät Espoossa Onko yrityksessänne ollut tai onko nyt palkkatuettua työntekijää? Kyllä Ei osaa sanoa Ei % % % ESPOO (n=) Palkkatuettujen työntekijöiden määrä Espoossa on vähentynyt jonkin verran viime vuodesta. ESPOO (n=) ESPOO (n=9) n=kaikki vastaajat

114 Tyytyväisyys palkkatukijärjestelmään eri kuntien yrityksissä, jossa on nyt tai on ollut palkkatuettu työntekijä Onko yrityksessänne oltu tyytyväisiä palkkatukijärjestelmään? KAIKKI (n=) % % % ka. KAIKKI (n=), ALUE: Kolme neljästä palkkatukijärjestelmää kokeilleesta on siihen vähintään melko tyytyväinen. Tyytymättömien määrä on melko pieni. ESPOO (n=),9 Helsingissä ollaan selvästi tyytyväisimpiä, Vantaalla vähiten tyytyväisiä. Helsinki (n=), Vantaa (n=), Ympäristökunnat yhteensä (n=),9 n=jos on / on ollut palkkatuettu työntekijä Erittäin tyytyväisiä () Melko tyytyväisiä () Ei tyytyväisiä, ei tyytymättömiä () Ei osaa sanoa Melko tyytymättömiä () Erittäin tyytymättömiä ()

115 Tyytyväisyys palkkatukijärjestelmään Espoossa on ennallaan Onko yrityksessänne oltu tyytyväisiä palkkatukijärjestelmään? % % % ka. ESPOO (n=),9 Tyytyväisyys palkkatukijärjestelmään on säilynyt ennallaan Espoossa. ESPOO (n=9),9 ESPOO (n=9),9 n=jos on / on ollut palkkatuettu työntekijä Erittäin tyytyväisiä () Melko tyytyväisiä () Ei tyytyväisiä, ei tyytymättömiä () Ei osaa sanoa Melko tyytymättömiä () Erittäin tyytymättömiä ()

116 Arviot työnhakijan palkkaamisesta palkkatuella eri kunnissa Voisiko yrityksenne palkata työttömän palkkatuella eli jos se saisi valtiolta esimerkiksi noin euroa kuukaudessa työttömän työnhakijan palkkaamisen kustannuksiin? KAIKKI (n=) % % % KAIKKI (n=) ALUE: 9 Kaksi kolmesta yrityksestä pitää palkkatukea vähintään mahdollisena kaikissa kunnissa. ESPOO (n=) Kolmannes ei olisi halukas palkkatuetun työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Helsinki (n=) Vantaa (n=) 9 Ympäristökunnat yhteensä (n=) n=jos ei ole / ei ole ollut palkkatuettua työntekijää Kyllä Ehkä Ei osaa sanoa Ei

117 Arviot työnhakijan palkkaamisesta palkkatuella Espoossa Voisiko yrityksenne palkata työttömän palkkatuella eli jos se saisi valtiolta esimerkiksi noin euroa kuukaudessa työttömän työnhakijan palkkaamisen kustannuksiin? % % % ESPOO (n=) Halukkuus palkkatuen käyttöön on vähentynyt Espoossa jonkin verran viime vuodesta. ESPOO (n=) ESPOO (n=9) Kyllä Ehkä Ei osaa sanoa Ei n=jos ei ole / ei ole ollut palkkatuettua työntekijää -: Kyllä+Todennäköisesti

118 Joka neljäs Espoolainen yritys halusi Espoon kaupungin yhteydenottoa palkkatukiasioissa Haluatteko, että Espoon kaupungin työllisyyspalveluista otetaan teihin yhteyttä ja selvitetään palkkatuella työllistämisen mahdollisuuksia? Kyllä Ei % % % ESPOO (n=) ESPOO (n=) 9 KAIKKI (n=9) n=jos yritys Espoossa

119 Tulosten tulkinta, nettosuositteluindeksi ja kysymyslomake

120 Tulosten tulkinta Tulosten tulkinnassa voidaan noudattaa samoja sääntöjä kuin tutkimuksessa. Jos arvosanan tai antaneiden osuus on % tai enemmän (asteikolla -) on toiminnan taso hyvä. Jos osuus on yli %, se tarkoittaa erittäin hyvää tasoa. Jos arvosanojen tai antaneiden yhteenlaskettu osuus on % tai enemmän, on tyytymättömien määrä liian suuri Keskiarvo, tai enemmän hyvä taso Keskiarvo,, kohtalaisen hyvä taso Keskiarvo alle, riittämätön taso Keskiarvon ero on merkittävä, jos se on, asteikkoarvoa tai enemmän Prosenttijakaumissa ero on merkittävä, jos ero on enemmän kuin +- %-yks. Vuosien ja tutkimusten jakautumatulosten erojen merkitsevyys on esitetty seuraavalla sivulla

121 Nettosuositteluindeksi (NSI) Nettosuositteluindeksi (NSI), indeksiä (Taloustutkimus Oy) on käytetty kuten tutkimuksessa NSI-luvun laskeminen perustuu alla olevan kysymyksen esittämiseen vastaajille. Kysymys ennakoi sekä asiakkaan todennäköisyyttä käyttää organisaation/yrityksen palveluja uudelleen että suositella sitä: Asteikolla -, kuinka todennäköisesti suosittelisit tätä organisaatiota/yritystä ystävälle tai kollegalle? Vastausasteikkona on -, jossa =erittäin todennäköisesti, =neutraali kanta suositteluun ja =erittäin epätodennäköisesti. Vastaajat luokitellaan annettujen vastausten perusteella seuraaviin ryhmiin: Suosittelijat (arvosanat 9-) ovat lojaaleja ja innostuneita asiakassuhteesta, suosittelevat muille ja auttavat markkina-aseman kasvussa Passiiviset (arvosanat -) tyytyväisiä, mutta eivät innostuneita asiakassuhteesta ja ovat alttiita kilpailijoiden tarjouksille. Kriittiset (arvosanat -) ovat tyytymättömiä asiakkaita, jotka voivat heikentää yrityksen organisaation/brändia ja puhua pahaa organisaatiosta/yrityksestä NSI-luku lasketaan vähentämällä kriittisiksi merkittyjen vastaajien %-osuus suosittelijoiksi merkittyjen vastaajien prosenttiosuudesta. NSI voi olla mikä tahansa luku välillä - +. Tulkintaohje NSI: + erinomainen, -9 hyvä, -9 tyydyttävä, alle heikko

122 Kysymyslomake