JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Antopäivä: 26.6.2009 Dnro: KARP 1311/2009 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Vapo Oy:n Tikkakosken lämpökeskuksen olemassa olevan toiminnan muutosta. Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä Yhteyshenkilö: Timo Maaskola puh. 020 790 5740 e-mail: timo.maaskola@vapo.fi y-tunnus: 0174817-6 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vapo Oy:n Tikkakosken olemassa olevalle lämpökeskukselle rakennetaan uusi 2,5 MW pellettilämpökeskus. Toiminta sijaitsee Tikkakoskella puolustusvoimien alueella kiinteistöllä 179-410-2-0. Kiinteistön omistaa Suomen valtio, Vapo Oy on vuokrannut laitosalueen määräalan. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 3 b) mukaan toiminta on ympäristöluvanvaraista. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 3) perusteella toimivaltainen lupaviranomainen. ASIAN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Ympäristölupahakemus on saapunut Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluihin 8.4.2009. Lupahakemusta on täydennetty 12.5.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
2 Laitoksella on voimassa oleva ympäristölupa toimintaan (Jyväskylän maalaiskunta, ympäristölautakunta, 23.10.2003). Lämpökeskus sijaitsee alueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Keski-Suomen maakuntakaavassa lämpökeskus sijaitsee puolustusvoimien alueeksi (EP) merkityllä alueella ja osittain lentokentän melualueella (me). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lämpökeskus sijaitsee Tikkakoskella puolustusvoimien alueella. Lämpökeskuksen itäpuolella on lentokenttä, pohjoispuolella vesitorni ja länsipuolella Paskolampi 130 m päässä sekä ampumarata. Lähimmät häiriintymiselle alttiit kohteet ovat noin 450 metrin päässä eteläpuolella sijaitseva asutus ja noin 1 km etäisyydellä lounaispuolella sijaitsevat koulut ja päiväkoti. Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat noin 900 m lämpökeskuksen eteläpuolella sijaitseva Liinalammin pohjavesialue (0918004) ja noin 1 km lämpökeskuksen länsipuolella sijaitseva Itärannan pohjavesialue (0918009). Lämpökeskuksen lähialueella ei ole luonnonsuojelualueita. LAITOKSEN TOIMINTA HAKEMUKSEN MUKAAN Yleiskuvaus toiminnan muutoksesta Tikkakosken olemassa olevalle lämpökeskukselle rakennetaan uusi 2,5 MW pellettilämpökeskus, jonka pääpolttoaineena on turvepelletti. Polttoaineena voidaan käyttää myös puupellettiä. Lämpökeskuksen nykyiset kattilat ovat 7 MW leijukerroskattila, 6 MW öljykattila ja 4 MW öljykattila. Vanha koepolttolaitos on poistettu käytöstä. Uusi lämpövoimakattila on tarkoitus ottaa käyttöön 1.5.2009. Laitos sisältää 2,5 MW kattilan, pellettisiilot, savukaasu-, tuhka- ja lämmönjakelujärjestelmät. Laitoksella ei ole öljypoltinta. Pellettilämpökeskus toimitetaan asennusvalmiina ja liitetään olemassa olevaan lämmönjakeluverkkoon. Pellettikattila laitteineen sijaitsee lämpökeskuskontissa, joka sijoitetaan nykyisen lämpökeskusrakennuksen kaakkoispuolelle. Pellettilämpökeskus on tyypiltään vara- ja huippukattilalaitos, jota käytetään pääosin kesäaikana pääkattilan seisokin aikana. Pellettikattilalla on tarkoitus korvata raskaan öljynkäyttöä noin 4 GWh/a. Lämpökeskuksen lisäksi laitosalueella sijaitsee raskaan polttoöljyn säiliöt ja vanha käytöstä poistettu koepolttolaitos (CMR-laitos). Hakija pyytää, että toiminnalle myönnetään ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu toiminnanaloittamislupa, joka mahdollistaisi toiminnan aloittamisen ja niistä aiheutuvien ympäristövaikutusten aiheuttamisen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijan käsityksen mukaan mahdollinen toiminnan aloittamislupa ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Uusi laitos sijoittuu olemassa olevan lämpökeskuksen yhteyteen ja sillä korvataan aiemmin öljyllä tuotettua kaukolämpöä. Näin ollen toiminnan muutoksesta ei aiheudu suuria muutoksia ympäristölle. Vakuuden määräksi yhtiö esittää kymmenen tuhatta (10 000) euroa.
3 Tuotanto ja käytettävät raaka-aineet Pellettikattilan arvioitu vuotuinen lämmön tuotantomäärä on noin 4 GWh/a. Kaukolämpökeskuksen kokonaistuotannon ennustetaan pysyvän ennallaan, eli noin 39 40 GWh/a. Polttoaineena käytetään pitkälle jalostettua pelletoitua polttoainetta, joka valmistetaan turpeesta tai puusta. Turvepellettiä käytetään noin 975 tonnia vuodessa. Turve- ja puupelletit tuodaan tuotantoalueilta rekka- tai kuorma-autoilla. Kuormat puretaan kolmeen 54 m 3 polttoainesiiloon. Siiloista polttoaine siirretään ruuvikuljettimilla välisäiliöön ja edelleen ruuvikuljettimilla kattilaan. Kattilatyyppi on arinakattila (Aritherm Bio 2500). Liikenne Raskas liikenne koostuu polttoaineen ja tuhkan kuljetuksista. Laitoksen käyttöönoton myötä liikenne lisääntyy jonkin verran. Vastaavasti raskaan polttoöljyn kuljetustarve vähenee. Kemikaalien käyttö ja varastointi Kemikaaleja esim. hydrauliikka- ja vaihteistoöljyjä laitoksella varastoidaan ainoastaan vähäisiä määriä. Ympäristönhallintajärjestelmä Ulkopuolinen asiantuntija seuraa Vapo Oy:n Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen lämpölaitoksia velvoittavaa ympäristölainsäädäntöä. Rekisteriin tallennetaan myös laitoskohtaiset ympäristölupavelvoitteet. Rekisterin avulla seurataan, mitkä asetukset ja päätökset velvoittavat laitosta sekä mikä on näiden asetusten sisältö. Tätä kautta varmennetaan, että laitoksella toimitaan annettujen lupamääräysten ja yleisten säädösten mukaisesti. Paras käyttökelpoinen tekniikka Laitos toteutetaan nykyaikaista teknologiaa käyttäen. Nykyaikainen polttotekniikka ja lämpökeskuksen automaatio takaavat hyvän hyötysuhteen lämmöntuotannossa. Lämpökeskuksen savukaasut puhdistetaan spiraalierottimessa. Laitoksella suoritetaan takuumittaukset laitoksen asennuksen jälkeen. Kattilaprosessin hyvä hallinta on osa parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista. Laitoksella kiinnitetään huomiota jatkuvaan kunnossapitoon, huolelliseen ajotapaan ja käytöntarkkailuun. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Laitokselta muodostuu ilmaan hiukkas-, hiilidioksidi-, typenoksidi- ja rikkipäästöjä. Vastaavasti raskaalla polttoöljyllä tuotetun energian päästöt vähenevät, kun laitoksella korvataan raskaalla polttoöljyllä tuotettua energiaa. Tikkakosken lämpökeskuksen vuosipäästöt 2,5 MW pellettilämpökeskuksen valmistumisen jälkeen.
4 Turvepelletti Lämpökeskuksen kokonaispäästöt Hiukkaset ominaispäästö mg/mj 130 85,39 päästö t/a 2,2 14,3 SO 2 ominaispäästö mg/mj 129,9 212,6 päästö t/a 2,2 35,51 NO X ominaispäästö mg/mj 230 227,36 päästö t/a 3,81 37,98 CO 2, turve CO 2, foss ominaispäästö t/tj 104,94 117,4 päästö t/a 1738,6 16434,4 ominaispäästö mg/mj - 76,63 päästö t/a - 799,98 Hiukkaspäästöjä ilmaan vähennetään spiraalierottimella (Tulostekniikka Oy:n dynaaminen pölyerotin). Mittaustuloksia ei ole saatavilla valmistajalta. Puhdistetut savukaasut johdetaan ilmaan 18 m korkeasta piipusta. Pelletin kuljetuksessa ja siilojen täyttämisessä ei synny merkittäviä pölypäästöjä, koska pelletti kuljetetaan puhallusautolla, siilot ovat umpinaisia ja lastauksen yhteydessä käytetään poistoputken yhteydessä pussisuodatinta. Jätevedet ja päästöt viemäriin Laitos liitetään kunnan vesijohtoverkkoon. Normaalikäytössä laitokselta ei muodostu jätevesipäästöjä, koska jätevedet johdetaan erilliseen umpikaivoon, joka tyhjennetään tarvittaessa imuautolla. Melu ja tärinä Laitoksen merkittävimmät melulähteet ovat puhaltimet, pumput ja kuljettimet. Ääni leviää ympäristöön lähinnä ilmanvaihtokanavien ja savupiipun kautta. Savukaasupuhallin sijaitsee laitoksen sisällä. Laitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä melu on luonteeltaan jatkuvaa ja tasaista. Lämpökeskuksen melu on tasaista huminaa, eikä lähimpiin asutuksiin aiheudu häiritsevää melua. Laitoksen aiheuttama melutaso tontin rajalla on L Aeq 55 db. Laitos ei aiheuta merkittävää muutosta lämpökeskuksen meluun. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Pohjaveden ja maaperän suojelu Lämpökeskuksen normaalista toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia pinta- tai pohjavesiin eikä maaperään. Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksella syntyvät jätejakeet varastoidaan ja käsitellään siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä tai maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Laitoksen polttoprosessissa syntyvät tuhkat varastoidaan vaihdettavalle tuhkalavalle. Tuhkan käsittely tapahtuu märkänä. Tuhka kuljetetaan asianmukaiset luvat omaavalle kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Laitoksella syntyvää puutuhkaa voidaan hyödyntää metsien lannoitteena.
Olemassa olevan KPA-kattilan tuhka sijoitetaan kaatopaikalle (Mustankorkea Oy). Tienrakennuskäyttöön sijoittamisesta on tehty tuhka-analyysit aiemmin ja tällöin todettu ettei tuhka sovellu tähän tarkoitukseen. Tuhkan kokonaismäärä on noin 800 tn/a. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet, joita ovat esim. jäteöljyt ja loisteputket, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden määrästä, laadusta ja mahdollisesta hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Tikkakosken lämpökeskuksella ei ole jatkuvaa miehitystä. Henkilökunta käy kerran arkipäivässä tarkastuskierroksella. Muulloin henkilökunta on paikalla tarvittaessa. Laitoksen ohjaus tapahtuu automaatiojärjestelmän kautta kaukovalvontana 24 h vuorokaudessa. Laitoksen tarkkailu liitetään Tikkakosken lämpökeskuksen tarkkailun piiriin. Toiminnasta laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pölypäästöt tullaan mittaamaan 12 kk sisällä kattilan käyttöönoton jälkeen. Muuten mittauksia tehdään tarvittaessa kattilasta saatavan käyttökokemuksen jälkeen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Häiriö- ja poikkeustilanteissa laitokselta tulee hälytys gsm-verkon kautta päivystäjälle. Laitoksen tulipaloriskiä vähennetään rakenteellisella palosuojauksella, tarkkailulla sekä laadittavilla toimintaohjeilla. Laitos tullaan varustamaan alkusammutuskalustolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla 14.5. 12.6.2009. Lupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä palvelupiste Hannikaisessa osoitteessa Hannikaisenkatu 17, Jyväskylä. Hakemuksen vireilläolosta ei ole tiedotettu lehdessä, koska asian merkitys on vähäinen. Asianosaiset on kuultu 13.5.2009 päivätyllä virkakirjeellä. Muistutukset ja mielipiteet Ilmailulaitos Finavia on jättänyt muistutuksen 12.6.2009, jossa todetaan, ettei Finavialla ole asiaan huomauttamista. 5 Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja. Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemuksen johdosta toiminta on tarkastettu 25.5.2009. Tarkastusmuistio on liitetty lupa-asiakirjoihin. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
6 Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta muuttaa Vapo Oy:n Tikkakosken lämpökeskukselle 23.10.2003 myönnettyä ympäristölupapäätöstä siten, että lämpökeskuksessa voidaan ottaa käyttöön uusi 2,5 MW pellettilämpökeskus, jonka pääpolttoaine on turvepelletti. Luvan muutos myönnetään edellyttäen, että hakemuksessa esitetyt toimenpiteet toteutetaan ja ylläpidetään. Samalla päätökseen lisätään seuraavat uudet lupamääräykset: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan 17. Pellettilämpökeskuksen hiukkaspäästöt eivät saa ylittää normaalissa käyttötilanteessa raja-arvoa 130 mg/mj. (YSL 4, 42, 43, NaapL 17 ) Yleiset toimintaa koskevat määräykset 18. Turve- ja puupelletin käsittely, siirrot, kuormien purku sekä polttoaineen varastointi on järjestettävä siten, että pölyä ei pääse leviämään ympäristöön tai aiheudu epäsiisteyttä tai roskaantumista eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. (YSL 4, 42, 43 ) 19. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. (YSL 4, 5, YSA 37 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: - terveyshaittaa; - merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; - maaperän tai pohjaveden pilaantumista; - erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; - eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että Vapo Oy:n toiminta hakemuksessa esitetyllä sijoituspaikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta ei myöskään ole alueen asemakaavan vastaista.
Lupamääräysten perustelut Hiukkaspäästöjen rajoittamista koskeva määräys on annettu paikallisen ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Hiukkaspäästöraja on annettu soveltaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia päästötasoja uusille kattilalaitoksille. (lupamääräys 17) Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta menetellen toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella. (lupamääräys 18) Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaamisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen. Toiminnanharjoittajan on varauduttava uuden tekniikan käyttöönottoon, mikäli päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 19) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 28 ) Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2013 mennessä. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös annetaan julkipanon jälkeen, antopäivä on 26.6.2009. Päätös on lainvoimainen 30 päivän kuluttua päätöksen antamisesta kyseistä päivää lukuun ottamatta, jos siitä ei valiteta. Toiminta voidaan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Mikäli toiminta aloitetaan ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, luvan saajan on asetettava 10 000 euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupamääräysten kumoamisen tai muuttamisen varalle. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen toimeen panon. (YSL 101 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 52, 53, 54, 55, 56, 81, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 16, 17, 18, 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 7, 8, 12, 15, 19, 51 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Kaupunkirakennelautakunnan 16.12.2008 17 hyväksymä Jyväskylän kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset Rakennus- ja ympäristölautakunnan 17.12.2008 14 hyväksymä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa 7
8 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristönsuojelulain 105 :n ja vesilain 21 luvun 9 :n mukaan näiden lakien mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä viranomaisessa voidaan periä maksu. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksut perustuvat luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelyn keskimääräiseen omakustannusarvoon, joka sisältää asian käsittelystä viranomaiselle aiheutuneet kokonaiskustannukset. Tämän päätöksen ympäristölupamaksu on yhteensä 2050 euroa. Ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaan energiantuotantolaitoksen lupamaksu on 3500 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelymaksu voidaan määrätä enintään 50 % pienemmäksi. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista oikeutta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta koskevan asian ja vakuuden käsittelystä pääasian yhteydessä peritään 300 euron lisämaksu. Maksu perustuu rakennus- ja ympäristölautakunnan 17.12.2008 14 vahvistamaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ote päätöksestä Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto hakemuksesta MUUTOKSENHAKU Päätöksen antamisesta kuulutetaan ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisessa järjestyksessä Jyväskylän kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 96 ). Valitus osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle ja valituskirjelmä liitteineen toimitetaan Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Valitusosoitus
9 Ilmoitus päätöksestä (asianosaiset, joille on erikseen annettu tieto hakemuksesta) - Senaattikiinteistöt, PL 237, 00531 Helsinki - Suomen valtio/puolustusministeriö, PL 31, 00131 Helsinki - Suomen valtio/ilmailulaitos, PL 50, 01531 Vantaa