1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat vuosina 2008 2012 nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta valmistuneet henkilöt. Tutkimuksessa olivat mukana seuraavat kansanopistot: Etelä-Pohjanmaan Opisto, Haapaveden Opisto, Kankaanpään Opisto, Kanneljärven Opisto, Keski-Suomen Opisto sekä Peräpohjolan Opisto. Tutkimuksella haluttiin selvittää, mihin edellä mainituissa opistoissa opiskelleet ovat sijoittuneet valmistumisensa jälkeen. Sijoittumiskyselyn toteuttaminen on osa opistojen välistä yhteistyötä. Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin sähköpostikyselynä. Kukin opisto keräsi sähköpostiosoitteet omien opiskelijoidensa osalta. Osoitteiden keräystapoina käytettiin mm. yhteydenottoja Facebookin kautta, tekstiviestikyselyjä, puheluita sekä osoitteiden etsimistä opiskelijahallintaohjelmien kautta. Sähköpostiosoite saatiin hankittua 501 henkilöltä. Heille lähetettiin keskitetysti linkki Webropolkyselylomakkeeseen 7.3.2013. Vastausaikaa oli 24.3.2013 saakka. Vastausajan päätyttyä kyselyyn oli vastannut 289 henkilöä, joten kokonaisvastausprosentti oli 57,7 %. Voitaneen todeta, että vastausprosentti on hyvä ja näin ollen kysely antaa luotettavan tiedon vastaajien sijoittumisesta valmistumisensa jälkeen.
2 Kyselyn tulokset Sijoittumiskyselyssä haluttiin selvittää, mikä on valmistuneiden nykyinen elämäntilanne. Suurin osa eli 62 % vastasi olevansa tällä hetkellä työssä. Opiskelemassa ilmoitti olevansa 22 % vastaajista. Näistä 19 % opiskelee päätoimisesti ja 3 % työn ohessa. Perhevapaalla eli äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla oli 5 % vastanneista. Varusmies- tai siviilipalvelun tämänhetkiseksi elämäntilanteekseen ilmoitti 2 %. Työttömänä työnhakijana oli kyselyn toteuttamisen aikaan ainoastaan 8 % vastanneista, mikä voitaneen nähdä erittäin positiivisena seikkana. Mikä vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistä elämäntilannettasi? Työssä 3 % 2 % 5 % 8 % Opiskelen päätoimisesti Opiskelen työn ohessa 19 % 62 % Varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava Perhevapaalla Työtön työnhakija Jokin muu tilanne, mikä? Taulukko 1. Nykyinen elämäntilanne Opistoista valmistuneilta kysyttiin, kuinka kauan he olivat olleet työssä valmistumisensa jälkeen. Kyselyssä selvitettiin erikseen, kuinka kauan vastaaja oli ollut kokonaisuudessaan työssä valmistumisen jälkeen. Tässä laskettiin kaikki työt, mitä hän oli tehnyt. Toiseksi haluttiin tietää, kuinka pitkään henkilö oli ollut nuoriso- ja vapaa-aika-alan työssä valmistumisen jälkeen. Noin puolet vastaajista ilmoitti olleensa työssä ½ - 2 vuotta. Viidennes oli ehtinyt työskennellä jo 3 4 vuotta valmistumisensa jälkeen. Vain 3 % ilmoitti, ettei ole ollut ollenkaan työssä valmistumisensa jälkeen. Vajaa puolet kertoi olleensa nuoriso- ja vapaa-aika-alan työssä ½ - 1 vuotta. 3 4 vuotta oman alan töissä ilmoitti tehneensä yli kymmenesosa vastaajista. Reilu kymmenesosa kertoi, ettei ollut tehnyt nuoriso- ja vapaa-aika-alan työtä valmistumisensa jälkeen. Työhistorian painottuminen ½ - 2 vuoteen selittyy sillä, että puolet kyselyyn vastanneista olivat valmistuneet vuosina 2011 2012, eikä heille luonnollisestikaan ole ehtinyt kertyä vielä kovin pitkää valmistumisen jälkeistä työkokemusta.
3 Kuinka kauan yhteensä olet ollut työssä valmistumisesi jälkeen? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Alle 1/2 vuotta 12% 1/2-1 vuotta 28% 1-2 vuotta 21% 2-3 vuotta 17% 3-4 vuotta 11% Yli 4 vuotta 8% En ole ollut työssä valmistumiseni jälkeen 3% Taulukko 2. Kuinka kauan yhteensä olet ollut työssä valmistumisesi jälkeen? Kuinka kauan yhteensä olet ollut nuoriso- ja vapaa-aikaalan työssä valmistumisesi jälkeen? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Alle 1/2 vuotta 25% 1/2-1 vuotta 21% 1-2 vuotta 17% 2-3 vuotta 10% 3-4 vuotta 8% Yli 4 vuotta 5% En ole ollut työssä nuoriso- ja vapaa-aikaalalla valmistumiseni jälkeen 14% Taulukko 3. Kuinka kauan yhteensä olet ollut nuoriso- ja vapaa-aika-alan työssä valmistumisesi jälkeen? Sijoittumiskyselyssä haluttiin selvittää tarkemmin, mihin nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöihin ja tehtäviin valmistuneet ovat sijoittuneet. Selkeästi suurimmaksi tehtäväkentäksi nousi nuorisotilatyö. Muita työllistäviä toimintaympäristöjä olivat mm. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, lastensuojelu, henkilökohtaisena avustajana toimiminen, koulunkäynninohjaus, vammaistyö, koulunuorisotyö sekä kansalais- ja järjestötoiminta.
4 Valitse seuraavista ne nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt ja tehtävät, joissa olet työskennellyt valmistumisesi jälkeen 0,0% 2,0% 4,0% 6,0% 8,0% 10,0% 12,0% 14,0% Asuntolatoiminta Etsivä nuorisotyö 2,0% 2,9% Henkilökohtaisena avustajana toimiminen 6,5% Ikääntyvien ohjaus Kansalais- ja järjestötoiminta 3,6% 4,1% Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 8,6% Koulunkäynninohjaus Koulunuorisotyö Kulttuurinen nuorisotyö 3,4% 4,8% 6,0% Lastensuojelu 7,8% Leiritoiminta Liikunta-ala 0,7% 0,6% Luonto- ja elämystoiminta 2,5% Matkailuala Media- ja verkko-ohjaus/ verkkonuorisotyö Monikulttuurinen työ 0,8% 2,0% 3,2% Nuorisotilatyö 12,7% Nuorisotoimen hallinto Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Perhetyö Projektityö Päivähoito Seurakuntatyö Työpajaohjaus Vammaistyö Yrittäjyys 1,9% 2,7% 2,4% 2,4% 3,6% 2,9% 1,5% 4,8% 0,1% Muu, mikä En ole työskennellyt nuoriso- ja vapaa-aika-alalla valmistumiseni jälkeen 0,7% 4,7% Taulukko 4. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan toimintaympäristöt ja tehtävät, joissa olet työskennellyt
5 Reilu viidennes sijoittumiskyselyyn vastanneista ilmoitti opiskelevansa tällä hetkellä. Heille esitettiin tarkentava kysymys, jossa tiedusteltiin, missä he opiskelevat tällä hetkellä. Opiskelemassavaihtoehdon valinneista 64 % ilmoitti opiskelevansa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa. Kymmenes ilmoitti suorittavansa jotakin muuta ammatillista perustutkintoa ja toinen kymmenes ammatti- tai erikoisammattitutkintoa. Yliopisto-opintoja opiskelemassa ilmoitti olevansa 4 % vastanneista. Avoimia korkeakouluopintoja puolestaan suoritti 3 % opiskelevista. Mikäli olet opiskelija, missä opiskelet tällä hetkellä? 3 % 9 % 10 % 9 % Ammatillinen perustutkinto 4 % Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Avoimet korkeakouluopinnot 64 % Muu, mikä? Taulukko 5. Mitä tutkintoa opiskelet tällä hetkellä? Opiskelevilta tiedusteltiin lisäksi, missä määrin nykyiset opinnot liittyvät nuoriso- ja vapaa-aikaalaan. Suurin osa eli 65 % ilmoitti opintojen olevan saman alan jatko-opintoja. Vajaa viidennes kertoi kyseessä olevan rinnakkaisala. Selvästi pienin joukko eli 16 % kertoi opiskelevansa täysin uudella alalla. Missä määrin nykyiset opintosi liittyvät nuoriso- ja vapaa-aikaalaan? 16 % 19 % 65 % Saman alan jatko-opinnot Rinnakkaisala Kyseessä on selvästi eri ala Taulukko 6. Missä määrin nykyiset opintosi liittyvät nuoriso- ja vapaa-aika-alaan?
6 Sijoittumiskyselyssä haluttiin selvittää, mikä on tutkimuksen kohteena olevista oppilaitoksista valmistuneiden nykyinen työnantaja. Selvästi suurimmaksi työllistäjäksi nousi kunnallinen työnantaja, jonka ilmoitti työnantajakseen 44 % vastanneista. Seuraavaksi suurimpana olivat yksityiset yritykset, joissa työskenteli 2 valmistuneista. Järjestöissä ja yhdistyksissä työskenteli 5 % vastanneista. Mikä on nykyinen työnantajasi? Yksityinen yritys Kunta, kuntayhtymä, kuntien liikelaitos Valtio, valtionyhtiö, valtion liikelaitos Järjestö/ yhdistys Seurakunta Säätiö Vuokratyö Oma yritys, toiminimi tms. Muu, mikä? En ole tällä hetkellä työssä 5 % 2 % 0,3 % 2 24 % 44 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Taulukko 7. Nykyinen työnantaja Vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin nykyinen työpaikka vastaa nuoriso- ja vapaa-aikaalan koulutusalaa. Yli puolet ilmoitti, että nykyinen työpaikka vastaa koulutusalaa erittäin paljon tai melko paljon. Vain reilu kymmenes kertoi, että työ vastaa melko vähän tai ei ollenkaan opiskeltua alaa. Missä määrin nykyinen työpaikkasi vastaa koulutusalaasi? 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Erittäin paljon 34% Melko paljon 19% Jossain määrin 11% Melko vähän 6% Ei lainkaan 7% En ole tällä hetkellä työssä 23% Taulukko 8. Missä määrin nykyinen työpaikka vastaa koulutusalaa?
7 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon valmistuneita pyydettiin kertomaan, kohdentuuko heidän työpanoksensa ennaltaehkäisevään vai korjaavaan lapsi- ja/tai nuorisotyöhön. Selkeästi suurin osa eli 29 % ilmoitti työskentelevänsä pääsääntöisesti ennaltaehkäisevässä työssä nuorten parissa. Ennaltaehkäisevää työtä lasten parissa kertoi tekevänsä 15 % vastanneista. Korjaavaa työtä lasten ja nuorten parissa ilmoitti tekevänsä 17 % kyselyyn vastanneista. Miltei 40 % ilmoitti, ettei työskentele lasten ja nuorten parissa. Tätä voi selittää se, että vastaaja ei miellä kaikkia tehtäviä lasten ja nuorten kanssa tehtäväksi työksi, tästä esimerkkeinä kansalais- ja järjestötoiminta, työpajaohjaus ja vammaistyö. Huomioitavaa on myös se, että koulutus antaa laajat tiedot vapaaajanohjaukseen, jolloin työskentely myös muiden ikäryhmien kuin lasten ja nuorten parissa korostuu. Tästä esimerkkinä ikääntyvien ohjaus, joka on koko ajan kasvava työkenttä ja näkyy myös tämän tutkimuksen tuloksissa. Tällä hetkellä työpanokseni kohdentuu pääsääntöisesti 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% ennaltaehkäisevään työhön lasten parissa 15% ennaltaehkäisevään työhön nuorten parissa 29% korjaavaan työhön lasten parissa 6% korjaavaan työhön nuorten parissa 11% en työskentele lasten ja nuorten parissa 39% Taulukko 9. Tämän hetkisen työpanoksen kohdentuminen ennaltaehkäisevään ja korjaavaan työhön. Yhteenvetona voidaan todeta, että nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin työelämään ja suurin osa on työllistynyt koulutusalaansa vastaavaan työtehtävään. Useille sijoittumiskyselyyn vastanneista perustutkinto on antanut erinomaisen pohjan lähteä hankkimaan lisäoppia saman tai rinnakkaisalan jatko-opintojen kautta.