Kaavoitus ja ympäristö Pohjois-Espoossa (Af 28.10.2010) Yleisökysymykset ja vastaukset Kalajärven kallio Miksi Kalajärvenkalliota nyt rakennetaan? Kalajärvenkallio on niin arvokas paikka, ettei sitä saa rakentaa. Onko kansalaismielipiteellä mitään merkitystä? Vastaus 1: Varmasti on arvoa ja arvostetaan kansalaismielipiteitä ja yhteydenpitomuotoja on paljon. Muutama vuosi sitten, tehtiin aikamoinen muutos myös kaavoituksessa. Kaavasta tehdään ensin valmisteluaineisto, emme tee valmista luonnosta, vaan määritellään suuntaviivat, sitä ei tehdä tarkasti vaan paljon jätetään auki. Tällä nimenomaan halutaan saada paljon laajempi kansalaismielipide kuin ennen; vasta sitten syntyy kaavaehdotus virkamiesten ja arkkitehtien pöydällä. Vastaus 3: Monesti on käsitys, että ei kuunnella, ainakaan riittävästi, syntyy useista kohteista; laajemmista tielinjauksista, rakennusoikeuksista, viheralueista ym. Kaavoja tehdään pitkällä tähtäimellä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin tulevaisuuteen. Halutaan painottaa, ettei tehdä vain tämän hetken tarpeisiin. Aina ei löydy sellaista ratkaisua, joka olisi jokaisen kannalta se ideaali. Kalajärvenkallion kaava-alueella on paljon kaupungin maata. Alue on käyty hyvin huolella läpi. Minun käsitykseni mukaan kaavan lopputulos tulee olemaan itse järven kannalta hyvä ja jopa paranee. Nyt tehdään paljon veteen liittyviä selvityksiä, mitään massiivista rakentamista ei tule, tulee vain lisää pientaloja niiden lisäksi mitä siellä nyt jo on. Järven eteläpuolelle ei olla menty eikä siitä ole mitään suunnitelmia. On katsottu järven pohjoisnurkkaa ja länsipuolta. Nyt katsotaan mikä on palaute, kun kaikki materiaali saadaan. Kalajärvenkallion kaavan dokumentaatiossa mainitaan järviselvitys. Miten se etenee? Yksi selvitys koskee Kalajärven valuma-aluetta. Tämä selvitys ei ole vielä valmis. Luultavasti siihen pyydetään kaupungin sisältä ja muualtakin palautetta eli tehdään selvitys hyvällä tavalla. Selvitys tehdään järven koko valuma-alueen osalta huomioon ottaen tuleva maankäyttö. Tämä on irrotettu omaksi projektikseen. Kaava tulee odottamaan, kunnes tämä selvitys on tehty. Kalajärvenkallion asukkaat ovat jättäneet adressin, noin 600 vastustavaa nimeä; miten nämä huomioidaan jatkokäsittelyssä? Vastaus 1: Kalajärvenkallion kaavan valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 3.12.2007-7.1.2008 ja siitä on pidetty asukastilaisuus 13.12.2007. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.8.-7.9.2010. Kaava on nähtävillä, juuri siksi, että saataisiin tietää asukkaiden ja maanomistajien ja muiden tahojen mielipiteet ja näkemys kaavasta. Nähtävillä olo aikana selvitetään järventila. Nyt odotetaan palautteita. Kalajärvenkallio on erittäin ajankohtainen aihe, mutta kaavaprosessi on hidas. Kaikkea palautetta ei ole vielä saatu. Todennäköisesti aikaisintaan keväällä meillä on jonkinlainen käsitys
siitä, mitä pitää kokonaisuuden kannalta tehdä. Nyt tehdään valuma-alueselvitys. Tässä vaiheessa ei tiedetä enempää kuin mitä ehdotusvaiheessa. Vastaus 3: Asukaspalautteen merkitys kaavan valmisteluaineistovaiheessa on tärkeää. Mitä aikaisemmin palauteta saadaan, sitä paremmin se voidaan ottaa huomioon. Ja juuri sitähän varten kaava laitetaan esille ja selvityksiä tehdään, että jos jotain ilmenee, se vaikuttaa suunnitteluun. Vastaus 1: Vastaus 3: Osa Kalajärven kallioista kuuluu suojelualueeseen ja osalla aluetta suunnitellaan rakentamista; mitä eroa näillä alueilla on, miksi osa suojellaan ja osa aiotaan rakentaa? Ei niillä käytännössä juuri mitään eroa olekaan. Kun suojelualueita aletaan valmistelemaan, täytyy olla yhteisymmärrys siitä, että mitä alueet suojellaan ja mitkä menee muuhun käyttöön. Ympäristökeskuksen puolesta koko alue olisi voitu suojella, mutta aluetta kohtaan oli muitakin intressejä. Espoo omistaa maa-alueet kokonaisuudessaan. Meillä on valtava paine, että kaupunki pystyy luovuttamaan omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettuja tontteja. Virkamiesten tehtävänä on valmistella, että mistä kohdilta niitä voitaisiin osoittaa ja kuinka paljon. Alussa kun Kalajärjen kallion ensimmäisiä luonnoksia käytiin läpi, niin silloin oli tulossa tontteja paljon laajemmalle alueelle, kuin mitä nyt on ehdotuksessa. Tätä vielä katsotaan ja arvioidaan kaupungin eri näkemyksiä; aika näyttää mitä siitä lopulta tulee. Siellä tulee olemaan erittäin hyviä asuntopaikkoja; kohtuullisen väljälle alueelle tulisi muutamia taloja. Aikanaan tontit luovutetaan rakentajille normaalin menettelyn mukaan (arvonnalla). Asutuksen läheisyydessä olevien viheralueiden kaavoitus on luottamushenkilöiden tuska ja siinä törmätään lähes aina samaan ongelmaan: kyseinen alue on aina joidenkin ihmisten lähiviheraluetta ja koetaan sellaisinaan äärettömän tärkeiksi (yhtään väheksymättä Kalajärvenkallion luontoarvoja). Asukkaat yleisesti ottaen toivovat juuri oman lähimetsän säilyttämistä ja rakentamista "jonnekin muualle". Lautakunnan täytyy yrittää katsoa kokonaisuutta laajemmalla alueella. Kunnallistekniikka ja jätevedet Bodom -järven pohjoispuolelle Vihermäen alueelle hakattiin vesi- ja viemäritolppia pari vuotta sitten. Miten se projekti etenee? Aina kun kaupunki rakentaa, on mukana korvamerkittyä rahaa. Viiskorven alue on tarkoitus rakentaa, suunniteltu vesi- ja viemärilinja Vihermäen kautta Kaisankotiin asti. Tämä projekti on yhtenä hankkeena mukana, kun rakennusohjelmia päivitetään. Myös Kaisankodin kehittäminen ajaa siihen suuntaan. Mitä määräyksiä pohjavesialueilla on jätevesien käsittelystä? Tärkeillä pohjavesialueilla on jätevesien imeyttäminen kielletty.
Vihermäki, tuleeko vesi- ja viemäri sinne vai ei? Onko tähän asiaan nyt vaikuttanut se, että Espoon veden ja HSY:n välillä työnjako ei ole oikein selvä? Alue, mikä pitää ottaa huomioon on tietysti nyt laajentunut. HSY on uusi organisaatio ja heillä on siirtymävaihe omassa organisaatiossaan. Ei tilanne ole ratkaisevasti muuttunut. Espoo maksaa omasta puolestaan myös näistä hankkeista, kuten ennenkin ja tulee vastaan, jos muiden rahoitusta puuttuu. Meillä on hyvä yhteistyö HSY:n kanssa. Tiet Vihdintie on ruuhkainen aamuisin ja iltaisin. Minkä strategian Espoo aikoo ottaa tämän tie osalta, ottaen huomioon, että Pohjois-Espoon asukaslukua ollaan näin dramaattisesti kasvattamassa? Painopisteenä Espoon suunnalla on, että saataisiin vauhtia Vihdintien parantamiseen ja sen vetokykyä saataisiin paremmaksi. Kalajärven kohdalla se tarkoittaa mm. rinnakkaistien rakentamista, jotta Kalajärvi II kaavan alueelle päästään merkittävästi rakentamaan. Alueelle on tehty mm. merkittävän kokoinen varaus kaupallisille palveluille. Kauppaliikkeet ovat jo osoittaneet kiinnostusta, mutta mitään ei ole vielä päätetty. Vastaus 1: Miten Espoo tulee varmistamaan Kehä 2:n jatkamisen Vihdintielle? Kaikissa Espoon omissa lausunnoissa on Kehä 2:sta kiirehditty ja nähty sen merkitys. Se on yksi Vihdintien suunnasta tulevan liikenteen kannalta tärkeä reitti. Ensimmäisenä tapahtuu muutoksia Konalan kohdalla, jossa Vihdintietä aiotaan parantaa. Tarkempaa aikataulua Kehä 2:n jatkamiselle Turuntieltä on vaikea antaa. Lausuntokierroksilta on tullut palautetta mm. Helsingiltä, joka haluaisi merkittävästi kaventaa sitä. Espoossa ollaan toisaalta sitä mieltä, että kaventamisella saavutetut säästöt olisi jokseenkin pieniä, koska osa tiestä joudutaan rakentamaan mm. tunneleihin. Vihdintien ja Hämeenlinnantien välillä tilanne on kylläkin hiukan toinen. Espoon liikennesuunnitelmissa on myös paljon joukkoliikenne- ja ratahankkeita: metro, kaupunkirata, raidejokeri, jne. Näiden tärkeys ja aikataulut vaikuttavat mm. Kehä 2:n toteutukseen. Kaavoitus Vastaus 1: Mikä on Antinmäen kaavan kohtalo? Siellä on maankäyttösopimusneuvottelut käynnissä. Maankäyttösopimusten tekoon on saatu jonkin verran lisäresursseja. Asiaa on kiirehditty, että kaava saadaan valmiiksi, eikä jatko jää roikkumaan ja odottamaan. Pitäisikö Pohjois-Espoon kaavahankkeet jäädyttää, kunnes Vihdintien kehittämisestä on selvä suunnitelma?
Kaikki eri tahoilla tehtävä suunnittelutyö liittyy toisiinsa; jos ei ole asemakaavoitus suunnittelua niin ei ole muutakaan. Teknisessä keskuksessa on alkamassa suunnittelutyö osalle matkaa Vihdintielle sen parantamiseksi. Nyt haarukoidaan kuinka suuri alue otetaan suunnitteluun. Tällaiset suunnittelut eivät käynnisty, ellei ole perusteluita (=asemakaavaa), miksi parannuksia tarvitaan. Rakentaminen ja teiden parantaminen etenevät rinnakkain. Vastaus1: Velskolan alueelle seurakuntayhtymän alueelle on tullut rakennusoikeutta, mutta kuinka on mahdollista, että yksityisen ihmisen maista on tehty virkistysaluetta, jonne ei enää koskaan saa lupaa rakentamiselle? Nykyinen tai edellinen lautakunta ei ole muuttanut Velskolassa alueita virkistysalueiksi vaan ne ovat aikanaan tulleet yleiskaavan mukana, joka muodostaa pohjan asemakaavoitukselle. Toki yleiskaavasta voidaan hiukan poiketa, mutta silloin hankitaan selvityksillä lisätietoja ja näkemyksiä. Tänä päivänä erityisesti haetaan, mikä on toimivan kyläyhteisön koko. Tarkemmin ei pysty sanomaan ilman konkreettisia tietoja. Sitä pitäisi tarkemmin tiedustella virkamiehiltä. Kaavoituksessa käydään keskustelua virkistys- ja asuinalueiden välillä molempiin suuntiin. Yleiskaavan asuin-pientaloalueita muutetaan useinkin viheralueiksi, koska yleiskaavan tekemisen aikoihin ei tehty luontoselvityksiä lainkaan. Nepperi II:n kaavaa on kovasti odotettu. Millä perusteella kaavoitusjärjestys tehdään? Miksi mieluummin kaavoitetaan rakennusliikkeille ja yrityksille kuin yksityisille asuinrakennuksille? Lähtökohtana on asukkaiden ja maanomistajien toiveet. Suosituksena on, että jos omalle alueelleen haluaa kaavaa toi jotakin lisää, niin silloin asia kannattaa laittaa vireille. Virkamiehet tuovat kullekin valtuustokaudelle valmistellun kokonaisuuden, että mitä ja missä kaavoitettaisiin, ottaen huomioon resurssit. Kaikki hankkeet eivät kuitenkaan aina etene samaan tahtiin. Nepperi II:lle on nyt saatu resurssi, suunnittelija, joka alkaa nyt työstämään sitä eteenpäin. Valmisteluaineisto voisi olla vuoden sisällä nähtävillä. Mikä on Ketunkorven alueen tilanne? Se on työohjelmassa ensimmäistä kertaa, asukkaiden aloitteiden perusteella. Epävirallinen suunnitelma on jo olemassa. Keväällä 2011 ensimmäinen virallinen versio tullee nähtäville. Luonto Maantiesuolaus Kehä III:lla ja Pohjois-Espoossa yleensä on liian runsasta, koska täällä on varsin merkittäviä vesistöjä; suolaus todennäköisesti pilaa Pohjois-Espoon järvet. Miten suolaus vaikuttaa pohjavesiin, onko selvitetty pohjaveden muodostusalue ja miten pohjavesi vaikuttaa Matalajärven tilaan? Kun saadaan selville, miten pohjavesi liikkuu maan alla, tehdään selvitys. Nyt asiaa ei tiedetä. Matalajärvi on luultavasti hyvin lähderiippuvainen järvi. Matalajärvestä ollaan tekemässä
valuma-alueselvitystä, tarkastetaan mitä tulee ojista eli pinnalta valuva vesi. Tähän osataan puuttua. Kun aikoinaan Pitkäjärven alla mennyt viemäri nostettiin rannalle, ehdotettiin jo silloin, että siinä olisi hyvä pohja Pitkäjärven ympäri kiertävälle reitille. Se olisi hieno paikka ulkoiluun. Pitkäjärven ulkoilureitti on nimenomaan huomioitu tekeillä olevassa Espoonjokilaakson esiselvityksessä. Yritetään etsiä sopivaa viherkäytävää. 550-suojelualueista. Kalajärvenkallion suojelualue, mitä luontoarvoja siihen liittyi, millä kriteereillä se suojeltiin? Kalajärvenkallio on aika karua pääosin, kallio on aika korkealla yli 75-80 metriä merenpinnan yläpuolella, siellä on hyvin säilynyttä, hyvin vanhaakin pohjois-espoolaista metsää. Alueen arvoa lisää se, että näin saadaan laajempi viheryhteys, joka jatkuu Vantaan puolelle ja Espooseen se jatkuu etelään päin. Tärkeä metsäalue, viimeisiä yhteyksiä Vantaan suuntaan. Kuuluuko Kalajärvi suojelualueeseen? 550-suojelualueet ovat metsäalueita, niihin ei kuulu vesistöjä. Kulkeeko siellä hirvieläinreittejä tai muiden eläinten reittejä? Ei ole enempää tutkittu, mutta todennäköisesti kulkee aika paljon eläimiä. Missä eläimet kulkevat, selviää jonkin verran tiemerkinnöistä esim. riskikolaripaikat ja hirvimerkit kertovat jotain eläinten liikkumisesta. Gobbackan kaavassa on merkitty säilytettäväksi pieni Karpalosuo; säilyykö se, kun ympärille rakennetaan? Se riippuu tosi paljon siitä, että kuinka pintavedet johdetaan. Jos vesitasapaino pystytään säilyttämään niin suo pysyy kunnossa; käytännössä se on mahdollista kyllä. Odilampi on kasvamassa hyvää vauhtia umpeen, ainoastaan uimarannan kohdalta se pysyy auki; tehdäänkö asialle jotakin jo? Ympäristökeskus teki selvityksen Espoon järvien tiloista pari vuotta sitten ja siinä todettiin Odilammen huono tilanne, mutta kun kunnostustarvetta selvitettiin niin tärkeimmät järvet mitä ensi vuoden alusta ympäristökeskus huomioi, ovat Siikajärvi ja Pitkäjärvi. Odilammen omakotiyhdistys on ajanut Odilammen kunnostusta 5 vuotta ja kaikki asiaan vaikuttavat henkilöt on soitettu läpi. Alussa Odilampi oli kunnostuslistan kärjessä, mutta nyt tuntuu, että kaikki muut kohteet ovat menneet ohi. Onko Odilampi unohdettu kokonaan?
Vastaus 1: Kaupunkisuunnittelulautakunta jakaa huolen, että meillä on erittäin arvokkaita vesistöjä, joiden tila ei täytä niitä vaatimuksia mitä pitäisi olla. Valtuusto näkökulmasta asiaan pitäisi pystyä vaikuttamaan ja on tärkeää, että saadaan palautetta kunnostustarpeista. Asemakaavoituksen myötä järven tila kartoitetaan (kuten esimerkiksi Kalajärvenkallio) ja samalla selvitetään mitä voidaan tehdä (Odilammella on rakennuskaava). Rakentaminen Mitä maksaa Radon purkki? Radon purkki maksaa 43 euroa. Niipperinpellon siirtolapuutarha-alue on lähdössä ehkä vauhtiin, mutta nyt on käännetty asia toisinpäin: ennen rakensivat alueen vuokraajat vastaavan alueen, ja nyt ei. Nyt talot tulevat valmiina myyntiin. Vastaavissa kohteissa muualla hinta on noussut omakotitalon hintaluokkaan. Alue on kaupungin maata. Rakentamisesta on tehty sopimus GB Group Oy :n kanssa. Tällaisia siirtolapuutarha-alueita tulee muitakin Espooseen. Tehdään näitä alueita vähän erilaisilla konsepteilla. Voiko Radonia mitata ennen rakentamista maaperästä? Ei oikeastaan voi. Perustusratkaisu on olennainen. Ei kannata mitata ennen kuin rakentaminen on aloitettu. Mitä on ryhmärakentaminen? Onko se gryndaamista? Kyllä kai erilaisia tapoja on, mutta voi olla niin, että omistaja rakentaa osan talosta tai että ryhmä ihmisiä alkaa yhdessä toteuttamaan kohdetta. Mitkä asiat näkyvät lähiaikoina työkohteina konkreettisesti maastossa? Monta kaavaa on valmistumassa ja niiden toteutumissuunnittelu on alkamassa, kunhan vain saadaan ensin maankäyttösopimukset tehdyiksi ja kaavat vahvistettua. Perusmäen kadut ja tiet Gobbackan koulupolku Kalliolaakson puisto Juvanmalmintien jatke (Vihdintien liittymä vielä puuttuu) Kommentit Valtuustosopimuksessa sanotaan asukasdemokratiasta, että valtuusto haluaa lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Selvitetään miten asukasfoorumitoiminta on lähtenyt käyntiin, onko
se riittävä, halutaan järjestää lisää tilaisuuksia. Kaikki yhteydenotot ovat tervetulleita siitä, miten asukkaiden ääni saadaan paremmin kuuluviin. Viherpalveluiden toteutumiselle on tosi paljon vaikutusta, että saadaan asukkailta aloitteita ja palautetta (esim. Gobbackan koulupolku). Vanhakartanon Omakotiyhdistys on lukuisia kertoja kiinnittänyt lausunnoissaan huomiota siihen, että osassa kaavoista ei olla juurikaan noudatettu yleiskaavaa vaan kaavat paisuvat kuin pullataikina.