1 A. TAUSTATIEDOT Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella tehtiin ehkäiseviä kotikäyntejä 75-vuotiaille vuonna 2008 yhteensä 175. Heistä naisia oli 101 ja miehiä 74 (Kuvio 1.). Kotikäynneistä 38 tehtiin Alahärmässä, 31 Evijärvellä, 54 Kauhavalla, 22 Kortesjärvellä sekä 30 Lappajärvellä. Kotikäynnistä kieltäytyi 4 alahärmäläistä, 14 kauhavalaista, 4 lappajärveläistä ja 3 kortesjärveläistä. Evijärvellä kaikki ottivat kotikäynnin vastaan. Kotikäynnit vuonna 2008 Naisia; 101 Miehiä; 74 Kuvio 1: Vuonna 2008 tehdyt ehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Onko teillä lapsia? 89 % 1 Kuvio 2: Onko teillä lapsia? 75-vuotiaista 11 prosentilla ei ollut lut lapsia. 89 prosentilla oli yksi tai useampi lapsi (Kuvio 2.). Taval- lisimmin haastatelluilla oli 3 lasta. Suurin lasten määrä oli 7 ja pienin 1. Kuvio 3 kertoo, missä asui haastateltavan asuinpaikaltaan lähinnä oleva lapsi. Yli puolella haastahaastateltava itse. Kahdeksalla telluista (6) asui ainakin yksi lapsi samalla paikkakunnalla kuin prosentilla lähin lapsi asui naapurikunnassa ja yhdeksällä prosentilla Etelä-Pohjanmaan alueella. 19 prosentilla lähin lapsi asui kauempana kuin Etelä-Pohjanmaalla. 3 prosenttia ei kertonut, missä lähin lapsista asuu.
2 6 Missä asuu lähin lapsistanne? 8 % 9 % 19 % 3 % Kuvio 3: 75-vuotiasta lähinnä asuvan lapsen asuinpaikka. B. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Kenen kanssa asutte? 58 % 28 % 14 % Yksin Puolison kanssa Jonkun muun kanssa Kuvio 4: Haastateltujen 75-vuotiaiden taloudet. Hieman yli puolet (58 %) haastatelluista 75-vuotiaista asui puolison kanssa (Kuvio 4.). Yksin asuvia oli 28 prosenttia. 14 prosenttia ilmoitti asuvansa jonkun muun kanssa. Heistä 11:n kanssa asuu puolison lisäksi poika (9 mainintaa), tytär tai puolison veljen poika. Pojan kanssa asuu kuusi henkiveljen, siskon, pojanpojan tai veljen les- löä, tyttären kanssa kaksi ja jonkun muun henkilön, kuten ken kanssa, yhteensä viisi henkilöä. Kuvio 5. selvittää 75-vuotiaiden asumismuotoja. Tavallisinta oli asua omakoti- tai maalaistalossa. Näin olikin 83 prosentin kohdalla haastatelluista. 12 prosenttia asui rivi-, luhti- tai paritalossa. Vain neljä prosenttia 75-vuotiaista asui kerrostalossa. Heistä kaksi prosenttia asui talossa, jossa oli hissi ja kaksi prosenttia talossa, jossa ei ollut hissiä. Muita asumismuotoja haastatelluilla ei ollut.
3 Missä asutte? 83 % 1 Omakoti-tai tai maalaistalossa Rivi-, luhti-tai paritalossa Kerrostalossa, hissi Kerrostalossa, hissitön Kuvio 5: Haastateltujen 75-vuotiaiden asumismuodot. 55 prosentilla 75-vuotiaista oli asunnossaan portaita (Kuvio 6.). Hieman alle puolet haastatelluista kertoi, että heidän asunnoissaan ei ollut portaita. Ongelmia portaiden käytössä koki 15 prosenttia kaikista haastatelluista. Suurimmalla osalla portaiden käyttö oli ongelmatonta (Kuvio 7.). Haastatelluista 75-vuotiaista 26 (15%) kuvaa ongelmia portaiden käytössä. Heistä 18:n ongelmat liittyvät jalkojen kipuihin, arkuuteen, polvi- tai lonkkavaivoihin. Kolme haastateltua vastaa ongelmien johtuvan ympäristöstä, portaat ovat kapeat, jyrkät tai liukkaat. Kaksi henkilöä mainitsee tarvitsevansa kaiteen ja yksi henkilö kertoo joutuvansa levähtämään välillä. Kaksi henkilöä sanoi, että heillä on ongelmia portaiden käytössä, muttei maininnut millaisia. Onko asunnossanne portaita? 55 % 45 % 7 Liittyykö portaiden käyttöön ongelmia? 15 % 14 % mainintaa mainintaa Kuvio 6: Portaita 75-vuotiaiden asunnoissa. Kuvio 7: Ongelmia portaiden käytössä. 75-vuotiaiden asunnot olivat varustelutasoltaan pääasiassa hyvin nykyaikaisia (Kuvio 8.). Esimeroli vain muutaman haastatellun asunnossa. Yhdellä heistä ei ollut vesijohtoa sisälle, sisäwc:tä, viemäriä, suihkua eikä sisäsaunaa. Hänellä kuitenkin oli sähkö, sähköhella, puulämmitteinen uuni sekä sähköhella. Kahdella haastatellulla ei ollut suihkua eikä sisäsaunaa, mutta heillä molemmilla oli ulkosauna. Yhdeltä haastatellulta puuttuivat sähköhella kiksi sähkö oli kaikilla. Suuria puutteita sekä puulämmitteinen uuni. Sisäsauna oli 89 prosentilla vastaajista ja ulkosauna 22 prosentilla. Osalla haastatelluista oli sekä sisä- että ulkosauna. Kylpyammeita oli 75-vuotiaiden asunnoissa enää hyvin vähän, vain kuudella prosentilla. Puulämmitteinen uuni, takka tai muu tulisija oli hieman yli puolella haastatelluista.
4 Vesijohto sisälle SisäWC Viemäri Suihku Kylpyamme Sisäsauna Ulkosauna Sähkö Sähköhella Puulämmitteinen uuni Onko asunnossanne? 6 % 2 55 % 99 % 99 % 99 % 97 % 89 % 100 % 99 % Kuvio 8: Asunnon varustelutaso. Asumisturvallisuuteen liittyvien seikkojen huomioiminen 75-vuotiaiden haastateltujen asunnoissa käy ilmi kuviosta 9. Suurimmalla osalla kunnossa olivat seuraavat asiat: sähkölaitteiden ja johtojen kunto (99 %), valaistus sisällä (98 %), päivittäin ittäin tarvittavat käyttöesineet helposti saatavilla (97 %), toimiva ja oikein sijoitettu palovaroitin (95 %), valaistus ulkona (93 %), kulkuväylät ulkona kunnoshätänumero puhelimen lähellä (8) sekä tukeva emännän- sa (89 %), matalat kynnykset (83 %), jatkos tai taloustikkaat. Alle puolella oli huolehdittu kuntoon portaiden kaiteet (46 %), liukuesteet saunan ja pesutilojen lattioilla (46 %), kompastumis- tai liukastumisvaaraa aiheuttavat matot (44 %) sekä liukkaat lattiat (39%). Hätänumero Palovaroitin Sähkölaitteet ja -johdot Käyttöesineet Emännänjatkos Liukkaat lattiat Matot Kulkyvälylät sisällä Liukuesteet pesutiloissa Kynnykset Kaiteet Valaistus sisällä Valaistus ulkona Kulkuvälylät ulkona Onko huomioitu asumisturvallisuus? 8 95 % 99 % 97 % 75 % 39 % 44 % 95 % 46 % 83 % 46 % 98 % 93 % 89 % Kuvio 9: Asumisturvallisuuden vaikuttavien seikkojen huomioiminen.
5 Miltei jokainen haastatelluista 75-vuotiaista oli tyytyväinen nykyiseen asuntoonsa. Heistä 66 % oli hyvin tyytyväisiä ja 33 % melko tyytyväisiä. Asuntoonsa tyytymättömiä oli kolme henkilöä (2%). Syitä tähän oli, että asunto on kaukana, lämmin vesi on toisinaan poissa ja asunnossa on kosteus- vaurioita, joista tulee hengitystieoireita. Tyytyväisyys asuntoon Hyvin tyytyväinen 66 % Melko tyytyväinen 33 % Melko tyytymätön Hyvin tyytymätön 0 % Kuvio 10: Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon. Kuvio 11 kuvaa tehtyjä kotona asumista helpottavia kiinteitä muutostöitä 75-vuotiaiden haastateltujen kodeissa. Yleisimmin oli tehty kynnysten poistoja (1), tukikaiteiden asennuksia (10 %), sängyn korotuksia (7 %), WC-istuimen korotuksia (6 %) sekä ammeiden poistoja (6 %). Muutaman prosentin kohdalla oli tehty ovien levennys, valaistuksen parantaminen tai asennettu luiska. Haastatelluista 75-vuotiaista 14 henkilön (8%) kotona oli tehty joku muu asunnonmuutostyö. Näitä olivat keittiön uusiminen (4 mainintaa), kylpyhuoneremontti (3), lämmityksen muuttaminen (2), lattian uusiminen, valmius leveämmälle WC-ovelle, rappujen uusiminen, luiskien asentaminen kynnyksiin, apinapuun ja pumppusängyn hankkiminen. Kolme henkilöä mainitsi asioiden olevan hyvin; kaikki on kunnossa, asunto on uusi tai siinä on huomioitu rakennettaessa taessa esteettömyys. Osalla haastatelluista kotona tehtyjä muutostöitä oli useampia. Toisilla muutostyöt olivat yksittäi- siä, kuten esimerkiksi kynnysten poisto. Vähän yli puolet haastatelluista (66 %) ei vastannut tähän kysymykseen, joten heidän kodeissaan ei muutostöitä ollut tehty.
6 Tehdyt asunnonmuutostyöt mainintaa Muu WC-istuimen korotus Sängyn korotus Ovien levennys Valaistuksen parantaminen Luiska portaiden tilalle /viereen Tukikaiteiden asennus Ammeen poisto Kynnysten poisto 8 % 6 % 7 % 10 % 6 % 1 66 % Kuvio 11: Tehdyt kotona asumista helpottavat muutostyöt. 71 prosenttia haastatelluista ei kaivannut tällä hetkellä kotiinsa mitään muutostöitä (Kuvio 12.). 12 prosenttia jätti vastaamatta atta tähän kysymykseen, joten todennäköisesti hekään eivät tarvinneet muutostöitä. Muutostöiden tarvetta olikin 75-vuotiaiden kodeissa melko vähän. Tavallisimmat tarvittavat muutostöiden kohteet olivat tukikaiteiden asennus sekä WC-istuimen korotus. Valaistuksen parantaminen, ammeen poisto, luiskan rakentaminen, ovien leventäminen ja sängyn koroprosenttia kertoi tarvitsevansa jonkin muun muutostyön tai kor- tus saivatkin lähinnä vain muutamia mainintoja. Haastatelluista 75-vuotiaista viisi jauksen asuntoonsa. Näitä olivat lämmityksen uusiminen (3 mainintaa), intaa), kylpyhuoneremontti (3), wc:n muutostyöt (3), uuden ulko-oven (2) sekä rappusten liukuesteet. Tarvittavat asunnonmuutostyöt Ammeen poisto Tukikaiteiden asennus Luiska portaiden tilalle /viereen Valaistuksen parantaminen Ovien levennys Sängyn korotus WC-istuimen korotus Muu En kaipaa muutoksia mainintaa 8 % 3 % 5 % 1 7 Kuvio 12: Tarvittavat asunnonmuutostyöt.
7 Kuviosta 13 ilmenee keneltä haastatellut 75-vuotiaat saivat tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Useat mainitsivat tuen antajiksi useammankin tahon. Apua tai tukea saatiin tavallisimmin puolisolta (55 %) ja / tai lapsilta (55 %). 12 prosenttia haastatelluista kertoi saavansa apua tai tukea sukulaisilta tai ystäviltä. 10 prosenttia sai apua naapureilta. Yksittäisiä mainintoja saivat lisäksi järjestöt ja yksityiset yrittäjät. Haastatelluista 75-vuotiaista kolme prosenttia mainitsee saavansa apua tai tukea kotona asumien liittyvissä asioissa jostain muualta. Näitä olivat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ja kuntien viran- haltijat (3 mainintaa), työttömät ja Itäkylän siivousrengas. Seitsemän prosenttia haastatelluista kertoi, että ei saa apua keneltäkään kotona asumiseen liittyvissä asioissa. Heistä 12 henkilöä sanoi, ettei tarvitse apua ja yksi ei maininnut syytä, miksi ei saa seen apua. Keneltä tukea kotona asumiseen? 55 % 55 % 1 10 % 3 % 7 % Puoliso Lapset Sukulaiset /ystävät Naapurit Järjestöt Yksityinen yrittäjä Muu En keneltäkään Kuvio 13: Mistä tukea ja apua kotona asumiseen liittyvissä asioissa? 75-vuotiailta kysyttiin pelkäävätkö he turvallisuutensa puolesta kotona /pihapiirissä (Kuvio 14 a.). 97 prosenttia ei pelännyt. Kaksi prosenttia haastatelluista koki pelkoa. Pelkäämisen syitä olivat yksinäisyys, syrjässä asuessa kulkijat ja kaupustelijat, valojen puuttuminen sekä kaatumisen pelko tai avun kutsuminen hätätilanteessa, kuten esim. tulipalon sattuessa. 97 % Pelkäättekö kotona tai pihapiirissä? mainintaa Kuvio 14 a: Pelkääminen kotona /pihapiirissä.
8 Pelkäättekö kodin ulkopuolella liikkuessa 94 % tai liikenteessä? 5 % mainintaa Kuvio 14 b: Pelkääminen kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä. 94 prosenttia haastatelluista ei pelännyt turvallisuutensa puolesta kodin ulkopuolella liikkuessa /liikenteessä, mutta 5 prosenttia pelkäsi (Kuvio 14 b.). Pelkäämisen syitä olivat liikenteen kova vauhti ja pyöräillessä isojen autojen ajaminen läheltä, turvattomuus esim. Seinäjoella käydessä, pimeys, lähtemisen vaikeus erityisesti omalla autolla, rajoittunut kuulo ja kävely sekä ohikulkijoi- den pahat aikeet. Haastatelluista 75-vuotiaista 80 prosentilla oli käytössään lankapuhelin (Kuvio 15.). 78 prosentilla oli kännykkä. Useimmilla oli siis käytössä sekä lankapuhelin että kännykkä. Kahdeksalla prosentilla käytössä oli internet ja viidellä prosentilla sähköposti. Niiden käyttö oli siis melko vähäistä. Viestintävälineiden käyttö 80 % 78 % 8 % 5 % Lankapuhelin Kännykkä Internet Sähköposti Kuvio 15: 75-vuotiaiden viestintävälineiden käyttö. Haastatelluista 75-vuotiaista seitsemän prosenttia kertoi, millaisia vaikeuksia heillä on viestintävälineiden käytössä. Kännykän käytössä vaikeuksina oli, ettei sitä osata käyttää (4 mainintaa), laite ja näppäimet olivat liian pieniä (2 mainintaa), ettei sitä haluta käyttää, ja että se oli harvoin päällä. Lankapuhelimen käytössä hankaluutena oli kuulo ja käden väsyminen sairauden vuoksi. Internetin käyttö onnistui toisen henkilön avustamana yhdellä haastatelluista. Sähköpostin käyttämisessä
9 Kävellen Pyörällä Omalla autolla Sukulaisten /tuttavien kyydissä Julkisilla kulkuneuvoilla Palvelulinjalla /asiointikuljetuksella Taksilla Muuten En juuri poistu kotoa Tarvitsee kuljetuspalvelua Tavalliset liikkumistavat 6 % 5 % 1 3 % 19 % 29 % 40 % 66 % Kuvio 16: Tavalliset liikkumistavat 2 kilometriä pitemmillä matkoilla. vaikeudeksi yksi haastateltu kertoi, että kone oli hajonnut, ja hän oli luopunut uuden ostamisesta vähäisen tarpeen vuoksi. Kuvio 16 esittelee haastateltujen 75-vuotiaiden tavallisesti kaksi kilometriä pitempien matkojen kulkemiseen käyttämät liikkumistavat. Yksi haastateltu on voinut mainita useammankin vaihtoehdon. Tavallisin liikkumistapa on omalla autolla itse ajaen (66 %). 40 prosenttia haastatelluista pyöräilee ja 29 prosenttia kävelee. 19 prosenttia matkustaa sukulaisten tai tuttavien kyydissä. Julkisia kulkuneuvoja (bussia ja junaa) käyttää kuusi prosenttia, taksia viisi prosenttia ja palvelulinjaa /asiointikuljetusta tusta käyttää kaksi prosenttia. Muita liikkumistapoja toi esille 11 prosenttia vastaajisn (9 mainintaa), kimppakyyti (4), trakto- ta. Kulkemistapoja olivat puolison kyydissä matkustaminen rilla ajaminen (4) ja mopolla ajaminen (2). Yksittäisiä mainintoja olivat potkupyörällä, mopoautolla ja invataksilla kulkeminen sekä kyydin saaminen miniältä. Yksi henkilö mainitsi, ettei juuri poistu kotoa, koska ei pysty liikkumaan eikä pysy pystyssä huima- uksen tähden. Kolme prosenttia kertoi tarvitsevansa kuljetuspalvelua. Haastatelluista 75-vuotiaista 48 prosenttia kuvasi, mitä asioita pitäisi tehdä, että heidän asuin- alueensa sopisi paremmin ikääntyville. Niitä olivat teiden kunnon parantaminen (22 mainintaa), asiointiliikenne (15), valaistuksen parantaminen (10), kauppa tai kioski tai kauppa-auto (8), pihatöiden tekijä (5), palvelut (5), kotiin tuotavien palvelujen lisääminen (2), palveluasuntojen lisääminen (2), asukastoiminta (2), kylään lisää asukkaita, lapsiperheitä (2), ikääntyville ryhmiä ja toimintaa (2), ikääntyville toimintaa kesällä, esteettömyys, naapuriapu, viikonloppupostin kantaminen viikonloppuisin omaan laatikkoon, liikojen istutusten ja puistojen poistaminen. Yksi henkilö mainitsi, että vuokrien hinnat ovat liian korkealla.
10 Haastatelluista 75-vuotiaista kahdeksan prosenttia mainitsi olevansa tyytyväinen asuinalueeseensa. Positiivisina asioina mainittiin, että asuinalueella on hyvät naapurit ja siellä käy kirjastoauto. Yksi henkilö toivoi, että asuinalue pysyisi rauhallisena ja toinen, että kylä pysyisi asuttuna. Eräs henkilö vaati, että kirjastoauto on säilytettävä ja toinen, että harrastuspiirit on säilytettävä. Kaksi henkilöä on maininnut, ettei osaa sanoa, mitä pitäisi tehdä, että asuinalue sopisi paremmin ikääntyville. Haastatelluista 52 prosenttia oli jättänyt vastaamatta tähän kysymykseen. C. TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin heidän omaa arviota terveydestään (Kuvio 17.). Miltei puolet haastatelluista arvioi terveytensä hyväksi. Heistä kuuden prosentin mielestä terveys oli hyvä ja 42 prosentin mielestä melko hyvä. 45 prosenttia arvioi terveytensä tyydyttäväksi. Viiden prosentin arvio terveydestään oli melko huono ja kahdella prosentilla huono. Arvio omasta terveydestä 5 % 6 % Erittäin hyvä Melko hyvä Tyydyttävä 45 % 4 Melko huono Huono Kuvio 17: Arvio omasta terveydestä. Edellisvuoteen verrattaessa, sa, 57 prosenttia haastatelluista koki terveytensä tensä pysyneen jokseenkin samanlaisena (Kuvio 18.). Viisi prosenttia tia koki terveytensä paljon paremmaksi ja 11 prosenttia vähän paremmaksi. 24 prosentilla terveys oli huonontunut vähän ja kolmella prosentilla paljon.
11 3 % 24 % Terveys edellisvuoteen verrattuna 5 % 1 Paljon parempi Vähän parempi 57 % Jokseenkin samanlainen Vähän huonompi Paljon huonompi Kuvio 18: Arvio omasta terveydestä edellisvuoteen verrattuna. Viimeisestä lääkärissä käynnistä oli valtaosalla haastatelluista 75-vuotiaista kulunut alle vuosi (Kuvio 19.). 30 prosenttia oli käynyt lääkärissä kuukauden sisällä, 42 prosenttia alle puolen vuoden sisällä ja 15 prosenttia vuoden sisällä. 11 prosentilla haastatelluista aikaa oli kulunut yli vuosi. Kah- della prosentilla vastanneista aikaa lääkärillä käynnistä oli kulunut niin pitkään, että he eivät muis- taneet sen tarkkaa ajankohtaa. Aika viimeisestä lääkärissä käynnistä 1 30 % 15 % 4 Kuukauden sisällä Alle puolen vuoden sisällä Alle vuoden sisällä Yli vuosi sitten Kauan sitten, en muista aikaa Kuvio 19: Aika viimeisestä lääkärin vastaanotolla käynnistä. 90 prosentilla haastatelluista oli jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus tai vamma (Kuvio 20 a ja Taulukko 1.). Vain kahdeksalla prosentilla ei ollut mitään sairautta tai vammaa ja kaksi prosenttia haastatelluista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Tavallisimpia sairauksia olivat sydän ja ve-
12 renkiertoelimistön sairaudet (66 %). Niitä olivat mm. verenpainetauti (37 %), sepelvaltimotauti (10 %), sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt). Tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia oli 33 prosentilla haastatelluista. Näitä olivat mm. artroosi erityisesti polvi- ja lonkkanivelissä, nivelreuma sekä os- teoporoosi. Aineenvaihdunnan sairauksia (mm. diabetes (13 %), kilpirauhasen ja munuaisten saihaastatelluista. Hengityselinsairaus (mm. astma (9 %), COPD, keuhkojen raudet) oli 22 prosentilla vajaatoiminta, asbestoosi) oli 14 prosentilla. Erilaisia aistivammoja ja sairauksia (mm. kuulo- vamma, glaukooma, kaihi) oli 8 prosentilla haastatelluista. Ruoansulatuskanavan sairauksia (mm. vatsahaava, refluksitauti, sappivaivat, tulehdukset ruoansulatuskanavassa) a) oli 8 prosentilla haasta- telluista. Muita sairauksia tai vammoja oli 17 prosentilla. Näitä olivat erilaiset yksittäisinä esiintyneet sairaudet mm. syöpäsairaudet, parkinson, muistisairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Pitkäaikaissairaudet ja vammat 8 % 90 % mainintaa Kuvio 20 a: Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat. SYDÄN- JA VERENKIERTOELIMISTÖN SAIRAUDET 66 % TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET 33 % AINEENVAIHDUNNAN SAIRAUDET 2 HENGITYSELINSAIRAUDET 14 % AISTIVAMMAT 8 % RUOANSULATUSKANAVAN SAIRAUDET 8 % MUUT VAMMAT JA SAIRAUDET 17 % Taulukko 1. Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet ja vammat.
13 45 prosentilla haastatelluista sairaudet tai vammat eivät vaikeuttaneet arkipäivässä selviytymistä (Kuvio 20 b.). 44 prosentille sairaudet tai vammat puolestaan tuottivat vaikeuksia. Sairaus vaikeutti arkipäivää monella tavalla. Eniten vaikeuksia tuli liikkumiseen, liikkuminen ja kävely vaikeutuivat 12 prosentilla haastatelluisprosentille haastatelluista. 6 ta. Sairaus aiheutti kipuja 9 prosentille haastatelluista ja väsymistä 6 prosenttia haastatelluista kertoi, että sairaus vaikeuttaa arkisia askareita esim. siivoamista. Sairauksien aiheuttamia vaikeuksia olivat myös hengästyminen ja hengenahdistus (4 %), kankeus ja hidastuminen (3 %), tasapainovaikeudet ja huimaus (). Sairaus rajoitti menoja 2 prosentilla haastatelluista. Haastatelluista kertoi, että sairauden vuoksi ruokailuun oli kiinnitettävä huomiota. Kahdelle () haastatellulle nostaminen oli hankalaa sairauden vuoksi. Rasitus vaikeutti kahden () haastatellun oireita. Yksittäisiä sairauden aiheuttamia ongelmia olivat virtsan karkailu, mielialan lasku, jalkojen palelu, rytmihäiriöt, univaikeudet, närästys sekä käden liikkuvuuden heikentyminen. 11 prosenttia haastatelluista ei kertonut tuottivatko heillä olevat sairaudet tai vammat vaikeuksia arjessa selviytymiseen. Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? 1 44 % 45 % mainintaa Kuvio 20 b: Vaikeuttaako sairaus tai vamma arkipäivää? Haastatelluista 75-vuotiaista säännöllinen lääkitys oli 90 prosentilla. Kymmenellä prosentilla sään- nöllistä lääkitystä ei ollut (Kuvio 21.).
14 Säännöllinen lääkitys 90 % 10 % Kuvio 21: Säännöllinen lääkitys. Haastatelluista 75-vuotiasta 5 prosenttia ei käytä lääkkeitä ollenkaan (Kuvio 22.). Valtaosa (86 %) haastatelluista arvioi käyttävänsä lääkkeitä sopivasti. Kuusi prosenttia vastanneista koki käyttävänsä lääkkeitä liian paljon. Heidän käyttämiensä lääkkeiden määrät vaihtelivat siten, että pienin käytetty määrä eri lääkkeitä päivässä oli yksi lääke ja suurin määrä 12 eri lääkettä. Muut vastaukset sijoittuivat tälle välille: 3, 5, 6, 7, 7, 7, 8-9, 8-10 tai 9 eri lääkettä. Lääkkeiden käyttö omasta mielestä 5 % 6 % Liian paljon Sopivasti 86 % käytä lääkkeitä mainintaa Kuvio 22: Lääkkeiden käyttö omasta mielestä. Kaikkien haastateltujen päivittäin käyttämien eri lääkkeiden määrän keskiarvo oli 3,6 lääkettä. Neljä prosenttia 75-vuotiasta käytti 10-1212 eri lääkettä. Viidestä yhdeksään eri lääkettä käytti 30 prosenttia haastatelluista. Yhdestä neljään eri lääkettä oli käytössä enemmistöllä eli 66 prosentilla 75- vuotiaista. Haastatelluilta 75-vuotiailta kysyttiin, kuinka usein he käyttävät alkoholia enemmän kuin kaksi an- nosta kerralla eli yli riskirajan (Kuvio 23.). Heille kerrottiin, että yksi annos alkoholia on pullollinen keskiolutta, lasi viiniä tai grogi. 66 prosenttia kertoi, ettei koskaan juonut yli kahta annosta kerralalkoholia yli riskirajan kerran kuukaudessa tai harvemmin. Kuudella prosen- tilla alkoholin käyttö ylitti riskirajan 2-4 kertaa kuukaudessa. Yksi prosentti joi enemmän kuin kaksi annosta kerralla neljä tai useampia kertoja la. 26 prosenttia käytti viikossa.
15 66 % Alkoholin käyttö, enemmän kuin kaksi annosta kerralla 26 % 6 % koskaan Kerran kuukaudessa tai harvemmin 2-4 kertaa 4 tai useampia kuukaudessa kertoja viikossa mainintaa Kuvio 23: Alkoholin käyttö enemmän kuin kaksi annosta kerralla. Haastatelluilta kysyttiin myös, käyttävätkö he alkoholia yksin kotona, ystävien seurassa, juhlatilaivai, käyttävätkö he alkoholia ollenkaan (Kuvio 24.). Haastatelluista 75-vuotiaista 43 pro- suuksissa senttia kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia. 11 prosenttia jätti vastaamatta tähän kysymykseen. 19 prosenttia kertoi käyttävänsä alkoholia yksin kotona. Melkein yhtä tavallista oli juoda alkoholia ystävien seurassa (16 %). Juhlatilaisuuksissa alkoholia käytti 11 prosenttia haastatelluista. Alkoholin nauttiminen Kotona yksin Ystävien seurassa Juhlatilaisuuksissa 19 % 16 % 1 käytä alkoholia 43 % mainintaa 1 Kuvio 24: Alkoholin nauttiminen. Suurin osa, eli 95 prosenttia, haastatelluista 75-vuotiaista ei polttanut tupakkaa (Kuvio 25.). Vain kolme prosenttia tupakoi. He kertoivat, kuinka paljon he tupakoivat. Vastauksia olivat 10 tupakkaa päivässä, 6-8 tupakkaa päivässä, aski päivässä, kaksi aromapussia viikossa ja aski päivässä sekä joskus. Yksi prosentti haastatelluista kärsi passiivisesta tupakoinnista.
16 Tupakointi 95 % 3 % Passiivinen tupakointi Kuvio 25: Tupakointi. Kuvio 26 kertoo, kuinka suurella osalla haastatelluista oli omat hampaat, osaproteesi tai kokoproteesi. Kokoproteesi oli hieman yli puolella vastaajista (53 %). Osaproteesi oli 29 prosentilla ja omat hampaat oli 18 prosentilla 75-vuotiaista. Hampaat 53 % 18 % 29 % Omat hampaat Osaproteesi Kokoproteesi mainintaa Kuvio 26: Hampaat. Kuvio 27 kuvaa säännöllistä suuhygieniasta huolehtimista. Haastatelluista 75-vuotiaista miltei kaikki (97 %) huolehtivat säännöllisesti suuhygieniastaan. Ainoastaan kahdella prosentilla tämä ei ollut säännöllistä. He kertoivat syyksi laiskuuden, sen ettei muista, sen ettei se kuulu päivittäisiin rutiineihin ja yksi kertoi nuolevansa hampaat puhtaaksi. Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen 97 % mainintaa Kuvio 27: Säännöllinen suuhygieniasta huolehtiminen.
17 Vastaukset viimeiselle hammashoidossa käynnin ajankohdalle olivat hyvin vaihtelevia (Kuvio 28.). 35 prosentilla aikaa oli kulunut alle vuosi. 25 prosentilla 1-3 vuotta. Yli kolme vuotta aikaa oli kulu- nut 15 prosentilla. 24 prosenttia haastatelluista 75-vuotiaista vastasi, että ei muista aikaa, koska siitä on kulunut jo kauan. Aika hammashoidossa käynnistä Alle vuosi 24 % 35 % 1-3 vuotta 15 % 25 % Yli 3 vuotta Kauan sitten, en muista aikaa mainintaa Kuvio 28: Aika viimeisestä hammashoidossa käynnistä. Haastatelluista 75-vuotiaista 94 prosentilla oli hyvä ruokahalu (Kuvio 29.). Huono ruokahalu oli viidellä prosentilla. Syitä olivat ruokahaluttomuus (2 mainintaa), pahoinvoinnin tunne, vatsaon- gelmat ja krooninen haiman vajaatoiminta. Yksi kertoi, ettei tiedä syytä ruokahaluttomuuteensa ja eräs toinen mainitsi ruokahalunsa olevan kohtalainen. 100 prosenttia vastaajista kuitenkin söi lämpimän aterian päivittäin. 5 % Ruokahalu Hyvä 94 % Huono mainintaa Kuvio 29: Ruokahalu.
18 Yli viisi lasia nestettä vuorokaudessa joi tavallisesti 92 prosenttia vastaajista (Kuvio 30.). Kuudella prosentilla nesteen nauttiminen jäi kuitenkin tämän alapuolelle. Syitä olivat se, ettei ole tullut juoole ollut janon tunnetta (3 mainintaa), pissattaminen ja se, ettei vesi tua (4 mainintaa), ei maistu. Riittävä nesteen saanti 6 % yleensä 9 yleensä mainintaa Kuvio 30: Riittävä nesteen saanti. Yli puolet, eli 65 prosenttia, haastatelluista 75-vuotiaista kertoi saavansa riittävästi lepoa yön aikana ilman unilääkettä (Kuvio 31.). Unilääkkeen kanssa koki 18 prosenttia saavansa riittävästi lepoa. 16 prosenttia ilmoitti, ettei saa yön aikana riittävästi lepoa. Univaikeuksiksi he kuvasivat kivut (9 mainintaa), surun ja murehtimisen (2), uniapnean (2), heräilemisen (2), unen riittämättömyyden (2), ajoittaisen univaikeuden (2), nukahtamisvaikeudet, suonen vedon, levottomat jalat, palleatyrän, vatsaongelmat, virtsaamisen tarpeen, kuorsauksen, painajaiset, puolison kuljeskelun öisin sekä omaishoitajan tehtävät öisin. Eräs henkilö mainitsee, etteivät univaikeudet vaivaa aina. Yksi henkilö oli maininnut univaikeutensa, mutta ei kertonut, mil- laisia ne ovat. 65 % Riittävä lepo 18 % 16 %, ilman unilääkettä, unilääkkeen kanssa mainintaa Kuvio 31: Riittävä levon saanti yön aikana.
19 75-vuotiailta kysyttiin kuinka usein he liikkuvat vähintään puoli tuntia päivässä (Kuvio 32.). 67 pro- senttia vastaajista liikkui päivittäin ja 22 prosenttia 1-3 kertaa viikossa. Neljällä prosentilla liikunnan harrastaminen jäi vähemmälle kuin kerran viikossa. Seitsemän prosenttia vastaajista kertoi, ettei harrasta liikuntaa. Yleisin syy siihen, miksi liikuntaa ei harrastettu, olivat kivut (kaksi prosenttia). Muita syitä olivat polvinivelten huono kunto (yksi prosentti), nivelrikko, selkävamma ja hen- gästyminen. 4 % 2 Liikunnan harrastaminen 7 % Päivittäin 1-3 kertaa viikossa 67 % Vähemmän kuin kerran viikossa En harrasta liikuntaa Kuvio 32: Liikunnan harrastaminen vähintään puoli tuntia. Enemmistö (6) haastatelluista 75-vuotiaista koki, ettei liikunnan harrastamisessa ollut heillä vaikeuksia (Kuvio 33.). Melko suurella ryhmällä (38 %) vaikeuksia kuitenkin ilmeni. Liikunnan har- rastamista vaikeuttivat eniten huonot jalat (14 %) ja kivut (14 %). Kuudella prosentilla haastatelluista sairaus vaikeutti liikunnan harrastamista. Viisi prosenttia haastatelluista kertoi, että liikunnan harrastamista vaikeuttivat hengästyminen tai hengitysvaikeudet. Selkävaivat (neljä prosenttia) ja lonkkavaivat (kaksi prosenttia) vaikeuttivat myös liikunnan harrastamista. Haastatelluista kaksi prosenttia koki, että kävely oli vaikeaa ja se vaikeutti liikunnan harrastamista. Tasapainovaien. Yksi haastateltu ilmoitti liikunnan harrastamista vaikeuttavan se, että yksin ei tule lähdettyä. Muita yksittäin ilmoitettuja vaikeuksia liikunnan harrastamiseen olivat liukkaus, motivaation puu- keudet aiheuttivat vaikeuksia kahden prosentin liikunnan harrastamiseen. te, jaksamattomuus ja silmien arkuus.
20 Vaikeuksia liikunnassa 38 % 6 mainintaa Kuvio 33: Vaikeuksia liikunnan harrastamisessa. Kolme neljäsosaa (74 %) haastatelluista 75-vuotiaista ei ollut kaatunut viimeisen puolen vuoden aikana (Kuvio 34.). Noin neljäsosa haastatelluista oli kaatunut. Heistä 14 henkilöä on kaatunut kerran ja 12 henkilöä monta kertaa. Haastatelluista 14 ei maininnut, montako kertaa hän oli kaatunut. 0 % Kaatuminen 26 % 74 % mainintaa Kuvio 34: Kaatuminen viimeisen puolen vuoden aikana. Haastatelluista, jotka olivat kaatuneet viimeisen puolen vuoden aikana, 24 henkilöä oli kaatunut ulkona ja 11 henkilöä oli kaatunut sisällä.. Sekä sisällä että ulkona oli kaatunut 4 haastateltua 75- vuotiasta. Yksi ei maininnut, oliko kaatunut sisällä vai ulkona. Haastatelluista 75-vuotiaista 42 kuvasi, miten oli satuttanut itseään kaatuessaan. Heistä 11:lle oli tullut kaatumisesta kipua, 11:lle erilaisia vammoja, kuten mustelmia, venähdyksiä, kuhmuja ja ruhjeita. Kuudelle tuli kaatumisesta murtuma. 13 henkilöä sanoi, etteivät olleet satuttaneet itseään kaatuessaan. Haastatelluista 75-vuotiaista kaikki 45 henkilöä, jotka olivat kaatuneet viimeisen puolen vuoden aikana, arvioivat kaatumisen syitä.. Niitä olivat liukkaus (11 mainintaa), huolimattomuus (5), ympä- ristön epätasaisuus (5), huimaus (4), kompastuminen (3), tasapainohäiriö (2), jalan pettäminen (2), töitä tehdessä työkalun ja jalan takertuminen (2), lääkkeet, matala verenpaine, voimattomuus,
21 kipu, auton töytäisy, unissaan kävely ja sairaudet. Kolme henkilöä ei osannut sanoa, mikä kaatumi- sen aiheutti. Yksi henkilö sanoi, ettei kaadu kovin usein. Ilman silmälaseja hyvin näki haastatelluista 75-vuotiaista 18 prosenttia (Kuvio 35.). Valtaosa (70%) haastatelluista kertoi näkevänsä hyvin silmälaseilla. Kuusi prosenttia puolestaan koki näkevänsä huonosti silmälaseillaan. Neljällä prosentilla näkö oli heikentynyt, eikä heillä ollut silmälaseja. Yksi prosentti vastaajista kertoi olevansa näkövammainen tai sokea. Näkö Normaali Heikentynyt, ei ole silmälaseja Näen hyvin silmälaseilla Näen huonosti silmälaseilla Olen näkövammainen /sokea mainintaa 18 % 4 % 6 % 70 % Kuvio 35: Näkö. Kuvio 36 esittelee tuloksia siitä, oliko heikentyneestä näöstä haittaa haastateltavalle. 68 prosentille haastatelluista heikentyneestä näöstä ei ollut haittaa. Sen sijaan kymmenelle prosentin päivittäistä elämää heikentynyt näkö haittasi. Heikentynyt näkö haittasi lukemista (6 mainintaa), tv:n katselua (3), käsitöiden tekoa, autolla ajamista, liikkumista, hieman, ja siten, että silmätippoja pitää laittaa. Osa haastatelluista oli kuvannut tässä kohdassa sitä, mikä on heikentyneen näön syy- nä. Niitä olivat kaihi (2), tuntuu sumua silmissä (2), silmänpohjan rappeuma, toisen silmän vääristäminen, lasiaisen irtoaminen, verkkokalvon irtoaminen, epäsopivat silmälasit ja silmien vuotami- nen. Haittaa heikentyneestä näöstä 68 % 10 % 2 mainintaa Kuvio 36: Haittaa heikentyneestä näöstä päivittäisessä elämässä.
22 Hieman yli puolella (57 %) haastatelluista näkö oli tarkastettu vuoden sisällä (Kuvio 37.). 1-3 vuoden sisällä näkö oli tarkastettu 22 prosentilla. 12 prosentilla näön tarkastamisesta oli kulunut yli kolme vuotta. Kahdeksan prosenttia haastatelluista ei pystynyt määrittelemään ajankohtaa, koska siitä itä oli kulunut niin kauan. Yhdellä prosentilla näköä ei ollut tarkastettu koskaan. 57 % Aika näön tarkastamisesta 2 1 8 % Alle vuosi 1-3 vuotta Yli 3 vuotta Kauan sitten, ei muista aikaa koskaan Kuvio 37: Aika viimeisestä näön tarkastuksesta. Haastatelluista 75-vuotiaista 62 prosenttia koki kuulonsa olevan normaali (Kuvio 38.). 26 prosentilheikentynyt, mutta heillä ei ollut kuulolaitetta. 10 prosenttia vastaajista kuuli hyvin kuulolaitteen avulla ja yksi prosentti vastaajista huonosti. Haastatelluista yksi 75-vuotias kertoi, ettei käytä kuulolaitettaan, koska se ei toimi. Kukaan vastaajista ei ollut täysin la kuulo oli kuuro. Kuulo Normaali Heikentynyt, ei kuulolaitetta Kuulee hyvin kuulolaitteella Kuulee huonosti kuulolaitteella käytä kuulolaitettaan mainintaa 10 % 26 % 6 Kuvio 38: Kuulo.