ESPOON KAUPUNKI TAPIOLA VESIAIHEET JA TULVA- ASIAT

Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä Syyskuu 2011 ESPOON KAUPUNKI TAPIOLA VESIAIHEET JA TULVA- ASIAT

ESPOON KAUPUNKI TAPIOLA VESIAIHEET JA TULVA-ASIAT Päivämäärä Laatija Kuvaus Raportti laadittu 17/02/2013, raporttiin on lisätty kappale 6, jossa lyhyesti kerrotaan nykytilanne huleja tulva-asioiden suunnitteluratkaisuista Kimmo Hell Suunnitelmaselostus Viite 8213 2676 Kannen kuva: Kanadanhanhet nokkivat siemeniä Leimuniityltä (Ramboll 2011) Ramboll Säterinkatu 6 www.ramboll.fi

TAPIOLA VESIAIHEET JA TULVA-ASIAT SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. Suunnittelualueen yleiskuvaus 2 2.1 Yleistä 2 2.2 Nykytilanne 2 3. Huleveden johtaminen sekä vaihtoehtoiset tulvapenkereet 3 3.1 Huleveden rumpulinjan kapasiteetti ja Itätuulentien tulvareitti 3 3.2 Merivesitulvaan varautuminen, vaihtoehtojen alustavat vertailut 4 3.2.1 VE1, Leimuniityllä olevan raitin korotus: 4 3.2.2 VE2, Tapiolantien korotus: 4 3.2.3 VE 3, Erillinen tulvapenger raitin itäpuolelle 5 3.2.4 VE 0+, ns. 0-tilanne 5 3.3 Vaihtoehtojen 1-3 vertailukustannukset 7 4. Jatkosuunnittelu vaihtoehdon VE 3 pohjalta 7 4.1 Tulvapumppaamo Leimuniitylle ja tulvaniitty uomaan 7 4.2 Leimuniityn täyttäminen ja pinnan nosto 8 4.3 Tulvapenger 9 4.4 Kulttuuriakseli 10 4.5 Asioita kaavoitukseen 10 5. Yhteenveto 10 6. Lyhyt informaatio suunnittelutilanteesat vuoden 2012 loppuun asti 11

1. YLEISTÄ Tämän suunnittelutyön tavoitteena on selvittää erilaisia vaihtoehtoja hulevesien ja merivesitulvan hallintaan Tapiolan keskustan itäisellä alueella, liittyen lähinnä Itätuulentien ja Leimuniityn alueisiin. Lisäksi suunnittelussa on mietitty alustavasti tulevan Kulttuuriakselin vesiaiheen vesilähteitä. Suunnittelu liittyy läheisesti Merituulentielle rakennettavan metroaseman hulevesi- ja tulvaasioihin. Työryhmän kesken on pidetty useita kokouksia ja työpajoja. Huomioitavaa on se että suunnitelmakorot, joita raportissa on esitetty, ovat vanhassa korkeusjärjestelmässä. Hankkeen työryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Jarmo Lennola Antti Mäkinen Yrjö Länkelin Leena Ihalainen Jouni Hartikainen Aino Aspiala Minna järvenpää Suunnittelukonsultteina: Seppo Kivilaakso/Indepro Oy Ria Ruokonen Ruokonen & Byman Kimmo Hell, Ramboll Sami Marttila, Ramboll Ari Turunen, Ramboll Jukka Hyvämäki HKP Petri Leppälä, HKP

2. SUUNNITTELUALUEEN YLEISKUVAUS 2.1 Yleistä Tapiolan keskusta-alue sijaitsee merenpintaan nähden matalalla, alavimmat kadut Itätuulentie, Tapiolantie sekä Merituulentie tasolla noin +2,0 3,0, lisäksi voidaan todeta, että Merituulentietä tullaan laskemaan tasolle noin +1,0 metroaseman rakentamisen myötä, alue tullaan tulvasuojaamaan ponttiseinämin. Keskusta-alueen lävitse johtuu Itätuulentien alitse alueen päähulevesireitti laskien lännestä itään kohti Otsolahden perukkaa. Itätuulentien alla on nykyään hulevesirumpulinja, länsiosassa 2 kpl DN 1000, jotka yhtyvät Itätuulentien alla Yhteen Dn 1200-putkeen, joka jatkuu loppuosan Tapiolantien itäpuolelle ja purkaa hulevedet leimuniityllä olevaan uomaan, joka johtuu Otsolahteen. Ramboll on vuonna 2009 laatinut karkean mallinnuksen rumpulinjan toimivuudesta, raportissa on esitetty että merivesipinnan noustessa ja sen padottavan vaikutuksen seurauksena rumpulinjan kapasiteetti pienenee merkittävästi ja rumpu alkaa padottamaan, jolloin vaarana on veden tulviminen kaduille ja verkostoon hallitsemattomasti. Keskusta-alueen alavuudesta johtuen sekä ilmastonmuutoksesta johtuvista ääritilanteiden äärevöitymisistä johtuen on ollut syytä selvittää mahdolliset eri vaihtoehdot hulevesi- ja merivesitulvatilanteiden varalta. 2.2 Nykytilanne Tapiolan Itätuulentien rumpulinjaan vaikuttava alueen valuma-alue on noin 95 hehtaaria, kokonaisvalumakerroin luokkaa 0,54..0,6. Alla olevassa kuvassa on esitetty Länsiväylän pohjoispuolen valuma-alue, pieni osa West Endistä kuuluu myös tähän valuma-alueeseen. Alla olevassa kuvassa on valuma-alueen pienvaluma-alueet rajaukset punaisella ja pääuoma esitetty sinisellä värillä. Kuva 1, valuma-alue

3. HULEVEDEN JOHTAMINEN SEKÄ VAIHTOEHTOISET TULVAPENKE- REET 3.1 Huleveden rumpulinjan kapasiteetti ja Itätuulentien tulvareitti Itätuulentien huleveden rumpulinjan, joka alkaa Etelätuulentien länsipuolelta ja loppuu Tapiolantien itäpuolelle, nykyinen kapasiteetti on luokkaa 1,1 1,3 m 3 /s, rummun kapasiteettiin vaikuttaa mm. seuraavat korkeusasemat Rummun purkutaso Tapiolantien itäpuolella on noin -0,3, merivesipinta on usein, enemmän kuin 0-tasolla Rummun jälkeen Otsolahden uomassa on raittisilta Leimuniityllä, sillan läpi johtuu 2*600 rummut, joiden vesijuoksu on tasolla +0,30 Merivesi voi nousta pahimmillaan tasolla +2,60/kerran/200v (N60), jolloin käytännössä hulevesiverkossa ei ole laisinkaan kapasiteettia. Jo huomattavasti alhaisemmillakin merivesipinnan tasoilla ja rankkasateilla saattaa aiheutua tilanteita, jolloin huleveden rumpulinjan kapasiteetti on riittämätön ja tästä aiheutuu padotusta verkostoon, jolloin padottuva vesi voi nousta kaduille tai johtua hulevesiverkostoa pitkin takaisinvirtauksena salaojitusjärjestelmiin tai esim. matalien kohtien kuivatuskaivojen kautta hallien ja lattioiden pinnalle. Edellä olevista seikoista johtuen rumpulinjan kapasiteetti on päätetty kasvattaa rakentamalla nykyisen linjan viereen uusi DN 1200 hulevesirumpu, joka kasvattaa kapasiteettia noin 2 m 3 /s. Tämän lisäksi Itätuulentien katusuunnittelussa on tasojen muokkaamalla saatu muodostettua tulvareitti katua myöden Etelätuulentieltä kohti Tapiolantietä, Reitin länsipää on tasolla +3,5 ja itäpäässä alin kohta Itätuulentiellä on noin +2,5. Tuosta kohdasta se johtuu Tapiolantien ylitse itään. Toimivan tulvareitin lähtökohtana on, että Tapiolantien matalin kohta on noin tasolla +2,3, jolloin tulviva hulevesi pääsee kadun ylitse ja johtuu Leimuniitylle suurempia haittoja aiheuttamatta. Tulvareitti maisemoidaan VP-alueen jatkosuunnittelussa, huomioiden yllä esitetyt asiat. Alla olevassa kuvassa 2 on esitetty hulevesien tulvareitin loppuosa. Lisäksi kuvassa on esitetty vaihtoehtoisten tulvapenkereiden sijainnit. Kuva 2.

3.2 Merivesitulvaan varautuminen, vaihtoehtojen alustavat vertailut Merivesitulvan tulvatasoksi on määritelty +2,6 metriä (N60). Merivesitulvan hallitsemiseksi etsittiin eri vaihtoehtoja, joilla vahingot voitaisiin minimoida. Tulvan rajaamiseksi Tapiolan alueella löydettiin kolme eri vaihtoehtoa, lisäksi on esitetty arvioinnissa 0+ vaihtoehto. lisäksi yksi vaihtoehto liittyy Länsiväylän siltaan, jossa estettäisiin tulvan leviäminen koko Otsolahden alueelle. Tätä vaihtoehtoa on tarkasteltu hyvin alustavasti ja siitä ei ole tässä raportissa tarkempaa kuvausta. Tapiolan alueella olevat kolme vaihtoehtoa ovat seuraavat, alla lyhyt kuvaus vaihtoehdoista ja muutamia positiivisia ja negatiivisia asioita. Edellä olevassa kuvassa 2 on esitetty eri vaihtoehtojen sijainnit. Kuvaustekstien jälkeen on kuva3, jossa on esitetty eri vaihtoehtojen meritulvarajat. 3.2.1 VE1, Leimuniityllä olevan raitin korotus: Yleistä - Leimuniityn kautta kulkeva raitti korotetaan tasoon +2,80 (tulvaraja+varaus) - Tapiolantietä nostetaan alimmassa kohdassa noin 40 cm:ä, nyt alin kohta +1,9, jatkossa olisi noin +2,3 - Leimuniittyä täyttäminen, raitista itään Otsolahden suuntaan laskevasti - Meritulvaa varten rakennetaan tulvaluukut ja tulvapumppaamo raitin sillan yhteyteen Tekniset asiat + Raitin rakentaminen yhdistetään Leimuniityn kautta kulkevien verkkojen saneeraukseen, jolloin voidaan hyödyntää verkkojen pohjavahvistusrakenteet + Leimuniityn maanpinnan korottaminen on hyvä asia ajatellen viemäreiden peitesyvyyksiä + Tulvapumppaamon sijoitukselle riittävästi tilaa raitin ylittävän sillan luona + Hulevesitulvareitin vesille enemmän tilaa tilapäisesti varastoitua - Tulvapumppaamon sähkö- ja automaation sijoittaminen Leimuniitylle - Täytön painuminen huomioitava, vaihtoehdoista suurin painuma niityllä - Leimuniityn täyttö ei ole johdonmukainen Maisemalliset asiat + Leimuniityn maanpinnan korottaminen mahdollistaa niityn istutuksien kasvattamisen (nyt painuneet alueet ovat alttiita merivesipinnan nousulle -> huonot olosuhteet kasveille) - Leimuniityn ja raitin korotus korkeammalle kuin Tapiolantien, vaikuttaa näkymään Otsolahdelle - Leimuniityn maanpinnan voimakas korottaminen on ongelmallista nykyisille tervalepille. Mikäli maanpintaa ei korotettaisi tervaleppien kohdilla, tulisi niitystä monttuinen. 3.2.2 VE2, Tapiolantien korotus: - Leimuniityn kautta kulkeva raittia nostetaan sopusoinnussa Leimuniityn kanssa sopivaan tasoon - Tapiolantie nostetaan tasolle +2,8, myös kiertoliittymä - Leimuniittyä täytetään hallitusti, koko matkalla Otsolahden suuntaan laskevasti - Meritulvaa varten rakennetaan tulvaluukut ja tulvapumppaamo Tapiolantien yhteyteen Tekniset asiat + Raitin rakentaminen yhdistetään Leimuniityn kautta kulkevien verkkojen saneeraukseen, jolloin voidaan hyödyntää verkkojen pohjavahvistusrakenteet, raitin taso? + Leimuniityn maanpinnan korottaminen on hyvä asia ajatellen viemäreiden peitesyvyyksiä - Tulvapumppaamon sijoitus Tapiolantien ja teatterin väliin on tilallisesti hankala - Tulvapumppausjärjestelyt haastavat - Aiheuttaa Itätuulentieltä tulevaan huleveden tulvareittiin padon - Tulvapumppaamon sähkö- ja automaation sijoittaminen VL-alueelle - Vaatii uuden kiertoliittymän tasauksen nosto liittymän eteläpäässä, rakennussuunnittelu jo käynnissä - Tapiolantien nosto geoteknisesti ja rakenteiden kannalta

- Täytön painuminen huomioitava, pienempi painuma kuin VE1:ssä Maisemalliset asiat + Leimuniityn maanpinnan korottaminen mahdollistaa niityn istutuksien kasvattamisen (nyt painuneet alueet ovat alttiita merivesipinnan nousulle -> huonot olosuhteet kasveille) + Tapiolantien ja Leimuniityn hallittu korotus mahdollistavat Tapiolan hengen mukaisen näkemän Otsolahdelle + Mahdollistaa paremmin tervaleppien kohdalla maanpinnan sopivan muotoilun kuin VE1:ssä Muuta - Kustannukseltaan kallein - Hulevesitulvan hallinnassa erikoisratkaisut? Tapiolantien padottaessa tulva-allas teatterin - Itätuulentien alueelle VP-alueella - 3.2.3 VE 3, Erillinen tulvapenger raitin itäpuolelle - Leimuniityn kautta kulkeva raittia nostetaan sopusoinnussa Leimuniityn kanssa sopivaan tasoon - Tapiolantietä nostetaan alimmassa kohdassa noin 40 cm:ä, nyt alin kohta +1,9, jatkossa olisi noin +2,3 - Leimuniittyä täytetään hallitusti, loivasti pengertä kohti ja penkereen itäpuolella Otsolahteen tasaisesti laskeva. - Meritulvan nousua varten rakennetaan tulvaluukut penkereen läpi johtaviin rumpuihin ja tulvapumppaamo uoman eteläpuolelle. Tekniset asiat + Penkereen rakentaminen yhdistetään Leimuniityn kautta kulkevien verkkojen saneeraukseen, jolloin penkereen rakentamisessa voidaan hyödyntää verkkojen pohjavahvistusrakenteet + Penkereeseen voi vesihuoltoverkon ja kaukolämpölinjat rakentaa yksinkertaisesti, ei ongelmallista sillan kohtaa. + Tulvapumppaamon sijoitukselle riittävästi tilaa uoman eteläpuolella, Pumppaamon säiliötilana hyödynnetään uoman vesitilavuutta. + Hulevesitulvareitin vesille enemmän tilaa tilapäisesti varastoitua + Vaihtoehdoista 1-3 selkeästi edullisin ja teknisesti yksinkertaisin (=toimintavarma) + Riskit; merivesitulvan ja hulevesitulvan kannalta riskittömin (alustava arvio) + Tulvien vaikutus liikennekatkoihin vähäisin - Tulvapumppaamon sähkö- ja automaation sijoittaminen Leimuniitylle, voidaan tosin sijoittaa eteläpuolelle piiloon. - Leimuniityn täyttö ei ole johdonmukainen, mutta hyvällä puistosuunnitelmalla, loivilla muodoilla saadaan asiallinen. Maisemalliset asiat + Leimuniityn maanpinnan korottaminen mahdollistaa niityn istutuksien kasvattamisen (nyt painuneet alueet ovat alttiita merivesipinnan nousulle -> huonot olosuhteet kasveille) + Penkereen avulla voidaan myös sen itäpuolen niittyä korottaa, jolloin siitä saadaan toiminnallinen alue + Oleva, arvokas puusto voidaan huolellisella suunnittelulla säästää - Leimuniityn maanpinnan korottaminen hieman kumpuileva Tapiolantien ja penkereen välissä. 3.2.4 VE 0+, ns. 0-tilanne - Leimuniityn kautta kulkeva raittia nostetaan sopusoinnussa Leimuniityn kanssa sopivaan tasoon - Tapiolantie nykyisellä tasolla, alin kohta noin +1,9 - Leimuniittyä täytetään hallitusti, koko matkalla Otsolahden suuntaan laskevasti - Meritulvan nousua varten ei rakenneta tulvapumppaamoa -

Tekniset asiat + Raitin rakentaminen yhdistetään Leimuniityn kautta kulkevien verkkojen saneeraukseen, jolloin voidaan hyödyntää verkkojen pohjavahvistusrakenteet, raitin taso? + Leimuniityn maanpinnan korottaminen on hyvä asia ajatellen viemäreiden peitesyvyyksiä - Tulvatilanteessa tukkii ja estää liikenteen Tapiolantiellä ja Itätuulentiellä, liikenteelliset ongelmat vaikuttavat laajalle alueelle - Itätuulentiellä saattaa olla aukkoja, joista tulvavesi voi päästä kellareihin - Hulevesi- ja jätevesiverkkojen kautta tulvavedet johtuvat hallitsemattomasti - Meritulvan ja hulevesivirtaaman yhteisvaikutus saattaa olla erittäin merkittävä (asiaa ei ole kokonaisuudessaan tarkemmin vielä tutkittu), Meritulvan aikana Itätuulentien hulevesilinjan toimii paineellisena -> kapasiteetti ja vaikutus länsipään veden nousuun. - Täytön painuminen huomioitava, pienempi painuma kuin VE1 ja VE2:ssä Maisemalliset asiat Muuta + Leimuniityn maanpinnan korottaminen mahdollistaa niityn istutuksien kasvattamisen (nyt painuneet alueet ovat alttiita merivesipinnan nousulle -> huonot olosuhteet kasveille) + Tapiolantien ja Leimuniityn hallittu korotus mahdollistavat Tapiolan hengen mukaisen näkemän Otsolahdelle + Mahdollistaa paremmin tervaleppien kohdalla maanpinnan sopivan muotoilun kuin VE1 ja VE 2:ssä + Maanpinnan pienempi korotus verrattuna VE 1 ja VE 2:een, helpottaa mm. Otsolahden uoman rakentamista (syvyysasema pintaan nähden) - Kustannukseltaan edullisin - Riskialttein ja tulvatilanteessa vaikuttaa merkittävästi liikenteeseen - Meritulvan ja hulevesivirtaamista yhdistelmä, pinnan nousu ja mm. metron ja P-hallien aukot, tilanne hallitsematon? Kuva 3, eri vaihtoehtojen tulva-alueet.

3.3 Vaihtoehtojen 1-3 vertailukustannukset Vaihtoehtojen vertailua varten laskettiin niille vertailukustannukset, jossa vertailtiin geoteknisiin ja tulvapumppauksen liittyviä kustannuksia. VE 1, korotettu raitti ja Tapiolantie nykyisen suunnitelman mukaan * VE 2, Tapiolantien korotus ** VE 3, erillinen tulvapenger ja Tapiolantie nykyisen suunnitelman mukaan Geotekniset kustannukset+ lisäkaturakenteet Vaihtoehtojen vertailukustannukset Pumppaamokustannukset Yhteensä 320 000 740 000 1 060 000 390 000 1 040 000 1 430 000 260 000 580 000 840 000 *Ve 1 tulvapumppaamon kustannuksia nostaa erikoisrakenteinen silta ja tulvaluukut ja putkitukset sillassa **Ve 2 tulvapumppaamon kustannuksia nostaa pumppaamon iso imusäiliö + lisäpumput, putkijärjestelyt VP-alueella, pumppaamon tulvaluukku ja purkujärjestelmät Tapiolantien yhteydessä 4. JATKOSUUNNITTELU VAIHTOEHDON VE 3 POHJALTA 4.1 Tulvapumppaamo Leimuniitylle ja tulvaniitty uomaan Alkusyksystä 2011 on esitetty että jatkosuunnittelun pohjaksi valitaan VE 3. Maisemallisesti vaihtoehto on haasteellinen, mutta haastaviin kohtiin on löydettävissä maisemalliset ratkaisut. Lisäksi on huomioitava alueen geotekniset ongelmat. Kuvassa 4 on esitetty tulvapumppaamon periaatteellinen sijainti vaihtoehdossa 3. Pumppaamon kapasiteetti on vielä tarkemmin määrittelemättä, mutta alustavasti se on luokkaa 1-2 m 3 /s. Pumppaamon kapasiteettiin vaikuttaa käytettävissä oleva allastilaa ja ns. riskikorkeus, jota vedenpinta ei saisi ylittää (alustavasti luokkaa +1,5,= Merituulentien ponttitaso-0,5 m). Leimuniityn tulvapumppaamoa voi ja tulee hyödyntää Leimuniityn kastelussa. Pumppaamoon voidaan sijoittaa joko oma pumppu kastelujärjestelmää varten tai hyödyntää tulvapumppuja siinä. Tulvapumppuja ja sulkuluukkuja tulee käyttää säännöllisesti, jotta ne ovat toimintakunnossa tarpeen vaatiessa. Tulvapumppujen purkuvirtaaman virtausta varten voidaan miettiä tilaan sopiva yksityiskohta. Penkereen jälkeen on uomaan esitetty hulevesien käsittelyyn sopivaa kosteikkotyyppistä aluetta. Uomaa voidaan padota esim. matalalla kivirakenteilla uoman itäpäädyssä, jolloin vesi padottuu jonkin verran ja uoman varrelle syntyy tulvaniitty. Valittu vaihtoehto antaa myös mahdollisuuden vapaaseen raittisillan muotoiluun ja tarvittaessa voidaan sillan länsipuolella olevaa allasta laajentaa. Sillan suunnittelussa tulee huomioida riittävä aukko sillan alle, jotta suurissa virtaustilanteissa ei syntyisi padotusta.

Kuva 4. Tulvapumppaamo ja tulvaniitty Kuvassa 5 on esitetty mallia kosteikosta, oka toimii myös tasausaltaana. Koska Leimuniitty on profiililtaan alavampaa, vesisyvyydestä joudutaan tinkimään, mutta periaatteiltaan tämän tyyppinne ratkaisu. Kuva 5. Mallikuva kosteikkolammikosta 4.2 Leimuniityn täyttäminen ja pinnan nosto Leimuniityn täyttäminen on haastavaa sekä maisemallisesti että geoteknisesti. Maisemallisesti asiaa suunnittelee Ria Ruokonen, tässä kommentoidaan lyhyesti geotekniikkaa. Alue on herkästi painuvaa savea, jonka on todettu aikaisemman rakentamisen jäljiltä painuneen luokkaa 0,5-1,0 metriä.

Lisäksi oman haasteensa tuo niityn lävitse virtaava uoma, joka on ponttiseinämin tuettu alkuosastaan raitin siltaan asti. Saatujen tietojen perusteella noin 10 vuotta sitten rakennettu seinämä ei kestä pengerrystä seinämän läheisyyteen. Kuvassa 5 on 2001 otettu valokuva seinämän rakentamisvaiheesta, jolloin reunalle läjitys aiheutti geoteknisen murtuman. Kuva 5. Yleisesti ottaen Leimuniitylle tehtävät rakenteet vaativat pohjavahvistuksen. 4.3 Tulvapenger Kuvassa 6 on esitetty periaatteellinen poikkileikkaus vaihtoehdon 3 penkereestä. Penkereeseen on sijoitettu uudet vesihuolto- ja kaukolämpölinjat syvästabilointialueelle. Penger tule suunnitella ja rakentaa vettä läpäisemättömäksi meritulvan puolelta. Samoin sen vakavuus tulee tarkastella. Kuva 6. Periaatepoikkileikkaus penkereestä

4.4 Kulttuuriakseli Kulttuuriakseli Tapiontorilta Tapiontorintietä pitkin uudelle teatterille ja siitä mahdollisesti hulevesien tulvareitille sijoittuu pääosin katualueelle. Koska luontaisesti siihen ei johdu vettä muulloin kuin sateella, tulee siihen järjestää vettä pumppaamalla. Alustavasti on esitetty että pumppaus voitaisiin järjestää Merituulentielle sijoittuvasta metron tulvapumppaamosta. Kyseisestä pumppaamosta pumpataan myös pohjavesiä, jotka ovat puhtaita. Lisäksi on esitetty että kattovesiä otettaisiin talteen tai imeytetään pohjavesipinnaksi sen tason säilyttämiseksi. mahdolliset ylimääräiset kattovedet voitaisiin säiliöidä ainakin osittain ja pumpata tai valuttaa Kulttuuriakseli pitkin. Kulttuuriakselin luonne on kadulla oleva katupuro, jossa olisi mahdollisuus johtaa ainakin ajoittain kohtuullisen puhdasta vettä. Toisaalta se pitää olla kunnossapidettävissä kohtuullisin kustannuksin ja sijoittamisessa pitää huomioida mm. esteettömyys. Kuvassa 7 on eräs malli vesiaiheesta joka sopii esim. kulkuväylien viereen muttei kulkuväylille. Kuva 7. 4.5 Asioita kaavoitukseen Hulevesien tulvareitti sekä Leimuniityn raitti tulisi merkitä kaavaan esim. tulvapenger ja hulevesireitti merkinnöillä. Rakentaminen on todennäköisesti aiheuttamassa pohjevedenpinnan laskua alueella, kattovesien imeyttäminen (pakollinen) tulisi harkita uusilla rakennuksilla. Tarvitaanko Leimuniityn tulvapumppaamolle oma ET alue? 5. YHTEENVETO Leimuniityn raitti rakennetaan tulvapenkereeksi, taso vähintään +2,8. Mikäli uoman reunoilla maanpinnan tasoa nostetaan, vaatii se uoman seinämien uusimisen. Tapiolantien itäreunassa rumpujen purkupäät tulee maisemoida hyvin, lisäksi tulee huomioida Tapiolantien suuntaisten vesihuoltolinjojen linjaus kadun itäpuolella. Teatterin ja Tapiolantien viereiselle VP-alueelle tulee esittää tulvareitti. Espoon tulvapumppaamot tulisi suunnitella ja rakentaa samalla periaatteilla ja varusteilla käytön ja huollon helpottamiseksi. Pumppauksen automaatio/valvonta tulisi kytkeä jatkossa esim. RaVa- Ke-tyyppiseen järjestelmään (RaVaKe=RAnkkasateenVAroitusjärjestelmänKEhittäminen). RaVaKe-järjestelmä perustuu Ilmatieteenlaitoksen tutkamallinnukseen ja siitä saadaan ennusteita mm. paikallisista rankkasateista. Rankkasateiden ennustemallia pystytään hyödyntämään mm. siten, että hulealtaita tyhjennetään ennen ennustettua sadetilannetta, jotta saadaan varastointitilaa uusille hulevesille. Leimuniityn hulevesialtaan hulevesien hyödyntäminen mm. Leimuniityn puiston kastelussa tulee selvittää. Asiassa on huomioitava mahdollinen meriveden sekoittuminen huleveteen ajoittain. Kulttuuriakselin vesiaiheisiin hulevesien johtaminen mahdollisesti Merituulentien hulevesipumppaamosta. Tai sitten siihen pitää ottaa liitos vesijohtoverkostosta. Merituulentien hulevesipumppaamon purku pitää tapahtua tulvapenkereen itäpuolella. Otsolahteen johtavaan uomaan pyritään saamaan kosteikko uoman loppupäähän (itäpäähän) hulevesien luonnonmukaista käsittelyä varten

6. LYHYT INFORMAATIO SUUNNITTELUTILANTEESTA VUODEN 2012 LOPPUUN ASTI Suunnittelutyö on jatkunut Tapiolan eri kohteissa. Leimuniityn alueelle on laadittu puiston yleissuunnitelma ja käynnissä on puiston rakennussuunnitelma. Nämä suunnitteluvaiheet on tehty VE 3 mukaisesti. Leimuniityllä virtaavaan uoman nykyisen levityksen kohtaan on puistosuunnittelun edetessä laadittu suunnitelma, jossa tulvapenkkaan on yhdistetty porrastettu oleskelualue ja uusi silta. Hule- ja tulva-asioiden kannalta ratkaisut Leimuniityllä ovat tässä raportissa esitettyjen periaatteiden mukaiset. Liittyen keskusta-alueen hulevesiasioihin on suunnittelussa etsitty ratkaisuja hulevesien hyödyntämiseen. Suunnittelussa on esitetty että Merituulentien hulevesi-/tulvapumppaamoon johdetut kattovedet ja metrosta pumpattavat pohjavedet kerätään omaan altaaseen ja niitä voidaan hyödyntää mm. seuraavasti: o johdetaan hulevesiä Tapionraitille toteutettavaan imeytysjärjestelmään o johdetaan hulevesiä Keskusaltaaseen o johdetaan hulevesiä Tapiolantien ja uuden pysäköintiluolan väliselle alueelle imeytykseen Edellä minituilla järjestelmillä on tavoitteena varmistaa pohjavesipinnan riittävä taso alueella. Lisäksi hulevesiä on tarkoitus johtaa Leimuniityn pohjoispäähän rakennettavaan säiliöön, josta hulevesiä voidaan hyödyntää osana puiston kastelujärjestelmää. Kulttuuriraitin vesiaiheiden hallintaan on laadittu oma raportti "Kulttuuriraitin vesiaiheiden teknistaloudellinen selvitys" pvm 8.10.2012