TUTKIMUSRAPORTTI Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Kaarnatie 1 89400 Hyrynsalmi 20.7.2016 RI Joonas Koponen
TUTKIMUSRAPORTTI 2 YHTEYSTIEDOT: Työkohde: Hyrynsalmen yhtenäiskoulu Kaarnatie 1, 89400 Hyrynsalmi Asiakas: Hyrynsalmen kunta Tilaaja: Niina Kinnunen (rakennustarkastaja) Puh: 044 710 4434 Tarkastusaika: 5.7.2016 Työn suorittaja: Koponen Joonas Puh: 050 564 8220 Läsnäolijat: Niina Kinnunen (osan aikaa) Ville Heikkinen (osan aikaa) Raija Moilanen (osan aikaa) Hannu Kyllönen Puh: 044 540 0558 Tutkimuksen tarkoitus: Kohteessa havaittujen sisäilmaongelmien selvittäminen homekoiratutkimuksen yhteydessä KIINTEISTÖN TEKNISET TIEDOT: Rakennustyyppi: Koulurakennus Rakennusvuosi: 1960-luku Peruskorjausvuosi: 1990-luku ja 2010-luku Kattotyyppi/kate: Harja, pulpetti/konesaumapelti Runko: Betoni Ulkoverhous: Tiili/kuitusementtilevy Ilmanvaihto: Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto (kanavat nuohottu 2012) Lämmitysmuoto: Kaukolämpö Putkistot: Käyttövesiputket: Kupari/muovi suojaputkessa Viemärit: Muovi (mahd. vähäisiltä osin alkup. valurautaputkia edelleen käytössä) Lämmitys: Rauta/muovi suojaputkessa
TUTKIMUSRAPORTTI 3 LÄHTÖTIEDOT JA TOIMEKSIANTO: Kohteessa tehdyn sisäilmakyselyn mukaan henkilökunta oireilee osittain mahdollisesti sisäilmassa olevien epäpuhtauksien vuoksi. Sisäilmassa on havaittu mahdollisesti materiaaliemissioista ja rakenteissa olevista mikrobeista johtuvaa hajua. Oireilun ja hajuhaittojen syytä pyrittiin selvittämään yhteistutkimuksena homekoiratutkimuksen yhteydessä tehdyllä rakenteellisella tutkimuksella. Homekoiratutkimusraportti on tehty erillisenä työnään. TUTKIMUKSEN SELVITYS: Tutkimuksen kohteena oli 1960-luvun loppupuolella tehty koulurakennus, jota on peruskorjattu ja laajennettu 1990-luvulla. Sittemmin rakennusta on peruskorjattu vuosina 2012 2013. Rakennus on kaksikerroksinen betonirunkoinen ja tiiliverhoiltu. Rakennuksen pohjakerroksen alla kulkee putkikanaali, joka on n. 1 metrin alempana kuin rakennuksen normaali alapohja. Putkikanaaliin on käynti lattiassa olevien luukkujen kautta. Putkikanaalissa havaittiin mikrobiperäistä hajua, viitteitä kohonneesta kosteudesta ja paikoin myös orgaanista jätettä. Putkikanaali on ilmeisesti kuitenkin alipaineistettu ja näin ollen putkikanaalin epäpuhtaudet eivät pääse helposti suoraan rakennuksen sisäilmaan. Putkikanaalin alipaineistavaa kanavaa ei tutkimuksen yhteydessä löydetty ja putkikanaalia itsessään tutkittiin vain vähän. Välipohja on tarkastetuilta osin (uudempi osa) ontelolaatta, jonka päälle on valettu pintalaatta. Vanhemman osan välipohjarakennetta ei tarkastettu poraamalla. Rakennuksen alapohjarakenteena on alkuperäisellä osalla osin kaksoislaattarakenne, jonka välissä on kevytsoraeriste ja osin koolattu puulattia, jonka eristeenä on mineraalivilla. Puulattia on levytetty ja sen päälle on asennettu muovimatto. Alapohjarakenteen pohjalaatta on pikieristetty. Ulkoseinärakenteen eristeenä on mineraalivilla betonirungon ja tiiliverhouksen välissä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmänä on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto, joka on toteutettu kahdella erillisellä ilmanvaihtokoneella. Osassa tiloja ei ole poistoilmanvaihtoa, osassa tiloja ei ole ilmanvaihtoa ollenkaan. Osittain korvausilman (tuloilman) saanti on toteutettu luokkatiloihin käytäviltä erillisten puhaltimien avulla. Tutkimuksen alussa ilmanvaihtokone oli osittain pois toiminnasta mahdollisesti ukkosen aiheuttamien hälytysten vuoksi. Tutkimuksen aikana kiinteistönhoitaja kuittasi ilmanvaihtokoneiden virheilmoitukset ja saattoi koneet takaisin päälle. Rakennuksen ilmanvaihtokanavat on nuohottu vuonna 2012. Homekoiran merkkaamista kohdista (vain tiloista ja kohdista, jotka valittiin erikseen tilaajan kanssa, ei kaikkia koiran merkkaamia kohtia) mahdollisia rakenteellisia vaurioita pyrittiin selvittämään avaamalla rakenteita ja ottamalla mikrobimateriaalinäytteitä. Lisäksi muovimattojen mahdollista vaurioitumista ja mahdollisia materiaaliemissioita pyrittiin selvittämään FLEC-näytteillä.
TUTKIMUSRAPORTTI 4 1.32 Luonnontiedeluokka Tilan lattiassa on muovimatto, seinät ovat maalattuja kiviseiniä ja katto on maalattua betonia. Tilassa on tulo- ja poistoilmanvaihto. Tilassa on käyttäjäkyselyn mukaan havaittu hajua ja oireilua. Myös tutkimushetkellä tilassa havaittiin rakennukseen kuulumatonta hajua. Homekoira merkkasi tilaa päätyulkoseinän ja lattian rajasta sekä väliseinän ja lattian rajasta. Rakenteita tarkasteltiin tarkemmin yhdestä homekoiran merkkaamasta kohdasta. Tilan rakenteet tarkastettiin ulkonurkasta. Ulkoseinärakenteet tarkastettiin porareiästä ja lattiarakenne tarkastettiin piikkaamalla rakenteeseen tutkimusaukko. Sisemmän kuoren havaittiin olevan betonia ja ulkoseinärakenteen eristeenä havaittiin olevan mineraalivillaa. Ulkoseiniin tehdyistä porarei istä havaittiin virtaavan ilmaa rakennuksen sisään. Sisään virtaavassa ilmassa havaittiin mahdollisesti mikrobiperäinen haju. Alapohjarakenteen havaittiin olevan kaksoislaattarakenteinen. Betonilaattojen välissä havaittiin eristeenä kevytsoraa, jonka alla tasaushiekkaa. Rakenteessa havaittiin myös tervapaperia ja muovia (pintavalun alla). Pohjabetonilaatan havaittiin olevan pikieristetty. Pohjalaatan läpi ei porattu. Eristekerroksen materiaaleissa havaittiin mikrobiperäinen haju. Kevytsorasta, betonista ja tervapaperista otettiin mikrobimateriaalinäyte (MN 1). Materiaalinäytetulosten perusteella rakenteissa havaittiin vahva viite vauriosta. Näytteessä havaittiin kohtalaisesti kosteusvaurioon viittaavaa homesienilajistoa, runsaasti bakteereja ja runsaasti sädesientä. Yleiskuva luonnontiedeluokasta. Tilan rakenteet tarkastettiin ensin porarei istä.
TUTKIMUSRAPORTTI 5 Sitten alapohjarakenteeseen tehtiin suurempi aukko tarkempaa tarkastelua ja materiaalinäytteenottoa varten. Pohjalaatan havaittiin olevan pikieristetty. Rakenteen eristekerroksessa havaittiin mm. kevytsoraa ja hiekkaa. Rakenteista otettiin materiaalinäyte. 1.31 Opetustila 9.1 Tilan lattiassa on muovimatto, seinät ovat maalattuja kiviseiniä ja katto on maalattua betonia. Tilassa on tulo- ja poistoilmanvaihto. Tilassa on käyttäjäkyselyn mukaan havaittu hajua ja oireilua. Myös tutkimushetkellä tilassa havaittiin hieman rakennukseen kuulumatonta hajua. Homekoira merkkasi tilaa väliseinien ja lattian rajasta. Rakenteita tarkasteltiin tarkemmin yhdestä homekoiran merkkaamasta kohdasta. Lattian ja väliseinän rajassa havaittiin rako. Tilan lattiarakennetta tarkastettiin piikkaamalla rakenteeseen tutkimusaukko ja väliseinää tarkasteltiin porareiästä. Väliseinän havaittiin olevan tiilimuurattu (ei eristettä opetustilojen välissä). Väliseinän havaittiin olevan perustettu pohjalaatan päältä. Alapohjarakenteen havaittiin olevan kaksoislaattarakenteinen (vastaava kuin tilassa 1.32). Pohjalaatan läpi ei porattu. Tilan rakenteista ei otettu näytteitä. Yleiskuva Opetustilasta 9.1. Lattiarakenteeseen piikattu tutkimusaukko.
TUTKIMUSRAPORTTI 6 Rako lattian pintalaatan ja seinän rajassa. Raosta voi päästä virtaamaan alapohjarakenteessa mahdollisesti syntyviä epäpuhtauksia rakennuksen sisäilmaan. 1.25 Henkilökunnan taukotila Tilan lattiassa on muovimatto, seinät ovat maalattuja kivi- ja levyseiniä ja katto on maalattua betonia. Tilassa on tulo- ja poistoilmanvaihto (useita tuloilmakanavia). Tilassa ei ole käyttäjäkyselyn mukaan havaittu oireilua. Homekoira merkkasi tilaa ulkoseinien ja lattian rajasta sekä 90-luvulla laajennetun osan kohdalta (vanha ulkoseinä). Tällä kohtaa muovisen jalkalistan takana havaittiin ratkeama, jota on yritetty tiivistää massaamalla, mutta massaus on ratkeillut koko seinän matkalta. Tästä kohtaa alapojan mahdolliset epäpuhtaudet voivat päästä kantautumaan rakennuksen sisäilmaan. Rakenteita ei avattu tai tarkasteltu tarkemmin tutkimuksen yhteydessä. Tilasta ei myöskään otettu näytteitä. Yleiskuva taukotilasta. Homekoira merkkasi taukotilan puolelta koko ulkoseinälinjaa ja hyllykön päädyssä havaittiin ontto kohta lattiassa.
TUTKIMUSRAPORTTI 7 Ulkoseinän ja lattian rajaa on tiivistetty massaamalla, mutta massaus on ratkeillut. 1.18 Opettajien työtila Tilan lattiassa on muovimatto, seinät ovat maalattuja kiviseiniä ja katto on maalattua betonia. Tilassa on tulo- ja poistoilmanvaihto. Tilassa ei käyttäjäkyselyn mukaan ole havaittu oireilua. Homekoira merkkasi tilaa väliseinän (entinen ulkoseinä, laajennettu) ja lattian rajasta. Rakenteita tarkasteltiin tarkemmin homekoiran merkkaaman seinän viereltä. Väliseinän päälle on työtilan puolelle koolattu kipsilevy ilmeisesti laajennustyön yhteydessä. Vanhan ulkoseinän ulkoverhous ja eriste on poistettu ja kantava runko on jätetty paikoilleen. Lattian ja entisen ulkoseinän rajassa havaittiin rako kipsilevyn alla. Tilan lattian ja seinän rajaa tarkastettiin piikkaamalla lattian ja seinän rajaa osittain auki. Tällä kohtaa betonilaatan ja vanhan ulkoseinän välissä havaittiin paikoin osin puupurua. Rakenteesta otettiin mikrobimateriaalinäyte lattian ja seinän rajasta betonista ja puupurusta (MN 2). Materiaalinäytetulosten perusteella rakenteissa havaittiin vahva viite vauriosta. Näytteessä havaittiin runsaasti kosteusvaurioon viittaavaa homesienilajistoa ja runsaasti bakteereja. Yleiskuva opettajien työtilasta. Vanhaa betonirunkoa vasten on valettu betonilaatta. Rakenteiden välissä havaittiin rako.
TUTKIMUSRAPORTTI 8 Seinän rajaa piikattiin osin auki. Lattian betonilaatan ja vanhan ulkoseinän välissä havaittiin puupurua.rakenteesta otettiin materiaalinäyte 2.07 Erityisopetus, 2.08 Erityisluokka ja 2.05 Varasto Tilat sijaitsevat rakennuksen 90-luvulla rakennetulla laajennusosalla. Tilan lattiassa on muovimatto, seinät ovat maalattuja kiviseiniä ja katto on maalattua betonia (ontelolaatta). Tilassa on tulo- ja poistoilmanvaihto. Tuloilmanvaihto tuodaan tilaan käytävän kautta erillisten puhaltimien avulla. Tilassa on käyttäjäkyselyn mukaan havaittu oireilua. Tutkimushetkellä tilassa havaittiin rakennukseen kuulumatonta hajua. Homekoira merkkasi tilaa ulkoseinän ja lattian rajasta (pilareiden kohdalta) sekä kahden putkikotelon viereltä (toinen kotelo teräsrankainen, toinen puurankainen). Rakenteita tarkasteltiin hieman tarkemmin avaamalla koteloita ja rakenteita. Erityisluokkatilan lattian ja ulkoseinän rajassa havaittiin rako. Tilan välipohjan rakennetta tarkastettiin porareiästä poraamalla. Rakenteen havaittiin olevan tavanomainen ontelolaattarakenne, jonka päälle on valettu pintalaatta. Rakenteessa ei ole askeläänieristettä. Välipohjarakenteen ja seinärakenteen välissä havaittiin rako, josta mahdollisesti alemmasta kerroksesta voi johtua mikrobiepäpuhtauksia ylempiin tiloihin. Lisäksi patteriputkien läpivientien kohtien havaittiin olevan epätiiviitä ja täten myös näistä kohdista voi johtua epäpuhtauksia toisen kerroksen tiloihin. Erityisopetustilan muovimatosta, mattoliimasta ja tasoitteesta otettiin FLEC-näyte. Näytetulosten perusteella muovimatossa havaittiin poikkeavan suurena pitoisuutena 2-etyyliheksanolia. Tämä viittaa muovimaton vaurioitumiseen (muovimatto on mahdollisesti asennettu liian kostealle alustalle). FLEC-näytteellä ei saada selville kuinka paljon muovimaton vaurioitumisesta johtuvia yhdisteitä pääsee sisäilmaan, vaan tämä täytyy erikseen todeta sisäilmasta otettavalla VOCnäytteellä. Erityisluokkatilan oven vierellä olevan putkikotelon tarkastusluukut avattiin ja varastotilan putkikoteloa avattiin sahaamalla kotelosta pala pois. Koteloiden sisässä ei havaittu poikkeavaa, mutta läpivientien kohdat koteloiden sisässä voivat olla epätiiviitä.
TUTKIMUSRAPORTTI 9 Yleiskuva eristyisluokkatilasta. Luokkatilan oven vierellä oleva putkikotelo, jonka juurelle homekoira teki merkinnän. Kuva putkikotelon sisältä. Kotelon sisässä ei havaittu poikkeavaa. Tilan välipohjan läpi on viety patteriputkia. Läpiviennit eivät ole täysin tiiviitä ja niitä kautta tiloihin voi päästä alemman kerroksen epäpuhtauksia. lattian ja seinän rajassa havaittiin rako Tilojen ulkkopuolella käytävällä havaittiin liikuntasauma laajennetun osan välissä.
TUTKIMUSRAPORTTI 10 Yleiskuva varastosta. Putkikoteloon tehty rakenneavaus. Avauskohdalta otettuja valokuvia. Kotelon sisässä ei havaittu poikkeavaa. Kohdalla ei havaittu mikrobiperäistä hajua. 1.36 Voimistelusali Tila sijaitsee rakennuksen 90-luvulla rakennetulla laajennusosalla. Tuoli- ja välinevaraston puoleinen seinälinja on vanhaa ulkoseinälinjaa. Tilan lattiassa on joustava massalattia, seinät ovat maalattuja kiviseiniä ja katto on maalattua betonia (ontelolaatta), jonka pinnassa on akustolevyjä. Tilassa on tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihdon kaikki päätelaitteet ovat ilmeisesti samantyyppisiä (ilmeisesti tuloilmapäätteitä). Tutkimushetkellä tilassa havaittiin rakennukseen kuulumatonta hajua. Homekoira merkkasi tilan lattiassa olevia lentopallotolppien pystytyskoloja ja ulkoseinälinjaa muutamasta kohtaa. Lentopallotolppien kolot uppoavat n. 30 cm alemmaksi kuin massalattian pinta. Koloissa havaittiin mikrobiperäistä hajua. Rakenteita ei tilasta avattu tai tutkittu tarkemmin.
TUTKIMUSRAPORTTI 11 Yleiskuva voimistelusalista. Lentopalloverkon tolppien Lämmitysverkoston putket on osittain uusittu muovisiksi. 1.37 Tuoli- ja välinevarasto Voimistelusalin vieressä sijaitseva varastotila on rakennuksen alkuperäisellä osalla. Varastotilan ja liikuntasalin välinen seinälinja on vanhaa ulkoseinälinjaa. Tilan lattiapinnoitteena on muovimatto, seinät ovat maalattuja kiviseiniä ja katto on maalattu betonikatto. Tilassa on poistoilmanvaihto. Homekoira merkkasi vanhaa ulkoseinälinjaa. Alkuperäisen lautalattian päälle on asennettu lattialevy, jonka päälle muovimatto on asennettu. Alapohjarakenteen eristeenä on mineraalivillaa (ks. RA 3). Alapohjan mineraalivillasta otettiin materiaalinäyte. Materiaalinäytetulosten perusteella rakenteissa havaittiin vahva viite vauriosta. Näytteessä havaittiin runsaasti kosteusvaurioon viittaavaa homesienilajistoa ja kohtalaisesti bakteereja.
TUTKIMUSRAPORTTI 12 Yleiskuva tilasta. Tilan lattiaan tehtiin tarkastusaukko ympyröidylle kohdalle. Mediateekki (2. kerros) Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitseva tila on oppilaiden oleskelu- ja työtilana. Tilan lattiapinnoitteena on muovimatto ja seinät ovat maalattuja Tilassa havaittiin materiaaliemissioihin viittaavaa kemiallista hajua. Tilasta otettiin FLEC-näyte mahdollisten muovimatosta johtuvien materiaalipäästöjen tutkimista varten. Näytetulosten perusteella muovimatossa havaittiin poikkeavan suurena pitoisuutena 2-etyyliheksanolia. Tämä viittaa muovimaton vaurioitumiseen (muovimatto on mahdollisesti asennettu liian kostealle alustalle). FLEC-näytteellä ei saada selville kuinka paljon muovimaton vaurioitumisesta johtuvia yhdisteitä pääsee sisäilmaan, vaan tämä täytyy todeta erikseen otettavalla VOC-näytteellä. FLEC-näyte Yleiskuva tilasta.
TUTKIMUSRAPORTTI 13 JOHTOPÄÄTÖKSET: Rakennuksen kaikissa materiaalinäytteenottokohdissa havaittiin vahva viite rakenteen mikrobivaurioitumisesta. Lattian ja seinien rajassa havaittiin epätiiveyskohtia ja osittain myös hajua (koiran merkkaamissa kohdissa pistemäisenä). Epätiiveyskohdat painottuivat pilareiden kohdalle. Lattian ja seinän rajassa useissa kohtaa on muovinen jalkalista, jonka ei havaittu olevan kaikilta osin kunnolla liimattu paikoilleen. On otettava huomioon myös se, että pohjalaatan pinnalle asennetun pikieristeen tekninen käyttöikä on keskimäärin 20 vuotta, jonka jälkeen pikieriste voi alkaa irtoilla alustastaan etenkin, jos maaperästä kapillaarisesti tai diffuusiolla nouseva kosteuspitoisuus on riittävän korkea. Pikieristeen tekninen käyttöikä on päättynyt jo kymmeniä vuosia sitten. Myös tilojen muovimatoista otetuissa FLEC-näytteissä havaittiin merkkejä siitä, että muovimatot olisivat asennettu liian kostealle alustalle ja vaurioituneet. Tällöin muovimaton pehmittimien reagoidessa kosteuden kanssa, voi syntyä haitallisia yhdisteitä (tässä tapauksessa 2-etyyliheksanoli). Yhdisteiden pitoisuus sisäilmassa voidaan tutkia sisäilmasta otettavista VOC-näytteistä. On mahdollista, että muovimatto on vaurioitunut, mutta haitalliset yhdisteet eivät pääse muovimaton pinnan läpi sisäilmaan. Alkanut reaktio ei kuitenkaan rakenteen kuivaessakaan lopu, joten vaurioituminen voi jatkua ja laajentua. Osassa tiloista havaittiin ainoastaan tuloilma, mikä luo ainakin osittain ylipainetta tiloihin. Tässä tilanteessa mahdollisista rakenteen epätiiveyskohdista voi virrata rakennuksen sisäilmaa rakenteiden sisään, mikä voi aiheuttaa kosteuden tiivistymistä kylmille pinnoille ja sitä kautta myös rakenteiden vaurioitumista. Osaan tiloista tuodaan tuloilmaa käytäviltä erillisten puhaltimien kautta. Tällöin tiloihin tuleva ilma on jo kerran käytettyä ja voi olla mm. hiilidioksidipitoisempaa kuin suoraan IVkanavasta tuleva ilma. Myös mahdollisesti käytävillä olevat sisäilman mikrobit voivat kantautua puhaltimien kautta luokkatiloihin. Osassa tiloista mahdollisen poistoilman ollessa voimakkaampaa kuin tuloilman, tiloihin syntyy alipainetta, joka voi aiheuttaa mm. epäpuhtauksien kantautumista rakenteista sisäilmaan. Putkikanaalin sisässä havaittiin runsaasti mikrobivaurioon viittaavaa hajua, mutta tilan alipaineisuuden vuoksi epäpuhtaudet eivät pääse kantautumaan kanaalista sisätiloihin. JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS: Rakennukseen on syytä tehdä tarkempi tutkimussuunnitelma, joka sisältää rakenneavauksia ja tarpeen mukaan myös näytteenottoa laajemmin niin rakenteista kuin sisäilmastakin, jotta rakennuksen todennäköisimmät mahdolliset sisäilmaongelmien aiheuttajat ja riskejä aiheuttavat rakenteet saataisiin selville kokonaisvaltaisemmin. Jo tässä raportissa sekä homekoiratutkimuksessa todettuja rakenteiden epätiiveyskohtien kautta rakennuksen sisäilmaan mahdollisesti pääsevien epäpuhtauksien estäminen on mahdollista. Kivirakenteisten seinien ja betonilattioiden väliset epätiiveyskohdat voidaan korjata tiivistämällä esim. vedeneristejärjestelmillä. Tällöin epäpuhtauksien kantautuminen ilmavirtojen mukana rakennuksen sisäilmaan saadaan estettyä. Tiivistystoimenpiteet eivät poista ongelmaa rakenteiden sisältä, mutta voivat vaikuttaa huomattavasti sisäilman laatuun ja poistaa rakennuksen mahdollisia sisäilmaongelmia.
TUTKIMUSRAPORTTI 14 Seikkoja, joihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota jatkotutkimussuunnitelmaa tehdessä: Tarkastamattomien tilojen rakenteet tarkastetaan o Alkuperäisten ja laajennettujen osien liitoskohdat? Rakenteiden maaperäyhteys? Rakennuksessa olevat rakenteet on syytä selvittää kokonaisvaltaisemmin. Rakenteiden kosteuskäyttäytymistä on hyvä tutkia paikoin esim. kaksoislaattarakenteen eristekerroksesta kuin alalaatan alapuoleltakin. Sisäilman laatua on mahdollista tutkia mm. sisäilmanäyttein. o Sisäilman VOC-pitoisuudet? Tutkimusta on syytä keskittää myös rakennuksen ilmanvaihtoon ja sen tasapainottamiseen. Rakenteista voidaan ottaa myös asbestinäytteitä tarpeen mukaan korjaussuunnitelmaa varten. RAKENNELEIKKAUKSET: Alapohjan rakenne rakenneavauskohdassa RA 1 (alkuperäinen osa): - muovimatto - 50 mm pintabetonilaatta - muovi/tervapaperi (valun erotuskaista) - 50 mm sementillä sidottu kevytsorakerros (osittain myös puuta muottilaudoista) - pikieristetty pohjabetonilaatta (ei porattu läpi) Alapohjan rakenne rakenneavauskohdassa RA 3 (alkuperäinen osa): - muovimatto - n. 20 mm lattialevy - n. 30 mm vanha puulattia - n. 100 mm mineraalivillaeristys - pikieristetty pohjabetonilaatta (ei porattu läpi) - + Ulkoseinän rakenne rakenneavauskohdassa RA 1 (alkuperäinen osa): - tiilimuuraus - 50 mm mineraalivillaeriste - 100 mm betonirunko - maali + + Alapohjan rakenne rakenneavauskohdassa RA 1 (90-luvulla rakennettu osa): - muovimatto - 50 mm pintabetonilaatta (väliseinien vierellä osin puupurua seinän ja lattian rajassa) - ontelolaatta - maali
TUTKIMUSRAPORTTI 15 POHJAKUVA LUONNONTIEDELUOKAN JA OPETUSTILAN 9.1 KOHDALTA (1. KRS): RA 1 Rakenneavaus + materiaalinäyte
TUTKIMUSRAPORTTI 16 POHJAKUVA TAUKOTILAN JA TYÖTILAN KOHDALTA: Rakenneavaus + materiaalinäyte Lattian ja seinän rajassa betonissa puupurua RA 2 90-luvulla rakennettu osa alkuperäinen osa Lattian ja seinän rajassa rako (katkoviiva)
TUTKIMUSRAPORTTI 17 POHJAKUVA VOIMAILUSALIN JA VÄLINEVARASTON KOHDALTA (1. KRS): RA 3 Selkeä pistävä haju lentopallotolppien pystytyskoloista 90-luvulla rakennettu osa alkuperäinen osa Rakenneavaus + materiaalinäyte
TUTKIMUSRAPORTTI 18 POHJAKUVA ERITYISOPETUSLUOKKIEN KOHDALTA (2. KRS): Kotelon avaus FLEC 1 RA 3 FLEC-näyte Rakenneavaus
TUTKIMUSRAPORTTI 19 POHJAKUVA MEDIATEEKIN KOHDALTA (2. KRS): FLEC-näyte FLEC 2
TUTKIMUSRAPORTTI 20 KÄYTETTY TUTKIMUSKALUSTO: x Mittalaite Vaisala HMI 41 näyttölaite/ HMP 42 mittapää. Vaisala HMI 41 näyttölaite/ HMP 46 mittapää. Vaisala HMI 41 näyttölaite/ HMP 44 mittapää. Pintakosteusosoitin Exotek MC-160SA Piikkimittari Protimeter mini syvämittauspuikoilla Lämpökamera Flir E60 bx Käyttötarkoitus Ilmasta ja rakenteesta suhteellisen kosteuden, lämpötilan ja absoluuttisen kosteuden mittaus. Mittalaitteen tarkkuus on noin ±3 5 %. Ilmasta ja rakenteesta suhteellisen kosteuden, lämpötilan ja absoluuttisen kosteuden mittaus. Mittalaitteen tarkkuus on noin ±3 5 %. Ilmasta ja rakenteesta suhteellisen kosteuden, lämpötilan ja absoluuttisen kosteuden mittaus. Mittalaitteen tarkkuus on noin ±2 3 %. Rakenteiden pintaosista kosteuserojen vertailu. Puun kosteuden mittaus (paino-%) sekä rakenteen pinnan kosteuserojen vertailu. Rakenteiden lämpö- ja ilmavuotokohtien kartoitus. Rakenteissa sijaitsevien lämpöputkien ja lämmityskaapeleiden paikannus. ALLEKIRJOITUKSET: Raportti on laadittu esitettyjen/ epäiltyjen vahinkojen selvittämiseen, eikä sitä täten saa käyttää kiinteistön kunnon tai sen osan arvon määrittämiseen. Raporttiin merkityt tiedot ovat tutkimushetkellä tehtyjä havaintoja. Kajaanissa 20.7.2016 Joonas Koponen Jakelu 1 kpl Niina Kinnunen 1 kpl Sartek Oy:n arkisto Liitteet Liite 1. Ositum Oy. Muovimaton FLEC-näytteiden analyysivastaus 2066416. Liite 2. Työterveyslaitos. Mikrobimateriaalinäytteiden analyysivastaus 337808.
Liite 1. Sivu 1/3
Liite 1. Sivu 2/3
Liite 1. Sivu 3/3
Liite 2. Sivu 1/2
Liite 2. Sivu 2/2