ARAn Asuntomarkkinakatsaus Vuokrataloyhtiöiden neuvottelupäivät (FCG) 17.-18.9.2015 Ruka Hannu Ahola 12.10.2007 Tekijän nimi SISÄLTÖ johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 1. ARA-asuntojen kysyntä ja tarjonta vuonna 2014 2. Kuntien vuokramarkkinat ARA-indeksin avulla arvioituna 3. Tilastotietoa liitoskuntien vuokraasuntomarkkinoilta 4. Asuntojen vuokrat 2014 5. Asuntomarkkinoiden muutoksia vuosina 2012-2015 1
Asutut asunnot hallintamuodon mukaan (Tilastokeskus, ARA) 1,3 miljoonaa suomalaista (24 %) asuu vuokraasunnossa, 50 % ARAasunnossa Omistusasuntoja (1 900 000) ARA-vuokraasuntoja (390 000) + ASOasuntoja (40 000) = (430 000) Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja (440 000) Vuokra-asuntojen omistajat 2015 ARA-asunnot Kunnat ja niiden yhtiöt 237 000 (61 %) Yleishyödylliset yhteisöt 52 000 (13 %) VVO-konserni 22 000 SATO-konserni 8 500 Avara 10 000 Opiskelija-asuntosäätiöt 31 000 ( 8 %) Vanhusten asuntoja om. säätiöt 28 000 ( 7 %) Yritykset, pankit ja vakuutusyhtiöt 11 000 ( 3 %) Muut 31 000 ( 8 %) 390 000 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen omistajat (arvio) Yksityiset/piensijoittajat 260 000 (59 %) Institutionaaliset sijoittajat 180 000 (41 %) 440 000 2
1. ARA-asuntojen kysyntä ja tarjonta vuonna 2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Tiedon lähteenä ARAn asuntomarkkinakysely kunnille 2014 kyselyyn vastasi 282 kuntaa 304:stä (92,8 %) Vastanneiden osuus ARA-asunnoista on 98,8 % Painopiste on paikallisen vuokra-asuntotilanteen kartoitus Kyselyssä selvitetään kunnan ARA-vuokra-asuntojen markkinatilanne; hakijat, asunnon saaneet, tyhjät asunnot Käyttöasteet ja vaihtuvuus Asunnottomuus Erityisryhmien asuntojen tarve ja määrä 3
ARA-asuntojen kysyntä ja tarjonta 2000-luvulla, koko maa 120 000 100 000 ARA-asunnon saaneita Hakijaruokakuntia ARA-asuntojen tarjonta 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ARA-asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotus 2005 2014 PKS Muut kasvukeskukset* Muu maa 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014-10000 -15000 *) Muut kasvukeskukset : Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio, PKS:n kehyskunnat 4
ARA-asuntojen jonot kasvavat kasvukeskuksissa PKS:lla hakijoiden määrä kasvoi 7,2 % edellisvuoteen verrattuna Kaikista hakijoista 43 % on PKS:lta Asuntojono kasvoi Kuopiossa 48 %, Joensuussa 43 %. Vantaalla kasvua oli 21 %, Vaasassa oli 16 %. Turussa 10 % ja Tampereella 9 %. Oulussa hakijamäärä väheni 31 %. Lappeenrannassa hakijoita oli 25 % vähemmän kuin edellisvuonna, Porissa 22 % ja Lahdessa 18 %. ARA-asuntojen tarjonta 2014 2014 ARA-asuntoja oli vähemmän tarjolla kuin 2013 Helsingissä (-5 %) ja Espoossa (-7 %) Vantaa lisäsi ARA-asuntojen tarjontaa 8 % Eniten tarjonta kasvoi Joensuussa (11 %) ja Lahdessa (9 %) Suhteessa väkilukuun ARA-asuntoja (per 1000 asukasta) on eniten Helsingissä (128), Turussa (125) ja Tampereella (120) vuokra-asuntopulaa (asuntojono/1000 asukasta) esiintyy eniten Helsingissä (49), Vantaalla (38) ja Kuopiossa (37). Seuraavina tulevat Tampere (33),Espoo (29), Turku (29) ja Jyväskylä (29) 5
Helsingissä asuntopula ja ARA-asuntojen osuus on suurinta myös suhteellisesti väkiluku asuntojono 2014 hakijat/ asunnon saaneet ARA-asuntoja/ Kunta 31.12.2914 muutos hakijat muutos 1000 as. yht. muutos yht. 1000 as. Helsinki 621 904 1,5 % 30 400 5 % 49 5 804-5 % 79 381 128 Espoo 265 646 1,9 % 7 600 4 % 29 3 350-7 % 30 391 114 Tampere 223 134 1,2 % 7 369 9 % 33 4 202 4 % 26 816 120 Vantaa 210 720 1,3 % 7 931 21 % 38 3 610 8 % 23 660 112 Oulu 196 374 1,3 % 3 112-31 % 16 4 662-3 % 17 142 87 Turku 183 991 1,0 % 5 325 10 % 29 3 657 2 % 23 035 125 Jyväskylä 135 803 0,8 % 3 933 6 % 29 2 731-1 % 16 083 118 Kuopio 107 562 1,2 % 3 992 48 % 37 2 092 7 % 11 732 109 Lahti 103 811 0,4 % 2 090-18 % 20 1 842 9 % 11 799 114 Kouvola 86 477-0,5 % 948-17 % 11 1 039 0 % 5 915 68 Pori 83 521 0,1 % 668-22 % 8 536 3 % 3 710 44 Joensuu 75 061 0,8 % 1 868 43 % 25 1 350 11 % 7 589 101 Lappeenranta 72 818 0,2 % 1 295-25 % 18 1 362-6 % 8 442 116 Hämeenlinna 67 990 0,3 % 1 061.. 16 875.. 4 605 68 Vaasa 67 009 1,0 % 1 410 16 % 21 1 154 8 % 6 645 99 Rovaniemi 61 556 0,6 % 1 055-15 % 17 943-6 % 4 683 76 Seinäjoki 60 888 0,9 % 482 3 % 8 1 098 4 % 4 290 70 Mikkeli 54 628 0,0 % 714-6 % 13 980 5 % 4 756 87 Kokkola 47 296 0,6 % 350-3 % 7 571-6 % 3 646 77 Kajaani 37 797-0,2 % 267-14 % 7 712-6 % 3 222 85 Koko maa 5 474 289 0,4 % 106 533 3,8 % 19 68 210-0,5 % 433 713 79 2. Kuntien vuokramarkkinat ARAindeksin avulla arvioituna johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 6
ARA-indeksin mittarit ja arvot 1) Asunnon saaneet/hakijat 2) Erittäin kiireell. hakijoiden osuus 3) Asukasvaihtuvuus 4) ARA-asuntojen käyttöaste 5) Asunnottomia/1000 asukasta. ARA-indeksin arvot ovat väliltä 0-50. kireä 30 50 melko kireä tasapainossa lievää ylitarjontaa 20 29,9 15 19,9 10 14,9 ylitarjontaa 0 9,9 kysyntä jatkuvasti tarjontaa suurempi, asunnon saanti erittäin vaikeaa kysyntä ylittää tarjonnan, asunnon saanti kohtalaisen vaikeaa kysyntä ja tarjonta tasapainossa, vapautuvaa asuntoa voi joutua joskus odottamaan jonkin verran vajaakäyttöä ja tyhjiä asuntoja, asunnon saa kohtalaisen helposti asuntojen käyttöaste heikko ja asuntoja paljon tyhjillään, asunnon saa helposti Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella ARA-asuntojen saatavuus heikkeni Kaikissa PKS:n kunnissa tilanne oli kireä, minkä lisäksi tilanne huononi vuoteen 2013 verrattuna Lievästi kireä markkinatilanne on mm. Tampereella, Kuopiossa ja useissa PKS:n kehyskunnissa Tasapainossa mm. Turku, Jyväskylä, Lahti, Joensuu Lievästä ylitarjonnasta kärsivät mm. Oulu, Kouvola, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki, Mikkeli, Kokkola Ylitarjonnasta (< ARA-ind. <10) kärsivien kuntien tilanne lisääntyi 11 kunnalla 142 kuntaan Suurista kaupungeista vain Vaasa tässä kategoriassa 7
ARA-indeksi 0-50 ARA-indeksien jakauma kunnittain vuonna 2014 ARA-asuntojen markkinatilanne kuntia yht. % % ARAindeksi väestönmuutos* ARAasuntoja % kireä 30 50 5 2 % 20 % 1,7 % 133 810 31 % melko kireä 20-29,9 16 5 % 12 % 0,6 % 58 617 14 % tasapainoinen 15-19,9 36 12 % 20 % 0,0 % 90 270 21 % lievää ylitarjontaa 10-14,9 79 26 % 26 % -0,5 % 86 592 20 % ylitarjontaa 0-9,9 142 47 % 20 % -0,9 % 59 602 14 % ei ARA-indeksiä.. 26 9 % 2 % -0,7 % 5 067 1 % Yht. 304 100 % 100 % -0,5 % 433 958 100 % ARA-asuntojen markkinatilanne suurissa kunnissa 2012-2014 50 40 2014 2012 2013 30 Kireät markkinat 20 10 Melko kireät markkinat Tasapainossa Lievää ylitarjontaa Ylitarjontaa 0 8
Tyhjien ARA-asuntojen määrä kasvoi yli 7 000 asuntoon 7500 Vähintään 2 kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokraasuntoja oli koko maassa noin 7 223. Niistä vähintään 6 kk tyhjänä oli 57 % 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 Tyhjien osuus ARAkannasta oli 1,7 % vuonna 2014 Tyhjien ARAasuntojen määrä on kaksinkertaistunut vuosiin 2006-2008 verrattuna 9
Tyhjien ARA-asuntojen jakauma kunnittain vuonna 2014 117 kunnassa tyhjien osuus pienempi kuin 2 % ARA-asunnoista 79 % näissä kunnissa 22 kunnassa tyhjien osuus ARA-kannasta yli 20 % ARA-asunnoista vain 1 % näissä kunnissa Tyhjien (2 kk) osuus kuntia yht. (kpl) %- osuus kunnista osuus- ARAkannasta >= 20 % 22 7 % 1 % 10-20 % 37 12 % 2 % 5-10 % 51 17 % 6 % 2-5 % 55 18 % 10 % < 2 % 117 38 % 79 % ei tietoa 22 7 % 1 % Yht. 304 100 % 100 % Tyhjiä ARA-asuntoja on myös kasvukeskuksissa Eniten tyhjiä ARA-asuntoja oli Rovaniemellä (397), Kemissä (344), Kouvolassa (220) ja Salossa (204) Tyhjiä ARA-asuntoja on myös kasvukeskuksissa Jyväskylä (180), Oulu (163), ja Vaasa (84) Tyhjiä ARA-asuntoja oli Uudellamaalla vain 0,2 % eniten Lapissa (9,0 %) ja Kainuussa (5,7 %) Kuntaliitokset lisäävät usein tyhjien asuntojen määrää vetovoimaltaan heikomman ex-kunnan alueella, mm. Jämsä, Kouvola, Mikkeli, Rovaniemi, Salo 10
ARA-asuntojen käyttöaste heikkeni Kuntien ARA-asuntojen keskimääräinen käyttöaste laski 91,9:sta 91,2 prosenttiin vuonna 2014 Yli 98 % käyttöaste 51 kunnassa alle 90 % jäätiin 80 kunnassa Kasvukeskuskaupungeissa käyttöasteet 98 % - 100,0 % välillä, poikkeuksena Jyväskylä 93,9 %, Oulu 95,3 % Maakuntien keskuskaupungeista alle 95 % käyttöaste Kouvolassa (92,9 %), Porissa (92,8 %) ja Vaasassa (91,2 %), Rovaniemellä 80,0 % ARA-asuntojen vaihtuvuus 2014 Kuntakohtainen, painottamaton keskiarvo oli 25,1 % vuonna 2014 (25,7 % 2013) PKS:lla vaihtuvuus oli pienintä: Helsinki 8,1 % (8,1 %) Vantaa 9,9 % (9,5 %) Espoo 10,7 % (10,9 %) Tampereella vaihtuvuus laski vuodessa lähes 5 %- yksikköä 15,4 % Oulussa 30,0 % ja Seinäjoella 28,7 % Muissa kasvukeskuskaupungeissa vaihtuvuus oli 20 % - 25 % välillä. 11
Vaihtuvuus ARAn kasvukeskuskaupungeissa 2012-2014 35 2012 2013 2014 30 25 20 15 10 5 0 Helsinki Espoo Vantaa Kehyskunnat Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Seinäjoki Tilastotietoa liitoskuntien vuokra-asuntomarkkinoilta Vuosi 2009 toteutui 33 kuntaliitosta ja kuntien lukumäärä väheni 67 kunnalla. Seuraavassa on tarkasteltu 6 vuonna 2009 muodostuneen kunnan kehitystä ARA-asuntojen osalta Kouvola (Anjalankoski, Kuusankoski, Valkeala, Jaala ja Elimäki) Salo (Halikko, Kisko, Kiikala, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Särkisalo ja Suomusjärvi) Jyväskylä (Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti) Hämeenlinna (Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos) Joensuu (Eno ja Pyhäselkä) Seinäjoki (Nurmo ja Ylistaro) 12
Tyhjät ARA-vuokra-asunnot (kpl) liitoskunnissa 2008* - 2014 250 200 150 100 Kouvola Salo Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Seinäjoki 50 0 2008* 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *) summa 2009 liittyneiden kuntien tyhjistä asunnoista v. 2008 Käyttöasteet liitoskuntien ARAvuokra-asunnoissa 2008* - 2014 100 98 96 94 92 Kouvola Salo Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Seinäjoki 90 88 2008* 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *) 2008 luku ei sisällä liitoskuntien käyttöastetietoa! 13
Tilastotietoa liitoskuntien ARAasuntomarkkinoilta tyhjät asunnot 2008* 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kouvola 130 152 103 84 79 162 220 Salo 11 17 11 7 80 159 204 Hämeenlinna 46 27 28 34 12 28 25 Joensuu 8 29 27 22 32 40 60 Jyväskylä 16 159 107 153 126 242 180 Seinäjoki 6 26 17 7 7 60 49 *) summa v. 2009 liittyneiden kuntien tyhjistä asunnoista v. 2008 lopulla Tilastotietoa liitoskuntien ARA- asuntomarkkinoilta Väkiluku ARA-vuokra-asuntoja 2009 2014 muutos-% 2009 2014 muutos-% Kouvola 88120 86477-1,9 % 5 997 5666-5,5 % Salo 54846 54264-1,1 % 3 119 2924-6,3 % Hämeenlinna 66647 67990 2,0 % 4 521 4296-5,0 % Joensuu 72696 75061 3,3 % 7 584 7171-5,4 % Jyväskylä 129745 135803 4,7 % 14 772 13697-7,3 % Seinäjoki 56999 60888 6,8 % 3 975 4330 8,9 % 14
Tilastotietoa liitoskuntien ARAasuntomarkkinoilta 2010 2014 2010-2014 vapautettu vapautunut yht. uusia erityisryhmille ARA-as. Kouvola 299 280 579 213 213 Salo 220 321 541 42 42 Hämeenlinna 193 273 466 250 250 Joensuu 378 423 801 759 683 Jyväskylä 1855 771 2626 1240 789 Seinäjoki 87 8 95 427 166 Tyhjien asuntojen keskittyminen liitoskunnissa Kouvola 2009: Anjalankoski, Kuusankoski, Valkeala ja Elimäki Kouvola 2014: Inkeroinen (Anjalankoski), Kuusankoski, Elimäki, Myllykoski, Voikkaa Salo 2009: Kiikala ja Suomusjärvi Salo 2014: Halikko, Perniö, Teijo, Kisko, Ollikkala ( Ollikkalassa on pääosa Salon kaupungin vuokraasunnoista, Wikipedia), Tupuri Jyväskylä 2009: Pupuhuhta (JKL), Keltinmäki (JKL) ja Säynätsalo (mlk) Jyväskylä 2014: Kangaslampi (JKL), Säynätsalo 15
Tyhjien asuntojen keskittyminen Joensuu 2009: Tuupovaara (2005 liittynyt) ja Eno Joensuu 2014: Uimaharju, Eno, Tuupovaara Seinäjoki 2009: Ylistaro Seinäjoki 2014:Kasperi ( Seinäjoen ensimmäinen lähiö, Wikipedia) Hämeenlinna 2009: Katuma, liitoskunnat Hämeenlinna 2014: Jukola, Hirsimäki, Katuma, Harakkamäki (ei liitoskuntien lähiöitä) Havaintoja liitoskuntien vuokramarkkinoilta Kuntaliitoksen jälkeen tyhjien asuntojen määrä nousi 5 kunnassa vain Hämeenlinnassa määrä väheni Jyväskylässä tyhjien määrä nousi vuodessa eniten 16 => 159 Jos vajaakäyttöä on ollut ennen liitosta, niin on sitä liitoksen jälkeenkin. Ongelma-alueet pysyvät ongelma-alueina, tyhjät keskittyvät usein samoille alueille. Väkiluvun lasku on suurin yksittäinen selittäjä kuntien ARA-vuokra-asuntojen vajaakäytölle. 16
3. Asuntojen vuokrat 2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Havaintoja vuokramarkkinoilta 2014 (suluissa 2013) Vuokrat nousivat koko maassa 3,2 % (3,8 %) ARA-vuokrat 3,0 % (3,4 %) vapaarahoitteiset 3,4 % (3,4 %) Vap.rah. uudet vuokrasuhteet nousivat 2,8 % (3,4 %) Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kohosivat 5,2 % (4,4 %) ja muualla maassa 2,0 % (3,3 %) Neljäntenä peräkkäisenä vuotena vuokrat nousivat enemmän kuin asuntojen hinnat: Koko maa -0,9 %, PKS -0.9 %, muu maa -0,9 % Lähde: Tilastokeskus Asuntojen vuokrat 2014 (6.3.2015), Osakeasuntojen hinnat (27.2.2015) 17
Havaintoja vuokramarkkinoilta 2014 Vapaarahoitteiset uudet vuokrasuhteet nousivat eniten PKS:lla Helsinki 4,1 %, Espoo 4,8 %, Vantaa 4,4 % Kehyskunnat 3,4 %, Kuopio 3,4 %, Tampere 2,7 %, Kouvola -1,3 %, Vaasa 0,0 %, Pori 0,2 % ARA-vuokrat kallistuivat eniten.. Pori 6,6 %, Kuopio (4,2 %), Vantaa (4,0 %) ja Seinäjoki (4,0 %).. ja vähiten Kajaani -0,3 %, Vaasa 1,0 %, Lappeenranta 2,3 % Vuokrat suurimmissa kaupungeissa ( /m2) vuonna 2014 20 18 16 ARA-vuokrat vapaarah.vuokrat uudet vapaarah. 14 12 10 8 Lähde: Tilastokeskus 18
ARA-vuokrien ero vapaarahoitteisiin kasvoi pääkaupunkiseudulla (suluissa 2013) Helsinki 49,3 % (45,7 %) Espoo 22,8 % (18,7 %) Vantaa 16,4 % (15,4 %) Kehyskunnissa ero pieneni 3,3 % (4,0 %) Yli 20 % hinnanero Helsingin lisäksi vain Joensuussa (22,2 %) ja Kuopiossa (20,9 %). ARA-vuokrat olivat Porissa (-5,4 %) ja Rovaniemellä (-1,3 %) %) kalliimpia kuin vapaarahoitteiset vuokrat. ARA-vuokrat olivat 192 kunnassa kalliimpia kuin vapaarahoitteiset vuokrat (Kelan yl.asumistuensaajien tilasto 2/2015). Vapaarahoitteisten ja ARAvuokrien ero (%) 2012-2014 Pori Rovaniemi Mikkeli Kehyskunnat Kajaani Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna Vaasa Oulu Lahti Kouvola Turku Lappeenranta Jyväskylä Tampere Vantaa Manner-Suomi Kuopio Joensuu Espoo Helsinki 2012 2013 2014-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 19
5. Asuntomarkkinoiden muutoksia vuosina 2012-2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Vapaarahoitteisesta tuotannosta yhä suurempi osa vuokra-asunnoiksi Asuntoaloitukset 2012 2013 2014 2015e Asuntoja, kpl Rivi- ja kerrostalot 20 200 19 200 18 600 18 800 - vapaarahoitteisia 14 000 12 800 11 200 10 800 Omakotitalot 9 700 7 900 5 900 5 700 Vapaarah. Yht. 23 700 20 700 17 100 16 500 ARA-asuntoja 6 200 6 400 7 400 8 000 Yhteensä 29 900 27 100 24 500 24 500 Vapaarahoitteiset vuokraasuntojen määrä on kasvanut 2 000 asunnosta 3 500 asuntoon vuosien 2012 ja 2014 aikana. Vuonna 2015 lukumäärä kasvaa 4 300 asuntoon (RT:n arvio). Kuluttajilla tarjottavan uusien asuntojen määrä on neljässä vuodessa lähes puolittunut 12 000 asunnosta 6 500 asuntoon. 20
Ensiasunnon ostajien määrä laskenut Vuokra-asuntojen korkeaa kysyntää ylläpitää heikko talousja työllisyystilanne, minkä takia paljon potentiaalisia ensiasunnon ostajia jää vuokraasuntomarkkinoille. 35 000 30 000 25 000 Ensiasunnon ostajat (hlö) Kun vuonna 2011 osakemuotoisen ensiasunnon ostajia oli 29 500, niin vuonna 2013 heidän lukumäärä oli laskenut alle 21 000. Asuntokaupan huippuvuoteen 2006 verrattuna ensiasunnon ostajia oli 39 % vähemmän. 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Asuntomarkkinoiden muutoksia vuosina 2012-2015 Rakennusliikkeet: Rahastojen ja asuntosijoittajien vuokra-asuntobuumi on pitänyt uudistuotantoa yllä ja estänyt valmiiden uusien asuntojen varastojen kasvamista heikon kuluttajakysynnän olosuhteissa. Osa asunnoista on myyty tukkuhintaan sijoittajille. Kerrostalotuotannon määrä on asunnoilla mitaten laskenut vain vähän. Asuntojen keskikoko on pienentynyt kysynnän mukaan. Tuotanto keskittyy kasvukeskuksiin, joissa on eniten kysyntää vuokra-asun ansiosta. 21
Asuntomarkkinoiden muutoksia vuosina 2012-2015 Asuntosijoittajat, vuokratalojen omistajat: Kova kysyntä kasvukeskuksissa on pitänyt käyttöasteet ja vuokratason korkealla. Valtakunnalliset vuokrataloyhtiöt ovat tehneet ennätystuloksia. Uusia vuokrataloja on voinut ostaa edullisesti heikon kuluttajakysynnän ansiosta. Asuntomarkkinoiden muutoksia vuosina 2012-2015 Oman asunnon myyjät ja ostajat: Asuntojen runsas tarjonta antaa ostajille paljon vaihtoehtoja ja mahdollistaa alempien tarjousten kokeilemiseen. Myyjien halukkuus hinnanalennuksiin on vähäinen, kun myyntipakkoa ei ole ja pankit joustavat lyhennyksissä. Myyntiajat ovat pitkiä perheasunnoissa ja omakotitaloissa. Ensiasunnon ostajien puuttuessa asuntokauppaan muodostuu pitkiä ketjuja, jotka realisoituvat kaupoiksi vasta kun joku ketjun osapuoli saa oman asuntonsa myytyä. 22
Asuntomarkkinoiden muutoksia vuosina 2012-2015 Vuokralaiset: ARA-asunnon saaminen on vaikeaa pääkaupunkiseudulla ja monessa muussakin kasvukeskuksessa. ARA-asuntojen puutetta paikkaa vapaarahoitteisten vuokraasuntojen tarjonnan lisäys kasvukeskuksissa, mutta uudet asunnot ovat entistäkin kalliimpia. Uusien vuokra-asuntojen sijainti, parempi varustelutaso ja pieni keskikoko kompensoivat vain osittain vanhempien vuokra-asuntoja korkeampaa neliöhintaa. Jonot ARA-asuntoihin pysyvät pitkinä pääkaupunkiseudulla vuokrien suuren hintaeron vuoksi. Lisätietoa asuntomarkkinoista ARAn asuntomarkkinakatsaukset ja selvitykset: http://www.ara.fi/fi- FI/ARAtietopankki/Asuntomarkkinakatsaus http://www.ara.fi/fi-fi/aratietopankki/aran_selvitykset Kelan kuntakohtaiset vuokratilastot: http://www.ara.fi/fi- FI/ARAtietopankki/Tilastot/Vuokratiedot_kunnittain ARAn ja YM:n nettipalvelut kuluttajille: www.asuntojenvuokrat.fi www.asuntojen.hintatiedot.fi Hannu Ahola puh. 0400 996 067 23