Rajaliikennetilasto 2014

Samankaltaiset tiedostot
Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Rajaliikennetilasto 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2018

Ulkomaankaupan kuljetukset 2017

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Rajaliikennetilasto 2015

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2017

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2016

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Rajaliikennetilasto 2016

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Rajaliikennetilasto 2017

Rajaliikennetilasto 2018

Ulkomaankaupan kuljetukset 2002

Ulkomaankaupan kuljetukset 2000

Rajaliikennekatsaus 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2018

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain. Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Rajaliikennetilasto 2012

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset 2016

Transitokuljetukset 2017

Transitokuljetukset, tammikuu 2014

Ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain vuonna 2002/1-9 ja 2003/1-9

Transitokuljetukset 2018

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Jalometallien ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomen ja Viron välinen kauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Itään suuntautuva maantietransito vuonna 2010

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2012

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

Itään suuntautuva maantietransito huhti-kesäkuussa 2011

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2011

Itään suuntautuva maantietransito v.2002

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

2004 Loka-joulukuu Oktober-december October-December

Korkean teknologian ulkomaankauppa vuonna 2006

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Vuosijulkaisu (yksityiskohtaiset tiedot) VIENNIN VOLYYMI KASVOI 2,3 PROSENTTIA VUONNA 2014 Sekä vienti- että tuontihinnat laskussa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2009

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Itään suuntautuva maantietransito tammi-maaliskuussa 2008

Suomen ja Ruotsin välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Julkaistavissa , klo VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Transkriptio:

Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 kpl Kuvio 1. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2008 2014 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Norja,Saapuneet Norja,Lähteneet Venäjä,Saapuneet Venäjä,Lähteneet Meri,Saapuneet Meri,Lähteneet Ruotsi,Saapuneet Ruotsi,Lähteneet Helsinki 27.2.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

Liikenne rajanylityspaikoilla väheni edellisvuodesta, Helsingin satamassa liikennemäärät lisääntyivät ja itärajalla laskivat selvästi Liikennemäärä rajanylityspaikoilla väheni kahdella prosentilla vuonna 2014. Kuormattujen kuormaautojen kokonaisliikennemäärä rajanylityspaikoilla pysyi samana verrattuna edelliseen vuoteen. Kuormattujen kuorma-autojen määrä itärajalla laski 11 prosentilla, kun taas merirajalla (3 %) sekä Norjan (14 %) ja Ruotsin (7 %) maarajoilla liikennemäärä kasvoi. Saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi kuudella prosentilla edellisestä vuodesta. Saapuneita autoja oli yhteensä 566 000. Venäjältä saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä oli 125 000, jossa oli viiden prosentin nousu vuoteen 2013 verrattuna. Ruotsista maitse saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen lukumäärä kasvoi kymmenellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Norjan maarajan kautta saapuneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä nousi 14 prosentilla. Merkittävin kuormattujen kuorma-autojen tuloreitti oli meriraja, jossa saapuneen raskaan liikenteen määrä nousi kolmella prosentilla päätyen yli 280 000 kuorma-autoon. Lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä laski viidellä prosentilla. Merkittävin kuormattujen kuorma-autojen lähtöreitti oli meriraja, jonka osuus lähteneestä kuorma-autoliikenteestä oli 42 prosenttia. Venäjälle lähteneiden kuormattujen kuorma-autojen määrä laski 18 prosentilla vuoden takaisesta jääden alle 213 000 autoon. Helsingin satamassa ajoneuvojen määrä lisääntyi Helsingin satamasta saapuneiden ja lähteneiden liikennevälineiden määrät lisääntyivät verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2014 aikana saapuneiden liikennevälineiden määrä lisääntyi Helsingin satamassa kolmella prosentilla, kun muilla raja-asemilla määrä laski kolmella prosentilla. Lähteneiden liikennevälineiden määrä lisääntyi Helsingissä neljällä prosentilla vuonna 2014, muilla raja-asemilla määrä laski kolmella prosentilla. Suurin muutos tapahtui kuormattujen kuorma-autojen määrissä. Helsingissä niiden määrä lisääntyi kuudella prosentilla edellisestä vuodesta, muilla raja-asemilla määrä väheni kahdeksalla prosentilla. 30,00% Kokonaisliikenteen muutokset (%) Helsingin satamassa ja koko Suomessa vuosina 2009-2014 25,00% 20,00% 15,00% 10,00% 5,00% 0,00% -5,00% Helsinki Koko Suomi -10,00% -15,00% 200901 200904 200907 200910 201001 201004 201007 201010 201101 201104 201107 201110 201201 201204 201207 201210 201301 201304 201307 201310 201401 201404 201407 201410

Itärajan liikenne laski loppuvuonna Itärajalla liikennemäärät laskivat edellisestä vuodesta. Saapuneiden määrä väheni vuonna 2014 yhdeksällä prosentilla, liikennevälineitä saapui yhteensä 2 504 000. Suurin osa laskusta johtui saapuneiden henkilöautojen yhdeksän prosentin ja tyhjien kuorma-autojen 19 prosentin laskusta. Lähteneiden liikennevälineiden määrä väheni seitsemällä prosentilla edellisestä vuodesta, liikennevälineitä lähti yhteensä 2 468 000. Suurin osa lähteneiden kulkuneuvojen määrän laskusta johtui henkilöautojen ja kuormattujen kuorma-autojen määrien laskusta. Lähteneiden henkilöautojen määrä laski kahdeksalla prosentilla jääden 2 113 000 autoon ja kuormattujen kuorma-autojen määrä väheni 18 prosentilla laskien 213 000 autoon.

Taulu 1. Saapunut liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2013 ja 2014 (kappaletta) Henkiöauto Linja-auto Kuormattu kuormaauto Tyhjä kuorma-auto Kuormattu irtoperävaunu Rajanylityspaikka 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % Aavasaksa 345 816 341 059-1 484 0-100 17 320 17 997 4 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Eckerö 64 359 64 229 0 307 263-14 1 505 1 325-12 0 0 x 0 0 x 1 0-100 0 0 x Hamina 0 0 x 0 0 x 97 64-34 0 0 x 6 709 6 655-1 131 027 110 407-16 39 534 46 257 17 Hanko 12 6-50 0 0 x 22 139 26 914 22 0 0 x 52 656 56 091 7 15 472 15 082-3 1 064 1 612 52 Helsinki 638 178 670 448 5 16 059 15 253-5 144 903 151 855 5 0 0 x 93 590 90 140-4 106 811 105 599-1 18 295 18 416 1 Imatra 476 674 434 811-9 2 677 2 887 8 18 318 17 518-4 43 028 32 211-25 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto 104 579 103 686-1 484 0-100 7 708 9 785 27 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Karigasniemi 121 190 122 973 1 785 0-100 3 370 4 078 21 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Kelloselkä 56 720 50 738-11 279 256-8 651 569-13 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Kemi 0 0 x 0 0 x 0 2 x 0 0 x 7 8 14 2 281 2 119-7 4 662 3 983-15 Kilpisjärvi 85 454 84 767-1 461 0-100 11 445 12 866 12 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Kivilompolo 61 837 59 641-4 359 0-100 11 460 13 553 18 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 4 095 5 148 26 350 351 0 Kolari 128 152 132 851 4 282 0-100 7 917 8 810 11 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Maarianhamina 79 969 86 043 8 3 004 3 069 2 1 698 1 552-9 0 0 x 439 754 72 0 0 x 0 0 x Muonio 32 064 32 382 1 34 0-100 402 441 10 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Naantali 9 270 7 263-22 12 7-42 54 327 51 974-4 0 0 x 3 912 4 063 4 0 0 x 0 0 x Niirala 419 441 434 815 4 62 0-100 30 624 29 967-2 136 1 101 710 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa 589 787 507 946-14 15 198 11 821-22 31 792 33 546 6 54 777 37 780-31 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuorgam 122 766 118 507-3 554 0-100 1 983 1 948-2 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Näätämö 88 011 85 177-3 407 0-100 3 719 4 223 14 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Oulu 0 0 x 0 0 x 50 119 138 0 0 x 186 246 32 6 938 7 551 9 6 969 4 717-32 Parikkala 230 375 63 2 4 100 4 276 6 983 63 550 25-95 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pello 176 167 175 743 0 120 0-100 4 224 4 373 4 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 4 412 3 975-10 3 350 3 511 5 Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 166 196 18 532 517-3 Rajajooseppi 22 119 18 987-14 435 371-15 801 707-12 429 421-2 0 0 x 0 0 x 30 0-100 Rauma 0 0 x 0 0 x 12 5-58 0 0 x 850 763-10 25 412 24 451-4 52 004 60 959 17 Tornio 2 264 301 2 285 027 1 16 312 14 200-13 70 386 77 270 10 0 0 x 0 0 x 6 566 6 353-3 1 598 1 317-18 Turku 108 688 112 057 3 3 634 2 833-22 43 817 44 111 1 0 0 x 17 720 14 782-17 1 243 653-47 106 76-28 Utsjoki 27 066 23 841-12 209 44-79 2 732 2 784 2 0 0 x 0 0 x 0 0 x 10 0-100 Uusikaupunki 0 0 x 0 0 x 9 104 999 0 0 x 613 9 533 999 0 82 x 0 5 x Vaalimaa 676 926 598 492-12 0 0 x 20 653 21 992 6 131 390 114 085-13 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaasa 15 608 16 313 5 322 308-4 5 210 5 106-2 0 0 x 0 10 x 0 0 x 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 9 719 9 851 1 2 438 2 560 5 Vartius 125 943 119 531-5 313 207-34 9 948 12 025 21 205 87-58 0 0 x 0 0 x 30 0-100 Lieksan Inari * 4 0-100 0 0 x 1 298 1 539 19 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kortesalmi * 0 0 x 0 0 x 219 197-10 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä 6 841 331 6 687 708-2 62 795 51 523-18 535 013 566 302 6 230 515 185 710-19 176 682 183 045 4 314 143 291 467-7 131 082 144 281 10 * Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäneitä puutavarakuljetuksia ja rakennuskohteisiin tapahtuvia kuljetuksia ** Joillakin rajanylityspaikoilla linja-autot tilastoidaan henkilöautojen kategoriaan. Saapuneiden ja lähteneiden määrät voivat poiketa toisistaan tilastoteknisistä syistä. Kuormattu kontti Tyhjä kontti

Taulu 2. Lähtenyt liikenne rajatoimipaikoittain vuosina 2013 ja 2014 (kappaletta) Henkiöauto Linja0auto Kuormattu kuorma0auto Tyhjä kuorma0auto Kuormattu irtoperävaunu Rajanylityspaikka 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % 2013 2014 Muutos % Aavasaksa 343 031 334 178-3 693 0-100 17 007 17 003 0 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Eckerö 62 965 63 241 0 326 269-17 1 557 1 509-3 0 0 x 0 0 x 0 1 x 0 0 x Hamina 0 0 x 0 0 x 63 78 24 0 0 x 10 888 9 622-12 151 027 150 668 0 18 860 12 468-34 Hanko 19 6-68 0 0 x 24 925 25 980 4 0 0 x 49 620 51 170 3 11 052 11 211 1 4 770 4 580-4 Helsinki 622 693 662 308 6 15 575 14 348-8 147 968 156 360 6 0 0 x 92 704 89 970-3 82 792 84 126 2 30 674 26 561-13 Imatra 506 266 480 201-5 3 449 3 288-5 47 101 36 917-22 14 501 20 885 44 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karesuvanto 110 125 108 290-2 318 0-100 6 872 8 267 20 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Karigasniemi 122 943 124 497 1 1 062 0-100 4 769 5 595 17 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kelloselkä 54 805 50 188-8 288 243-16 407 721 77 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kemi 0 0 x 0 0 x 6 2-67 0 0 x 6 1-83 6 436 5 105-21 1 136 892-21 Kilpisjärvi 87 775 87 016-1 628 0-100 12 672 14 246 12 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kivilompolo 61 898 59 580-4 391 0-100 10 802 12 987 20 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kokkola 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 2 048 1 031-50 1 688 3 592 113 Kolari 128 402 132 634 3 345 0-100 8 692 9 860 13 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Maarianhamina 81 128 86 251 6 2 998 3 025 1 1 502 1 093-27 0 0 x 454 593 31 0 1 x 0 0 x Muonio 31 934 32 300 1 59 0-100 343 401 17 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Naantali 9 451 8 918-6 17 7-59 39 468 38 143-3 0 0 x 2 738 2 704-1 0 0 x 0 0 x Niirala 421 574 435 219 3 114 0-100 3 193 3 880 22 26 462 26 333 0 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuijamaa 541 184 467 519-14 7 153 5 579-22 61 312 56 186-8 32 594 32 309-1 0 0 x 0 0 x 0 0 x Nuorgam 121 057 116 330-4 570 0-100 2 022 2 229 10 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Näätämö 88 826 86 110-3 291 0-100 3 433 3 952 15 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Oulu 0 0 x 0 0 x 5 29 480 0 0 x 205 261 27 14 545 11 501-21 2 203 2 392 9 Parikkala 208 369 77 4 6 50 0 0 x 5 003 6 871 37 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pello 178 484 178 083 0 187 0-100 4 480 4 219-6 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Pori 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 8 367 8 808 5 1 459 1 231-16 Raahe 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 1 359 1 215-11 428 451 5 Rajajooseppi 23 785 20 742-13 404 352-13 261 74-72 453 639 41 0 0 x 0 0 x 0 0 x Rauma 0 0 x 0 0 x 3 7 133 0 0 x 1 997 1 378-31 75 674 78 993 4 8 013 8 793 10 Tornio 2 243 125 2 208 592-2 16 655 14 200-15 71 429 73 139 2 0 0 x 0 0 x 10 414 9 270-11 738 738 0 Turku 103 496 105 888 2 3 204 2 469-23 41 329 40 321-2 0 0 x 17 903 16 879-6 680 523-23 570 401-30 Utsjoki 28 334 24 739-13 193 37-81 2 040 2 086 2 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Uusikaupunki 0 1 x 0 0 x 0 7 x 0 0 x 785 7 610 869 0 115 x 0 102 x Vaalimaa 606 929 545 392-10 0 0 x 144 894 109 269-25 14 843 27 707 87 0 0 x 0 0 x 0 0 x Vaasa 15 732 15 992 2 362 296-18 5 648 5 372-5 0 0 x 0 9 x 0 51 x 0 0 x Vainikkala 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 2 698 2 586-4 9 997 9 865-1 Vartius 120 160 113 104-6 331 217-34 3 387 5 966 76 6 784 5 321-22 0 0 x 5 0-100 0 0 x Lieksan Inari * 4 0-100 0 0 x 0 0 x 100 0-100 0 0 x 0 0 x 0 0 x Kortesalmi * 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x 0 0 x Yhteensä 6 716 333 6 547 688-3 55 617 44 336-20 667 590 635 898-5 100 740 120 065 19 177 300 180 197 2 367 097 365 205-1 80 536 72 066-11 * Suomen ja Venäjän välisen rajan ylittäneitä puutavarakuljetuksia ja rakennuskohteisiin tapahtuvia kuljetuksia ** Joillakin rajanylityspaikoilla linja-autot tilastoidaan henkilöautojen kategoriaan. Saapuneiden ja lähteneiden määrät voivat poiketa toisistaan tilastoteknisistä syistä. Kuormattu kontti Tyhjä kontti

Taulu 3. Saapuneet ja lähteneet kuormatut kuorma-autot vuosina 2004-2014 Raja-alue 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos % (2013-2014) Meri Saapuneet 186 366 208 191 226 953 262 454 250 846 219 595 256 753 264 562 268 118 273 767 283 131 3 Lähteneet 179 851 202 349 219 368 254 805 237 885 206 200 242 995 253 431 255 820 262 474 268 901 2 Yhteensä 366 217 410 540 446 321 517 259 488 731 425 795 499 748 517 993 523 938 536 241 552 032 3 Norja Saapuneet 17 787 22 186 23 548 26 811 26 041 24 597 28 135 30 825 32 687 34 709 39 452 14 Lähteneet 21 298 26 257 24 783 27 665 27 654 25 681 29 303 32 143 35 121 35 738 41 095 15 Yhteensä 39 085 48 443 48 331 54 476 53 695 50 278 57 438 62 968 67 808 70 447 80 547 14 Ruotsi Saapuneet 83 762 97 050 97 701 106 036 104 046 89 249 98 006 102 489 105 176 107 957 118 676 10 Lähteneet 93 469 111 510 104 560 115 008 118 583 90 734 99 502 104 392 106 592 108 823 112 889 4 Yhteensä 177 231 208 560 202 261 221 044 222 629 179 983 197 508 206 881 211 768 216 780 231 565 7 Venäjä Saapuneet 132 661 149 649 160 681 144 139 139 289 110 183 119 877 119 877 111 716 118 580 125 043 5 Lähteneet 238 132 276 431 312 698 391 932 417 512 240 977 271 049 297 886 293 644 260 555 213 013-18 Yhteensä 370 793 426 080 473 379 536 071 556 801 351 160 390 926 417 763 405 360 379 135 338 056-11 Yhteensä Saapuneet Yhteensä Lähteneet Yhteensä 420 576 477 076 508 883 539 440 520 222 443 624 502 771 517 753 517 697 535 013 566 302 6 532 750 616 547 661 409 789 410 801 634 563 592 642 849 687 852 691 177 667 590 635 898-5 953 326 1 093 623 1 170 292 1 328 850 1 321 856 1 007 216 1 145 620 1 205 605 1 208 874 1 202 603 1 202 200 0

Kauppa 2015 Handel Trade Rajaliikennetilasto 2014 2015:M03, 27.2.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Keva, Juho p. 040 332 1894 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15 17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 029 552 335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15 17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 029 552 335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15 17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 (0) 295 5200 Statistics service + 358 (0) 295 52 335 statistics@tulli.fi

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2014 Loka-joulukuu Oktober-december October-December Helsinki 17.3.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

1 PK-YRITYSTEN ULKOMAANKAUPPA NOUSI EDELLEEN VUODEN VIIMEI- SELLÄ NELJÄNNEKSELLÄ Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 2,0 miljardia ja tuonnin 3,9 miljardia euroa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Pk-yritysten viennin arvo nousi kaksi prosenttia ja tuonnin arvo viisi prosenttia. Pk-yritysten osuus viennin kokonaisarvosta oli 14 prosenttia ja tuonnissa 27 prosenttia. Suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 11,7 miljardia euroa ja tuonnin arvo 10,3 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski prosentilla ja tuonnin arvo laski neljä prosenttia. Kokonaisviennin arvo laski vuoden viimeisellä neljänneksellä kaksi prosenttia ja vastaavasti kokonaistuonnin arvo laski kolme prosenttia. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2014/Q4 ja 2013/Q4, milj. e Vienti 2013/Q4 2014/Q4 Muutos,% 2014/Q4 Osuus, % Tuonti 2013/Q4 2014/Q4 Muutos%, 2014/Q4 Osuus, 2014/Q4 Pk-yritykset 1944 1990 2 14 3733 3936 5 27 Suuret yritykset 11887 11716-1 83 10674 10292-4 71 Määrittelemätön 626 490 x 4 531 237 x 2 Yhteensä 14457 14197-2 100 14938 14465-3 100 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Pienten ja keskisuurten yritysten vienti nousi voimakkaimmin (23%) kulkuneuvojen osalta. Kemianteollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi seitsemän prosenttia. Sähkö- ja elektroniikkatuotteiden viennin arvo nousi neljä ja metallien ja metallituotteiden kolme prosenttia verrattuna vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen. Tärkeimmistä vientituotteista pkyritysten osalta koneiden- ja laitteiden vienti supistui kymmenen ja metsäteollisuuden tuotteiden vienti seitsemän prosenttia vertailujaksoon nähden. Pk-yritysten tuonnin arvo kasvoi lähes kaikissa tärkeimmissä kauppanimikkeissä. Kulkuneuvojen tuonti kasvoi 17% vuoden 2013 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo nousi kahdeksalla ja metallien ja metallituotteiden arvo kuudella prosentilla. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonnin arvo nousi prosentilla, metsäteollisuuden tuotteiden tuonnin pysyessä ennallaan. Pk-yritysten kemian teollisuuden tuotteiden tuonti laski kaksi prosenttia vertailujaksoon nähden. Suurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvo nousi 22% vertailujaksosta. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo nousi kuusi prosenttia. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi kolme ja koneiden ja laitteiden viennin arvo kaksi prosenttia. Suurten yritysten vienti supistui 16% kemian teollisuuden tuotteiden osalta. Myös metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo laski kaksi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Suurten yritysten tuonti laski lähes kaikissa tärkeimmissä kauppanimikkeissä, vain Sähköja elektroniikkatuotteiden tuonnin arvo pysyi ennallaan. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski kolme ja kulkuneuvojen tuonnin arvo seitsemän prosenttia. Sekä metalli ja metallituotteiden että koneiden ja laitteiden tuonti supistui kahdeksan prosenttia. Myös metsäteollisuuden tuotteiden tuonti supistui kymmenyksellä viime vuoden viimeiseen neljännekseen verraten. Tullin Tilastointi

Tullin Tilastointi 2

Tullin Tilastointi 3

Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) loka-joulukuu 2014 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2013:Q4/ Osuus Osuus Arvo 2013:Q4/ Osuus Osuus 2014:Q4 2014:Q4 koko vienti ryhmästä 2014:Q4 2014:Q4 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 2 787-3 20 100 314-7 2 100 Suuri yritys 2 512-2 18 90 205-10 1 65 Pk-yritykset yhteensä 257-7 2 9 107 0 1 34 - Keskisuuri yritys 182-11 1 7 48 5 0 15 - Pieni yritys 63 2 0 2 35 6 0 11 - Mikroyritys 12 25 0 0 24-15 0 8 Määrittelemätön 18 x 0 1 2 x 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 3 049-13 22 100 2 851-3 20 100 Suuri yritys 2 635-16 19 86 2 161-3 15 76 Pk-yritykset yhteensä 271 7 2 9 678-2 5 24 - Keskisuuri yritys 192 9 1 6 369-2 3 13 - Pieni yritys 51 8 0 2 182 3 1 6 - Mikroyritys 28-3 0 1 127-10 1 5 Määrittelemätön 143 1 5 12 x 0 0 24-25 Metallit ja metallituotteet 2 007 5 14 100 958-3 7 100 Suuri yritys 1 803 6 13 90 588-8 4 61 Pk-yritykset yhteensä 191 3 1 10 363 6 3 38 - Keskisuuri yritys 131-3 1 7 198 17 1 21 - Pieni yritys 38 7 0 2 102 1 1 11 - Mikroyritys 22 46 0 1 63-12 0 7 Määrittelemätön 13 x 0 1 7 x 0 1 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 1 781 4 13 100 1 921 1 13 100 Suuri yritys 1 407 3 10 79 1 187 0 8 62 Pk-yritykset yhteensä 313 4 2 18 722 1 5 38 - Keskisuuri yritys 165-4 1 9 302 2 2 16 - Pieni yritys 107 15 1 6 261 1 2 14 - Mikroyritys 40 17 0 2 158 1 1 8 Määrittelemätön 62 x 0 4 13 x 0 1 28 Koneet ja laitteet 1 930-2 14 100 1 174-1 8 100 Suuri yritys 1 474 2 10 76 643-8 4 55 Pk-yritykset yhteensä 413-10 3 21 523 8 4 45 - Keskisuuri yritys 262-16 2 14 261 22 2 22 - Pieni yritys 100 3 1 5 156 0 1 13 - Mikroyritys 52 5 0 3 106-5 1 9 Määrittelemätön 43 x 0 2 8 x 0 1 29-30 Kulkuneuvot 947 21 7 100 1 307-3 9 100 Suuri yritys 779 22 6 82 1 042-7 7 80 Pk-yritykset yhteensä 162 23 1 17 261 17 2 20 - Keskisuuri yritys 119 32 1 13 132 12 1 10 - Pieni yritys 33 9 0 4 84 33 1 6 - Mikroyritys 10-11 0 1 45 7 0 4 Määrittelemätön 7 x 0 1 4 x 0 0 Muut tuotteet 1 695-1 12 100 5 940-5 41 100 Suuri yritys 1 107 9 8 65 4 466-2 31 75 Pk-yritykset yhteensä 384 12 3 23 1 282 9 9 22 - Keskisuuri yritys 213 10 2 13 588 9 4 10 - Pieni yritys 104 4 1 6 383 8 3 6 - Mikroyritys 68 35 1 4 311 12 2 5 Määrittelemätön 205 x 1 12 192 x 1 3 Kaikki tuoteluokat yhteensä 14 197-2 100 100 14 465-3 100 100 Suuri yritys 11 716-1 83 83 10 292-4 71 71 Pk-yritykset yhteensä 1 990 2 14 14 3 936 5 27 27 - Keskisuuri yritys 1 263-1 9 9 1 898 8 13 13 - Pieni yritys 495 7 4 4 1 203 5 8 8 - Mikroyritys 232 17 2 2 835 1 6 6 Määrittelemätön 490 x 4 4 237 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015:M05, 17.3.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Mervi Virtanen p. 040 332 8470 Pekka Tanhua p. 040 332 2155 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi

Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset; 0,6; 1 % Laivakuljetukset; 40,9; 90 % Kuvio 2. Tuontikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 2,8; 5 % Muut kuljetukset; 2,2; 4 % Rautatiekuljetukset; 7,6; 13 % Laivakuljetukset; 45,2; 78 % Helsinki 12.6.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

ULKOMAANKAUPAN KULJETUSTEN TAVARAMÄÄRÄ PYSYI LÄHES ENNALLAAN VUONNA 2014 Vuonna 2014 Suomen ulkomaankaupassa kuljetettiin tavaraa 103 miljoonaa tonnia, joka oli 0,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vientikuljetusten määrä kasvoi 0,3 prosenttia, kun taas tuontikuljetukset laskivat 1,5 prosenttia. Kuljetusten arvo laski samaan aikaan 0,8 prosenttia. Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaravirroista kulkee meriteitse. Vuonna 2014 merikuljetukset muodostivat lähes 83 prosenttia kaikista ulkomaankaupan tavarakuljetuksista. Määrällisesti tämä oli runsaat 85 miljoonaa tonnia. Merikuljetusten määrä pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla, kasvua oli 0,1 prosenttia. Maakuljetusten osuus tavarakuljetuksista vuonna 2014 oli 14 prosenttia, eli yli 14 miljoonaa tonnia. Tämä oli 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maakuljetuksiin on laskettu sekä maantie- että rautatieliikenne. Lentokuljetukset lisääntyivät runsaat seitsemän prosenttia ja muiden kuljetusmuotojen osuus väheni 13,5 prosenttia. Laivakuljetusten osuus tavaraviennin määrästä oli 90 prosenttia, joka oli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Viennin määrä oli lähes 41 miljoonaa tonnia. Tuontikuljetuksissa laivakuljetusten osuus oli 78 prosenttia ja määrä 45 miljoonaa tonnia, laskua edelliseen vuoteen oli vajaat kaksi prosenttia. Viennin maantiekuljetusten tonnimäärä laski lähes viisi prosenttia. Maanteitse vietiin 3,5 miljoonaa tonnia tavaraa. Maanteitse tuotiin 2,8 miljoonaa tonnia tavaraa, joka oli reilun prosentin enemmän kuin vuotta aiemmin. Rautatieliikenteessä viedyn tavaran määrä laski lähes 48 prosenttia 0,6 miljoonaan tonniin. Tuonti rautateitse puolestaan kasvoi neljä prosenttia 7,6 miljoonaan tonniin. Lentokuljetuksissa osuuttaan kasvattivat sekä vienti että tuonti, vienti kasvoi seitsemän prosenttia ja tuonti kahdeksan prosenttia. Metsäteollisuustuotteiden vientikuljetukset pysyivät vuonna 2014 edellisvuotisella tasolla. Metsäteollisuuden tuotteita vietiin lähes 19 miljoonaa tonnia, joka oli noin 42 prosenttia kaikista vientikuljetuksista. Eniten vietiin paperia ja pahvia. Öljytuotteiden vientikuljetukset vähenivät kuusi prosenttia 8,5 miljoonaan tonniin. Öljytuotteiden osuus kaikista vientikuljetuksista oli vajaa viidennes. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden vienti laski vajaat kaksi prosenttia 5,4 miljoonaan tonniin. Rautaa ja terästä vietiin 3,2 miljoonaa tonnia, joka oli yhdeksän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Öljyä ja öljytuotteita tuotiin 16,6 miljoonaa tonnia, joka muodosti lähes kolmanneksen kaikista tuontikuljetuksista. Tuontimäärä laski kolme prosenttia vuoden takaisesta. Raakaöljyn osuus oli 11,6 miljoonaa tonnia, joka oli lähes saman verran kuin edellisvuonna. Puutavaran tuontikuljetukset laskivat 11 prosenttia tuontimäärän ollessa 7,9 miljoonaa tonnia. Malmien ja metalliromun tuonti nousi 5,5 miljoonaan tonniin, joka oli lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden tuontimäärät pysyivät edellisvuoden tasolla. Vientikuljetusten kärkimaat pysyivät samoina kuin vuotta aiemmin. Ruotsi oli tärkein määrämaa vajaan kuuden miljoonan tonnin osuudellaan, laskua edellisvuodesta oli reilut kaksi prosenttia. Hieman osuuttaan kasvattivat seuraavina tulevat Saksa, Kiina ja Iso-Britannia. Vientikuljetukset Venäjälle laskivat kuusi prosenttia. Tuontikuljetusten ylivoimainen ykkönen oli Venäjä 26 miljoonan tonnin osuudellaan. Laskua edellisvuodesta oli kuitenkin viisi prosenttia. Toiseksi eniten tavaraa Suomeen kuljetettiin Ruotsista ja kolmanneksi nousi Norja.

TAULU 1. ULKOMAANKAUPPA KULJETUSMUODOITTAIN 2013 JA 2014 KULJETUSMUOTO 2013 2014 1000 T milj. eur Osuus % 1000 T milj. eur Osuus % Muutos % MERIKULJETUKSET 85 185 82,0 85 272 82,7 0,1 91 028 78,6 91 834 79,9 0,9 SISÄVESIKULJETUKSET 968 0,9 813 0,8-16,0 209 0,2 193 0,2-7,8 MAAKULJETUKSET 14 838 14,3 14 484 14,0-2,4 13 236 11,4 11 530 10,0-12,9 LENTOKULJETUKSET 253 0,2 272 0,3 7,4 8 225 7,1 8 291 7,2 0,8 MUUT 2 603 2,5 2 251 2,2-13,5 3 164 2,7 3 036 2,6-4,1 YHTEENSÄ 103 847 100,0 103 092 100,0-0,7 115 862 100,0 114 883 100,0-0,8

TAULU 2. TUONTI JA VIENTI KULJETUSMUODOITTAIN 2013 JA 2014 TUONTI VIENTI 2013 2014 2013 2014 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % 1000 T Osuus % 1000 T Osuus % Muutos % KULJETUSMUOTO milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur LAIVAKULJETUKSET: 46 052 78,5 45 178 78,2-1,9 40 101 88,7 40 908 90,2 2,0 48 961 82,8 49 073 84,1 0,2 42 276 74,5 42 954 76,0 1,6 Meri 45 414 77,4 44 688 77,4-1,6 39 770 88,0 40 584 89,5 2,0 48 916 82,7 49 036 84,0 0,2 42 112 74,2 42 797 75,7 1,6 Sisävesi 638 1,1 490 0,8-23,2 330 0,7 324 0,7-2,1 45 0,1 36 0,1-20,1 164 0,3 156 0,3-4,4 MUUT KULJETUKSET: 12 597 21,5 12 579 21,8-0,1 5 097 11,3 4 428 9,8-13,1 10 164 17,2 9 283 15,9-8,7 14 461 25,5 13 573 24,0-6,1 Rautatie 7 269 12,4 7 560 13,1 4,0 1 060 2,3 554 1,2-47,8 2 073 3,5 1 855 3,2-10,5 1 070 1,9 613 1,1-42,7 Maantie 2 791 4,8 2 827 4,9 1,3 3 717 8,2 3 543 7,8-4,7 2 605 4,4 2 320 4,0-10,9 7 487 13,2 6 742 11,9-10,0 Lento 34 0,1 37 0,1 8,2 219 0,5 235 0,5 7,3 2 911 4,9 3 077 5,3 5,7 5 314 9,4 5 213 9,2-1,9 Muu 1) 2 503 4,3 2 155 3,7-13,9 100 1,3 96 0,2-4,6 2 575 4,4 2 031 3,5-21,1 589 1,0 1 005 1,8 70,5 YHTEENSÄ 58 649 100,0 57 757 100,0-1,5 45 197 100,0 45 336 100,0 0,3 59 126 100,0 58 356 100,0-1,3 56 736 100,0 56 527 100,0-0,4 1) posti, itsenäisesti liikkuneet lentokoneet ja veneet; arvotiedoissa lisäksi maakaasun putkikuljetukset, sähkö ja laivat.

TAULU 3. TUONTI LÄHETYSMAITTAIN JA VIENTI MÄÄRÄMAITTAIN VUONNA 2014 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu Kuljetukset yhteensä (2014) Kuljetukset yhteensä (2013) Muutos % 2013-2014 TUONTI 1000 T Venäjä 14 412 435 14 848 6 729 2 353 0 0 2 143 26 073 27 442-5,0 Ruotsi 6 995 5 7 000 8 285 2 1 8 7 304 7 365-0,8 Norja 2 914 2 2 916 0 134 0 0 0 3 051 2 144 42,3 Saksa 2 657 0 2 657 10 0 4 0 0 2671 2684-0,5 Alankomaat 2 652 0 2 652 1 0 1 0 0 2655 2555 3,9 Viro 1 708 0 1 708 0 0 3 0 0 1711 2060-17,0 Tanska 1 515 0 1 515 0 0 0 0 0 1515 1339 13,2 USA 1424 0 1424 0 0 4 0 0 1428 993 43,8 Belgia 1 209 0 1 209 4 0 2 0 0 1214 1308-7,2 Kazakstan 267 0 267 802 0 0 0 0 1070 815 31,2 Iso-Britannia 1 033 0 1 033 0 0 1 0 0 1035 1065-2,8 Latvia 927 47 974 0 0 0 0 0 974 1367-28,8 Puola 902 0 902 2 0 0 0 0 905 1008-10,2 Ranska 828 0 828 0 0 1 0 0 829 897-7,6 Kanada 701 0 701 0 0 0 0 0 702 402 74,6 MUUT 4 544 1 4 545 5 54 18 1 1 4 621 5 204-11,2 KOKO TUONTI 44 688 490 45 178 7 560 2 827 37 4 2 151 57 757 58 649-1,5 VIENTI 1000 T Ruotsi 4 745 13 4 758 54 1 158 2 1 2 5 975 6 124-2,4 Saksa 4 351 78 4 429 33 0 1 0 63 4 526 4 432 2,1 Kiina 3 755 0 3 755 0 0 10 0 0 3 766 3 612 4,3 Iso-Britannia 3 451 16 3 467 2 0 1 0 0 3470 3409 1,8 Alankomaat 2 681 116 2 797 0 0 1 0 0 2798 3099-9,7 Venäjä 280 29 309 288 1 658 0 0 2 2 257 2 409-6,3 USA 2040 0 2040 7 0 9 0 8 2066 1952 5,8 Belgia 2 010 15 2 025 0 0 0 0 0 2026 2228-9,1 Viro 1 836 0 1 836 0 0 0 0 0 1836 1834 0,1 Puola 1 225 19 1 244 0 0 0 0 0 1245 1165 6,8 Italia 1 056 0 1 056 34 0 0 0 18 1 108 1 046 6,0 Tanska 1 049 0 1 049 0 0 0 0 0 1049 1062-1,2 Ranska 997 21 1 018 1 0 1 0 0 1020 1268-19,6 Espanja 973 0 973 0 0 0 0 0 974 901 8,2 Norja 481 3 484 0 449 1 0 0 934 861 8,5 MUUT 9 652 14 9 667 134 277 208 0 0 10 286 9 797 5,0 KOKO VIENTI 40 584 324 40 908 554 3 543 235 1 95 45 336 45 197 0,3

TAULU 4. VIENTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2014 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2013) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet 1 514 0 1 514 19 191 0 0 0 1 724 1 386 1 101 0 1 101 14 395 6 0 0 1 517 1 546 2+4 Raaka-aineet 11 418 197 11 615 33 960 2 0 0 12 610 12 259 - Joista: 3 979 62 4 040 50 163 316 0 0 4 570 4 845 24 Puutavara 4 087 34 4 120 3 787 0 0 0 4 910 4 755 1 578 14 1 593 1 72 0 0 0 1 666 1 563 25 Paperimassa 2 993 72 3 065 1 44 0 0 0 3 110 3 211 1 553 36 1 589 1 22 0 0 0 1 613 1 576 28 Malmit ja metalliromu 2 193 0 2 193 10 0 0 0 0 2 204 2 264 510 0 510 46 1 1 0 0 557 611 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 8 449 0 8 449 44 137 0 0 0 8 629 9 200 5 599 0 5 599 57 239 0 0 134 6 029 6 847 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 4 563 0 4 563 131 700 5 0 0 5 400 5 492 4 279 0 4 279 90 1 289 562 0 2 6 223 6 282 6 Valmistetut tavarat valmistusaineittain 13 611 127 13 738 312 1 338 6 0 0 15 395 15 298 - Joista: 14 234 95 14 329 292 1 540 176 6 0 16 343 16 407 63 Puu- ja korkkituotteet pl. huonekalut 750 0 750 2 44 1 0 0 796 760 726 0 726 2 64 2 0 0 794 763 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 9 020 127 9 147 242 687 1 0 0 10 076 10 222 6 255 94 6 349 175 571 4 0 0 7 099 7 292 67 Rauta ja teräs 2 813 0 2 813 66 338 0 0 0 3 218 2 952 3 467 0 3 467 112 352 7 0 0 3 938 3 851 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 839 0 839 14 144 30 0 95 1 122 1 080 10 873 0 10 873 105 2 480 2 303 19 828 16 607 15 690 8+9 Erinäiset tavarat 190 0 190 1 73 191 0 0 455 482 2 732 0 2 732 4 635 1 850 17 0 5 238 5 119 KOKO VIENTI 40 584 324 40 908 554 3 543 235 1 95 45 336 45 197 42 797 156 42 954 613 6 742 5 213 42 963 56 527 56 736

TAULU 5. TUONTIKULJETUKSET SITC-PÄÄLUOKITTAIN VUONNA 2014 Laivakuljetukset Muut kuljetukset Kuljetukset Kuljetukset SITC (REV4) Meri Sisävesi Yhteensä Rautatie Maantie Lento Posti Muu yhteensä yhteensä (2013) 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T 1000 T milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur milj. eur 0+1 Elintarvikkeet 2 487 5 2 493 10 58 3 0 0 2 564 2 571 3 924 1 3 925 3 214 7 6 0 4 155 4 185 2+4 Raaka-aineet 11 007 417 11 424 4 339 2 202 0 0 0 17 965 18 488 - Joista: 4 345 26 4 371 256 191 11 0 0 4 829 4 739 24 Puutavara 1 765 417 2 182 3 574 2 124 0 0 0 7 880 8 814 160 26 185 191 153 0 0 0 530 600 27 Kivennäisaineet, valmistamattomat 3 370 0 3 370 26 7 0 0 0 3 403 3 368 218 0 218 3 1 0 0 0 223 222 28 Malmit ja metalliromu 4 717 0 4 717 728 18 0 0 0 5 464 5 080 2 722 0 2 722 56 13 0 0 0 2 792 2 584 3 Poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 21 098 20 21 117 1 640 54 0 0 2 142 24 953 25 385 - Joista: 9 451 4 9 456 867 20 1 0 1 574 11 917 13 343 32 Kivihiili, koksi, briketit yms. 5 773 15 5 788 56 43 0 0 0 5 887 5 487 490 1 491 3 5 0 0 0 499 509 33 Kivennäisöljyt ja -tuotteet 15 184 5 15 189 1 371 11 0 0 0 16 572 17 150 8 882 3 8 885 753 15 1 0 0 9 654 10 965 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 4 384 0 4 384 1 517 136 2 0 0 6 040 6 031 5 454 1 5 455 655 428 241 8 0 6 787 6 851 6 Valmistetut tavarat valmistusaineittain 4 094 47 4 141 53 326 4 1 0 4 525 4 450 5 681 4 5 685 36 508 146 11 0 6 386 6 349 7 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 1 163 0 1 163 1 39 19 2 10 1 233 1 242 13 249 0 13 249 37 761 1 856 51 284 16 238 16 009 8+9 Erinäiset tavarat 455 0 455 0 12 8 1 0 476 482 6 932 0 6 932 1 198 814 97 0 8 042 7 649 KOKO TUONTI 44 688 490 45 178 7 560 2 827 37 4 2 151 57 757 58 649 49 036 36 49 073 1 855 2 320 3 077 173 1 858 58 356 59 126

Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 2015:M10 12.6.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Riikonen, Johanna p. 040 332 1824 Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Helsinki 25.6.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

TAVAROIDEN ULKOMAANKAUPPA YRITYSTYYPEITTÄIN 2014 Ulkomaankaupan keskittyminen ennallaan Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen vienti on keskittynyt suurimpien yritysten varaan. Vuonna 2014 viennin kokonaisarvo oli 56 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 24 prosenttia ja kymmenen suurimman 33 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna sekä viiden että kymmenen suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä pysyi ennallaan. Vuonna 2014 tuonnin kokonaisarvo oli 58 mrd. euroa, josta viiden suurimman yrityksen osuus oli 22 prosenttia ja 10 suurimman 27 prosenttia. Vuoteen 2013 verrattuna viiden suurimman yrityksen osuus kokonaisviennistä laski kaksi prosenttiyksikköä ja kymmenen suurimman osuus laski yhden prosenttiyksikön. Vienti on keskittyneempää kuin tuonti sillä sadan suurimman vientiyrityksen osuus kokonaisviennistä oli 68 prosenttia kun sadan suurimman tuontiyrityksen osuus kokonaistuonnista oli vain 52 prosenttia. Vuonna 2014 tuontikauppaa käyneitä yrityksiä oli 73 713 kpl ja vientikauppaa käyneitä yrityksiä 17 998 kpl. Kuvio 2. Ulkomaankaupan keskittyminen vuosina 2005 2014 (osuus kokonaisarvosta, prosenttia) % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vienti 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti 5 suurinta yritystä 10 suurinta yritystä 100 suurinta yritystä Viennin keskittyminen nousi metallien ja metallituotteiden sekä kulkuneuvojen osalta vuoteen 2013 verrattuna. Viiden suurimman yrityksen osuus kulkuneuvojen osalta oli hieman yli puolet, kun se vuonna 2013 oli 34 prosenttia. Viiden suurimman yrityksen osuus metallien ja metallituotteiden viennistä oli 64 prosenttia, nousua neljä prosenttiyksikköä. Viennin keskittyminen laski hieman muiden tärkeiden vientituotteiden osalta vuoteen 2013 verrattuna. Viiden suurimman yrityksen osuus metsäteollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteiden viennistä oli lähes 60 prosenttia. Myös sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvosta viiden suurimman yrityksen osuus oli lähes puolet ja koneiden ja laitteiden viennin osuus oli 27 prosenttia. Tuonnissa suurten yritysten osuus ei ole yhtä hallitseva kuin viennissä. Kymmenen suurimman yrityksen osuus oli alle puolet kaikissa tuoteluokissa. Tuonnin osalta oli edelleen keskittyneintä kemian teollisuuden tuotteiden sekä kulkuneuvojen tuonti. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 35 prosenttia ja kymmenen suurimman 43 prosenttia, laskua molemmissa kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Kulkuneuvojen tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus (34%) nousi seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2013. Sekä metsäteollisuuden tuotteiden että sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viiden suurimman yrityksen osuus tuonnista oli reilu viidennes. 1

Venäjälle ja Alankomaihin kohdistuva ulkomaankauppa selvästi keskittyneintä Vuonna 2014 vienti oli keskittyneintä Alankomaihin, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan. Viiden suurimman yrityksen osuus viennin arvosta Alankomaihin oli 58 % ja Isoon-Britanniaan 48 %. Viiden suurimman yrityksen osuus viennistä Saksaan (38 %) on ohittanut Kiinan (35 %) verrattuna vuoteen 2013. Myös Ranskan suuntautuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus on laskenut yli kymmenen prosenttiyksikköä. Euroopan Unioniin ja Euroalueelle sekä Pohjois-Amerikkaan kohdistuvasta viennistä viiden suurimman yrityksen osuus oli yli kolmannes. Viiden suurimman yrityksen osuus viennistä Baltian maihin (39 %) on noussut kymmenen prosenttiyksikköä. Tuonti oli selvästi keskittyneintä Venäjältä, jossa viiden suurimman yrityksen osuus oli 82 prosenttia. Viiden suurimman yrityksen osuus Norjan tuonnista oli 63 %, kun se vuonna 2013 oli 45 %. Euroopan Unionin tuonnista viiden suurimman yrityksen osuus oli 13 prosenttia ja Euroalueen tuonnista 14 prosenttia. Tuonti EU:sta oli keskittyneempää 2014 kuin vertailuvuonna (+1 %) mutta tuonnin keskittyminen säilyi pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2013. Kuvio 3. Ulkomaankaupan keskittyminen tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa vuonna 2014 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alankomaat Iso- Britannia Vienti - 5 suurinta yritystä Ranska Kiina Ruotsi Yhdysvallat Tuonti - 5 suurinta yritystä Italia Saksa Norja Venäjä Kuvio 4. Ulkomaankaupan maantieteellinen keskittyminen vuonna 2014 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Vienti - 5 suurinta yritystä Tuonti - 5 suurinta yritystä 0 Euroalueen ulkopuoliset EU-maat Euroalue Pohjois- Amerikka EU Baltia Kaukoitä Muu Eurooppa 2

Valtio-omisteisten yritysten ulkomaankauppa laski 2014 Valtio-omisteisten yritysten vienti, 6,4 mrd. euroa, laski 9 % vuonna 2014. Sekä yksityisten kotimaisten yritysten viennin arvo, 30,7 mrd. euroa että ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin arvo, 16,9 mrd. euroa, nousi prosentilla. Valtio-omisteisten yritysten osuus kokonaisviennistä oli 12 prosenttia, laskua prosentin verran. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus viennistä oli 30 prosenttia ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus 55 prosenttia. Kuvio 5. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 (osuus arvosta, prosenttia) % 100 Yksityinen kotimainen 90 Ulkomaalaisomisteinen 80 Valtio-omisteinen 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vienti 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti Yksityinen kotimainen Ulkomaalaisomisteinen Valtio-omisteinen Ulkomaalaisomisteisten yritysten tuonti laski prosentin verran 21,8 mrd. euroon ja valtio-omisteisten yritysten tuonti laski yhdeksällä prosentilla 10,2 mrd. euroon. Yksityisten kotimaisten yritysten tuonnin arvo nousi prosentilla 24,8 mrd. euroon. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus kokonaistuonnista nousi yhden prosentin 38 prosenttiin. Valtio-omisteisten yritysten osuus, 18 %, supistui vastaavasti prosentin. Taulukko 1. Kokonaiskehitys yritysten omistajatyypeittäin Vienti (milj. e) Osuus Muutos, Tuonti (milj. e) Osuus, Muutos, 2014 2013 2014 % 2013/2014% 2013 2014 2014 % 2013/2014% Yksityinen kotimainen 30 544 30 736 55 1 24 597 24 849 43 1 Valtio 7 058 6 444 12-9 11 116 10 162 18-9 Ulkomaalaisomisteinen 16 767 16 930 30 1 21 947 21 779 38-1 Muut omistajatyypit yhteensä 1 2 3 0 x 263 310 1 x Määrittelemätön 1 1 676 1 816 3 x 485 606 1 x Yhteensä 56 878 55 930 100-2 59 517 57 706 100-3 1 Määrittelemättömille ja muut omistajatyypit yhteensä -ryhmille ei voida luotettavasti laskea muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 3

Yritysten omistuspohja vaihtelee tuoteluokittain Vuonna 2014 yksityisten kotimaisten yritysten osuus metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvosta pysyi ennallaan ollen 92 prosenttia. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus supistui vain sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta (52 %). Yksityisten yritysten osuus kulkuneuvojen viennistä (52 %) kasvoi viisi prosenttiyksikköä. Myös muissa tärkeimmissä tuoteluokissa yksityisten kotimaisten yritysten osuudet kasvoivat: metallit ja metalliteollisuuden tuotteet (62 %), koneet ja laitteet (56 %), sekä kemian teollisuuden tuotteet (19 %). Kemian teollisuuden tuotteiden vientiä hallitsevat valtio-omisteiset yritykset 44 prosentilla, laskua edellisvuoden osuuteen oli kaksi prosenttiyksikköä. Ulkomaalaisomisteisten yritysten osuudet koneiden ja laitteiden (41 %) sekä kulkuneuvojen (36 %) osalta laskivat hieman. Muissa tärkeimmissä tuoteluokissa ulkomaalaisomisteisten yritysten osuudet pysyivät ennallaan: sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet (44 %), metalli ja metalliteollisuuden tuotteet (36 %) sekä kemian teollisuuden tuotteet (34 %). Tärkeimpien tuoteluokkien tuonti on jakautunut melko tasaisesti yksityisten kotimaisten sekä ulkomaalaisomisteisten yritysten kesken. Yksityisessä kotimaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus oli yli puolet metsäteollisuuden tuotteiden (62 %), koneiden ja laitteiden (51 %), kulkuneuvojen (50 %) sekä metallien ja metallituotteiden (59 %) tuonnista. Yksityisten yritysten osuus kulkuneuvojen tuonnista kasvoi eniten, seitsemän prosenttiyksikköä, vuoteen 2013 verrattuna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden (57 %) sekä kemian teollisuuden tuotteet (44 %) ovat täkeimmistä tuoteluokista ne, joita edelleen hallitsevat ulkomaalaisomisteiset yritykset. Kuvio 6. Ulkomaankaupan jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuonna 2014 (osuus arvosta, %) Viennin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2014, % Tuonnin jakautuminen omistajatyypeittäin tärkeimmissä CPA-tuoteluokissa v. 2014, % Yhteensä 55 30 12 3 Yhteensä 43 38 18 1 16-18 Metsä 92 7 11 16-18 Metsä 62 37 1 26-27 Sähkö- ja elektroniikka 52 44 3 28 Koneet ja laitteet 51 48 10 28 Koneet ja laitteet 56 41 3 29-30 Kulkuneuvot 50 41 8 24-25 Metallit ja metallituotteet 62 36 1 24-25 Metallit ja metallituotteet 59 39 2 29-30 Kulkuneuvot 52 36 9 3 26-27 Sähkö- ja elektroniikka 40 57 3 19-22 Kemia 19 34 44 4 19-22 Kemia 35 44 21 Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yksityinen kotimainen Valtio-omisteinen 0 % 100 % Ulkomaalaisomisteinen Määrittelemätön/muut Yritysten omistajatyyppien määritelmät: Ulkomaalaisomisteiseksi yritykseksi määritellään yritykset, joissa ulkomaisen omistuksen osuus on yli 50 prosenttia sekä ulkomaalaisomisteisten konsernien tytäryhtiöt. Ulkomaalaisomisteinen yritys katsotaan ulkomaalaisomisteiseksi vain, jos yksittäisen ulkomaalaisen omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi pörssiyrityksellä äänivalta saattaa jakautua usean ulkomaalaisen tahon kesken, mutta yhdenkään äänivalta ei ole yli 50 prosenttia. Tässä tilanteessa yritystä pidetään yksityisenä kotimaisena yrityksenä. Yksityisiin kotimaisiin yrityksiin katsotaan kuuluvaksi yksityiset suomalaisomisteiset yritykset (pl. rahoituslaitokset), jotka eivät ole julkisyhteisöjen tai ulkomaisten institutionaalisten yksiköiden valvonnan alaisia. Yritys on yksityinen kotimainen yritys, jos yksityisten kotimaisten omistajatahojen äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia tai yksityisten kotimaisten omistajatahojen omistusosuus on yli 50 prosenttia. Yritys katsotaan valtio-omisteiseksi, jos valtion yksittäisen laitoksen tai valtion laitosten omistajatahon äänivaltaosuus on yli 50 prosenttia. (Tilastokeskus). 4

Pk-yritysten ulkomaankauppa vakaata tuonti suurempaa kuin vienti Pk-yritysten vienti on kasvanut hitaasti viime vuodet, vaikka suurten yritysten vienti on laskenut vuodesta 2011 lähtien. Pk-yritysten vuoden 2014 viennin arvo, 7,7 mrd. euroa, oli kaksi prosenttia suurempi kuin vuonna 2013. Pk-yritysten vienti kasvoi kemian teollisuuden osalta kuusi prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta neljä ja koneiden ja laitteiden osalta kaksi prosenttia. Kulkuneuvojen vienti kasvoi Pk-sektorilla neljänneksen. Pk-yritysten vienti laski kolme prosenttia vain metallien ja metallituotteiden osalta. Pk-yritysten osuus koko viennin arvosta oli 14 prosenttia, kasvua vertailuvuoteen vajaa prosentti. Suurten yritysten vuoden 2014 vienti, 46,4 mrd. euroa, laski prosentin vuodesta 2013, vaikka kemian teollisuuden tuotteiden vienti laski yhdeksän ja koneiden ja laitteiden vienti seitsemän prosenttia. Suurten yritysten vienti nousi kuitenkin kulkuneuvojen (56 %), sähkö- ja elektroniikkatuotteiden (5 %) sekä metallien ja metallituotteiden (3 %) osalta. Suurten yritysten metsäteollisuuden vienti pysyi ennallaan. Kuvio 7. Suurten ja pk-yritysten viennin ja tuonnin kehitys 2005 2014 70 000 60 000 50 000 milj. eur 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suuret yritykset VIENTI Pk-yritykset VIENTI Suuret yritykset TUONTI Pk-yritykset TUONTI Pk-yritysten vuoden 2014 tuonti, 15,6 mrd. euroa, pysyi ennallaan vuodesta 2013. Pk-yritysten tuonnin arvo on lähes kaksi kertaa niiden viennin arvon suuruinen. Pk-yritysten tuonti kasvoi sekä metallien ja metallituotteiden että sähkö- ja elektroniikkatuotteiden osalta kolme prosenttia. Myös koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi pk-sektorilla viisi prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden tuonti pk-yrityksillä laski kolme ja kemian teollisuuden tuotteiden tuonti kaksi prosenttia. Kulkuneuvojen pkyritysten tuonti supistui 12 prosentilla edellisvuodesta. Suurten yritysten vuoden 2014 tuonnin arvo, 41,4 mrd. euroa, aleni kaksi prosenttia vuodesta 2013. Suurten yritysten tuonnin arvo on selvästi viennin arvoa matalampi. Suurten yritysten tuonti nousi sähkö- ja elektroniikkatuotteiden osalta neljä ja kulkuneuvojen osalta kolme prosenttia. Sekä metsäteollisuuden että kemian teollisuuden tuotteiden tuonti laski seitsemän prosenttia suurilla yrityksillä. Koneiden ja laitteiden tuonti laski kolme prosenttia vuodesta 2013. Taulukko 2. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain (milj. euroa) VIENTI Osuus Muutos, TUONTI Osuus Muutos, 2013 2014 2014 % 13/14% 2013 2014 2014 % 13/14% PK-yritykset 7 513 7 673 14 2 15 561 15 554 27 0 Suuret yritykset 46 855 46 408 83-1 42 291 41 374 72-2 Määrittelemätön 1 1 680 1 849 3 x 554 778 1 x Yhteensä 56 048 55 930 100 0 58 407 57 706 100-1 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. 5

EU:n sisämarkkinat vahvistuneet 2014 Pk-yritysten viennin osuus EU:n sisämarkkinoille on kasvanut ja EU:n ulkopuolisille markkinoille laskenut (osuudet: 56 ja 44 prosenttia). EU:n osuus ulkomaankaupasta on vahvistunut noin neljä prosenttiyksikköä. Pk-yritysten tuonnin arvosta 69 prosenttia tuli EU-alueelta ja noin kolmannes EU:n ulkopuolelta. Tuonnin jakautuminen on pysynyt ennallaan vuodesta 2013. Vuonna 2014 suurten yritysten viennin arvosta 59 prosenttia meni EU-alueelle ja 41 prosenttia EU:n ulkopuolelle. EU:n osuus ulkomaankaupasta on vahvistunut noin kaksi prosenttiyksikköä. Tuonnin osuus EU:sta on vahvistunut kahdella prosentilla (54 %), EU:n ulkopuolelle suuntautuvan tuonnin osuus suurilla yrityksillä on nyt 46 %. Taulukko 3. Viennin ja tuonnin jakautuminen EU:n ja ulkokaupan kesken SUURET YRITYKSET VIENTI TUONTI milj. eur Osuus viennistä,% milj. eur Osuus tuonnista,% EU 27 499 59,3 22 469 54,3 Ulkokauppa 18 909 40,7 18 904 45,7 Yhteensä 46 408 100,0 41 374 100,0 PK-YRITYKSET EU 4 279 55,8 10 680 68,7 Ulkokauppa 3 394 44,2 4 874 31,3 Yhteensä 7 673 100,0 15 554 100,0 Yritysten kokoluokkien määritelmät: Mikroyritys: henkilöstö<10 ja liikevaihto 2 milj. eur tai taseen loppusumma 2 milj. eur Pieni yritys: henkilöstö<50 ja liikevaihto 10 milj. eur tai taseen loppusumma 10 milj. eur Keskisuuri yritys: henkilöstö<250 ja liikevaihto 50 milj. eur tai taseen loppusumma 43 milj. eur Suuret yritykset: edellä mainittuja yrityksiä suuremmat yritykset LIITTEET: Liite 1. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 (taulukko) Liite 2. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yritysten ulkomaankaupan arvon mukaan (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 3. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 4. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 5. Tavaroiden vienti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 6. Tavaroiden tuonti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 7. Tavaroiden ulkomaankauppa omistajatyypeittäin eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 8. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 (taulukko) Liite 9. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 (taulukko) 6

Liite 1. Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Arvo 2014, Muutos VIENTI milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2013/14, % Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä 55 930 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 Keskittyminen Arvo 2014, Suurimmat viejät, lkm milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 13 223 33 31 28 27 24 23 24 23 24 24 10 18 451 42 40 38 39 37 34 33 32 33 33 50 32 072 62 62 62 62 60 60 58 58 57 57 100 38 154 71 71 70 72 70 70 69 69 68 68 500 49 311 90 89 89 90 90 89 89 88 88 88 Arvo 2014, Muutos Omistajatyypeittäin milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2013/14, % Yksityinen kotimainen 30 736 67 68 66 62 59 57 56 55 55 55 1 Valtiosektori 6 444 10 5 5 7 6 8 9 11 13 12-9 Ulkomaalaisomisteinen 16 930 22 26 28 30 34 33 32 31 30 30 1 Muut omistajatyypit yhteensä 3 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 27 Määrittelemätön 1 816 1 1 1 1 1 2 2 3 3 3 x Arvo 2014, Muutos Kokoluokittain milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2013/14, % Suuri yritys 46 408 87 86 87 88 86 86 85 85 84 83 0 Pk-yritykset yhteensä 7 673 13 13 12 12 13 12 13 13 13 14-1 Keskisuuri yritys 4 879 8 8 8 8 8 8 8 8 9 9 2 Pieni yritys 2 083 4 3 3 3 3 3 3 3 3 4 1 Mikroyritys 711 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 6 Määrittelemätön 1 849 1 1 1 1 1 2 2 3 3 3 x Arvo 2014, Muutos TUONTI milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2013/14, % Tavaroiden ulkomaankauppa yhteensä 57 706 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100-1 Keskittyminen Arvo 2014, Suurimmat tuojat, lkm milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 5 12 596 23 25 24 24 20 22 23 23 24 22 10 15 405 28 31 29 29 25 27 28 28 28 27 50 25 155 44 47 45 46 42 43 44 44 44 44 100 29 929 53 55 53 54 50 51 52 52 53 52 500 42 169 75 76 75 75 73 73 74 73 74 73 Arvo 2014, Muutos Omistajatyypeittäin milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2013/14, % Yksityinen kotimainen 24 849 49 51 50 48 45 44 43 42 43 43 1 Valtiosektori 10 162 15 13 12 14 14 16 18 19 19 18-9 Ulkomaalaisomisteinen 21 779 35 36 37 38 40 40 38 38 37 38-1 Muut omistajatyypit yhteensä 310 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 18 Määrittelemätön 606 0 1 0 0 1 1 1 1 1 1 x Arvo 2014, Muutos Kokoluokittain milj. e 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2013/14, % Suuri yritys 41 374 73 75 73 74 72 73 74 73 72 72-2 Pk-yritykset yhteensä 15 554 26 24 27 25 26 25 25 25 27 27 0 Keskisuuri yritys 7 303 11 11 12 11 13 13 12 12 12 13 0 Pieni yritys 5 042 9 8 10 10 9 10 8 8 9 9 2 Mikroyritys 3 209 6 5 5 5 5 5 5 5 6 6-3 Määrittelemätön 778 1 1 1 1 2 2 2 1 1 1 x x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

Liite 2. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen yritysten ulkomaankaupan arvon mukaan (CPA2008) vuonna 2014 Koko vienti Osuus, % Koko tuonti Osuus, % Viennin arvo/viejä (1000 e) Viejiä Arvo, milj. e 2014 Tuonnin arvo/tuoja (1000 e) Tuojia Arvo, milj. e 2014 Yhteensä 17 998 55 930 100 Yhteensä 73 713 57 706 100 500 000-15 21 481 38 500 000-10 15 405 27 100 000-499 999 72 15 509 28 100 000-499 999 57 11 696 20 50 000-99 999 71 4 924 9 50 000-99 999 74 5 349 9 10 000-49 999 339 7 369 13 10 000-49 999 578 12 448 22 1 000-9 999 1 127 4 827 9 1 000-9 999 5 266 8 853 15 100-999 1 961 788 1 100-999 8 385 1 445 3 0-99 14 413 1 033 2 0-99 59 343 2 509 4 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä 2 076 11 190 100 Yhteensä 3 747 1 314 100 500 000-4 5 827 52 100 000-499 999 15 3 408 31 10 000-49 999 22 388 30 50 000-99 999 7 531 5 1 000-9 999 173 486 37 10 000-49 999 41 917 8 100-999 418 148 11 1 000-9 999 113 426 4 0-99 3 131 31 2 100-999 184 67 1 0-99 1 712 14 0 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä 5 106 12 877 100 Yhteensä 9 433 11 794 100 100 000-15 2 992 23 100 000-9 1 776 15 50 000-99 999 21 1 513 12 50 000-99 999 16 1 144 10 10 000-49 999 61 1 217 10 10 000-49 999 131 2 778 24 1 000-9 999 223 760 6 1 000-9 999 643 1 985 17 100-999 420 154 1 100-999 1 285 479 4 0-99 4 364 37 0 0-99 7 346 73 1 24-25 Metallit ja metallituotteet 24-25 Metallit ja metallituotteet Yhteensä 3 986 8 049 100 Yhteensä 7 272 4 075 100 500 000-3 4 415 55 100 000-4 866 21 100 000-499 999 8 1 585 20 50 000-99 999 6 426 11 50 000-99 999 8 580 7 10 000-49 999 50 1 023 25 10 000-49 999 34 761 10 1 000-9 999 455 1 304 32 1 000-9 999 190 550 7 100-999 1 051 388 10 100-999 366 122 2 0-99 5 706 68 2 0-99 3 377 37 1 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä 6 862 6 735 100 Yhteensä 15 105 7 242 100 500 000-3 2 778 41 100 000-9 2 074 29 100 000-499 999 7 1 110 17 50 000-99 999 11 836 12 50 000-99 999 8 558 8 10 000-49 999 96 2 010 28 10 000-49 999 51 1 073 16 1 000-9 999 595 1 814 25 1 000-9 999 296 930 14 100-999 1 171 426 6 100-999 649 227 3 0-99 13 223 83 1 0-99 5 848 58 1 28 Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä 5 946 7 189 100 Yhteensä 8 089 4 694 100 100 000-499 999 14 3 107 43 100 000-3 389 8 10 000-49 999 65 1 447 20 50 000-99 999 7 490 10 1 000-9 999 334 1 100 15 10 000-49 999 79 1 632 35 100-999 746 253 4 1 000-9 999 597 1 645 35 0-99 4 775 64 1 100-999 1 244 472 10 0-99 6 159 66 1 29-30 Kulkuneuvot 29-30 Kulkuneuvot Yhteensä 1 891 3 297 100 Yhteensä 5 878 4 757 100 100 000-4 890 27 100 000-11 2 422 51 50 000-99 999 4 291 9 50 000-99 999 9 697 15 10 000-49 999 36 820 25 10 000-49 999 34 798 17 1 000-9 999 111 398 12 1 000-9 999 203 645 14 100-999 202 72 2 100-999 412 161 3 0-99 1 533 19 1 0-99 5 209 34 1

Liite 3. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 Koko vienti Osuus, % Osuus, % Koko tuonti Osuus, % Osuus, % Suurimmat viejät, lkm Arvo, milj. e 2014 2013 Suurimmat tuojat, lkm Arvo, milj. e 2014 2013 Yhteensä 55 930 100 100 Yhteensä 57 706 100 100 5 13 223 24 24 5 12 596 22 24 10 18 451 33 33 10 15 405 27 28 50 32 072 57 57 50 25 155 44 44 100 38 154 68 68 100 29 929 52 53 500 49 311 88 88 500 42 169 73 74 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet Yhteensä 11 190 100 100 Yhteensä 1 314 100 100 5 6 316 56 57 5 341 26 27 10 7 871 70 70 10 445 34 35 50 10 467 94 94 50 811 62 63 100 10 920 98 98 100 985 75 76 500 11 183 100 100 500 1 267 97 96 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet Yhteensä 12 877 100 100 Yhteensä 11 794 100 100 5 7 302 57 59 5 4 162 35 38 10 8 407 65 68 10 5 122 43 46 50 11 084 86 88 50 7 366 63 64 100 11 936 93 94 100 8 484 72 74 500 12 795 99 100 500 10 793 92 92 24-25 Metallit ja metallituotteet 24-25 Metallit ja metallituotteet Yhteensä 8 049 100 100 Yhteensä 4 075 100 100 5 5 119 64 60 5 957 24 24 10 5 882 73 70 10 1 293 32 31 50 7 309 91 90 50 2 209 54 53 100 7 628 95 95 100 2 648 65 63 500 7 999 99 99 500 3 604 89 87 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet Yhteensä 6 735 100 100 Yhteensä 7 242 100 100 5 3 175 47 48 5 1 534 21 20 10 3 888 58 58 10 2 174 30 29 50 5 264 78 79 50 3 934 54 52 100 5 775 86 86 100 4 746 66 64 500 6 551 97 97 500 6 458 89 88 28 Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä 7 189 100 100 Yhteensä 4 694 100 100 5 1 945 27 30 5 562 12 13 10 2 993 42 44 10 879 19 19 50 5 157 72 72 50 2 016 43 42 100 5 858 82 81 100 2 613 56 54 500 6 935 97 96 500 3 928 84 82 29-30 Kulkuneuvot 29-30 Kulkuneuvot Yhteensä 3 297 100 100 Yhteensä 4 757 100 100 5 1 696 51 34 5 1603 34 27 10 2 036 62 53 10 2 314 49 43 50 2 854 87 83 50 3 875 82 80 100 3 111 94 92 100 4 225 89 89 500 3 287 100 100 500 4 696 99 98

Liite 4. Tavaroiden ulkomaankaupan keskittyminen eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 Koko vienti Koko tuonti Suurimmat viejät, lkm Arvo, milj. e Osuus, % Suurimmat tuojat, lkm Arvo, milj. e Osuus, % Yhteensä 55 930 100 Yhteensä 57 706 100 5 13 223 24 5 12 596 22 10 18 451 33 10 15 405 27 50 32 072 57 50 25 155 44 100 38 154 68 100 29 929 52 500 49 311 88 500 42 169 73 16-18 Metsäteollisuus 16-18 Metsäteollisuus Yhteensä 11 337 100 Yhteensä 1 489 100 5 6 752 60 5 877 59 10 8 092 71 10 1 031 69 50 10 713 95 50 1 316 88 100 11 147 98 100 1 401 94 19-22 Kemian teollisuus 19-22 Kemian teollisuus Yhteensä 9 936 100 Yhteensä 11 509 100 5 6 976 70 5 9 580 83 10 7 542 76 10 9 925 86 50 9 247 93 50 10 857 94 100 9 728 98 100 11 232 98 24-25 Metallit ja metallituoteteollisuus 24-25 Metallit ja metallituoteteollisuus Yhteensä 6 378 100 Yhteensä 3 972 100 5 4 567 72 5 2 907 73 10 5 076 80 10 3 141 79 50 5 980 94 50 3 669 92 100 6 184 97 100 3 803 96 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuus 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuus Yhteensä 4 839 100 Yhteensä 2 400 100 5 2 794 58 5 1 321 55 10 3 456 71 10 1 529 64 50 4 411 91 50 2 117 88 100 4 676 97 100 2 282 95 28 Koneet ja laitteet 28 Koneet ja laitteet Yhteensä 7 178 100 Yhteensä 1 891 100 5 3 041 42 5 707 37 10 4 158 58 10 987 52 50 6 027 84 50 1 527 81 100 6 622 92 100 1 694 90 29-30 Kulkuneuvojen valmistus 29-30 Kulkuneuvojen valmistus Yhteensä 2 695 100 Yhteensä 1 407 100 5 1 991 74 5 1 131 80 10 2 241 83 10 1 217 87 50 2 657 99 50 1 379 98 100 2 688 100 100 1 395 99 45-47 Tukku- ja vähittäiskauppa 45-47 Tukku- ja vähittäiskauppa Yhteensä 7 396 100 Yhteensä 26 776 100 5 3 434 46 5 4 147 16 10 3 933 53 10 5 879 22 50 5 486 74 50 11 103 42 100 5 989 81 100 13 752 51

Liite 5. Tavaroiden vienti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 Vienti 2014 2013 2014 2013 Arvo, Muutos Osuus kokonais- Osuus kokonais- Osuus ryhmän Osuus ryhmän Tuoteluokka (CPA2008) Yrityksen omistajatyyppi milj. e 2013/2014, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 11 190 0 20 20 100 100 Yksityinen kotimainen 10 290 0 18 18 92 92 Valtiosektori 57-30 0 0 1 1 Ulkomaalaisomisteinen 763-1 1 1 7 7 Muut omistajatyypit yhteensä 438 25 0 0 0 0 Määrittelemätön 79 x 0 0 1 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 12 877-7 23 25 100 100 Yksityinen kotimainen 2 383-1 4 4 19 18 Valtiosektori 5 676-11 10 11 44 46 Ulkomaalaisomisteinen 4 319-7 8 8 34 34 Muut omistajatyypit yhteensä 2 2 0 0 0 0 Määrittelemätön 497 x 1 1 4 3 24-25 Metallit ja metallituotteet 8 049 1 14 14 100 100 Yksityinen kotimainen 5 015 3 9 9 62 61 Valtiosektori 32 122 0 0 0 0 Ulkomaalaisomisteinen 2 931 1 5 5 36 36 Muut omistajatyypit yhteensä 279-98 0 0 0 0 Määrittelemätön 71 x 0 0 1 2 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 6 735 5 12 11 100 100 Yksityinen kotimainen 3 518 3 6 6 52 53 Valtiosektori 30 45 0 0 1 0 Ulkomaalaisomisteinen 2 992 6 5 5 44 44 Muut omistajatyypit yhteensä 0-59 0 0 0 0 Määrittelemätön 194 x 0 0 3 2 28 Koneet ja laitteet 7 189-5 13 13 100 100 Yksityinen kotimainen 4 028-3 7 7 56 55 Valtiosektori 8-30 0 0 0 0 Ulkomaalaisomisteinen 2 956-7 5 6 41 42 Muut omistajatyypit yhteensä 0-66 0 0 0 0 Määrittelemätön 197 x 0 0 3 2 29-30 Kulkuneuvot 3 297 50 6 4 100 100 Yksityinen kotimainen 1 704 67 3 2 52 47 Valtiosektori 303 2 1 1 9 14 Ulkomaalaisomisteinen 1 200 43 2 2 36 38 Muut omistajatyypit yhteensä 0 999 0 0 0 0 Määrittelemätön 90 x 0 0 3 2 Yhteensä 55 930 0 100 100 100 100 Yksityinen kotimainen 30 736 1 55 55 55 55 Valtiosektori 6 444-9 12 13 12 13 Ulkomaalaisomisteinen 16 930 1 30 30 30 30 Muut omistajatyypit yhteensä 3 27 0 0 0 0 Määrittelemätön 1 816 x 3 3 3 3 x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

Liite 6. Tavaroiden tuonti omistajatyypeittäin eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 Tuonti 2014 2013 2014 2013 Arvo, Muutos Osuus kokonais- Osuus kokonais- Osuus ryhmän Osuus ryhmän Tuoteluokka (CPA2008) Yrityksen omistajatyyppi milj. e 2013/2014, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % arvosta, % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 1 314-5 2 2 100 100 Yksityinen kotimainen 813-8 1 2 62 64 Valtiosektori 9 10 0 0 1 1 Ulkomaalaisomisteinen 489 0 1 1 37 35 Muut omistajatyypit yhteensä 2 10 0 0 0 0 Määrittelemätön 1 x 0 0 0 0 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 11 794-5 20 21 100 100 Yksityinen kotimainen 4 095-8 7 8 35 36 Valtiosektori 2 495-7 4 5 21 22 Ulkomaalaisomisteinen 5 192-3 9 9 44 43 Muut omistajatyypit yhteensä 7 2 0 0 0 0 Määrittelemätön 5 x 0 0 0 0 24-25 Metallit ja metallituotteet 4 075 1 7 7 100 100 Yksityinen kotimainen 2 403 8 4 4 59 56 Valtiosektori 62-8 0 0 2 2 Ulkomaalaisomisteinen 1 598-6 3 3 39 43 Muut omistajatyypit yhteensä 1-77 0 0 0 0 Määrittelemätön 10 x 0 0 0 0 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 7 242 4 13 12 100 100 Yksityinen kotimainen 2 888 5 5 5 40 40 Valtiosektori 188 12 0 0 3 2 Ulkomaalaisomisteinen 4 147 3 7 7 57 58 Muut omistajatyypit yhteensä 13 5 0 0 0 0 Määrittelemätön 6 x 0 0 0 0 28 Koneet ja laitteet 4 694 0 8 8 100 100 Yksityinen kotimainen 2 370-1 4 4 51 51 Valtiosektori 56-17 0 0 1 2 Ulkomaalaisomisteinen 2 246 2 4 4 48 47 Muut omistajatyypit yhteensä 19 268 0 0 0 0 Määrittelemätön 3 x 0 0 0 0 29-30 Kulkuneuvot 4 757 0 8 8 100 100 Yksityinen kotimainen 2 397 18 4 4 50 43 Valtiosektori 394-24 1 1 8 11 Ulkomaalaisomisteinen 1 954-12 3 4 41 46 Muut omistajatyypit yhteensä 4 52 0 0 0 0 Määrittelemätön 8 x 0 0 0 0 Yhteensä 57 706-1 100 100 100 100 Yksityinen kotimainen 24 849 1 43 42 43 42 Valtiosektori 10 162-9 18 19 18 19 Ulkomaalaisomisteinen 21 779-1 38 38 38 38 Muut omistajatyypit yhteensä 310 18 1 0 1 0 Määrittelemätön 606 x 1 1 1 1 x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

Liite 7. Tavaroiden ulkomaankauppa omistajatyypeittäin eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 VIENTI TUONTI Muutos Osuus Osuus Muutos Osuus Osuus Arvo, 2013/2014, koko ar- toimialan Arvo, 2013/2014, koko ar- toimialan Toimiala (TOL2008) Yrityksen omistajatyyppi milj. e % vosta, % arvosta, % milj. e % vosta, % arvosta, % 16-18 Metsäteollisuus 11 337 0 20 100 1 489-7 3 100 Yksityinen kotimainen 10 439 0 19 92 1 207-10 2 81 Valtiosektori 61-29 0 1 3-6 0 0 Ulkomaalaisomisteinen 837-1 2 7 278 5 1 19 Muut omistajatyypit 2 29 0 0 233 75 0 0 Määrittelemätön 197 x 0 0 473 x 0 0 19-22 Kemian teollisuus 9 936-7 18 100 11 509-8 20 100 Yksityinen kotimainen 2 008-4 4 20 1 281-5 2 11 Valtiosektori 5 628-11 10 57 8 779-9 15 76 Ulkomaalaisomisteinen 2 300 2 4 23 1 449 0 3 13 Muut omistajatyypit 2 44 0 0 219 83 0 0 Määrittelemätön 191 x 0 0 444 x 0 0 24-25 Metallit ja metallituoteteollisuus 6 378 4 11 100 3 972 3 7 100 Yksityinen kotimainen 4 966 7 9 78 2 934 12 5 74 Valtiosektori 7-21 0 0 4 32 0 0 Ulkomaalaisomisteinen 1 404-5 3 22 1 032-16 2 26 Muut omistajatyypit 4 17 0 0 442 73 0 0 Määrittelemätön 361 x 0 0 895 x 0 0 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuus 4 839 6 9 100 2 400 7 4 100 Yksityinen kotimainen 2 217 7 4 46 1 215 8 2 51 Valtiosektori 4-12 0 0 2 45 0 0 Ulkomaalaisomisteinen 2 618 5 5 54 1 182 6 2 49 Muut omistajatyypit 2 32 0 0 225 90 0 0 Määrittelemätön 205 x 0 0 456 x 0 0 28 Koneiden ja laitteiden valmistus 7 178-2 13 100 1 891 0 3 100 Yksityinen kotimainen 4 865-2 9 68 1 245-2 2 66 Valtiosektori 6-5 0 0 3 84 0 0 Ulkomaalaisomisteinen 2 307-2 4 32 642 4 1 34 Muut omistajatyypit 3 42 0 0 283 129 0 0 Määrittelemätön 281 x 0 0 574 x 0 0 29-30 Kulkuneuvojen valmistus 2 695 54 5 100 1 407 35 2 100 Yksityinen kotimainen 1 295 97 2 48 867 146 2 62 Valtiosektori 255 14 1 10 70-36 0 5 Ulkomaalaisomisteinen 1 145 33 2 43 469-20 1 33 Muut omistajatyypit 1 10 0 0 83 69 0 0 Määrittelemätön 56 x 0 0 168 x 0 0 Yhteensä 55 930 0 100 100 57 706-1 100 100 Yksityinen kotimainen 30 736 1 55 55 24 849 1 43 43 Valtiosektori 6 444-9 12 12 10 162-9 18 18 Ulkomaalaisomisteinen 16 930 1 30 30 21 779-1 38 38 Muut omistajatyypit 3 27 0 0 310 18 1 1 Määrittelemätön 1 816 x 3 3 606 x 1 1 x = Muutosprosenttia ei voida laskea luotettavasti

Liite 8. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräissä tuoteluokissa (CPA2008) vuonna 2014 Vienti Muutos Osuus Osuus Tuonti Muutos Osuus Osuus Arvo, 2013 koko ar- tuoteluokan Arvo, 2013 koko ar- tuoteluokan Tuoteluokka (CPA2008) Yrityksen kokoluokka milj. e /2014, % vosta, % arvosta, % milj. e /2014, % vosta, % arvosta, % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 11 190 0 20 100 1 314-5 2 100 Suuri yritys 10 071 0 18 90 869-7 2 66 Pk-yritykset yhteensä 1 038 0 2 9 434-3 1 33 - Keskisuuri yritys 738-4 1 7 180-4 0 14 - Pieni yritys 256 9 1 2 137-8 0 11 - Mikroyritys 45 26 0 0 117 6 0 9 Määrittelemätön 80 x 0 1 11 x 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 12 877-7 23 100 11 794-5 20 100 Suuri yritys 11 308-9 20 88 8 891-7 15 75 Pk-yritykset yhteensä 1 065 6 2 8 2 856-2 5 24 - Keskisuuri yritys 759 4 1 6 1 581-3 3 13 - Pieni yritys 228 15 0 2 804 4 1 7 - Mikroyritys 79 8 0 1 471-8 1 4 Määrittelemätön 503 x 1 4 48 x 0 0 24-25 Metallit ja metallituotteet 8 049 1 14 100 4 075 1 7 100 Suuri yritys 7 227 3 13 90 2 544 0 4 62 Pk-yritykset yhteensä 746-3 1 9 1 504 3 3 37 - Keskisuuri yritys 460-10 1 6 766 6 1 19 - Pieni yritys 236 17 0 3 462 3 1 11 - Mikroyritys 49-6 0 1 276-4 1 7 Määrittelemätön 76 x 0 1 27 x 0 1 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuuden 6 735 5 12 100 7 242 4 13 100 tuotteet Suuri yritys 5 390 5 10 80 4 529 4 8 63 Pk-yritykset yhteensä 1 148 4 2 17 2 681 3 5 37 - Keskisuuri yritys 635-1 1 9 1 094 1 2 15 - Pieni yritys 393 12 1 6 1 028 5 2 14 - Mikroyritys 119 2 0 2 558 5 1 8 Määrittelemätön 197 x 0 3 33 x 0 1 28 Koneet ja laitteet 7 189-5 13 100 4 694 0 8 100 Suuri yritys 5 413-7 10 75 2 695-3 5 57 Pk-yritykset yhteensä 1 576 2 3 22 1 978 5 3 42 - Keskisuuri yritys 1 021 1 2 14 927 12 2 20 - Pieni yritys 399 5 1 6 680 3 1 15 - Mikroyritys 156-2 0 2 372-7 1 8 Määrittelemätön 199 x 0 3 21 x 0 0 29-30 Kulkuneuvot 3 297 50 6 100 4 757 0 8 100 Suuri yritys 2 577 56 5 78 3 807 3 7 80 Pk-yritykset yhteensä 629 25 1 19 934-12 2 20 - Keskisuuri yritys 452 35 1 14 419-26 1 9 - Pieni yritys 137 13 0 4 318 11 1 7 - Mikroyritys 40-10 0 1 196-4 0 4 Määrittelemätön 91 x 0 3 16 x 0 0 Yhteensä 55 930 0 100 100 57 706-1 100 100 Suuri yritys 46 408-1 83 83 41 374-2 72 72 Pk-yritykset yhteensä 7 673 2 14 14 15 554 0 27 27 - Keskisuuri yritys 4 879 1 9 9 7 303 0 13 13 - Pieni yritys 2 083 6 4 4 5 042 2 9 9 - Mikroyritys 711 0 1 1 3 209-3 6 6 Määrittelemätön 1 849 x 3 3 778 x 1 1 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

Liite 9. Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain eräillä toimialoilla (TOL2008) vuonna 2014 Vienti Muutos Osuus Osuus Tuonti Muutos Osuus Osuus Arvo, 2013 koko ar- toimialan Arvo, 2013 koko ar- toimialan Toimiala (TOL2008) Yrityksen kokoluokka milj. e /2014, % vosta, % arvosta, % milj. e /2014, % vosta, % arvosta, % 16-18 Metsäteollisuus 11 337 0 20 100 1 489-7 3 100 Suuri yritys 10 318 0 18 91 1 299-8 2 87 Pk-yritykset yhteensä 1 018-1 2 9 187-5 0 13 - Keskisuuri yritys 773-4 1 7 123-9 0 8 - Pieni yritys 224 10 0 2 46 2 0 3 - Mikroyritys 21 23 0 0 19 2 0 1 Määrittelemätön 1 x 0 0 3 x 0 0 19-22 Kemian teollisuus 9 936-7 18 100 11 509-8 20 100 Suuri yritys 9 117-8 16 92 10 809-8 19 94 Pk-yritykset yhteensä 818 6 2 8 689 1 1 6 - Keskisuuri yritys 640 8 1 6 506 3 1 4 - Pieni yritys 158 1 0 2 146-2 0 1 - Mikroyritys 20 6 0 0 37-10 0 0 Määrittelemätön 1 x 0 0 12 x 0 0 24-25 Metallit ja metallituoteteollisuus 6 378 4 11 100 3 972 3 7 100 Suuri yritys 5 689 5 10 89 3 370 3 6 85 Pk-yritykset yhteensä 683 2 1 11 600 4 1 15 - Keskisuuri yritys 454-4 1 7 401-2 1 10 - Pieni yritys 212 16 0 3 167 24 0 4 - Mikroyritys 16 15 0 0 32-10 0 1 Määrittelemätön 6 x 0 0 2 x 0 0 26-27 Sähkö -ja elektroniikkateollisuus 4 839 6 9 100 2 400 7 4 100 Suuri yritys 4 204 5 8 87 2 043 8 4 85 Pk-yritykset yhteensä 634 9 1 13 347-3 1 15 - Keskisuuri yritys 411 8 1 9 231 1 0 10 - Pieni yritys 190 10 0 4 95-14 0 4 - Mikroyritys 33 33 0 1 21 15 0 1 Määrittelemätön 1 x 0 0 9 x 0 0 28 Koneiden ja laitteiden valmistus 7 178-2 13 100 1 891 0 3 100 Suuri yritys 5 831-3 10 81 1 468 0 3 78 Pk-yritykset yhteensä 1 345 6 2 19 423 0 1 22 - Keskisuuri yritys 1 001 7 2 14 312 1 1 17 - Pieni yritys 301 2 1 4 81-5 0 4 - Mikroyritys 43 0 0 1 31 0 0 2 Määrittelemätön 1 x 0 0 x 0 0 29-30 Kulkuneuvojen valmistus 2 695 54 5 100 1 407 35 2 100 Suuri yritys 2 364 61 4 88 1 278 41 2 91 Pk-yritykset yhteensä 331 18 1 12 129-10 0 9 - Keskisuuri yritys 262 21 1 10 100-11 0 7 - Pieni yritys 62 2 0 2 19-9 0 1 - Mikroyritys 8 122 0 0 9 12 0 1 Määrittelemätön 0 x 0 0 x 0 0 45-47 Tukku- ja vähittäiskauppa 7 396-6 13 100 26 776 1 46 100 Suuri yritys 5 864-8 11 79 16 092 2 28 60 Pk-yritykset yhteensä 1 516 4 3 21 10 577-1 18 40 - Keskisuuri yritys 615 3 1 8 4 146-2 7 16 - Pieni yritys 541 15 1 7 3 904 3 7 15 - Mikroyritys 359-8 1 5 2 526-5 4 9 Määrittelemätön 16 x 0 0 106 x 0 0 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 2015:M012 25.6.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Virtanen, Mervi p. 040 332 8470 Riikonen, Johanna p. 040 332 1824 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Tammi-maaliskuu Januari-mars January-March Helsinki 29.6.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

1 PK-YRITYSTEN ULKOMAANKAUPPA LASKI VUODEN ENSIMMÄISELLÄ NEL- JÄNNEKSELLÄ Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 1,8 miljardia ja tuonnin 3,9 miljardia euroa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Pkyritysten sekä viennin että tuonnin arvo laski kaksi prosenttia. Pk-yritysten osuus (14 %) viennin kokonaisarvosta pysyi kuitenkin ennallaan ja tuonnin osuus kokonaisarvosta (29 %) nousi kahdella prosenttiyksiköllä. Suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 10,6 miljardia euroa ja tuonnin arvo 9,4 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski kolme prosenttia ja tuonnin arvo laski seitsemän prosenttia. Suurten yritysten vienti ja tuonti on ollut yhtä alhaisella tasolla viimeksi vuonna 2010. Kokonaisviennin arvo laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kolme prosenttia ja vastaavasti kokonaistuonnin arvo laski neljä prosenttia. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2015/Q1 ja 2014/Q1, milj. e Vienti 2014/Q1 2015/Q1 Muutos% 2015/Q1 Osuus, % Tuonti 2014/Q1 2015/Q1 Muutos%, 2015/Q1 Osuus, 2015/Q1 Pk-yritykset 1878 1840-2 14 3936 3871-2 29 Suuret yritykset 10941 10601-3 82 10094 9430-7 70 Määrittelemätön 429 455 x 4 115 253 x 2 Yhteensä 13248 12896-3 100 14145 13554-4 100 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo nousi sekä kemianteollisuuden että sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta neljä prosenttia. Koneiden ja laitteiden viennin arvo pysyi ennallaan. Tärkeimmistä vientituotteista pk-yritysten osalta metallien ja metallituotteiden vienti supistui 17%. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti supistui neljä ja kulkuneuvojen vienti yhden prosentin vertailujaksoon nähden. Pk-yritysten tuonnin arvo kasvoi koneiden ja laitteiden osalta kuusi prosenttia vuoden 2014 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonnin arvo nousi viisi prosenttia ja metallien ja metallituotteiden arvon pysyessä ennallaan. Sekä metsäteollisuuden tuotteiden tuonti että kulkuneuvojen tuonti laski 13 prosenttia vertailujaksoon nähden. Suurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvo nousi 38% vertailujaksosta. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo nousi kolme prosenttia. Koneiden ja laitteiden viennin arvo nousi kaksi prosenttia, metsäteollisuuden tuotteiden viennin pysyessä ennallaan. Suurten yritysten vienti supistui 20% kemian teollisuuden tuotteiden osalta ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta kolme prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Suurten yritysten tuonti nousi kulkuneuvojen osalta kuusi prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osalta neljä prosenttia vuoden 2014 ensimmäisestä neljänneksestä. Sekä metsäteollisuuden tuotteiden tuonti että metallien ja metallituotteiden tuonti nousivat prosentin verran. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski 15% ja koneiden ja laitteiden tuonnin arvo seitsemän prosenttia vertailujaksosta. Tullin Tilastointi

Tullin Tilastointi 2

Tullin Tilastointi 3

Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) tammi-maaliskuu 2015 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2014:Q1/ Osuus Osuus Arvo 2014:Q1/ Osuus Osuus 2015:Q1 2015:Q1 koko vienti ryhmästä 2015:Q1 2015:Q1 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 2 836 0 22 100 323-4 2 100 Suuri yritys 2 602 0 20 92 216 1 2 67 Pk-yritykset yhteensä 209-4 2 7 105-13 1 33 - Keskisuuri yritys 136-9 1 5 50-4 0 16 - Pieni yritys 62 6 1 2 25-12 0 8 - Mikroyritys 12 14 0 0 30-26 0 9 Määrittelemätön 24 0 1 2 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 2 618-15 20 100 2 631-11 19 100 Suuri yritys 2 136-20 17 82 1 855-15 14 71 Pk-yritykset yhteensä 305 4 2 12 761-1 6 29 - Keskisuuri yritys 189 2 2 7 358-6 3 14 - Pieni yritys 84 5 1 3 269 10 2 10 - Mikroyritys 33 16 0 1 134-3 1 5 Määrittelemätön 177 1 7 15 0 1 24-25 Metallit ja metallituotteet 2 043 1 16 100 1 019 1 8 100 Suuri yritys 1 845 3 14 90 618 1 5 61 Pk-yritykset yhteensä 170-17 1 8 396 0 3 39 - Keskisuuri yritys 117-17 1 6 201 5 2 20 - Pieni yritys 42-9 0 2 130 2 1 13 - Mikroyritys 11-36 0 1 65-14 1 6 Määrittelemätön 28 0 1 5 0 1 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 1 471-2 11 100 1 785 5 13 100 Suuri yritys 1 152-3 9 78 1 091 4 8 61 Pk-yritykset yhteensä 281 4 2 19 686 5 5 38 - Keskisuuri yritys 142-4 1 10 310 3 2 17 - Pieni yritys 105 18 1 7 206-7 2 12 - Mikroyritys 35 7 0 2 169 28 1 10 Määrittelemätön 38 0 3 8 0 0 28 Koneet ja laitteet 1 726 2 13 100 1 169-1 9 100 Suuri yritys 1 293 2 10 75 647-7 5 55 Pk-yritykset yhteensä 373 0 3 22 505 6 4 43 - Keskisuuri yritys 253 4 2 15 266 24 2 23 - Pieni yritys 81-3 1 5 150-2 1 13 - Mikroyritys 38-18 0 2 90-17 1 8 Määrittelemätön 60 1 4 16 0 1 29-30 Kulkuneuvot 723 26 6 100 1 210 4 9 100 Suuri yritys 559 38 4 77 987 6 7 82 Pk-yritykset yhteensä 160-1 1 22 205-13 2 17 - Keskisuuri yritys 117 0 1 16 97-19 1 8 - Pieni yritys 34-2 0 5 61 10 1 5 - Mikroyritys 8-12 0 1 46-23 0 4 Määrittelemätön 4 0 1 18 0 2 Muut tuotteet 1 479-4 12 100 5 417-6 40 100 Suuri yritys 1 013-2 8 69 4 015-9 30 74 Pk-yritykset yhteensä 342-4 3 23 1 213-6 9 22 - Keskisuuri yritys 188 0 2 13 542-2 4 10 - Pieni yritys 97-8 1 7 386-7 3 7 - Mikroyritys 57-8 0 4 286-10 2 5 Määrittelemätön 124 1 8 189 1 4 Kaikki tuoteluokat yhteensä 12 896-3 100 100 13 554-4 100 100 Suuri yritys 10 601-3 82 82 9 430-7 70 70 Pk-yritykset yhteensä 1 840-2 14 14 3 871-2 29 29 - Keskisuuri yritys 1 142-3 9 9 1 825 0 14 14 - Pieni yritys 505 1 4 4 1 227-2 9 9 - Mikroyritys 193-6 2 2 819-6 6 6 Määrittelemätön 455 x 4 4 253 x 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015:M13, 29.6.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Virtanen, Mervi p. 040 332 8470 Riikonen, Johanna p. 040 332 1824 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Huhti-kesäkuu April-juni April-June Helsinki 22.9.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

1 PK-YRITYSTEN ULKOMAANKAUPPA SUPISTUI MALTILLISESTI VUODEN TOISELLA NELJÄNNEKSELLÄ - suurilla yrityksillä lasku voimakkaampaa Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan pienten ja keskisuurten yritysten viennin arvo oli 2 miljardia ja tuonnin 3,9 miljardia euroa vuoden toisella neljänneksellä. Pk-yritysten viennin arvo laski kolme ja tuonnin arvo yhden prosenttiyksikön verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Pk-yritysten osuus (14 %) viennin kokonaisarvosta pysyi ennallaan ja tuonnin osuus (30 %) kokonaisarvosta nousi kolme prosenttiyksikköä. Suurten yritysten viennin arvo oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 11,5 miljardia euroa ja tuonnin arvo 8,7 miljardia euroa. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna suurten yritysten viennin arvo laski viisi prosenttia ja tuonnin arvo 19 prosenttia. Kokonaisviennin arvo laski vuoden toisella neljänneksellä neljä prosenttia ja vastaavasti kokonaistuonnin arvo 13 prosenttia. Taulu 1. Ulkomaankaupan kokonaiskehitys yritysten kokoluokittain 2015/Q2 ja 2014/Q2, milj. e Vienti 2014/Q2 2015/Q2 Muutos,% 2015/Q2 Osuus, % Tuonti 2014/Q2 2015/Q2 Muutos%, 2015/Q2 Osuus, 2015/Q2 Pk-yritykset 2018 1958-3 14 3959 3904-1 30 Suuret yritykset 12099 11489-5 82 10634 8650-19 67 Määrittelemätön 470 589 x 4 181 313 x 2 Yhteensä 14587 14036-4 100 14774 12866-13 100 1 Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia. Tämän vuoksi tietoa ei ilmoiteta. Pienten ja keskisuurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvo nousi 11 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennin arvo nousi kuusi prosenttia, metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvon pysyessä ennallaan. Tärkeimmistä vientituotteista pk-yritysten osalta metallien ja metallituotteiden vienti supistui 13 %. Koneiden ja laitteiden vienti supistui kahdeksan ja kemianteollisuuden tuotteiden vienti kolme prosenttia vertailujaksoon nähden. Pk-yritysten tuonnin arvo nousi sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden osalta kuusi prosenttia vuoden 2014 toiseen neljännekseen verrattuna. Koneiden ja laitteiden tuonnin arvo pysyi ennallaan. Pk-yritysten tuonnin arvo laski metsäteollisuuden tuotteiden osalta seitsemän prosenttia. Kemianteollisuuden tuotteiden tuonti ja metallien ja metallituotteiden tuonti sekä kulkuneuvojen tuonti laskivat kaikki kaksi prosenttia vertailujaksoon nähden. Suurten yritysten kulkuneuvojen viennin arvo nousi 15 % vertailujaksosta. Metallien ja metallituotteiden viennin arvo nousi kymmenen prosenttia ja koneiden ja laitteiden viennin arvo kahdeksan prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi myös viidellä prosentilla ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden vienti neljällä prosentilla vertailujaksosta. Kemianteollisuuden suuryritysten viennin arvon rajuun supistumiseen (-40 %) vaikutti erityisesti öljytuotteiden vientihintojen lasku. Myös öljytuotteiden vientimäärät olivat poikkeuksellisen alhaisia vuoden toisella neljänneksellä. Suurten yritysten tuonin arvo kasvoi ainoastaan metallien ja metallituotteiden osalta, nousten kolme prosenttia vuoden 2014 toisesta neljänneksestä. Metsäteollisuuden tuotteiden tuonti pysyi ennallaan. Kemian teollisuuden tuotteiden tuonnin arvo laski 14 %. Kulkuneuvojen tuonnin arvo laski viisi ja sähkö- ja elektroniikkatuotteiden tuonti neljä prosenttia. Myös Koneiden ja laitteiden tuonti suurilla yrityksillä laski kaksi prosenttia vertailujaksosta. Tullin Tilastointi

Tullin Tilastointi 2

Tullin Tilastointi 3

Taulu 2. Vienti ja tuonti tuoteluokittain (CPA2008) huhti-kesäkuu 2015 VIENTI TUONTI Muutos Muutos Arvo 2014:Q2/ Osuus Osuus Arvo 2014:Q2/ Osuus Osuus 2015:Q2 2015:Q2 koko vienti ryhmästä 2015:Q2 2015:Q2 koko tuonti ryhmästä CPA2008 Tuoteluokka milj. e % % % milj. e % % % 16-18 Metsäteollisuuden tuotteet 2 959 5 21 100 331-2 3 100 Suuri yritys 2 705 5 19 91 218 0 2 66 Pk-yritykset yhteensä 226 0 2 8 110-7 1 33 - Keskisuuri yritys 143-1 1 5 50-3 0 15 - Pieni yritys 68-2 1 2 25-14 0 8 - Mikroyritys 14 22 0 1 35-8 0 11 Määrittelemätön 28 0 1 3 0 1 19-22 Kemian teollisuuden tuotteet 2 359-33 17 100 2 663-10 21 100 Suuri yritys 1 836-40 13 78 1 876-14 15 70 Pk-yritykset yhteensä 340-3 2 14 764-2 6 29 - Keskisuuri yritys 211 0 2 9 378-3 3 14 - Pieni yritys 107-5 1 5 257-3 2 10 - Mikroyritys 22-11 0 1 129 1 1 5 Määrittelemätön 183 1 8 23 0 1 24-25 Metallit ja metallituotteet 2 093 9 15 100 1 056 1 8 100 Suuri yritys 1 874 10 13 90 632 3 5 60 Pk-yritykset yhteensä 187-13 1 9 417-2 3 40 - Keskisuuri yritys 126-13 1 6 209-2 2 20 - Pieni yritys 51 0 0 2 139-1 1 13 - Mikroyritys 11-45 0 1 70-3 1 7 Määrittelemätön 31 0 2 7 0 1 26-27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet 1 733 5 12 100 1 800 0 14 100 Suuri yritys 1 372 4 10 79 1 106-4 9 61 Pk-yritykset yhteensä 310 6 2 18 680 6 5 38 - Keskisuuri yritys 154-8 1 9 340 12 3 19 - Pieni yritys 112 18 1 7 203-4 2 11 - Mikroyritys 43 40 0 3 136 10 1 8 Määrittelemätön 51 0 3 14 0 1 28 Koneet ja laitteet 1 884 5 13 100 1 229 0 10 100 Suuri yritys 1 418 8 10 75 705-2 6 57 Pk-yritykset yhteensä 382-8 3 20 502 0 4 41 - Keskisuuri yritys 258-4 2 14 241 2 2 20 - Pieni yritys 83-14 1 4 164-2 1 13 - Mikroyritys 40-21 0 2 96 0 1 8 Määrittelemätön 84 1 4 22 0 2 29-30 Kulkuneuvot 1 222 9 9 100 1 235-2 10 100 Suuri yritys 1 045 15 7 86 991-5 8 80 Pk-yritykset yhteensä 169 11 1 14 218-2 2 18 - Keskisuuri yritys 120 19 1 10 111 10 1 9 - Pieni yritys 40 13 0 3 55 3 0 5 - Mikroyritys 9-42 0 1 52-24 0 4 Määrittelemätön 8 0 1 26 0 2 Muut tuotteet 1 787 3 13 100 4 552-26 35 100 Suuri yritys 1 239 4 9 69 3 121-34 24 69 Pk-yritykset yhteensä 345-6 3 19 1 213-4 9 27 - Keskisuuri yritys 186-7 1 10 545-4 4 12 - Pieni yritys 105 2 1 6 390-7 3 9 - Mikroyritys 54-18 0 3 279-1 2 6 Määrittelemätön 204 2 11 217 2 5 Kaikki tuoteluokat yhteensä 14 036-4 100 100 12 866-13 100 100 Suuri yritys 11 489-5 82 82 8 650-19 67 67 Pk-yritykset yhteensä 1 958-3 14 14 3 904-1 30 30 - Keskisuuri yritys 1 198-3 9 9 1 874 1 15 15 - Pieni yritys 566 0 4 4 1 233-4 10 10 - Mikroyritys 194-12 1 1 798-1 6 6 Määrittelemätön 589 4 4 313 2 2 x = Määrittelemättömille ei voida laskea luotettavasti muutosprosenttia

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015:M17, 22.9.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Virtanen, Mervi p. 040 332 8470 Sevon, Tiina p. 040 332 8678 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 0295 52335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 0295 52335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 295 5200 Statistics service + 358 295 52335 statistics@tulli.fi

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2014 Uusimaa - Nyland Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvo maakunnittain vuonna 2014 Figur 1. Export och import efter landskap år 2014 0 10 000 20 000 30 000 40 000 Milj. e Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Vienti/Export Tuonti/Import Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Helsinki 18.11.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.

Vienti kasvoi selvästi Varsinais-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla viime vuonna Vuonna 2014 Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan lähes 56 miljardia euroa ja tavaratuonnin arvo 57,8 miljardia euroa. Viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla, mutta tuonnin arvo laski prosentin. Maakunnittain tarkasteltuna 1 viennin arvo nousi viime vuonna sekä prosentuaalisesti että arvossa mitattuna eniten Varsinais-Suomessa. Nousua kertyi kolmannes, eli 939 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 maakunnan vienti laski 30 prosenttia. Varsinais-Suomen viennin heilahtelut johtuvat pääosin kuljetusvälineviennin vuosittaisista määrämuutoksista. Viennin arvo kasvoi viime vuonna Varsinais-Suomen jälkeen seuraavaksi eniten Keski- Pohjanmaalla, viidenneksen, ja Pohjois-Pohjanmaalla, 11 prosenttia. Vienti parani selkeästi myös Pohjois-Savossa (+9 %). Kainuussa ja Kymenlaaksossa vienti suureni liki viisi prosenttia, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä noin neljä prosenttia. Vienti väheni prosenttimääräisesti eniten Ahvenanmaalla, 27 prosenttia. Tilastoa tarkasteltaessa on syytä huomioida, että Ahvenanmaan vienti on arvoltaan maakunnista pienin, joten jo muutaman kymmenen miljoonan euron viennin muutos näkyy tilastossa suurena prosenttimääräisenä muutoksena. Manner-Suomen maakunnista vienti laski eniten Uudellamaalla (-7 %), Keski-Suomessa (-4 %), Pirkanmaalla (-3 %) ja Etelä- Karjalassa (-3 %). Uudellamaalla viennin pudotus johtui enimmäkseen öljytuotteiden vientihintojen laskusta. Maamme vientiteollisuus on erityisesti keskittynyt Uudenmaan, Pirkanmaan, ja Kymenlaakson maakuntiin, joiden yhteenlaskettu viennin arvo on hiukan yli puolet Suomen kokonaisviennistä. Uudenmaan osuus Suomen kokonaisviennistä oli viime vuonna lähes 35 prosenttia, kun vuonna 2013 se oli yli 37 prosenttia. Varsinais-Suomen osuus kasvoi vuoden 2013 noin viidestä prosentista lähes seitsemään prosenttiin. Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan osuudet kokonaisviennistä suurenivat muutaman prosentin kymmenesosan. Muiden maakuntien osuudet pysyivät lähes ennallaan viime vuonna. Uudenmaan osuus yritysten tavaratuonnin arvosta oli 64 prosenttia vuonna 2014. Maakunnan yritysten tuonnin arvo laski neljä prosenttia verrattuna edellisvuoteen, ja osuus kokonaistuonnista noin kaksi prosenttiyksikköä. Tuonnin arvo kohosi maakunnista eniten Ahvenanmaalla. Yli kymmeneksen tuonnin vahvistumisia tilastoitiin myös Keski- Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomelle. Tuonti pieneni eniten Etelä-Karjalassa (-16 %), Pohjanmaalla (-9 %) ja Kymenlaaksossa (-6 %). 1 Maakunnittaisten ulkomaankauppatilastojen tilastointiprosessi esitellään tarkemmin katsauksen tilastokuvauksessa. Tilastointiprosessin muutoksesta johtuen vuosien 2011 ja 2012 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2013 ja 2014 tietojen kanssa. Tulli tilastointi

Kuvio 2. Vienti ja tuonti maakunnittain 2014, muutos (%) Figur 2. Export och import efter landskap år 2014, förändring (%) -30-20 -10 0 10 20 30 40 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Vienti/Export Tuonti/Import Teollisuuden osuus viennistä suurin Pohjois-Karjalassa Vuoden 2014 tavarakaupan viennin arvosta 81 prosenttia kertyi teollisilta toimialoilta. Osuus oli noin prosenttiyksikön vuotta 2013 suurempi. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan osuus tavaraviennin arvosta oli viime vuonna lähes 14 prosenttia, eli hieman edellisvuotta vähemmän. Muiden toimialojen osuus tavaraviennin arvosta oli kuusi prosenttia. Teollisuuden toimialojen osuus viennin arvosta oli suurin Pohjois-Karjalassa, 97 prosenttia. Myös Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla teollisuuden osuus viennistä oli yli 95 prosenttia. Osuus oli pienin Keski-Pohjanmaalla (35 %). Teollisuuden vientiosuus kasvoi Manner- Suomen maakunnista eniten Varsinais-Suomessa, yhdeksän prosenttiyksikköä, ja Satakunnassa, neljä prosenttiyksikköä. Osuus supistui jyrkimmin Etelä-Pohjanmaalla, jossa laskua kertyi kahdeksan prosenttiyksikköä ja Keski-Pohjanmaalla, hieman alle neljä prosenttiyksikköä vähennystä. Kaupan osuus maakunnan tavaraviennin arvosta oli vuonna 2014 suurin Keski- Pohjanmaalla, 63 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus oli Keski-Suomessa, jossa se oli hieman alle neljännes, ja Uudellamaalla, jossa osuudeksi tuli viidennes. Kaupanalan osuus oli pienin Lapissa ja Pohjois-Karjalassa, molemmissa noin prosentin. Tavaroiden tuonnissa teollisuuden toimialojen osuus oli viime vuonna koko maan osalta 45 prosenttia, ja kaupan toimialojen kohdalla 47 prosenttia. Muiden toimialojen osuudeksi jäi Tulli tilastointi

noin kahdeksan prosenttia. Teollisuusyritysten osuus maakunnan tuonnista oli suurin Lapissa (93 %), ja pienin Ahvenanmaalla (7 %). Kaupanalan yritysten osuus tuonnista oli vuorostaan suurin Keski-Pohjanmaalla, noin kolme neljännestä, ja pienin Lapissa, kolme prosenttia. Kuvio 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2014 Figur 3. Export efter landskap år 2014, andel (%) efter näringsgren 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Teollisuus/Industri Kauppa/Handel Muut/Andra Julkisten yritysten viennin osuus lähes kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2014 ulkomaalaisomisteisten yritysten tavaraviennin osuus Suomen koko viennistä oli hieman yli kolmannes. Osuus enentyi noin prosenttiyksikön edellisvuodesta. Valtion tai kunnan omistamien yritysten vastaava osuus oli reilut 11 prosenttia, ja yksityisten kotimaisten yritysten osuus noin 55 prosenttia. Osuudet vaihtelivat huomattavasti maakunnittain. Kotimaisten yksityisten yritysten osuus maakunnan kokonaisviennistä oli suurin Päijät-Hämeessä. Siellä osuus oli noin 89 prosenttia. Vastaava osuus oli yli 80 prosenttia myös Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla, vain seitsemän prosenttia. Valtion tai kunnan omistamien yritysten osuus maakunnan viennistä oli Uudellamaalla 31 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 13 prosenttia. Keski-Suomessa tällaisten yritysten viennin osuus oli neljä prosenttia ja Pohjois-Karjalassa muutaman prosentin. Muissa maakunnissa osuus jäi alle prosenttiin. Tulli tilastointi

Ulkomaalaisomisteisten yritysten viennin osuus maakunnan kokonaisviennistä ylsi Keski- Pohjanmaalla jopa 93 prosenttiin viime vuonna. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa osuus oli myös huomattava, yli puolet maakunnan viennistä. Pienimmät osuudet olivat Päijät-Hämeessä, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Manner-Suomen maakunnissa viime vuoden suurin muutos viennin rakenteessa tilastoitiin Varsinais-Suomelle. Yksityisten kotimaisten yritysten viennin osuus kokonaisviennistä nousi siellä kahdeksan prosenttiyksikköä, ja ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus putosi kuusi prosenttiyksikköä. Koko maan tuonnista yksityisten kotimaisten yritysten osuus oli viime vuonna 45 prosenttia, ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus 38 prosenttia ja julkisten yritysten osuus 18 prosenttia. Yksityisten kotimaisten yritysten osuus tuonnista oli yli 85 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa ja Etelä-Karjalassa. Pienin osuus oli Keski-Pohjanmaalla (11 %). Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaisomisteisten yritysten osuus tuonnista oli 89 prosenttia, kun se Ahvenanmaalla ja Etelä-Karjalassa oli alle kymmenes. Kuvio 4. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuonna 2014 Figur 4. Export efter landskap år 2014, andel (%) efter ägaretypen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi - Egentliga Finland Satakunta - Satakunta Kanta-Häme - Egentliga Tavastland Pirkanmaa - Birkaland Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland Kymenlaakso - Kymmenedalen Etelä-Karjala - Södra Karelen Etelä-Savo - Södra Savolax Pohjois-Savo - Norra Savolax Pohjois-Karjala - Norra Karelen Keski-Suomi - Mellersta Finland Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten Pohjanmaa - Österbotten Keski-Pohjanmaa - Mellersta Pohjois-Pohjanmaa - Norra Kainuu - Kajanaland Lappi - Lappland Ahvenanmaa - Åland Tuntematon - Okänd Yksityinen kotimainen/privat inhemsk Valtio tai kunta/stat eller kommun Ulkomaalaisomisteinen/Utlandsägda Tulli tilastointi

Taulu 1. Viennin arvot maakunnittain vuosina 2011 2014 Tabell 1. Export efter landskap åren 2011 2014 2011 2012 2013 2014 Vienti Osuus Vienti Osuus Muutos Vienti Osuus Muutos Vienti Osuus Muutos Export Andel Export Andel Förändring Export Andel Förändring Export Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 18 760 33,0 19 011 33,4 1,3 20 985 37,4 10,4 19 522 34,9-7,0 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 266 7,5 4 111 7,2-3,6 2 867 5,1-30,3 3 806 6,8 32,8 Satakunta - Satakunta 3 617 6,4 3 726 6,6 3,0 3 879 6,9 4,1 3 852 6,9-0,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 258 2,2 1 277 2,2 1,4 1 419 2,5 11,2 1 471 2,6 3,7 Pirkanmaa - Birkaland 4 298 7,6 4 312 7,6 0,3 4 269 7,6-1,0 4 125 7,4-3,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 854 3,3 1 825 3,2-1,5 1 594 2,8-12,7 1 655 3,0 3,8 Kymenlaakso - Kymmenedalen 5 272 9,3 4 939 8,7-6,3 4 666 8,3-5,5 4 886 8,7 4,7 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 294 2,3 1 240 2,2-4,2 1 355 2,4 9,3 1 309 2,3-3,3 Etelä-Savo - Södra Savolax 451 0,8 431 0,8-4,5 393 0,7-8,9 399 0,7 1,6 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 028 1,8 1 051 1,8 2,3 1 000 1,8-4,8 1 093 2,0 9,2 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 884 1,6 889 1,6 0,5 822 1,5-7,5 804 1,4-2,2 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 433 4,3 2 259 4,0-7,2 1 973 3,5-12,6 1 904 3,4-3,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 611 1,1 609 1,1-0,4 584 1,0-4,1 594 1,1 1,7 Pohjanmaa - Österbotten 3 329 5,9 3 186 5,6-4,3 3 317 5,9 4,1 3 266 5,8-1,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 551 2,7 1 760 3,1 13,5 1 349 2,4-23,4 1 616 2,9 19,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 821 3,2 1 846 3,2 1,4 1 420 2,5-23,1 1 572 2,8 10,7 Kainuu - Kajanaland 167 0,3 170 0,3 1,9 138 0,2-19,2 144 0,3 4,7 Lappi - Lappland 3 249 5,7 3 712 6,5 14,2 3 345 6,0-9,9 3 291 5,9-1,6 Ahvenanmaa - Åland 71 0,1 160 0,3 125,5 117 0,2-27,1 85 0,2-26,9 Tuntematon - Okänd 640 1,1 365 0,6-43,0 555 1,0 52,1 578 1,0 4,1 Yhteensä - Totalt 56 855 100,0 56 878 100,0 0,0 56 048 100,0-1,5 55 973 100,0-0,1

Taulu 2. Tuonnin arvot maakunnittain vuosina 2011 2014 Tabell 2. Import efter landskap åren 2011 2014 2011 2012 2013 2014 Tuonti Osuus Tuonti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Import Andel Import Andel Förändring Import Andel Förändring Import Andel Förändring Maakunta - Landskap milj. e % milj. e % % milj. e % % milj. e % % Uusimaa - Nyland 38 260 63,2 36 969 62,1-3,4 38 221 65,4 3,4 36 858 63,8-3,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 565 5,9 3 453 5,8-3,1 2 698 4,6-21,9 3 019 5,2 11,9 Satakunta - Satakunta 1 989 3,3 1 861 3,1-6,4 1 445 2,5-22,4 1 426 2,5-1,3 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 639 1,1 697 1,2 9,1 675 1,2-3,1 688 1,2 2,0 Pirkanmaa - Birkaland 2 937 4,9 3 355 5,6 14,2 3 057 5,2-8,9 3 029 5,2-0,9 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 096 1,8 1 125 1,9 2,6 955 1,6-15,1 1 015 1,8 6,3 Kymenlaakso - Kymmenedalen 951 1,6 832 1,4-12,5 888 1,5 6,8 835 1,4-6,0 Etelä-Karjala - Södra Karelen 534 0,9 556 0,9 4,0 540 0,9-2,8 454 0,8-16,1 Etelä-Savo - Södra Savolax 208 0,3 242 0,4 16,8 222 0,4-8,3 238 0,4 7,1 Pohjois-Savo - Norra Savolax 485 0,8 557 0,9 15,0 476 0,8-14,6 507 0,9 6,5 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 332 0,5 309 0,5-7,1 246 0,4-20,4 256 0,4 4,0 Keski-Suomi - Mellersta Finland 833 1,4 864 1,5 3,7 690 1,2-20,0 712 1,2 3,1 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 547 0,9 540 0,9-1,4 534 0,9-1,1 518 0,9-2,9 Pohjanmaa - Österbotten 1 310 2,2 1 227 2,1-6,3 1 205 2,1-1,8 1 092 1,9-9,4 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 314 2,2 1 414 2,4 7,6 1 152 2,0-18,5 1 359 2,4 18,0 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 861 3,1 1 888 3,2 1,4 1 583 2,7-16,2 1 512 2,6-4,5 Kainuu - Kajanaland 142 0,2 138 0,2-2,8 46 0,1-66,3 48 0,1 3,8 Lappi - Lappland 1 905 3,1 2 048 3,4 7,5 1 793 3,1-12,4 1 903 3,3 6,1 Ahvenanmaa - Åland 232 0,4 461 0,8 98,8 451 0,8-2,1 565 1,0 25,3 Tuntematon - Okänd 1 396 2,3 984 1,7-29,5 1 530 2,6 55,5 1 735 3,0 13,4 Yhteensä - Totalt 60 535 100,0 59 517 100,0-1,7 58 407 100,0-1,9 57 769 100,0-1,1

Taulu 3. Toimialojen osuudet (%) viennistä maakunnittain vuosina 2011 2014 Tabell 3. Export efter landskap åren 2011 2014, andel (%) efter näringsgren 2011 2012 2013 2014 Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Vienti Osuudet toimialoittain Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut Export Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 18 760 73,3 23,1 3,7 19 011 74,3 20,1 5,5 20 985 71,3 21,6 7,2 19 522 71,4 20,1 8,6 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 4 266 83,4 14,1 2,5 4 111 81,3 16,3 2,4 2 867 75,2 20,8 4,0 3 806 84,3 13,6 2,1 Satakunta - Satakunta 3 617 84,8 13,4 1,8 3 726 84,4 13,4 2,2 3 879 77,4 13,5 9,1 3 852 81,2 12,6 6,2 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 258 84,1 2,0 13,9 1 277 92,3 1,7 5,9 1 419 93,6 1,9 4,4 1 471 91,7 3,8 4,5 Pirkanmaa - Birkaland 4 298 93,9 4,7 1,3 4 312 93,4 5,4 1,2 4 269 93,0 5,3 1,7 4 125 94,2 3,7 2,1 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 854 83,7 14,2 2,1 1 825 91,0 7,8 1,2 1 594 93,1 5,0 1,9 1 655 94,3 3,7 1,9 Kymenlaakso - Kymmenedalen 5 272 95,9 3,6 0,5 4 939 95,1 3,4 1,5 4 666 91,2 3,4 5,4 4 886 89,5 3,7 6,8 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 294 90,9 5,9 3,2 1 240 88,2 7,1 4,6 1 355 83,2 5,1 11,6 1 309 84,5 3,4 12,1 Etelä-Savo - Södra Savolax 451 91,0 4,1 4,8 431 90,0 4,4 5,6 393 91,5 3,6 4,9 399 93,0 2,5 4,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 028 96,4 3,0 0,5 1 051 97,0 2,6 0,5 1 000 94,9 4,5 0,5 1 093 96,0 3,4 0,6 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 884 98,0 0,9 1,1 889 98,2 0,7 1,1 822 96,7 0,9 2,4 804 97,3 1,1 1,6 Keski-Suomi - Mellersta Finland 2 433 94,4 3,9 1,6 2 259 65,8 32,9 1,3 1 973 74,5 23,2 2,3 1 904 73,3 23,7 3,0 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 611 93,3 2,8 3,9 609 96,3 2,2 1,4 584 93,5 2,7 3,8 594 85,7 9,0 5,3 Pohjanmaa - Österbotten 3 329 97,1 2,3 0,6 3 186 96,5 2,7 0,8 3 317 93,6 2,2 4,2 3 266 95,9 2,0 2,1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 551 41,1 58,6 0,3 1 760 30,8 69,0 0,2 1 349 38,2 59,7 2,1 1 616 34,8 63,4 1,9 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 821 86,9 9,3 3,8 1 846 84,4 3,7 11,9 1 420 89,0 3,5 7,5 1 572 90,9 3,8 5,3 Kainuu - Kajanaland 167 56,8 2,6 40,6 170 58,6 3,1 38,2 138 63,4 4,7 31,9 144 64,6 5,2 30,2 Lappi - Lappland 3 249 92,8 0,9 6,3 3 712 92,6 0,8 6,7 3 345 92,9 1,1 6,0 3 291 93,6 1,2 5,2 Ahvenanmaa - Åland 71 72,8 12,7 14,5 160 30,9 13,1 56,0 117 45,3 11,6 43,1 85 66,3 16,9 16,8 Tuntematon - Okänd 640 42,1 43,4 14,5 365 4,1 86,0 10,0 555 25,5 63,4 11,1 578 18,8 70,9 10,3 Yhteensä - Totalt 56 855 83,1 13,7 3,1 56 878 81,5 14,5 4,0 56 048 79,8 14,4 5,9 55 973 80,7 13,5 5,8

Taulu 4. Toimialojen osuudet (%) tuonnista maakunnittain vuosina 2011 2014 Tabell 4. Import efter landskap åren 2011 2014, andel (%) efter näringsgren 2011 2012 2013 2014 Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Tuonti Osuudet toimialoittain Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut Import Teollisuus Kauppa Muut milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra milj. e Industri Handel Andra Maakunta - Landskap % % % % % % % % % % % % Uusimaa - Nyland 38 260 39,2 54,2 6,5 36 969 40,2 51,6 8,2 38 221 37,9 53,2 8,9 36 858 37,5 54,8 7,7 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 3 565 65,6 31,1 3,3 3 453 61,4 33,8 4,8 2 698 47,5 45,1 7,4 3 019 57,6 38,3 4,1 Satakunta - Satakunta 1 989 72,5 9,4 18,2 1 861 80,6 7,9 11,5 1 445 81,5 8,9 9,6 1 426 80,8 9,7 9,4 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 639 49,1 34,8 16,0 697 56,7 36,7 6,5 675 57,9 36,7 5,4 688 52,4 42,4 5,2 Pirkanmaa - Birkaland 2 937 55,7 35,5 8,8 3 355 52,3 36,9 10,8 3 057 57,3 33,5 9,3 3 029 52,7 37,3 10,0 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 096 59,9 35,8 4,2 1 125 62,3 33,8 3,9 955 67,9 26,2 5,8 1 015 64,6 27,7 7,7 Kymenlaakso - Kymmenedalen 951 61,9 23,6 14,5 832 53,4 27,5 19,1 888 50,7 25,6 23,8 835 50,3 28,4 21,4 Etelä-Karjala - Södra Karelen 534 69,2 23,9 6,9 556 65,3 26,8 7,9 540 68,5 24,2 7,3 454 70,1 23,6 6,3 Etelä-Savo - Södra Savolax 208 71,4 19,2 9,4 242 71,5 22,9 5,6 222 64,3 26,8 8,9 238 60,9 29,6 9,5 Pohjois-Savo - Norra Savolax 485 60,0 30,2 9,8 557 57,1 39,1 3,8 476 54,7 37,9 7,4 507 54,7 38,5 6,8 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 332 75,2 13,4 11,4 309 71,5 15,6 12,8 246 66,7 23,2 10,1 256 63,6 26,1 10,3 Keski-Suomi - Mellersta Finland 833 68,7 24,0 7,3 864 44,0 48,4 7,6 690 51,0 40,0 9,0 712 54,7 35,8 9,5 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 547 54,2 39,4 6,4 540 59,7 38,4 1,9 534 54,9 36,1 8,9 518 53,6 36,7 9,7 Pohjanmaa - Österbotten 1 310 70,5 15,3 14,2 1 227 77,8 14,7 7,5 1 205 72,1 17,0 11,0 1 092 72,6 17,5 9,8 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 314 26,7 72,5 0,8 1 414 24,2 75,4 0,4 1 152 25,6 73,5 0,9 1 359 24,6 74,7 0,8 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 861 83,9 12,4 3,6 1 888 85,1 9,2 5,7 1 583 81,2 13,6 5,2 1 512 80,3 13,4 6,3 Kainuu - Kajanaland 142 28,5 7,8 63,7 138 34,1 6,3 59,6 46 61,1 20,3 18,6 48 56,7 18,6 24,7 Lappi - Lappland 1 905 93,0 3,6 3,4 2 048 96,1 2,8 1,1 1 793 93,0 3,3 3,7 1 903 93,2 2,9 3,9 Ahvenanmaa - Åland 232 20,3 43,0 36,7 461 10,9 38,5 50,6 451 8,7 16,0 75,3 565 6,8 13,9 79,3 Tuntematon - Okänd 1 396 13,8 64,1 22,1 984 11,0 78,8 10,3 1 530 9,9 78,6 11,6 1 735 10,5 79,1 10,4 Yhteensä - Totalt 60 535 47,6 44,9 7,6 59 517 47,5 44,4 8,2 58 407 44,7 46,1 9,2 57 769 44,5 47,1 8,4

Taulu 5. Omistajatyyppien osuudet (%) viennistä maakunnittain vuosina 2013 2014 Tabell 5. Export efter landskap åren 2013 2014, andel (%) efter ägartypen 2013 2014 Vienti Osuudet omistajatyypeittäin Vienti Osuudet omistajatyypeittäin Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Export Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 20 985 37,2 31,3 31,5 19 522 34,9 30,8 34,4 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 2 867 41,5 2,0 56,5 3 806 49,2 0,4 50,4 Satakunta - Satakunta 3 879 41,7 0,1 58,2 3 852 43,1 0,1 56,7 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 1 419 64,1 13,1 22,8 1 471 64,6 13,4 22,0 Pirkanmaa - Birkaland 4 269 59,5 0,3 40,2 4 125 62,0 0,8 37,2 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 1 594 87,7 0,0 12,3 1 655 89,3 0,0 10,7 Kymenlaakso - Kymmenedalen 4 666 86,7 0,0 13,3 4 886 84,4 0,0 15,6 Etelä-Karjala - Södra Karelen 1 355 81,3 0,0 18,7 1 309 79,4 0,0 20,6 Etelä-Savo - Södra Savolax 393 63,8 0,0 36,2 399 61,4 0,0 38,6 Pohjois-Savo - Norra Savolax 1 000 76,6 0,0 23,4 1 093 74,7 0,0 25,3 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 822 77,7 2,4 19,8 804 76,7 2,4 20,9 Keski-Suomi - Mellersta Finland 1 973 56,4 5,0 38,6 1 904 55,3 4,3 40,4 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 584 78,2 0,5 21,4 594 73,5 0,4 26,1 Pohjanmaa - Österbotten 3 317 77,0 0,0 23,0 3 266 75,9 0,0 24,1 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 349 7,9 0,0 92,1 1 616 7,3 0,0 92,7 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 420 85,9 0,0 14,1 1 572 86,7 0,0 13,3 Kainuu - Kajanaland 138 59,9 0,0 40,1 144 62,1 0,0 37,9 Lappi - Lappland 3 345 87,9 0,1 12,0 3 291 88,3 0,1 11,6 Ahvenanmaa - Åland 117 80,5 0,1 19,4 85 71,4 0,0 28,6 Tuntematon - Okänd 555 4,2 0,2 95,6 578 3,6 0,0 96,4 Yhteensä - Totalt 56 048 55,1 12,4 32,5 55 973 54,9 11,4 33,7

Taulu 6. Omistajatyyppien osuudet (%) tuonnista maakunnittain vuosina 2013 2014 Tabell 6. Import efter landskap åren 2013 2014, andel (%) efter ägaretypen 2013 2014 Tuonti Osuudet omistajatyypeittäin Tuonti Osuudet omistajatyypeittäin Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen Import Yksityinen kotimainen Valtio tai kunta Ulkomaalaisomisteinen milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda milj. e Privat inhemsk Stat eller kommun Utlandsägda Maakunta - Landskap % % % % % % Uusimaa - Nyland 38 221 35,8 28,0 36,3 36 858 36,6 26,4 37,0 Varsinais-Suomi - Egentliga Finland 2 698 56,4 3,5 40,1 3 019 66,6 0,6 32,8 Satakunta - Satakunta 1 445 35,6 0,3 64,1 1 426 38,0 0,4 61,5 Kanta-Häme - Egentliga Tavastland 675 59,0 10,1 30,9 688 66,1 5,2 28,8 Pirkanmaa - Birkaland 3 057 60,4 6,9 32,8 3 029 59,3 7,2 33,4 Päijät-Häme - Päijänne-Tavastland 955 67,8 1,9 30,2 1 015 67,4 2,0 30,6 Kymenlaakso - Kymmenedalen 888 48,1 0,5 51,4 835 47,6 0,2 52,3 Etelä-Karjala - Södra Karelen 540 90,7 0,2 9,1 454 89,8 0,4 9,8 Etelä-Savo - Södra Savolax 222 60,1 0,7 39,2 238 58,8 0,7 40,4 Pohjois-Savo - Norra Savolax 476 67,9 1,4 30,7 507 67,9 1,0 31,0 Pohjois-Karjala - Norra Karelen 246 69,1 1,0 29,8 256 75,7 1,1 23,2 Keski-Suomi - Mellersta Finland 690 48,4 7,3 44,3 712 48,1 7,5 44,4 Etelä-Pohjanmaa - Södra Österbotten 534 88,0 0,2 11,7 518 87,0 0,3 12,7 Pohjanmaa - Österbotten 1 205 77,8 0,4 21,8 1 092 77,1 0,5 22,5 Keski-Pohjanmaa - Mellersta Österbotten 1 152 13,8 0,2 86,1 1 359 10,9 0,1 89,0 Pohjois-Pohjanmaa - Norra Österbotten 1 583 86,2 0,6 13,2 1 512 86,8 0,5 12,7 Kainuu - Kajanaland 46 88,6 0,4 11,0 48 89,0 0,2 10,8 Lappi - Lappland 1 793 87,3 0,4 12,3 1 903 87,5 0,7 11,8 Ahvenanmaa - Åland 451 67,3 25,1 7,6 565 65,4 28,8 5,8 Tuntematon - Okänd 1 530 10,3 0,8 88,9 1 735 7,5 0,2 92,3 Yhteensä - Totalt 58 407 43,6 19,4 37,0 57 769 44,7 17,9 37,5

Tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain Maakunnittaisten ulkomaakauppatilastojen tilastointiprosessin menetelmämuutoksesta johtuen vuosien 2013 ja 2014 maakunnittaiset tilastotiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietojen kanssa. Tämä tilasto perustui vuoteen 2012 asti niiden yritysten tietoihin, joiden tavarakaupan viennin tai tuonnin arvo: a) on yli 12 000 euroa vuodessa ja jakaantuu vähintään kahdelle kuukaudelle tai b) on yli 120 000 euroa vuodessa. Vuodesta 2013 alkaen tässä tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa, ja yritysten osoite määräytyy myös ulkokaupassa ensisijaisesti yrityksen toimipaikan mukaan. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät siis teollisuuden lisäksi kaikki muutkin toimialat, kuten tukku, vähittäis ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen, jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tähän tilastoon. Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat ilmoituksen tai tulli ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Jotkin suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisen, jolloin toimipaikka kohtaista tietoa ei ole Intrastat eikä tulli ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Sisäkaupan eli EU:n jäsenmaiden välisen kaupan tiedot kerätään tiedonantovelvollisilta toimijoilta Intrastatjärjestelmällä. Järjestelmässä ovat mukana vain tuonnin ja/tai viennin vuosittain määriteltävän kynnysarvon ylittävät yritykset. Intrastat järjestelmän ulkopuolelle jäävien yritysten käymästä EU jäsenmaiden välisessä kaupasta on saatavissa vain arvonlisäverojärjestelmän verottajalle annettaviin ilmoituksiin sisältyvät tiedot. Arvonlisäveroaineistosta on käytössä yhteisöhankintojen ja myyntien kokonaisarvo. Koska arvonlisäveroaineisto ei sisällä ulkomaankaupan maatietoa eikä tavaraluokitusta, näistä yrityksistä voidaan tilastoida vain ulkomaankaupan kokonaisarvo viennissä ja tuonnissa sekä toimialat. Ulkokauppaa eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävää kauppaa koskevat tiedot saadaan tullausjärjestelmästä. Tavaravienti tilastoidaan Suomen rajalla FOB arvon ("free on board") mukaan ja tuonti Suomen rajalla CIFarvon ("cost, insurance and freight") mukaan. Tilastoinnissa käytetään Euroopan yhteisön toimialaluokitusta (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes 2008). Tässä tilastossa nämä toimialat on yhdistetty teollisuuden, kaupan ja muun toimialan ryhmiin seuraavasti: teollisuus = ryhmä C Teollisuus kauppa = ryhmä G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus muut toimialat = muut ryhmät (ei C ja G). Tässä tilastossa Tilastokeskuksen yritysrekisterin omistajatyyppi (OTY) on yhdistetty ryhmiin seuraavasti: Yksityinen kotimainen = Yksityinen kotimainen (OTY=1) Valtio tai kunta = Valtio (OTY=2), Kunta (OTY=3) ja Ahvenanmaan maakunta (OTY=4) Ulkomaalaisomisteinen = Ulkomaalaisomisteinen (OTY=5) ja Muu omistajatyyppi (OTY=6 tai tyhjä). Ulkomaalaisomisteisiin on lisätty yritykset, joille OTY on tyhjä, koska nämä ovat pääosin ulkomaalaisia yrityksiä.

Tilastointiprosessissa yhdistetään ensimmäisessä vaiheessa ulkokaupan yrityskohtainen tilastoaineisto ilmoituskohtaisiin postinumeroihin, ja sisäkaupan tilastoaineisto Tullin asiakasrekisterin Intrastatosoitetietojen mukaisiin postinumeroihin. Sisäkaupan alle arvokynnyksen rajan alle jäävät ja puuttuvat havainnot otetaan verottajan arvonlisäveroaineistosta. Sisä ja ulkokaupan aineistot yhdistetään. Seuraavassa vaiheessa aineistoon korjataan selvästi väärät yli viisi miljoonan euroa vuodessa tuonti tai vientiarvoltaan olevien yritysten postinumerot toimipaikkatasolla. Lopuksi täydennetään puuttuvat postinumerotiedot Tullin tilastoinnin ylläpitämästä yritysosoite taulusta, jonka jälkeen yhdistetään aineisto Tilastokeskuksen postinumero maakunta avaimeen. Näin saadusta aineistosta summataan vienti ja tuonti maakunnittain. Viimeisessä vaiheessa yhdistetään edellisen vaiheen aineisto yritysosoite taulun toimialaluokitus (TOL ) ja omistajatyyppi tietoihin (OTY) y tunnustasolla. Sitten summataan vienti ja tuonti TOL:in mukaan ja lopuksi OTY:n mukaan.

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2014 2015:M23, 18.11.2015 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Penttilä, Olli-Pekka p. 040 332 1862 Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 029 552 335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 029 552 335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 (0) 295 5200 Statistics service + 358 (0) 295 52 335 statistics@tulli.fi

Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2015 Heinä-syyskuu Juli-september July-September Helsinki 11.12.2015 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan lånas med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.