Avaa silmäsi Itämeren elämän. monimuotoisuudelle



Samankaltaiset tiedostot
Vieraslajit hallintaan

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Painolastivedet hallintaan

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Vieraslajit valtaavat Saaristomerta

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Suojellaan yhdessä meriämme!

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

Tyrehtyykö vieraslajien virta?

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Itämeri pähkinänkuoressa

Keski-Suomen luontomuseo

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski. Lataa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Lataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski. Lataa

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Itämeri-tietopaketti Kasviplankton - sinilevät

Lataa Meren aarteet. Lataa

Tehtävät lukuun 11 Symbioosi Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

PORIN AKVAARIOKERHO KUUKAUDEN KALA

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Mikä on elinympäristö?

VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

JÄNNITTÄVÄT JÄRVET. Kerhosuunnitelma LUMA-koulutus 2017 Tuuli Laukkanen

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

Itämeri tietopaketti Kasviplankton - sinilevät. SYKE päivitetty 10/2018 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Hetta-Pallas

Karhijärven kalaston nykytila

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Itämeri on ainutlaatuinen ja uhanalainen

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Paloaukean päiväkoti. Eläimet mukana päiväkodin arjessa

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Tunnista lajit ja logot

TYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A OX2 MERKKIKALLION TUULIVOIMAPUISTO

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella

KUVIA K-PENNUISTA V HUHTIKUU 2012

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

Copyright

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

Lataa 50 tapaa pelastaa Itämeri - Johan Tell. Lataa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

Transkriptio:

Avaa silmäsi Itämeren elämän monimuotoisuudelle

Tiesitkö että... eihän siitä ole kuin 15 000 vuotta, kun Itämeren peittona oli valtava jäätäkki? Nyt Itämeren murtovedessä elää moninainen sekoitus makean veden ja valtameren lajeja, kirjavaan joukkoon mahtuu muutama aito murtovesilajikin. Vähäsuolainen vesi on haasteellinen ympäristö sekä makeanveden että mereisille eliöille, koska ne elävät suolaisuuden sietokykynsä äärirajoilla. Ihminen voikin toimillaan järkyttää pahasti näiden jo stressattujen kaverien elämää. Itämerestä tunnetaan noin 6000 lajia? Itämeri ei tosiaankaan ole mikään yhtenäinen pakkaus, sillä meren noin 1500 kilometrin pituuteen mahtuu jos jonkinlaisia ilmaston, suolaisuuden ja rehevöitymisen yhdistelmiä. Lajistokin vaihtelee aikamoisesti merialueen mukaan totta kai, vaikka joitakin lajeja tavataan toki koko Itämerellä. Mereemme on saapunut yli 100 eliölajia viimeisenä kahtena vuosisatana. uudet tulokkaat, vieraslajit, sekä rikastuttavat että uhkaavat Itämeren eliöstön monimuotoisuutta? Tulokkaista 70 on tykästynyt Itämereen niin paljon, että on jäänyt tänne pysyvästi. Tulokaslajit rikastuttavat Itämeren eliöstöä, jos ne eivät lisäänny valtoimenaan ja syrjäytä alkuperäislajeja. Uuden lajin saapuessa on kuitenkin vaikea tietää, miten se vaikuttaa Itämeren vakinaisten asukkaiden elämään se selviää vasta vuosien saatossa.

Itämeren luonnon monimuotoisuus ja sen myötä hyvin toimiva ekosysteemi on tärkeä asia, jonka suojeluun halutaan panostaa sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla. Suojelun varmistamiseksi on säädetty direktiivejä ja kansallisia lakeja sekä säädöksiä, joiden tarkoituksena on taata meremme kestävä käyttö ja suojella sen biologista monimuotoisuutta. Itämeren terveyttä seurataan säännöllisesti jokaisen valtion toimesta. Mitattavia muuttujia ovat merialueiden monimuotoisuuden tila, vedenlaatu sekä tekijät, jotka säätelevät tai voisivat haitata meriluontoa. Vain jatkuvalla seurannalla voidaan havaita nopeasti mahdolliset muutokset, jolloin niihin voidaan tarvittaessa myös reagoida rivakasti. Meriluonnon monimuotoisuuden onnistunut suojelu edellyttää tietoa. On tunnettava lajit ja niiden elinympäristöt, sekä yhtä lailla niiden hyvinvointia tukevat kuin uhkaavatkin tekijät. Ihmisen terveyttä seurataan esimerkiksi verenpainemittauksin ekosysteemin terveyttä seurataan puolestaan indikaattoreilla. Monimuotoisuutta kuvaavat indikaattorit ovat tärkeitä työvälineitä arvioitaessa Itämeren tilaa. Rantavaltioiden päättäjät miettivät parhaillaan, mitkä perusindikaattorit pakataan Itämeren yhteiseen seurantapakkiin. MARMONI hankkeen panos biologisten monimuotoisuutta kuvaavien indikaattorien kehittämisessä on ollut suuri. Hankkeessa tunnistettiin 48 indikaattoria, joilla voidaan seurata Itämeren terveyttä...

Hankkeessamme kehitetyt INDIKAATTORIT KASVIPLANKTON koostuu mikroskooppisen pienistä kasveista, joista osa ei tiedä ollako kasvi vai eläin? Kuva: Heidi Hällfors, Suomen ympäristökeskus Kasviplanktonin kirjavaan joukkoon mahtuu eliöitä, joilla on monenlaisia tapoja elää. Yleensä kasviplanktoniin kuuluvat eliöt kasvien tapaan sieppaavat auringon energiaa kasvuunsa ja muuhun toimintaansa. Mutta jotkut näistä eliöistä syövätkin mieluummin kavereitaan. Entäpä sitten ne, joka käyttävät välillä auringon energiaa, vaan jo kohta pistävät leväkaverin poskeensa mikä milloinkin sopii niille parhaiten! ELÄINPLANKTON noudattaa tiukkaa päiväohjelmaa: aamulla alas ja illalla ylös. ilmaisevat Itämeren tilaa muun muassa näiden otusten ja ilmiöiden avulla: Kolmannes KAMPELOISTA on vasenkylkisiä. Kuva: Kaire Kaljurand, Estonian Marine Institute KALANAARAAN tärkeät mitat Kampelan poikanen on aluksi kuin mikä tahansa kala, yksi silmä kullakin puolella päätä. Mutta ennen kuin ensimmäinen syksy koittaa, siirtyy useimmilla kampeloilla vasenkin silmä oikealle puolelle. Kampelan yläpuoli onkin itse asiassa oikea puoli. Älä huoli kolmanneksella porukasta yläpuoli onkin vasen puoli! Mistä moinen luonnonoikku, sitä emme tiedä. Nuottaa vetämällä voidaan selvittää, kuinka monta kampelan poikasta matalalla pohjalla hiekassa myllertää. Eläinplanktonin päivittäisrutiinia kutsutaan vertikaalivaellukseksi. Yksi syy eläinplanktonin piilotteluun päivällä syvällä pimeässä on saalistuksen välttely. Kun ilta pimenee, on turvallisempaa uida pintakerrokseen leväaterialle: saalistaja ei havaitse silloin niin helposti eläinplanktonia kuin päivänvalossa. Ei kasviplanktonkaan mitään tyhmää joukkoa ole, sillä välttääkseen eläinplanktonin saalistusta jotkut niistä ovat keksineet päinvastaisen rutiiniin: aamulla ylös ja illalla alas. Kuva: Astra Labuce, Latvian Institute of Aquatic Ecology Kuhan hedelmällisyys kasvaa koon kasvaessa mitä isompi naa ras sitä enemmän munia se tuottaa. Useimmilla kalalajeilla vuosittainen munamäärä lisääntyy eksponentiaalisesti pituuden mukaan. Munien määrän ohella kasvaa yleensä myös munien koko; suuri ruskuaispussi varmistaa osaltaan kalanpoikasen henkiinjäämisen. Vanhoja ja isoja naaraita kannattaa siis suojella, jos halutaan varmistaa Itämeren kuhakannan elinvoimaisuus. Eli kannattaa päästää isot vonkaleet vapaaksi ja keskittyä keskikokoisten kalojen narraamiseen. Kuva: Esa Lehtonen, Luonnonvarakeskus LEVÄKUKINTAA voisi katsella vaikka avaruudesta. RUOKIT nuo Itämeren pingviinit. Kuva: MODIS satellite image (NASA) Vihreää, keltaista, turkoosia, ruskeaa, violettia tai jopa punaista mikä se on? Se on kasviplanktonin massaesiintymä eli leväkukinta, joka voi värjätä veden kaikkiin sateenkaaren väreihin. Jotkut kasviplanktonlajeista ovat kaiken lisäksi tappavan myrkyllisiä. Yksittäinen mikrolevä on mikroskooppisen pieni, mutta kun niitä on paljon ne erottuvat avaruuteen asti. Satelliittikuvat tallentavat kirkkaalla säällä leväkukintojen koko laajuuden kaikkialla maailman merissä. Kuva: Leif Nilsson, Lund University Ruokit eivät juuri viihdy maalla, vaan lentävät mieluummin vedessä pingviinien tapaan. Ne sukeltavat ja nappaavat kalan vahvaan nokkaansa vaikka 120 metrin syvyydestä. Ruokit, nuo aidot vesipedot, käyvät maalla vain pesimässä. Liejusimpukka taitaa pohjasurffailun salat. ITÄMEREN SORSAT sukeltavat lempiherkkuaan syvältä. Tämä simpukka on yleinen koko Itämerellä. Kun tämä kaveri nostaa limapurjeensa, se surffaa menemään pohjavirtausten mukana lähes kilometrin päivävauhdilla. Simpukka ja ihminen ovat siinä suhteessa samanlaisia, että yleensä tahti hidastuu kun ikää karttuu riittävästi ja kulku käy kankeammaksi. Kuva: Tiia Möller, Estonian Marine Institute Kun nälättää, Itämeren sorsalinnut eivät arkaile vaan hakevat simpukkaateriansa vaikka reilun parinkymmenen metrin syvyydestä. Eri lajit syövät erikokoisia simpukoita, joten sapuskaa riittää paremmin kaikille. Kolme Itämeren sorsalintua pilkkasiipi, allihaahka ja alli ovat maailmanlaajuisesti uhattuina, sillä niitä takertuu joka vuosi tuhansittain kalaverkkoihin ja silloin jää herkkuateriakin haaveeksi. Alli Kuva: Ainārs Auniņš, Latvian Fund for Nature MUSTATÄPLÄTOKKO tuli Itämereen ja jäi. Meren tuoksu lähtee MAKROLEVISTÄ. Kuva: Lauri Saks, Estonian Marine Institute Mustatäplätokko on pieni pohjakala, jonka tunnistaa harottavista silmistä ja selkäevän mustasta täplästä. Kala on kotoisin Euraasiasta, mutta on levinnyt laivakyydillä Pohjois- Amerikkaan ja eri puolille Eurooppaa. Itämeressä mustatäplätokko tavattiin ensi kertaa vuonna 1990. Suolaisuuden vaihtelu ei tätä kaveria haittaa se on kotonaan sekä makeassa että suolaisessa vedessä. Kuva: Tiia Möller, Estonian Marine Institute Merelle ominaisen raikkaan tuoksun aiheuttaa molekyyli nimeltään dimetyylisulfidi. Se syntyy vesikasvien, merilevien ja kasviplanktonin, sekä meren bakteerien yhteistyönä. Sen sijaan paljon ikävämpi haju syntyy, kun rannalle ajautuneet levien massaesiintymät ja irronneet makrolevät mädäntyvät ja alkavat löyhkätä.

MARMONI-hanke: Innovatiiviset lähestymistavat Itämeren meriluonnon monimuotoisuuden tilan arvioinnissa ja seurannassa. (LIFE09 NAT/ LV/000238). MARMONI-hanke alkoi lokakuussa 2010 ja jatkui täydellä vauhdilla maaliskuuhun 2015. Neljän ja puolen vuoden aikana 70 innokasta ihmistä 17 laitoksesta Suomesta, Ruotsista, Virosta ja Latviasta ovat puurtaneet uusien seurantamenetelmien ja -indikaattorien parissa, jotta Itämeren luonnon monimuotoisuuden tilaa voidaan arvioida luotettavammin. Kaiken ponnistelumme päämääränä on suojella korvaamattoman arvokasta Itämerta. Toivottavasti esite avasi silmäsi meresi kiehtovalle maailmalle. Lisää tietoa MARMONI-hankkeesta ja tuloksista löydät verkosta http://marmoni.balticseaportal.net MARMONI ryhmä Suomenkielinen käännös: Suomen ympäristökeskus Tämä julkaisu on saanut tukea Euroopan yhteisön LIFE -ohjelmasta, Latvian ympäristönsuojelurahastosta ja Viron ympäristöinvestointikeskuksesta.