Mikä on elinympäristö?

Transkriptio

1 Elinympäristöt

2 Mikä on elinympäristö?

3 Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä. Photo credit Timo Balk Elinympäristö on ikään kuin eläimen koti. Photo credit Ariel da Silva Parreira Sama elinympäristö voi tarjota kodin monenlaisille eläimille. Photo credit Brian Lary

4 Ovatko kaikki elinympäristöt samanlaisia?

5 Elinympäristöt Helposti ajatellaan, että kaikki vedenalaiset elinympäristöt ovat samanlaisia, mutta se ei pidä paikkaansa! Pinnan alta löytyy runsaasti erilaisia habitaatteja. Photo credit Fred Fokkelman Photo credit Michiru Maeda Photo credit Guillaume Riesen

6 Elinympäristöt Erilaiset eläimet vaativat erilaisia olosuhteita selviytyäkseen. Photo Credit El B Olosuhteet määräävät millaisessa ympäristössä kukin eläinlaji selviytyy. Ariel da Silva Parreira Photo credit Brian Lary

7 Elinympäristöt Tärkeimmät vesieläimen elinympäristöön vaikuttavat tekijät ovat: Veden lämpötila Piilopaikat Lisääntymispaikat Suolapitoisuus Happipitoisuus Saatavilla olevan ruuan laatu ja määrä

8 Suolapitoisuus Toiset kalalajit eivät voi elää suolaisessa vedessä, toiset taas tarvitsevat sitä pysyäkseen hengissä. On olemassa kolme suolapitoisuudeltaan eri tyyppistä vedenalaista elinympäristöä : Makea vesi: Vettä, jossa on hyvin vähän suolaa. Suurin osa lammista, järvistä ja joista on makeavetisiä. Suolainen vesi: Kaikissa maailman valtamerissä on korkea suolapitoisuus (n. 3,5%). Murtovesi: Murtovettä esiintyy siellä, missä jokien kuljettama makea vesi kohtaa suolaisen meriveden. Murtoveden suolapitoisuus vaihtelee. Itämerissä on murtovettä

9 Happi Kalat ottavat kaiken tarvitsemansa happen vedestä, jossa ne uivat (vaikka muutamat lajit käyvät hakemassa happea myös pinnalta). Eri kalalajit tarvitsevat eri määriä happea selviytyäkseen. Karppi tulee toimeen vedessä, jossa on vain vähän happea, mutta mm. taimen voi elää vain runsashappisissa olosuhteissa. Karppi

10 Ruoka Jokaisen eläimen on syötävä, joten niiden elinympäristöstä on löydyttävä oikeanlaista ruokaa. Esim. meritähdet syövät mielellään simpukoita, joten niiden elinympäristöstä on löydyttävä riittävästi simpukoita ruuaksi. Saatavilla oleva ruuan runsaus on tärkeä tekijä, joka määrää montako eläintä kussakin elinympäristössä voi olla. Photo credit Michael Micheletti

11 Lämpötila Jokaisella eläinlajilla on tietty lämmönsietokyky, eli kukin laji esiintyy vain tietyn lämpöisissä vesissä. Esim. hylkeet voivat tulla toimeen todella kylmissä vesissä napapiirin tuntumassa, sillä niillä on paksu ja lämmittävä rasvakerros ihon alla. Sen sijaan trooppisilla koralliriutoilla asustelevat kalat tarvitsevat reilusti yli +20 C lämpötiloja selviytyäkseen.

12 Veden laatu Huono veden laatu ja saasteet vaikuttavat siihen kuinka monet eläin- ja kasvilajit voivat kullakin alueella esiintyä. Veden laatu vaikuttaa eri kaloihin eri tavoin. Esimerkiksi karppi tulee toimeen melko huonolaatuisessakin vedessä.

13 Suoja Kalat tarvitsevat suojaa kahdesta syystä: 1. Päästäkseen suojaan saalistajilta (etteivät ne joudu syödyiksi). 2. Piilopaikaksi, josta ne voivat vaania pahaa-aavistamattomia saaliseläimiä. Eri kalat ovat mieltyneet erilaisiin piilopaikkoihin. Kalasta riippuen suojaksi kelpaa kiven kolot, kasvit ja jopa toiset eläimet! Copyright (c) 2010 Richard Ling

14 Oliovisa Keksitkö mistä eläimestä on kyse? Kirjoita muistiin kunkin kysymyksen kohdalla mikä eläin sopii kuvaukseen.

15 Oliovisa Kysymys 1: Kiinnitän itseni kiveen tai esimerkiksi laivan pohjaan. Ruuakseni saalistan planktonia jaloillani, jotka työntyvät ulos kuorestani. Minut voi tavata myös Itämerellä. Oikealla on kuva minusta simpukankuoreen kiinnittyneenä

16 Oliovisa Kysymys 2: Minulla on yleensä viisi raajaa. Jos jokin niistä katkeaa, voin kasvattaa uuden tilalle. Viihdyn valtameren pohjalla kivikkoisilla paikoilla, joista löytyy runsaasti lempiruokaani: simpukoita Minulla on kova, mutta hauras nahka.

17 Oliovisa Kysymys 3: Käytän muiden eläinten vanhoja kuoria suojanani, koska oma pyrstöni on pehmeä. Kävelen aina sivuttain. Elän valtamerten rannoilla, joille vuorovesi kuljettaa paljon tyhjiä kotilonkuoria.

18 Oliovisa Kysymys 4: Yli 95% minusta on pelkkää vettä. Tapan saaliini vapauttamalla myrkkyä lonkeroistani. Kiinnitän itseni merenpohjaan, enkä liiku, jos ei ole ihan pakko. Olen sukua meduusoille ja koralleille. En voi elää Itämeren vähäsuolaisissa vesissä.

19 Oliovisa Oikeat vastaukset 1. Merirokko 2. Meritähti 3. Erakkorapu 4. Merivuokko

20 Miten vahingoitamme elinympäristöjä? Miten voimme suojella elinympäristöjä?

21 Merenalaisten elinympäristöjen suojelusta Monet vedenalaiset elinympäristöt ovat herkkiä ja helposti haavoittuvia. Ihmisen toiminta voi vahingoittaa näitä ympäristöjä ja niissä asuvia eläimiä vakavin seurauksin. Photo credit Carlos Paes

22 Merenalaisten elinympäristöjen suojelusta Voit olla avuksi suojelutyössä kohtelemalla eläimiä kunnioittavasti, kierrättämällä jätteet ja syömällä kalaa, joka on pyydystetty kestävin menetelmin. Kierrätä, kuluta vähemmän ja käytä uudelleen

23 Merenalaisten elinympäristöjen suojelusta SEA LIFE edistää mertensuojelutyötä tiedottamalla kävijöilleen herkästä meriluonnosta ja sen asukkaista.

24 Mikä merieläimiä uhkaa? Ihmiset tappavat 100 miljoonaa haita joka vuosi. Merinahkakilpikonnien suurin uhka on mereen heitetyt muovipussit: kilpikonnat luulevat niitä meduusoiksi ja syövät ne, mikä johtaa kuolemaan. Yli 20 miljoonaa merihevosta käytetään kiinalaisen lääketieteen raaka-aineena joka vuosi. Yli 25% maailman merieliöistä elää koralliriutoilla. Koralliriutat ovat eräs maailman uhanalaisimmista elinympäritöistä: niitä uhkaa mm. saasteet ja ilmastonlämpenemisen aikaansaama merenpinnan nousu.

25 Suojelu-uutisia Napa-alueiden jäätiköt ovat esimerkki alueista, joita ihmisen toiminta vahingoittaa. Ihmiset käyttävät runsaasti fossiilisia polttoaineita, mikä edesauttaa ilmaston lämpenemistä. Kun maapallo lämpenee, sulavat jäätiköt niin Pohjois- kuin Etelänavallakin. Photo credit Jan Will

26 Suojelu-uutisia Jäätiköiden sulaessa käy elämä yhä vaikeammaksi niille eläimille, jotka ovat tottuneet tulemaan toimeen maailman kylmimmillä alueilla. Hylkeet ja pingviinit elävät jäällä ja synnyttävät poikasensa jäälle. Jos jääkentät jatkavat sulamistaan, ei näillä eläimillä ole paikkaa missä saada poikasensa. Vähenevä elintila lisää hylkeiden ja pingviinien riskiä joutua saaliiksi. Photo credit Jos Browning

27 Hyviä uutisia Sinä voit osaltasi auttaa säilyttämään jääpeitteen. Sammuta kaikki elektroniset laitteet aina kun et käytä niitä. Kävele tai pyöräile lyhyet matkat sen sijaan että matkustaisit autolla. Kierrätä jätteet ja yritä olla tuhlaamatta materiaaleja aina kun se on mahdollista. Photo credit Ariel da Silva Parreira