NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA



Samankaltaiset tiedostot
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Länsi-Uudenmaan matkailustrategia Länsi-Uudenmaan matkailustrategia (2020)

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen

Pertunmaan kunnan strategia

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

Keski-Suomen matkailustrategia Keski-Suomen matkailuhallitus

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Inkoo

Signaalisessio Matkailu

Click to edit Master title. Miten matkailua kehitetään uudessa maakunnassa? Kyselyn tulokset

Laajavuoren alueen master plan

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

PALVELURAKENNE JA - INFRASTRUKTUURI Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari Jorma Autio

Naantalin kaupungin elinkeino-ohjelma

TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Strategia Päivitetty

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Elinkeino-ohjelma

KUNTASTRATEGIA

Ristijärven kuntastrategia

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Kuntien markkinointitutkimus vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov

LUONNOS NAANTALIN KAUPUNGIN ELINKEINO-OHJELMA

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Kärkölän kunnan KH KV KÄRKÖLÄN KUNTA puh Virkatie Järvelä

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy

LUONNONMAAN VISIO 2070

Muhoksen kunnan elinvoimaohjelma 2025

Naantalin kaupungin ylläpitämät venepaikat

Hoitopalveluiden kansainvälistyminen - HealthCareFinland markkinointiyhteistyö

LUONNONMAAN VISIO 2070

Teolliset symbioosit. Haminassa Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Suomesta pohjolan houkuttelevin kohde. VISIT FINLAND Kristiina Hietasaari

Kaupunkistrategia

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA MILJOONAA EUROA.

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Arjen turvaa kunnissa

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

KUNTASTRATEGIA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

KÄRKÖLÄN STRATEGIA VISIO

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Miten matkailun kasvua hallitaan pohjoisessa?

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ

Myydään menestyvä kahvila Kuopiossa

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN

Elinvoimainen Ylivieska 2021

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän Vallaton visio Benito Casagranden hengessä

MATKAILUSTRATEGIA Tiivistelmä

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Kunta mukana matkailun kasvussa

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Kaupunginvaltuusto

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Satakunnan maakuntaohjelma

Transkriptio:

NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 1 NAANTALIN KAUPUNGIN MATKAILUSTRATEGIA

NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 2 Johdanto Strategiaan kirjatun visionsa mukaan Naantali on itsenäinen, kestävästi kasvava, yhteistyökykyinen ja lisäarvoa Suomelle ja Turun seudulle tuottava toimija Turun kaupunkiseudulla. Naantalin perinteisten elinkeinojen vahvuutta täydentävät saariston monimuotoiset palvelut. Matkailun edellytyksiä luotaessa visio tarkoittaa pyrkimystä hyödyntää ainutlaatuisen saaristoalueen tarjoamia mahdollisuuksia olemassa olevia kärkituotteita tukevana sekä toisaalta kokonaan uusia mahdollisuuksia tarjoavana kokonaisuutena yhteistoiminnassa kaupunkiseudun muiden matkailualan toimijoiden, erityisesti Turku Touringin, kanssa. Matkailustrategia, joka kuuluu keskeisimpien kaupungin toimintaa ohjaavien asiakirjojen joukkoon, toteuttaa osaltaan visiota. Matkailustrategiaan kirjatut tavoitteet ja linjaukset on yhteen sovitettu kaupungin saaristo-ohjelman ja elinkeinopoliittisen ohjelman kanssa siten, että ne yhdessä pyrkivät muodostamaan toimivan kokonaisuuden. Suomen matkailustrategiaan 2020 on kirjattu neljä hyvää syytä, joiden nojalla matkailutoimintojen kehittymistä on aihetta edistää: - matkailu on taloudellisilta kerrannaisvaikutuksiltaan merkittävä toimiala - matkailu on voimakkaasti työllistävä ala - matkailu tuo alueille vaurautta ja hyvinvointia - matkailulla on potentiaalia kasvaa Naantalin matkailustrategia pyrkii osaltaan toteuttamaan Varsinais- Suomen liiton matkailustrategiassa ja maakuntaohjelmassa esitettyjä yleisiä tavoitteita kaupunkiseudun ja koko maakunnan matkailun edistämiseksi. Naantalissa arvioidaan käyvän noin puoli miljoonaa matkailijaa joka vuosi. Matkailu sekä näkyy kaupunkikuvassa että tuo huomattavan määrän tuloa kaupungin elinkeinoelämälle. Vuonna 2010 Naantalin Musiikkijuhlat tilastoi 18 000 kävijää, vierassatamassa kirjattiin 3 200 yöpymistä, leirintäalueella 23 000 yöpymisvuorokautta. Kultarannassa kävijöitä oli 10 500, Muumimaailmassa 205 000. Naantalin kylpylässä yöpymisiä oli 200 000. Kaupungin alueen golfkentät kirjasivat yhteensä 56 000 pelikierrosta. Naantalin kaupungin matkailustrategiaa on käsitelty kaikkiaan kolmessa työpajassa, joissa käytyjen keskustelujen perusteella valmistelua varten asetettu työryhmä on koonnut neljä painopistealuetta. Kunkin painopisteen alle on kirjattu työn aikana keskeisiksi katsottuja tavoitteita ja toimenpiteitä, joita toteuttamalla Naantalin matkailullista asemaa pyritään entisestään vahvistamaan.

NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 3 1. Kaupungin yritysten, päättäjien ja asukkaiden sitoutuminen matkailualan kehittämiseen Kaupungin päättäjien sitoutuminen on tärkeää erityisesti infrastruktuurin ja elinkeinojen kehittämistä koskevissa päätöksissä. Matkailun ja Elämystuotannon osaamiskeskuksen (OSKE) yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa kehittämää mittaristoa käyttämällä saadaan vertailukelpoisia tuloksia mm. Turun seudun, Vaasan, Kokkolan ym. samaa mittaristoa käyttävien kuntien tulosten kanssa. Mittaristoon voitaneen liittää Naantalin kohdalla merkittävä päiväkävijöiden taloudellinen merkitys. Tarvitaan yritysten sitoutuminen matkailutulon kasvattamiseen viipymää pidentävillä ja rahankäyttöä lisäävillä palveluilla. Kanta-Naantalin ja saaristoalueen yritysten yhteistyön edistäminen on yksi kasvun ehdoista. Sisäinen markkinointi kaupungin asukkaille matkailualan kehittämisestä ja taloudellisista vaikutuksista tukee tarvittavien panostusten hyväksytyksi tulemista. Tulisi löytää viestit, miksi matkailun kehittäminen on tärkeää (liittyen matkailutuloon, työllisyyteen jne.). Esimerkiksi matkailijoiden mukanaan tuomat asiakasryhmät tuovat oman lisänsä palvelujen käyttäjiin ja turvaavat osaltaan yritysten työllistämismahdollisuuksia. Naantalin lukiossa pidetään yllä matkailuopintojen linja, jonka toimintaa kehitetään yhteistyössä kaupungin ja yrittäjien kanssa. Naantali-brändin kehittäminen on kaikkien etu. Kaupunki tukee brändin kehittämistä kokoamalla kaupungin matkailuyrityksiä, kulttuuripalvelujen tuottajia ja muita aloilla toimivia yhteen ja kehittämällä yhteisesti tarjontaa ja markkinointia. Tavoitteena on eri osa-alueiden integroituminen, tarjonnan monipuolistaminen sekä markkinointiyhteistyön lisääminen. Käytännön toiminnan tulee olla yritysvetoista, koska yrittäjät parhaiten tietävät niin asiakkaittensa tarpeet kuin omat mahdollisuutensa. Kaupungin tulee erityisesti järjestää julkiset edellytykset toiminnalle. Naantalin matkailullisen maineen kannalta keskeistä on, että idyllisen vanhan kaupungin kadut, jalkakäytävät, puistot, valaistukset ja julkiset rakennukset ovat alueiden arvon mukaisessa kunnossa. Vuonna 2007 julkaistiin tutkimus Naantalin matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 2005. Tutkimuksen mukaan vuonna 2005 Naantalin kaupungin välitön matkailutulo oli 37,3 miljoonaa euroa, asukasta kohti 2670. Työllisyysvaikutukset olivat 424 henkilötyövuotta. Matkailun ostot muilta toimialoilta eli välilliset matkailutulot olivat noin 20 miljoonaa euroa, kokonaismatkailutulo oli siten 57,3 miljoonaa. Verotulovaikutus oli kaikkiaan 2,2 miljoonaa euroa. Sisäisen markkinoinnin taustatiedoksi ja päätöksenteon pohjaksi tehdään vuonna 2012 selvitys matkailun taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä Naantalin kaupungil-

NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 4 le. Tietojen vertailukelpoisuus edellisen kartoituksen kanssa varmistetaan. Kaupungin tiedotuslehti Nastassa julkaistaan matkailuun liittyviä teemakirjoituksia vuoden 2012 ajan. 2. Kaupungin infrastruktuurin rakentaminen matkailualan kehittämiseksi Kanta-Naantalissa tärkeimmällä sijalla ovat keskustan liikenne- ja paikoitusjärjestelyt (kesän kantokyky, vanhan kaupungin kauppakatu, ranta- ja kävelyalueet). Keskustan kehittämissuunnitelma toimii yhtenä työkaluna. Vierassatamatoimintojen kehittämiseksi tulisi tutkia mahdollisuuksia yksityisen palvelutoiminnan osuuden kasvattamiseksi esimerkiksi kaupungin ylläpitämien laiturien ja vierasvenesatamatoimintojen siirtämisellä yritysten hoidettavaksi. Venepaikat, huoltokysymykset, veneiden säilytys ja veneilijöiden palvelut ovat kehittämisen kannalta keskeisiä asioita. Vierassatama -kysymys on tärkeä Naantalille. Veneilijämäärän kasvutavoitteen kannalta olisi olennaista, että vanhankaupungin rantaan palautettaisiin mahdollisuus päästä kaiken kokoisilla veneillä. Siksi pyritään varmistamaan Särkänsalmen avattavan sillan / ponttoonin rakentaminen. Mikäli läppäsilta -asiaa ei saada ratkaistua, tulee tarkastella yhtenä vaihtoehtona siirtää satamatoiminnot tai osa niistä muualle. Vierassataman uudet hyvinvointipalvelut vaatisivat panostusta, palveluiden tulisi olla laadukkaita. Matkailusesongin lyhyt kesto on kuitenkin huomioitava suunnitelmissa. Matkailijoiden viipymän pidentymisen kannalta lisäpalveluiden saaminen vierassatamaan olisi tärkeää. Hyvinvointipalveluiden tuominen vierassatamaan on tutkimisen arvoinen asia. Kaavallisesti asia on huomioitu jo 1970-luvulla. Huoltoasemapalveluiden nykyaikaistaminen satamassa on oleellinen kysymys. Saaristossa on tärkeää keskeisten ranta-alueiden kohentaminen ja niiden palveluvarustuksen kehittäminen. Tällaisia alueita ovat Merimaskun kirkonkylän alue, Rymättylässä Kirkkolahden ranta ja Röölä sekä Velkuan Teersalon ranta. Keskustelua on käyty Pakinaisten saaressa sijaitsevan kaupungin omistaman maa-alueen käytöstä. On esitetty, että Pakinaisiin voisi laatia kokonaiskäyttösuunnitelman ja miettiä löytyisikö alueelle halukkaita investoijia. Pakinainen on sijainniltaan edullisessa paikassa vesiliikennereittien varrella. Saaristoalueiden laajakaistayhteyksien kehittäminen osana etätyömahdollisuuksien parantamista tarjoaa myös matkailualan yrityksille paranevia toimintamahdollisuuksia. Saariston rengastien puitteissa tapahtuva saaristoalueiden yhteistyö tuottaa konkreettista hyötyä erityisesti saariston pienyrityksille. Saariston rengastien kehittäminen, kevyen liikenteen väylien jatkorakentami-

NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 5 nen, ympärivuotisen yhteysalus- ja lauttaliikenteen turvaaminen (ottaen huomioon kaluston riittävä kantavuus ja jäissäkulkuominaisuudet) ovat sekä matkailuelinkeinon että saariston asukkaiden kannalta keskeisiä liikennehankkeita. Kulkuyhteydet (linjaliikenne) ovat olennainen osa saariston kehittymistä, sillä ne mahdollistaisivat eri käyttäjäryhmien (matkailijat, työntekijät jne.) kulkemisen saaristoalueille. Matkailijoiden piirissä on ollut kysyntää saaristokierroksille (lähtö Naantalista, ruokailu matkan varrella, kauniin saariston läpi Merimaskun kautta takaisin Naantaliin). Tällaisen palvelun kehittäminen olisi tärkeää. Kuparivuori on kohde, jonka kehittäminen tulisi miettiä kokonaisvaltaisesti, mahdollisesti erillisen kokonaissuunnitelman avulla. Sellaisen laatiminen on kuitenkin raskas kokonaisuus yksinomaan matkailun tarpeita ajatellen. Suunnitelmassa tulisi tarkastella asioita asumisen, kaupungin palvelurakenteen, vapaa-ajan palveluiden jne. kannalta. Yhtenä ideana on esitetty tapahtumatarjonnan, arkkitehtuurin ja tilan käytön yhdistämistä Kuparivuoreen. Tila palvelisi näyttelyitä ja ryhmiä monikäyttötilana ja olisi aito, vetovoimainen kohde. Asiaa on tutkittu ja sijainti olisi erinomainen, mutta ongelmana on löytää hankkeen toteuttamiseen halukkaita sijoittajia. Tavoitteena on kaupungin omistuksessa olevien vierassatamien ja venelaitureiden siirtäminen yrittäjävetoiseksi. Samalla pyritään turvaamaan satamien palveluvarustus mukaan lukien huoltoasemapalvelut. 3. Kohderyhmien mukaisten matkailubrändien luominen ja matkailukauden pidentäminen ympärivuotiseksi Aurinkoinen Naantali, jonka katsotaan sisältävän kotimaan matkailun, lapsiperheet, matkailun kärkituotteet, vanhan kaupungin, saariston, kesän on ehkä perinteisin brändi. Saaristossa matkailua tukevien tapahtumien kehittäminen on tärkeää. Tällaisia ovat mm. saaristomusiikin festivaalit, sadonkorjuujuhla ja Rymättylän silli- ja perunatapahtuma. Perinteisen saaristokulttuurin vaaliminen on tärkeää myös matkailun kannalta. Harmoninen Naantali voisi ajatuksellisesti sisältää edellisten lisäksi lisää ryhmämatkailua ja ympärivuotisuuden tavoittelua. Ympärivuotisuus on matkailualalla suuri ongelma ja siihen tarvittaisiin kokonaisvaltaista suunnitelmallisuutta ja innovatiivisuutta. Miten Naantali kiinnostaisi matkailijoita ympärivuotisesti? Kysymykseen vastauksen etsiminen saattaisi edellyttää kaupunkivetoista yrittäjälähtöistä kehittämisprojektia. Matkailukauden pidentäminen edellyttää myös koulujen alkamisajankohdan siirtämistä myöhemmäksi. Näin turvattaisiin kausityövoiman riittävyys ja samalla opiskelijat saisivat työkokemusta ja tulonhankkimismahdollisuuksia.

NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 6 Ympärivuotisen matkailun kannalta haasteeksi on koettu houkuttimien löytäminen esimerkiksi bussiryhmille, jotka tällä hetkellä ovat pääosin senioriryhmiä. Tarvittaisiinkin vetonaula, jonka ympärille ryhmille voitaisiin rakentaa ohjelmaa. Erityisesti loka-helmikuussa olisi tarvetta saada Naantaliin lisää ryhmiä. Yhtenä mahdollisuutena voisivat olla uudet tai uudelleen käynnistettävät urheilu- ja kulttuuritapahtumat. Työ- ja harrastajaperustaisen matkailun kehittäminen voisi tuoda Naantaliin nopeimmin lisää matkailijoita. Harrastajaryhmissä olisi potentiaalia, sillä ne liikkuvat myös siihen aikaan, kun muut matkailijat eivät. Kalastus ja ratsastus ovat esimerkkejä harrastusmatkailun kehittämismahdollisuuksista. Kalastusmatkailulla ja ammattikalastuksella voisi olla huomattavia yhteistyömahdollisuuksia. Lupakysymykset ovat kalastusasioissa ongelma. Tilanne johtuu omistuksen pirstaloitumisesta ja omistajatietojen puutteellisesta hallinnoinnista. Voimavaroja on mahdollista saada lisää myös seudullisen yhteistyön kautta. On tärkeää miettiä, mitä kaupunkiseudulla kokonaisuudessaan on tarjottavana. Turku Touringilla on tärkeä rooli aluekehityksessä, mutta se ei ole ideamoottori, joka lähtee vetämään paikallista kehittämistä. Ideoiden tulee syntyä Naantalissa. Naantali Wellness saattaisi olla työnimenä brändille, joka suuntaa markkinointia kotimaahan ja ulkomaille painottaen nimensä mukaisesti kaupunkia hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Moomin Town lisää edelliseen ehkä selkeämmin lapsiperheet, luonnosta huolehtimisen ja merellisyyden. 4. Matkailumarkkinoinnin ja myynnin tehostaminen Matkailukauden pidentämiseksi ja tapahtumamatkailun kehittämiseksi aloitetaan vuonna 2011 yhteistyö kaupungin vapaa-aikatoimen, Naantalin Matkailu Oy:n ja naantalilaisten yhdistysten kesken. Naantalin Matkailu Oy:n omistus- ja organisaatiojärjestelyt Naantalin Matkailu Oy:n hallitus on tärkeä säilyttää jatkossakin toimivana. Ammattimainen hallitus on keskeisessä roolissa toiminnan kehittymisen kannalta. Olennaista on, että yrittäjät sitoutuvat Naantalin Matkailu Oy:n toimintaan taloudellisesti (markkinointitoimenpiteet jne.). Kaupunki suhtautuu myönteisesti yhtiön omistuspohjan laajentamiseen ja oman omistusosuutensa supistumiseen. Keskusvaraamo- ja tapahtumayksikkötoimintojen käynnistäminen Keskusvaraamojärjestelmällä pystyttäisin tehostamaan myyntiä ja palvelemaan asiakkaita paremmin. Naantalin ja Turun seudulla on paljon yrittäjiä, joilla on haasteita myynnin kanssa. Kun keskusvaraamojärjestelmä saadaan, voitaisiin ottaa haltuun koko saariston yritykset Naantalin lisäksi. Naantalin Matkailu Oy:n rooli keskusvaraamoyksikkönä tuntuisi järkevältä. Käyttöön tulevan keskusvaraamojärjestelmän tulee olla

NAANTALIN KAUPUNKI MATKAILUSTRATEGIA 7 Strategian seuranta yhteensopiva Turku Touringin käytössä olevan varaamojärjestelmän kanssa. Näin voitaisiin huomattavasti lisätä myyntityötä ja tarjota yrityksille paranevia sähköisen kaupan palveluja. Kehittämisen tuki yritysten ympärivuotiselle ja korkealaatuiselle palvelutarjonnalle sekä Kanta-Naantalissa että saaristoalueella Naantalin Matkailu Oy:ssä voisi tulevaisuudessa olla matkailun kehittämisestä vastaava henkilö. Vahvemmilla resursseilla voitaisiin toimia pitkäjänteisemmin esimerkiksi kokoamalla matkailualan yrittäjiä ideoimaan ja pohtimaan alan mahdollisuuksia. Kokemusten mukaan tämän tyyppistä toimintaa on vaikea saada aikaan yritysvetoisesti. Myös yritysten verkostoitumisen edistämisessä on kehitystyötä runsaasti tehtävänä mm. erilaisten tuotepakettien ja alihankintamahdollisuuksien parantamisessa. Naantalin Matkailu Oy:n keskusvaraamopalvelun toteuttaminen on vaikuttavin toimenpide, jolla matkailun myyntiä ja markkinointia tehostetaan. Keskusvaraamotoiminta tarjoaa mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä koko saaristoalueella. Toteuttamisvastuu hankkeessa on Naantalin Matkailu Oy:llä. Matkailustrategian toteutumista ja matkailuelinkeinon asioita yleisemminkin on tarkoituksenmukaista seurata osana kaupungin yleistä elinkeinopoliittista toimintaa ja seurantaa kaupunkisuunnittelujaoston antaessa poliittisen ohjauksen ja elinkeinotyöryhmän toimiessa valmistelevana elimenä. Matkailuasioita käsiteltäessä työryhmän kokouksiin osallistuu Naantalin Matkailun toimitusjohtaja. Tarvittavaa sekä numeerista että pehmeää tietoa saadaan Naantalin Matkailu Oy:n kautta.