Asuntotuotanto kasvun ja vetovoiman vauhdittajana Juha Kostiainen, 2.10.2015, Tampereen kaupunkiseutu yit.fi
KAUPUNKIEN KILPAILUKYVYN ELEMENTIT (Sotarauta 2001, soveltaen) INFRASTRUKTUURI YRITYKSET IMAGO VERKOSTOIHIN KUULUMINEN LUOVA JÄNNITE IMAGO INHIMMILLISET VOIMAVARAT INSTITITUUTIOT JA TOIMIVAT KEHITTÄJÄVERKOSTOT ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU
Suurten kaupunkiseutujen väestönlisäys osatekijöittäin vuosina 2010-2014 SEUTUKUNTA LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ NETTOMAAHAN- MUUTTO YHTEENSÄ VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Helsingin 34 650 17 109 34 035 85 794 Tampereen 7 102 9 556 3 651 20 309 Turun 2 591 4 538 4 453 11 582 Oulun 10 700 3 650 2 201 16 551 Lahden -1 498 228 1 975 705 Jyväskylän 4 070 1 805 1 715 7 590 Porin -1 654-500 1 193-961 Kuopion 1 386 2 697 1 374 5 457 Joensuun 159 470 1 357 1 986 Seinäjoen 1 263 737 1 221 3 221 Vaasan 1 480 104 2 425 4 009 Hämeenlinnan -143 540 1 280 1 677 Lappeenrannan -573-468 1 518 477 SUURET KAUPUNKISEUDUT 59 533 40 466 58 398 158 397 3 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Analyysi: Timo Aro 2015
Väestönlisäys Tampereen kaupungissa ja Tampereen seudun kehyskunnissa 2000-2014 Tampereen seudun väestönlisäys oli yhteensä 63 147 henkilöä vuosina 2000-2014 3600 Tampereen kaupungin väestönlisäys Tampereen seudun kehyskuntien väestönlisäys 3300 Tampereen kaupungin osuus väestönlisäyksestä oli 47,6 % ja kehyskuntien 52,4 % Vuosi 2011 oli käännekohta Tampereen seudun sisäisessä väestönkehityksessä keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä Tampereen kaupungin väestönlisäys on ollut 2000- luvulla suurimmillaan vuosien 2012-2014 välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 3000 2700 2400 2100 1800 1500 1200 900 600 300 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 4
Muuttoalttius eri ikäryhmissä 1970-luvulta 2010-luvulle Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Muuttoalttius on kasvanut kaikissa ikäryhmissä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Muuttoalttius on korkein 20-24 -ja 25-29 - vuotiaiden ikäryhmissä: muuttoalttius on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna. 250 200 150 100 15 19 -vuotiaat 20 24 -vuotiaat 25 29 -vuotiaat 30 34 -vuotiaat 35 39 -vuotiaat 60 64 -vuotiaat Huom! Nuoret aikuiset (20-24 v.) muuttavat 11 kertaa useammin kuin esim. 60-64 -vuotiaat. 50 0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 5
Kaupungistumiskehitys jatkuu Suomen kaupungistumisaste on noin 70 % Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. Suomessa edelleen noin 500 000 600 000 ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys seuraa Ruotsin kehitystä. 6
Asumisen heimot Luonto Yhteisö Arvo Varikko Omassa rauhassa Pesänrakentajat Arvoalueiden kodinrakentajat Humun keskellä Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan panostaa Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella perheelle koti Keskustassa elämän keskellä Kartanoasujat Sosiaaliset Urbaanit Edullisesti lähiössä Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen kodiksi Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella lähellä keskustaa Edullinen, rauhallinen ja kompakti Esteetikot Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella 7
Asuntoaloitukset talotyypeittäin 8
Kohtuuhintainen kerrostalo Joustava vuokratontti. Autopaikoitus maantasossa. Monipuolinen 1 h 3 h asuntojakauma. Selkeät parvekelinjat. Keskitetty talotekniikka. Selkeämuotoinen, tehokas pohja. Selkeäpiirteiset julkisivut. Selkeät asuntopohjat. Tehokkaat porrashuoneet ja tarkoituksenmukaiset yhteistilat. Keinojen avulla voidaan toteuttaa myyntihinnaltaan 15 % edullisempia kohtuuhintaisia asuntoja.
Mini-asuntokonsepti Pienten kotitalouksien määrä on kasvussa 40% Suomen kotitalouksista on yhden hengen talouksia, Helsingissä jopa 60% Kohderyhmänä: opiskelijat, city-sinkut ja sijoittajat. Kaksi vakioitua huoneistotyyppiä 1h+k 26-27m2 ja 2h+k 35-36m2 Mini-asunnon voi halutessaan ostaa kalustettuna ja varustettuna Kesällä 2015 Miniasuntokonsepti laajentunut loma-asumiseen Tilaa säästäviä huonekaluja Paljon säilytystilaa Hyvin varusteltu keittiö Täysin varustettu ja kalustettu Tilava kylpyhuone Lisäsäilytystila muutostyönä
Kylä kaupungissa Lauttis 11
Merenkulkijanranta (Arkkitehtuuri Finlandian finalisti 2015)
Mixed use Tripla 13
Asuntojen de facto luokittelu Venäjällä Rifei, Yekaterinburg Parus, Rostov on Don Aksioma, Moscow Smolniy, St.Petersburg Economy Comfort Business Elite 14
Aluebrändäys on houkuttelevuuden vahvistamista (Klinga 2011) Brändillä tuetaan alueen nimen ja ilmeen luomista, joiden avulla alue saa oman identiteetin ja erottautuu Brändi koostuu sekä mielikuvista että todellisuudesta Mielikuvia voidaan ohjata Hyvä brändi johtaa dynaamiseen ja elävään alueeseen, ja luo positiivisen kierteen Brändissä on 4 ulottuvuutta: Paikka Asukkaat Viestintä Laatu Kuva Puotilan metroasemalta, Pyöräily2 - Nicola Evans, WSP Puotila - Simon Örnberg, WSP. Ornamo. 15
Esimerkki orgaanisesti syntyneestä aluebrändistä: Pispala Vanha tamperelainen työläiskaupungin osa Punaisten ja vastarintalintaliikkeen paikka Rakentunut ilman kaavaa Nyt luovan luokan alue Eduskuntavaaleissa suurimmat puolueet Vihreät ja Kokoomus Tunnetaan kansallisesti Kuva: Mikko Närhi 16
Merrasjärven Tähtikylän aluetaidekonseptin ideakilpailu YIT järjesti 9.3. 30.6.2015 ideakilpailun Lahden Merrasjärven aluetaidekonseptista Alueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu 2014, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri Oy, Tampereelta. Kutsukilpailuun kutsuttiin viisi taiteilijaa tai työryhmää, joissa mukana myös arkkitehtejä Tehtävänä oli koko alueen kattavan taidekonsepti-idean kehittäminen Kilpailussa haettiin ehdotusta, jossa taide loisi alueelle omaleimaista identiteettiä ja toisi väriä ja yllätyksellisyyttä asukkaiden arkeen Voittaja Frei Zimmer Oy:n Lintukoto 17
1. Sija: Lintukoto, Frei Zimmer Oy Kunniamaininta: Takaisin luontoon, Avanto Arkkitehdit Oy 18
Miksi muutetaan (Musterd & Gritsai 2013; ACRE-projekti,13 kaupunkia)* Perinteiset tekijät edelleen tärkeitä Työ, puolison työ, hyvät työllistymismahdollisuudet, korkeammat palkat, hyvät liikenneyhteydet, kaupungin koko (München 60%, Helsinki 39%) Henkilökohtaiset verkostot Syntynyt alueella, sukulaisia alueella, opiskellut kaupungissa, läheisyys ystäviin (Sofia 90%, Helsinki 51%) Pehmeät tekijät eivät yhtä tärkeitä Ilmasto, asuminen, luonnonläheisyys, monipuoliset kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, avoimuun, suvaitsevaisuus (Amsterdam 26%, Helsinki 10%) Suomessa 1990-2010: työ seuraa korkeasti koulutettuja, muut seuraavat työtä (Tervo 2014) *Vastaajat: kysely (n=2373), johdon haastattelu (n=300), ylikansallisten ammattilaisten haastattelu (n=300) 19 24.2.2015
Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Michel de Montaigne (1533-1592) www.nokkelakaupunki.fi