KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖENNUSTE

Transkriptio

1 versio KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖENNUSTE Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestöennusteesta vuosina

2 SISÄLTÖ 1. Miten väestöennuste toteutettiin 2. Väestöennusteet seuduittain 10 kaupunkiseudun osalta 3. Yhteenveto Liitetaulukot

3 1. Miten väestöennuste toteutettiin

4 Miksi alueellinen väestönennuste 10 kaupunkiseudulle? Tilastokeskus tuottaa kolmen vuoden välein väestöennusteen koko maan ja alueellisen väestöennusteen. Vuonna 2018 julkaistiin koko maan väestöennuste, mutta alueellinen ennuste julkaistaan aikaisintaan syksyllä 2019 Koko maassa on tapahtunut merkittävä käänne erityisesti syntyvyydessä verrattuna Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. Alentuneen syntyvyyden vuoksi koko maan odotettu väestönlisäys vuosina jääkin vuoden 2018 ennusteessa vain 1,6 prosenttiin verrattuna vuonna 2015 ennustettuun 5,9 prosenttiin. Syntyvyyden osalta voitaneen puhua romahduksesta, joka heijastuu tulevaan alueelliseen väestöennusteeseen luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton osalta: lähitulevaisuuden muuttoalttiit nuoret ikäluokat ovat huomattavasti nykyisiä pienempiä Alueellista väestöennustetietoa tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja päätöksenteossa. MDI teki tämän vuoksi tulevan kehityksen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi alueellisen väestö-ennusteen 10 suurelle kaupunkiseudulle, jonka yhteydessä on huomioitu alentunut syntyvyys sekä uusimmat maan sisäisen muuttoliikkeen trendit. Tämän tuloksena saatiin alueellinen väestöennuste 10 kaupunkiseudulle, jonka tulokset vastaavat koko maan tasolla Tilastokeskuksen vuoden 2018 koko maan ennustetta Tilastokeskus 2015 Tilastokeskus 2018 MDI ennuste Lähde: Tilastokeskus: väestöennuste

5 Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto) Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen. Väestöennusteeseen on tehty yksi päävaihtoehto (MDI:n ennuste) ja vaihtoehtoinen trendilaskelma. Tämän lisäksi on tehty matalamman syntyvyyden herkkyysanalyysi. Päävaihtoehdon (tästä lähin MDI:n ennuste) oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla. Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että maan sisäisen muuttoliikkeen volyymi pysyy seuduittain vastaavana kuin vuosina keskimäärin. Vaihtoehtoisen trendilaskelman voi pitää eräänlaisena väestönkehityksen ylärajana tai potentiaalina: miten väestö kehittyy, jos 2010-luvun tilanne pysyisi vastaavana luvulle asti. Tämä vaatisi huomattavaa muuttoalttiuksien kasvua nykyiseen verrattuna, sillä muuttoalttiiden ikäluokkien koot tulevat pienenemään ajanjakson aikana. Tarkemmat tiedot ennusteen toteutuksesta ja oletuksista ovat liitteissä.

6 Väestöennusteen kohteena olevat kaupunkiseudut ja ydinkaupunkiseudut KAUPUNKISEUTU KAUPUNKISEUDUN KUNNAT (KAUPUNKI- SEUDUN KESKUSKAUPUNKI LIHAVOITU) YDINKAUPUNKISEUDUN KUNNAT HELSINGIN TAMPEREEN TURUN OULUN LAHDEN JYVÄSKYLÄN Helsinki, Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti Tampere, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti ja Ylöjärvi Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko ja Sauvo Oulu, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, ja Tyrnävä Lahti, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko ja Turku Kempele, Liminka ja Oulu Asikkala, Hollola, Lahti ja Orimattila Jyväskylä, Laukaa ja Muurame KUOPION Kuopio ja Siilinjärvi Kuopio ja Siilinjärvi SEINÄJOEN Seinäjoki, Ilmajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua Ilmajoki, Lapua ja Seinäjoki Kartta1. Kymmenen kaupunkiseutua. JOENSUUN Joensuu, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi Joensuu, Kontiolahti ja Liperi VAASAN Vaasa, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri Vaasa, Mustasaari

7 2. Väestöennusteet seuduittain 10 kaupunkiseudun osalta

8 Helsingin seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +19,3 prosentilla MDI ennuste Mdi ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Helsingin seutukunta kasvaisi 21,7 prosentilla. Helsingin seudun väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi

9 Tampereen seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Tampereen seutukunta kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +9,0 prosentilla MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK Ennusteen perusteella Tampereen seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Tampereen seutukunta kasvaisi 17,1 prosentilla. Tampereen seudun väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi

10 Turun seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Turun seutukunta kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +9,7 prosentilla MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK Ennusteen perusteella Turun seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Turun seutukunta kasvaisi 12,3 prosentilla. Turun seudun väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi

11 Oulun seutukunnan ennuste MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Oulun seutukunta kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +6,7 prosentilla Ennusteen perusteella Oulun seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Oulun seutukunta kasvaisi 18,7 prosentilla. Oulun seudun väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi. Oulun seutukunnan väkiluku kääntyy loivaan laskuun luvun lopulla (!)

12 Jyväskylän seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän seutukunta kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +4,9 prosentilla MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Ennusteen perusteella Jyväskylän seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Jyväskylän seutukunta kasvaisi 13,0 prosentilla. Jyväskylän seudun väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi. Jyväskylän seudun väkiluku vähenee ennustejakson loppupuolella!

13 Kuopion seutukunnan ennuste MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Kuopion seutukunta kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +1,7 prosentilla Ennusteen perusteella Kuopion seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Kuopion seutukunta kasvaisi 11,6 prosentilla. Kuopion seudun väestö kasvaa henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi. Kuopion seutukunnan väestönkehitys kääntyy negatiiviseksi 2030-luvun alkupuolella

14 Lahden seutukunnan ennuste MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Lahden seutukunta väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -5,8 prosentilla Ennusteen perusteella Lahden seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Lahden seutukunnan väkiluku vähenee -8,6 prosentilla. Lahden seudun väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. Lahden seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan

15 Joensuun seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Joensuun seutukunta väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -5,3 prosentilla Ennusteen perusteella Joensuun seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Joensuun seutukunnan väkiluku vähenee 4,9 prosentilla. Joensuun seudun väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia heikommaksi. Joensuun seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK

16 Seinäjoen seutukunnan ennuste MDI:n ennusteen mukaan Seinäjoen seutukunnan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -4,7 prosentilla Ennusteen perusteella Seinäjoen seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Seinäjoen seutukunnan väkiluku vähenee 1,3 prosentilla. Seinäjoen seudun väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi. Seinäjoen seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK

17 Vaasan seutukunnan ennuste MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 MDI:n ennusteen mukaan Vaasan seutukunnan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -2,3 prosentilla Ennusteen perusteella Vaasan seudulla asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa Vaasan seutukunnan väkiluku kasvaa 6,6 prosentilla. Vaasan seudun väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi. Vaasan seutukunnan väkiluku vähenee lähes koko ennusteajanjakson ajan

18 MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 Muun maan ennuste MDI:n ennusteen mukaan koko muun maan väestö vähenee vuosien aikana: asukkaalla -13,0 prosentilla Ennusteen perusteella 10 kaupunkiseudun ulkopuolisella alueella asuu yhteensä asukasta vuonna Trendivaihtoehdossa muun maan väkiluku vähenee 20,1 prosentilla. Muun maan väestö vähenee henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi

19 3. Yhteenveto

20 Yhteenveto 10 kaupunkiseudun ennusteista 1/2 1. Alueellinen eriytyminen kiihtyy vuosien aikana. Kymmenen kaupunkiseudun kansallinen merkitys kasvaa ennusteen mukaan vuosina Analyysin kaupunkiseudut kasvavat MDI:n ennusteen mukaan asukkaalla (10,8 prosentilla) vuosien aikana. Tällä hetkellä 61,6 prosenttia koko maan väestöstä asuu analyysin 10 kaupunkiseudulla, mutta osuus nousee ennusteen mukaan 67,1 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Muun maan väestö alenee ennusteen mukaan noin henkilöllä (-13 %) vuoteen 2040 mennessä. Alueellinen eriytyminen ja polarisoituminen ilmenee kaikilla eri aluetasoilla. 2. Alueellinen eriytyminen kiihtyy myös kasvavien kaupunkiseutujen välillä. Tuleva väestönlisäys kohdistuu ensisijaisesti Helsingin seudulle ja toissijaisesti Tampereen ja Turun seudulle. Oulun ja Jyväskylän seudut saavat kohtuullista väestönlisäystä. Kuopion seudun väestönlisäys jää maltilliseksi. Sen sijaan Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seutujen väestö vähenee vuoteen 2040 mennessä. Myös Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seutujen väestönkehitys kääntyy negatiiviseksi 2030-luvulla. 3. Väestön keskittymistä tapahtuu myös 10 kaupunkiseudun sisällä. Ennustetta varten kaupunkiseudut jaettiin keskuskaupunkiin, tätä ympäröivään ydinkaupunkiseutuun sekä muuhun seutuun. Muun seutukunnan väestönkehitys oli kaikilla seuduilla negatiivista Helsingin seutua lukuun ottamatta. Lisäksi ydinkaupunkiseutujen suhteellinen kehitys oli keskuskaupunkeja heikompaa kaikilla kaupunkiseuduilla lukuun ottamatta Helsingin ja Turun ydinkaupunkiseutua. 4. Useimpien kaupunkiseutujen kasvu näyttää MDI:n ennusteessa heikommalta kuin Tilastokeskuksen tekemässä vuoden 2015 väestöennusteessa. Myös muun maan väestönkehitys on huomattavasti heikompaa MDI:n ennusteessa. Taustalla on syntyvyyden nopea aleneminen 2010-luvulla: Suomessa asuu vuonna 2040 noin henkilöä vähemmän kuin ennakoitiin vuonna Syntyvyyden alenemisen vuoksi vain Helsingin ja Turun seutujen väestönkehitys on MDI:n ennusteen mukaan vahvempaa kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Muiden kaupunkiseutujen väestönkehitys jää heikommaksi: erityisesti Oulun seutukunnan väestönkehitys jää huomattavasti heikommaksi.

21 Yhteenveto 10 kaupunkiseudun ennusteista 2/2 5. Syntyvyyden aleneminen korostaa entisestään maan sisäisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen merkitystä alue- ja väestönkehityksessä. Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa, joka lisää alueiden välistä eriytymistä kasvavien, supistuvien ja tyhjenevien alueiden välillä. Alue- ja väestörakennetta muovaa kaikilla aluetasoilla samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehitys. Syntyvyyden lasku heijastuu kuitenkin myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen luvulla syntyneet ikäluokat tulevat olemaan pienempiä kuin edeltävät, jonka vuoksi suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot vähenevät muuttoalttiiden ikäluokkien pienennyttyä 2020-luvun lopulta lähtien. Vaikutus on voimakkain suurilla yliopistokaupunkiseuduilla, sillä niiden muuttovoitot perustuvat pitkälti vuotiaisiin nuoriin. Syntyvyyden lasku ei vaikuta yhtä voimakkaasti Helsingin seudulle, joka saa merkittäviä muuttovoittoja kaikista muista suurista kaupungeista sekä vuotiaista nuorista aikuisista. 6. Väestön demografinen rakenne muuttuu merkittävästi vuosien aikana. Työikäisten määrä kasvaa viidellä kaupunkiseudulla ja vähenee viidellä kaupunkiseudulla. Kymmenen kaupunkiseudun työikäisten määrä kasvaa yhteensä noin henkilöllä ja vähenee muualla maassa noin henkilöllä. Työikäisten kasvu keskittyy käytännössä kasvukolmion alueelle (Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille). Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) kasvaa kuitenkin vain enää ainoastaan viidellä suurimmalla seudulla ja vain Helsingin seudun työikäisen väestön määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Muilla suurilla kaupunkiseuduilla työikäisen väestön huippu saavutetaan 2030-luvun aikana. Muualla maassa työikäisen väestön määrä laskee jopa viidenneksellä. Yli 65-vuotiaiden määrät kasvavat merkittävästi koko maassa ja kaikilla kaupunkiseuduilla. Suhteellinen muutos on suurin suurilla kaupunkiseduilla, joissa eläkeikäisen väestön osuus on ollut ennestään vähäinen. Alle 15-vuotiaiden määrät taas vähenevät kaikilla seuduilla. 10 kaupunkisedun ulkopuolisessa Suomessa alle 15- vuotiaiden määrä vähenee yli kolmanneksella nykyiseen verrattuna.

22 10 kaupunkiseudun osuus eräillä tunnusluvuilla koko maasta 61,6% väestöstä 78,8% akateemisista 61,4% yrityskannasta 79,4% vieraskielisistä 66,3% avoimen sektorin työpaikoista 80,3% valmistuneista asunnoista 68,1% BKT:sta 89,1% T&K -menoista Lähde: Tilastokeskus & THL Sotkanet

23 Väestönkehitys kaupunkiseutujen sisällä Kartta kuvaa MDI:n ennusteen mukaista suhteellista kehitystä 10 kaupunkiseudun sisällä. Kuviossa sisin ympyrä kuvaa keskuskaupungin kehitystä, seuraava ympyrä ydinkaupunkiseudun kehitystä ja uloin ympyrä muun kaupunkiseudun kehitystä. Muut ympäröivät kunnat Ydinkaupunkiseudun kunnat Keskuskaupunki Oulun seutukunta Keskuskaupunkien väestönkehitys on positiivinen seitsemällä kaupunkiseudulla ja negatiivinen kolmella kaupunkiseudulla ennusteen mukaan vuosina Ydinkaupunkiseutujen väestönkehitys on positiivista viidellä kaupunkiseudulla ja negatiivista viidellä kaupunkiseudulla. Helsingin seutu on ainoa kymmenestä kaupunkiseudusta, jossa kasvukehä ulottuu ydinkaupunkiseudun ulkopuoliselle alueelle. Vaasan seutukunta Tampereen seutukunta Seinäjoen seutukunta Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Kuopion seutukunta Joensuun seutukunta Suhteellinen väestönmuutos (%) Yli 15,0 % 0,0-15,0 % Turun seutukunta Helsingin seutukunta -0, ,0 % Alle -15,0 % Kartta: Susanna Haanpää

24 10 kaupunkiseudun osuus koko maan väestöstä 68,0 67,0 66,3 67,1 MDI:n ennusteen mukaan 67,1 prosenttia suomalaisista asuu ennusteen kymmenen kaupunkiseudun alueella vuonna Osuus on 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi, kuin Tilastokeskuksen 2015 ennusteessa. Osuus koko maan väestöstä (%) 66,0 65,0 64,0 63,0 62,0 61,0 61,6 61,3 62,6 62,0 64,0 63,1 65,3 63,9 64,6 65,2 60,0 59,0 58, MDI:n ennuste TK2015

25 Väestönkehityksen osatekijät Yhteensä vuosina suuriman kaupunkiseudun väestönkehityksen kaikki osatekijät ovat positiivisia vuosien aikana. Nettosiirtolaisuuden merkitys 10 suuren kaupunkiseudun väestönlisäykselle on huomattava: 65 prosenttia 10 kaupunkiseudun kasvusta perustuu nettosiirtolaisuuteen. Maan sisäisen muuttoliikkeen osuus kasvusta on 27,8 prosenttia ja luonnollisen väestönkehityksen osuus on 7,1 prosenttia Muun maan väestö vähenee etenkin negatiivisen luonnollisen väestönkehityksen johdosta. Negatiivinen luonnollinen väestönkehitys selittä 75 prosenttia väestön vähentymisestä. Muun maan kokonaismuuttoliikkeen tase on positiivinen, sillä muuttovoitot nettosiirtolaisuudesta ovat suurempia kuin tappiot muuttoliikkeestä Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muutto Nettosiirtolaisuus 10 kaupunkiseutua Muu maa

26 Missä Suomessa asutaan ennusteen mukaan vuonna 2040? Puukartassa on kuvattu väestön sijoittumista 10 kaupunkiseudulle ja muuhun maahan ennusteen mukaan vuonna 2040 MDI:n ennusteen mukaan Suomessa asuu yhteensä asukasta vuonna 2040, joista asuu 32,7% Helsingin seudulla 7,8% Tampereen seudulla 6,4% Turun seudulla 4,7% Oulun seudulla 3,5% Jyväskylän seudulla 11,9% muiden 10 kaupunkiseudun alueella. 32,9% muun maan alueella Muu maa Helsingin Tampereen Turun Oulun Lahden Kuopion Seinäjoen Jyväskylän Joensuun Vaasan 98719

27 Liitetaulukot

28 Liite 1. Koostetaulukko MDI:n ennusteen väestönkehityksestä ALUE ABS MUUTOS MUUTOS (%) Helsinki ,8 Muu Pääkaupunkiseutu ,4 KUUMA-kunnat ,5 Lohjan seutu ,4 Tampere keskuskaupunki ,4 Tampere ydinkaupunkiseutu ,5 Tampere muu kaupunkiseutu ,3 Oulu keskuskaupunki ,0 Oulu ydinkaupunkiseutu ,4 Oulu muu kaupunkiseutu ,1 Turku keskuskaupunki ,0 Turku ydinkaupunkiseutu ,9 Turku muu kaupunkiseutu ,9 Jyväskylä keskuskaupunki ,0 Jyväskylä ydinkaupunkiseutu ,2 Jyväskylä muu kaupunkiseutu ,5

29 Liite 1. Koostetaulukko MDI:n ennusteen väestönkehityksestä ALUE ABS MUUTOS MUUTOS (%) Kuopio keskuskaupunki ,9 Kuopio ydinkaupunkiseutu ,0 Lahti keskuskaupunki ,9 Lahti ydinkaupunkiseutu ,8 Lahti muu kaupunkiseutu ,6 Joensuu keskuskaupunki ,6 Joensuu muu kaupunkiseutu ,5 Joensuu ydin kaupunkiseutu ,8 Seinäjoki keskuskaupunki ,7 Seinäjoki ydinkaupunkiseutu ,3 Seinäjoki muu kaupunkiseutu ,2 Vaasa keskuskaupunki ,4 Vaasa ydinkaupunkiseutu ,6 Vaasa muu kaupunkiseutuseutu ,0 10 kaupunkiseutua ,8 Muu maa ,0

30 Liite 2. Koostetaulukko MDI:n ennusteen vuotiaiden kehityksestä ALUE ABS MUUTOS MUUTOS (%) Helsingin seutukunta ,8 Tampereen seutukunta ,3 Oulun seutukunta ,2 Turun seutukunta ,4 Jyväskylän seutukunta ,0 Kuopion seutukunta ,3 Lahden seutukunta ,6 Joensuun seutukunta ,5 Seinäjoen seutukunta ,2 Vaasan seutukunta ,7 Muu maa ,1

31 Liite 3. Koostetaulukko MDI:n ennusteen yli 65 -vuotiaiden kehityksestä ALUE ABS MUUTOS MUUTOS (%) Helsingin seutukunta ,4 Tampereen seutukunta ,5 Oulun seutukunta ,3 Turun seutukunta ,7 Jyväskylän seutukunta ,7 Kuopion seutukunta ,5 Lahden seutukunta ,3 Joensuun seutukunta ,5 Seinäjoen seutukunta ,6 Vaasan seutukunta ,1 Muu maa ,5

32 Liite 4. Koostetaulukko MDI:n ennusteen alle 15 -vuotiaiden kehityksestä ALUE ABS MUUTOS MUUTOS (%) Helsingin seutukunta ,6 Tampereen seutukunta ,3 Oulun seutukunta ,5 Turun seutukunta ,3 Jyväskylän seutukunta ,8 Kuopion seutukunta ,9 Lahden seutukunta ,4 Joensuun seutukunta ,8 Seinäjoen seutukunta ,0 Vaasan seutukunta ,8 Muu maa ,2

33 Liite kaupunkiseudun väestöennusteen lähteet Kuolleisuuden lähteet: Tilastokeskus: kuolleet Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus Syntyvyyden lähteet: Tilastokeskus: Syntyvyys Tilastokeskus: Väestörakenne Maan sisäisen muuttoliikkeen lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike Tilastokeskus: väestörakenne Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset Kansainvälisen muuttoliikkeen lähteet: Tilastokeskus: muuttoliike

34 Liite 6. Miten syntyvyys laskettiin Syntyvyys perustuu alueen vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyys-luvulla. Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. Syntyvyys on laskettu joko ennustettavan alueen syntyneiden määrästä, tai jos alueen väestöpohja on ollut riittämätön, vastaavan hedelmällisyystaso alueen syntyneiden määrästä. Ikäryhmän vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30 vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Kehyskuntien syntyvyyttä on pudotettu ylimääräiset -5%, sillä syntyvyys on lähtenyt vasta viimevuosina laskuun kyseisellä seudulla: trendi joka tapahtui jo 2010 luvun alussa muualla maassa ja keskuskaupungeissa. Matalamman syntyvyyden herkkyystarkastelussa syntyvyyttä on vähennetty -5% vuoden 2018 arvosta. Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa.

35 Liite 7. Miten kuolleisuus laskettiin? Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä. Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen. Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien aikana. Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.

36 Liite 8. Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin? MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet perustuvat 5-vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34-vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä. Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että muuttoliikkeen volyymi pysyy vastaavana kuin vuosina keskimäärin. Ikä- ja sukupuolirakenne pysyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma ei huomio ikäluokkien koon tai alueellisen väestönkehityksen muuttumisen vaikutusta muuttoliikkeeseen, joten trendilaskelman toteutuminen vaatisi huomattavan ikäluokkien muuttoalttiuksien kasvun toteutuakseen.

37 Liite 9. Miten nettosiirtolaisuus laskettiin? Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina sekä MDI:n ennusteessa, että vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto. Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajan-jakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto. Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa. Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.

38 Liite 10. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE SYNTYVYYS Yli asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyysalueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. Yli asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan. KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukasluvultaan yli asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta Kuolleisuus perustuu vuosien kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20 vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.

39 Liite 11. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2) ENNUSTEEN KOMPONENTTI KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0 6- ja vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina Yli asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita, pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikäja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan. MDI:N VÄESTÖENNUSTE MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle. Vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa muuttoliike perustuu alueen tulo- ja lähtömuuttoon vuosien aikana. Aikaväliltä lasketaan keskimäärin vuodessa alueelle kohdistuva muuttoliike 5-vuotisikäluokissa ja muuttoaltteimmissa muuttoryhmissä yksivuotisikäluokissa. Ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän samana kuin vuosina koko ajanjakson ajan. NETTOMAAHAN- MUUTTO Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan vuonna 2015 ja tämän jälkeen henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin. Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.

40 MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI