ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHETE HEL5816-41 Globaaliasioiden osasto GLO-51 Anne Meskanen 12.05.2006 Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle Viite UTP 12/2006 vp (UTP 44/2005 vp) Asia YK; RAUHANRAKENTAMISKOMISSIO Oheisena lähetetään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle perustuslain 97 :n mukaisesti perusmuistio rauhanrakentamistoimikunnasta. Valtiosihteeri Pertti Torstila
ULKOASIAINMINISTERIÖ 12.5.2006 UTP 12/2006 vp YK; RAUHANRAKENTAMISKOMISSIO; MUISTIO Rauhanrakentamiskomission (PBC) perustaminen oli merkittävä osa syyskuun huippukokouksen reformipakettia. Komissio on luonteeltaan neuvoa-antava elin, jonka päätehtävänä on avustaa konflikteista selvinneitä maata kestävään rauhaan ja kehitykseen. EU/EY on päättänyt edustautumisestaan PBC:ssä. Komissiolla on keskeinen asema institutionaalisena rahoittajana PBC:n organisatorisessa komiteassa. Pj-maan asema korostuu alueellisena toimijana PBC:n maakohtaisissa kokoonpanoissa. Lähtökohtana on yhtenäinen esiintyminen ja toimiva koordinaatiomekanismi. PBC:n toiminta rahoitetaan alkuvaiheessa vapaaehtoisvaroin. Suomen rahoitusosuutta viimeistellään paraikaa. 1. Rauhanrakentamiskomission (PBC) toiminnan perusta Rauhanrakentamiskomission (PBC) perustaminen oli merkittävä osa syyskuun YK-huippukokouksessa sovittua reformipakettia. Komission perustamisen yksityiskohdista sovittiin 20.12.2005 YK:n turvallisuusneuvoston ja yleiskokouksen päätöslauselmilla (SCR1645, A/60/L.40). PBC:llä ei tule olemaan operatiivista roolia. Komissio on luonteeltaan neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on avustaa konflikteista selvinneitä maita kestävään rauhaan ja kehitykseen. Toiminta painottuu konfliktien jälkeisiin tilanteisiin. Ennaltaehkäisevät toimet ovat erittäin rajattuja. Vaikka YK on kunnostautunut useiden kriisien selvittelyssä ja rauhansopimusten aikaansaamisessa, rauhansopimusten täytäntöönpanossa on usein parantamisen varaa. Historia on osoittanut, että karkeasti ottaen puolet kriiseistä selvinneistä maista ajautuu viiden vuoden sisällä uudelleen väkivaltaisuuksiin. Komission tarkoituksena on tuoda yhteen YK-järjestelmän osaaminen eritoten konfliktinehkäisyn, rauhanturvaamisen, humanitaarisen avun, jälleenrakentamisen, ihmisoikeuksien, hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen osa-alueilla konfliktinjälkeisessä rauhanrakentamistyössä. PBC:n on määrä koordinoida resursseja ja tukea kestävään kehitykseen perustuvien strategioiden ja "lessons learned" laadintaa. Erityisesti koordinaation vahvistaminen sekä YK:n sisäisten toimijoiden keskuudessa että YK:n ja sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa on haasteellista kestävällä pohjalla olevan kehityksen turvaamiseksi. PBC:n lähtökohtana on myös pitkäjänteinen kv. yhteisön läsnäolo; maatilanteiden käsittelyn on määrä päättyä vastan sitetn, kun kestävän rauhan ja kehityksen perusteet on luotu. Avainasemassa PBC:n toiminnassa tulee olemaan työskentely maatasolla. Toimijoiden suuri lukumäärä ja pyrkimys konsensupäätöksentekoon ovat suuri haaste toiminnan tehokkuudelle. Maatasolla tehtävän työn onnistumisen ehtoina ovat paikallinen omistajuus sekä hallituksen sitoutuminen. Paikallisen omistajuuden keskeisenä osana on tasa-arvonäkökulman ohella siviiliyhteiskunnan läsnäolo.
PBC seuraa turvallisuusneuvoston mallia siinä, että sen työtavat muotoutuvat käytännön kautta. Menettelysäännöistä (rules of procedure) on tarkoitus sopia organisatorisessa komiteassa. Komission toiminnan konkreettista käynnistymistä on hidastanut kiista organisatorisen komitean kokoonpanosta. Konkreettinen toiminta alkanee kesän aikana. 2. PBC:n rakenne Rauhanrakentamiskomissio kokontuu eri kokoonpanoissa. Komissiota varten perustetaan pysyväisluontoinen organisatorinen komitea. Se koostuu 31 jäsenestä (5 TN:n pysyvää ja 2 vaihtuvaa jäsentä, 7 ECOSOC:in valitsemaa jäsentä, yhteensä 10 jäsentä YK:n kymmenen suurimman rahoittajan ja suurimman joukkoja luovuttaneiden ryhmästä sekä 7 yleiskokouksen valitsemaa jäsentä). Jäsenet valitaan periaatteessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toistaiseksi jäsenvalinnoista on sovittu vain TN-kategoriassa (Tanska ja Tansania). YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ja yleiskokous ja hyväksyivät 8.5.2006 omat päätöslauselmansa PBC:n organisatorisen komitean jäsenten valintaperiaatteista. ECOSOCin osalta Afrikka ja Aasia saavat kaksi paikkaa, muut maantieteelliset ryhmät (Itä-Eurooppa, Latinlainen Amerikka ja Karibia sekä Länsi-Eurooppa) kukin yhden paikan ensimmäisissä vaaleissa. Yleiskokouskategorian paikat PBC:n organisatorisessa komiteassa jaetaan tänä vuonna siten, että Afrikan ja Aasian ryhmät saavat kaksi paikkaa, Itä-Euroopan ryhmä yhden paikan sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian (GRULAC) ryhmä kolme paikkaa. Länsi-Euroopan ryhmä ei tänä vuonna saa paikkaa. Molemmissa kategorioissa maat valitaan kaksivuotiskaudeksi ja jäsenyys voidaan sen jälkeen uusia. PBC:n organisatorisen komitean ECOSOC-kategorian vaaali pidetään 12.5. ja yleiskokouskategorian 16.5.2006. Yleiskokouksen osalta valintaprosessi suoritetaan viimeiseksi, koska valinnoissa on määrä huomioida maantieteellinen tasapaino sekä valittavien valtioiden omakohtainen kokemus rauhanrakentamistyöstä. Suurimmat rahoittajat ja joukkojaluovuttavat maat käyvät edelleen neuvotteluja mahdollisen rotaatioperiaatteen hyväksymisestä. Rauhanrakentamiskomission kokoontuessa maakohtaisissa kokoonpanoissa edustettuina ovat myös a) kulloinkin käsiteltävänä olevan maan edustajat; b) alueen muut, jälleenrakentamisprosessiin osallistuvat valtiot sekä keskeiset alueelliset organisaatiot; c) suurimmat jälleenrakentamisprosessissa mukana olevat rahoittajat ja joukkoja/siviilipoliiseja luovuttavat maat; d) maatason YK-edustaja ja muut keskeiset YKtoimijat; e) muut keskeiset alueelliset toimijat ja rahoittajat. Bretton Woods -instituutioiden ja muiden institutionaalisten rahoittajien osallistumista säätelee OP 9, jonka mukaan ne voivat osallistua komission kaikkiin kokouksiin omille hallintomalleilleen soveltuvin tavoin. PBC:n tuloksellisen toiminnan kannalta myös Bretton Woods -instituutioiden on oltava kokonaisvaltaisesti mukana maatason toiminnassa. YK:n operatiivisten järjestöjen reformilla on suora linkki PBC:n kenttätason toiminnan tehokkuuteen. 3. EY:n/EU:n edustautuminen rauhanrakentamiskomissiossa EU:n/EY:n edustautumisesta rauhanrakentamiskomissiossa sovittiin pitkien neuvottelujen jälkeen, ja päätös vahvistettiin COPSissa 2.5.2006. Lopullisessa muotoilussa komissiolla on keskeinen asema institutionaalisena rahoittajana PBC:n organisatorisessa komiteassa. Puheenjohtajamaan rooli neuvoston sihteeristön/korkean edustajan avustamana sen sijaan korostuu alueellisena toimijana PBC:n maakohtaisissa kokoonpanoissa.
Edustautumiskysymyksessä lähtökohtana on yhden delegaation malli ja elimet käyttävät puhevaltaansa kompetenssinsa ja asiantuntemuksensa mukaan. EU:n/EY:n sisällä on sovittu myös koordinaatio - sekä konsultointimekanismeista. Järjestely takaa 1) PBC:n työskentelyyn osallistuvien elinten koordinaation; 2) EU:n sisäisen konsultaation ja tietojenvaihdon sekä 3) tietojenvaihdon EU:n jäsenmaiden/pbc:n työskentelyyn osallistuvien unionin toimielinten kesken. 4. Tukitoimisto (PBSO) Rauhanrakentamiskomitean tukitoimisto toimii suoraan pääsihteerin alaisuudessa. PBC:n tukitoimiston viroista käytiin voimakkaasti politisoituneet keskustelut V-komitean maaliskuun jatkoistunnossa. Suurimmat ristiriidat syntyivät johtajan viran korkeudesta ja PBSO:n rahoituksesta. Hyväksytty päätöslauselma on tyypillinen kompromissi: pll:ssa ei päätetä viran tai muidenkaan virkojen perustamisesta, vaan "asiaan palataan" seuraavalla kaksivuotisbudjettikaudella. Tämä ei tosin estä 15 position käytäntöönpanemista (GTA=general temporary assistance). Toimisto siis perustetaan, tehtävät täytetään GTA-perustein ja asiaa harkitaan jälleen puolentoista vuoden kuluttua seuraavan budjetin yhteydessä. Resoluutioon sisältyy maininta gender-kapasiteetin tärkeydestä. Rauhanrakentamiskomission tukitoimistolla ei tule olemaan operationaalista vastuuta. Vaikka tarkkaa toimenkuvaa ei vielä ole päätetty, PBSO:n odotetaan työstävän sekä yleisiä että spesifejä maatason strategioita ja "lessons learned" konfliktin jälkeisessä transitiovaiheessa. PBSO:n tehtävänä on tukea PBC:n maatason kokoonpanojen toimintaa (mm. huolehtia suunnitteluprosessista ja resursoinnista) sekä toimia linkkinä PBC:n ja maatason kokoonpanojen välillä. Tämän ohella PBSO:lle on kaavailtu monitorointi- ja evaluointitehtäviä sekä roolia ns. asiantuntijarosterin tai -verkoston ylläpitäjänä. EU-keskustelussa on korostettu, että PBSO:lle on taattava riittävät ja asiantuntevat resurssit. 5. Rahoitus Rauhanrakentamiskomission tukirahaston yksityiskohdista ei ole tehty päätöksiä. Avoinna on esimerkiksi, minkä elimen alaisuuteen UNDP:n, Maailmapankin, sihteeristön rahasto perustetaan. Huhtikuussa järjestetyssä epävirallisessa potentiaalisten rahoittajien kokouksessa eniten keskustelua herättivät mm. se, mikä tulee olemaan PBC:n rooli rahojen allokoinnissa, mikä tulee olemaan donorien mahdollisuus vaikuttaa rahanjakoon, kuka rahastoa hallinnoi ja mille maille rahoitusta voidaan myöntää. Tavoitteena on sellaisen järjestelyn aikaansaaminen, jota kaikki jäsenvaltiot voivat tukea. Vapaaehtoisrahoitukseen perustuvan rahaston suuruudeksi on kaavailtu 250 MUSD. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat ilmoittaneet rahoittavansa tukirahastoa merkittävillä kontribuutioilla. (Ruotsi 21 MEuroa, Norja 25 Meuroa). Euroopan komissio on todennut kontribuutionsa olevan kuluvana vuonna varsin vaatimaton. Komission tarkoituksena on kuitenkin lisätä rahoitusta tulevina vuosina. 6. Käsiteltävät maat Päätöstä siitä, minkä maan tilannetta PBC ryhtyy ensimmäiseksi käsittelemään, ei ole tehty. Esillä ovat olleet mm. Liberia, Haiti, Sierra Leone, Burundi, Itä-Timor, Sudan ja Kongon demokraattinen tasavalta. DRC:n ja Sudanin ennakoidaan kuitenkin olevan liian vaikeita kohteita ensimmäisiksi tapauksiksi. EU:n piirissä vallitsevan näkemyksen mukaan ensimmäisten kohdemaiden lukumäärä on syytä rajata kahteen tai kolmeen. Vaikka haasteellisuuden osalta täytyy olla kunnianhimoa, liian vaikeita tapauksia on ainakin ensimmäisen vuoden aikana vältettävä.
7. Suomen osallistuminen Pohdinta Suomen osallistumisesta rauhanrakentamiskomission työhön on vielä kesken. Suomen jäsenyys organisatorisessa komiteassa ei ole ajankohtainen. Tulevaisuudessa mahdollisuudet avautuvat lähinnä ECOSOC-kategoriassa. Sen sijaan suomalaisten asiantuntijoiden (senior-junior) sijoittuminen tukitoimistoon saattaa olla mahdollista. Suomen rahoitusosuutta PBC:n tukitoimistoon pohditaan paraikaa. Alustavasti on varauduttu Suomen sääntömääräisen maksuosuuden (0,533%) mukaiseen 1,1 MEuron kustannukseen. Harkittavaksi tulee kuitenkin, kuinka suuri Suomen kontribuutio tulee olemaan lähivuosina.