MUISTIO. KALAJOEN TULVATYÖPAJA 2.10 klo 12 16, Ylivieska, Akustiikka. Osallistujat:

MUISTIO KALAJOEN TULVATYÖPAJA 2.10 klo 12 16, Ylivieska, Akustiikka Osallistujat: Annunen Miikka, POP ELY Haapakoski Hannu, Alavieskan kunta Haikola Mauri, Ylivieskan kaupunki Huumo Harri, Jokilaaksojen pelastuslaitos Kettunen Kaisa, POP ELY Koistinaho Tapio, Ylivieskan kaupunki Laine Anne, POP ELY Latvala Markus, Belvedere Mining Oy Lehikoinen Jouko, Kalajoen kaupunki Liuska Laura, Vesikolmio Liikanen Pasi, Reisjärven kunta Rotko Pia, SYKE Rytkönen Anne-Mari, SYKE 1. Johdatus tulvariskienhallintatyöhön Osallistujat esittäytyivät ja kertoivat tavoitteensa työpajoille ja tulvariskien hallinnan suunnittelulle. Odotuksissa nousivat esille mm. jääpato-ongelman hallinta ja rankkasateisiin varautuminen. Kaisa Kettunen esitteli tulvariskien hallinnan suunnittelutyötä ja tulvariskien hallinnan tavoitetta. Esitys on muistion liitteenä 2. 2. Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle Anne-Mari Rytkönen esitteli sidosryhmien osallistumisen tavoitteita, työpajojen ohjelmaa ja toimenpidetarkastelun etenemistä. Esitys on muistion liitteenä 2. 3. Toimenpiteiden esittely Kaisa Kettunen esitteli Kalajoen tulvariskien hallinnan suunnittelussa esillä olleet toimenpiteet. Toimenpiteet on jaoteltu kolmeen ryhmään: 1. Tarpeellisiin ja toteuttamiskelpoisiin, 2. Toimenpiteisiin, joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on huonoksi ja 3. Mahdollisiin toimenpiteisiin. Esitys on muistion liitteenä 2. Poimintoja keskusteluista: - Pelastussuunnitelmassa ei tällä hetkellä huomioon tulva-asioita. Kunnat ovat vastuussa evakuointisuunnitelmista. Viranomaisten välisen yhteistyön kehittäminen, vastuunjako ja toiminnan organisointi olisi tärkeää ja sitä tulisi kehittää myös valtakunnallisesti. - Tulvariskien hallinnassa tulisi noudattaa vähemmän haitan periaatetta. Toisaalta pohdittiin, kuka saa määritellä kenen omaisuus voi kastua. - Keskusteltiin tulvavakuutuksista ja vakuutusyhtiöiden käytännöistä. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU Kutsunumero 0295 038 000 www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1-9 90130 OULU Viestikatu 1 90130 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA

2/6 - Tuotiin esille, että on vaikea löytää halukkuutta toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jos ei ole koettu tulvavahinkoja. - Jääpadot ovat Ylivieskassa, Alavieskassa ja Kalajoella vuosittainen ongelma. Pohdittiin, löytyisikö jotakin toimenpidettä näiden ehkäisyyn. 4. Keskustelu toimenpiteistä Keskustelua varten jakaannuttiin kolmeen ryhmään keskustelemaan toimenpiteiden tarpeellisuudesta, mahdollisista ristiriidoista, toteuttamiskelpoisuudesta ja lisäselvitystarpeista. Käsitellyt toimenpiteet olivat: 1. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen 2. Järvikuivioiden hyödyntäminen 3. Teiden korotukset 4. Veden johtaminen pengerrysalueelle 5. Penkereiden rakentaminen ja korottaminen 6. Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet Liitteessä I on esitetty yhteenvedot ryhmäkeskusteluista. 5. Seuraava työpaja Toinen tulvatyöpaja sovittiin pidettäväksi tiistaina 19.11 klo 12. Kaisa Kettunen lähettää kutsun ja asialistan lähempänä kokousta.

3/6 LIITE 1. YHTEENVETO RYHMÄKESKUSTELUISTA 1. Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? On tarpeellinen. Tämä on ehkä selkein tapa, jos vain löytyy oikeita kohteita. Ongelma-alueilla on paljon kuivatettuja (ojitettuja) alueita, joten olisi tärkeää lisätä vedenpidätyskykyä. Tähän liittyy myös vesienhoidollinen näkemys, veden pidättämisellä yleensä parannetaan myös veden tilaa. Jos kannattamattomien metsien ojat tukitaan ja jätetään ennallistumaan, saadaan paljon pidätystilavuutta. Tärkeää olisi saada yleisesti hyväksytty käytäntö; esimerkiksi ojitussuunnitelmiin aina myös pidätysnäkökulma tai käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet ohjataan kosteikkokäyttöön, eikä maatalouskäyttöön. Ja pitää saada rahoitusasiat kuntoon. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? Jos pidätetään vettä metsätalousalueille -> kuinka kauan metsä voi olla veden alla ilman että siitä aiheutuu haittaa. Toisaalta jos mahdollista pidättää vettä tarpeeksi, että talot eivät kastu -> talot vs. metsä? Entiset turvetuotantoalueet on haluttuja peltoalueita, niitä ei haluta kosteikkokäyttöön. Toisaalta kosteikot olisi perustellumpi, jos ympärillä paljon peltoa. Kosteikot saavat rahoitusapua. c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? Ehdottomasti on. Paljon on vielä selviteltävää vaikutuksesta tulvaan. Tärkeää toteuttamisessa on suunnittelu, menevätkö sulamisvedet sinne, minne ne on suunniteltu. Toteutettavuuteen liittyy myös asennemuutos, täytyy saada tutkimustietoa ja faktoja, jotta saadaan asennekasvatusta toimijoille. d. Muuta? Lisäselvitykset. Mikä on sulfaattimaiden vaikutus käytöstä poistuneilla turvetuotantoalueilla? Mitä vaikutuksia putkipadoilla on metsissä? Kesällä? Keväällä? Kalajoen varrella on entisiä savennostopaikkoja, jotka ovat nykyisin lähinnä ryteikköä. Missä nämä sijaitsee ja löytyykö näiltä alueilta tilavuutta veden pidättämiseen? 2. Järvikuivioiden hyödyntäminen Otsikkoa laajennettiin keskustelussa koskemaan sivu-uomien pidätyskyvyn parantamista myös. a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? Jokainen pienikin toimenpide on eteenpäin kohti tulvasuojelua. Eli on tarpeellista ainakin tutkia enemmän. Sivu-uomien pidätyskyvyn parantaminen hyödyttäisi myös kalastoa. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? Järvikuiviot ovat nykyisin maatalouskäytössä. Kalajanjärven peltoalueille saattaa kesällä nousta vesi nykyisinkin. Sijaitsevat kaukana pääuomasta, ajoitus hankalaa.

4/6 c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? Vesi nousee pelloille kevättulvalla joka tapauksessa. Kesätulvaa ei voida pidättää näillä keinoilla. Mertuanjoki voisi olla toteuttamiskelpoinen ja Nokkouden järvi, jos valuma-alueet ovat tarpeeksi suuret. d. Muuta? Lisäselvitykset. Onko esiteltyjen kohteiden lisäksi muita kohteita? Esim. Alavieskanjärvi ja Pylväsojan varressa. Kuinka paljon esitellyillä järvillä saadaan lisätilavuutta? 3. Teiden korotukset a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? Periaatteessa evakuoinnin takia tarpeellinen, mutta toisaalta evakuoinnin voi suorittaa muutenkin kuin silloin, kun tulva on jo katkaissut yhteydet. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? Hyöty vs. kustannukset. Evakuointi on mahdollista, vaikka tiellä vettä 1 metri. c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? Tiet eivät välttämättä toimi penkereinä, koska metsä/pelto-ojista tulee vesiä tausta-alueelle. Jos taustaalueelta ei tule vesiä, niin silloin on toimiva ratkaisu, kun toimii penkereenä ja vähentää huuhtoumaa jokeen. Tulva voi siirtyä teiden korotuksen johdosta muualle. Teknisesti helposti toteutettavissa. d. Muuta? Lisäselvitykset. Kustannukset ja niiden jako on ongelmallisia. 4. Veden johtaminen pengerrysalueelle a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? Ääritilanteessa tarpeellinen, kun haetaan mahdollisuutta leikata tulvahuippua. Konkreettinen, oikea toimenpide. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? Haitta maanomistajalle, pengerrysalueet ovat maatalouskäytössä. Ravinteet huuhtoutuvat pellolta, toisaalta ravinteiden huuhtoutuminen ei ongelma, jos käytetään vain harvinaisella tai erittäin harvinaisella tulvalla. Ajoittaminen voi olla haastavaa. Vaikutus on lyhytaikainen. c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? Toteutus vaatii työtä: luukkujen rakentaminen, tulvan jälkeinen vesien pumppaus ja kustannukset. Penkereiden korotustoimenpiteet. Toteutus perustuu pinnanmittaukseen. d. Muuta? Lisäselvitykset. Hyviä kokemuksia EPOn alueella (selvitettävä!), VAIN ÄÄRITILANTEISIIN. Hituran kaivoksen 40 Mm 3 harvinaisella tulvalla. -> mahdollista käyttää varastona tai estettävä veden pääsy kaivokseen

5/6 5. Penkereiden rakentaminen ja korottaminen a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? - Penkereiden korottaminen ja lisärakentaminen ei välttämättä tarpeellista kaikkialla. Esim. Alavieskan kohdalla joen etelä- ja pohjoispuolen penkereet on kunnostettu ja avovesitulvassa toimivuus ok. - Voiko vesi nousta jääpatotilanteessa penkereiden yli? Mitoitus on ongelmallista jääpatotilanteissa. - Ongelmana on esim. Mertuanojan ja Korteojan osalta, että vesi nousee tulvatilanteissa ja rankkasateilla ojaa pitkin vastavirtaan penkereiden taakse. - Korteojan kohdalla (Alavieska) asukkaat toivoneet penkereiden jatkamista. - Takkusaaren kohdalla jätetty jäiden pidättämiseksi saaria ja rannan muotoiluja. Täällä vesi saattaa nousta korkeallekin jos jääpato muodostuu tähän. b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? - Ei tiedossa, että penkereille olisi vastustusta, jokivarsi on jo pengerretty. Asukkailta on tullut toiveita, että penkereitä rakennettaisiin myös alueille, joista niitä puuttuu. - Voivatko penkereet padottaa vettä ja siirtää tulva ongelmaa ylävirtaan, kun vesi ahdetaan kapeaan uomaan? c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? - Löytyykö toteuttamiseen rahaa? - Huolehdittava kunnossapitovastuista! - Toteutusaika parista vuodesta 10 vuoteen. Valitukset voivat viivästyttää toteuttamista - Pengerten korotuksiin vaaditaan AVIn lupa - Esimerkki: Lestijokivarressa Himangalla on lupakäsittelyssä suunnitelma penkereiden korottamiseksi. Kustannuksista vastaa kunta 50 % ja Etelä-Pohjanmaan ELY 50 %. Maanomistajille maksetaan korvaukset. d. Muuta? Lisäselvitykset? - Saataisiinko toimenpiteestä lisähyötyä? - Siirtyykö ongelma muualle? - Lisääkö jääpatoriskiä? 6. Kohdekohtaiset tulvasuojelurakenteet a. Onko toimenpide tarpeellinen? Miksi? - Toteutusesimerkkejä: Mertuanoja: omistaja, ELY-keskus ja kaupunki ovat toteuttaneet yhdessä pysyvän rakenteen, mitoitus 1/100a tulva. Syynä kaupungin osallistumiselle oli, että kyseessä oli vapaa-ajan asunto, jolle kaupunki myöntänyt luvan ympärivuotiseen asumiseen. - Kiinteät tulvasuojausrakenteet ovat tarpeellisia riskikohteille, joilla tiedetään olevan toistuvia tulvaongelmia - Joissain tapauksissa kohdekohtaiset suojaukset voivat olla järkevämpiä kuin suuremmat pengerratkaisut. - Putaanperä mahdollinen kohde jokivarren penkereet eivät suojaa talouksia.

6/6 - Kartassa esitetyt sairaala, koulu > tarpeellisia ja toteutuskelpoisia, kaukana jokivarresta. - Karkeasti arvioituna massamäärät kohtuullisia: esim. 40 cm korkea, 2,5 m leveä maamassoista rakennettu penger 1m 3 materiaalia b. Liittyykö toimenpiteeseen ristiriitoja? Mitä? - Tehdään pääosin kiinteistön omalla tontilla ok - Siihen, että asukkaat joutuvat itse toteuttamaan kiinteistönsä tulvasuojelun, voi liittyä ristiriitoja c. Onko toimenpide toteuttamiskelpoinen? Miksi? - Julkisten kohteiden osalta toteutettavissa - Jos kunta osallistuu kohdekohtaisten suojausten rakentamiseen, oltava jokin erityinen peruste tälle. d. Muuta? Lisäselvitykset - Tulisi korostaa asukkaiden omaehtoisen varautumisen tarvetta (ei soiteta palokuntaa paikalle kun vesi on jo kynnyksellä) - Kunnan ei tulisi myöntää lupaa rakentaa tulva-alueelle tai tällaisilla alueilla tulisi korostaa asukkaiden omaa vastuuta tulvatilanteen toiminnasta. - Tulisi selvittää/hankkia esimerkkejä maisemaan upotettavista ratkaisuista.

Kalajoen tulvatyöpaja 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen

OHJELMA 2.10.2013 1. Johdatus tulvariskienhallintatyöhön 2. Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle 3. Toimenpiteiden esittely sekä keskustelua toimenpiteistä 4. Toimenpidesuunnittelussa tarkasteltavat vaihtoehdot ja arvioinnin sisältö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 2

Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu Tulvariskien alustava arviointi suoritettiin 2010-2011, aiheesta kuultiin huhti-kesäkuussa 2011 Ehdotus merkittäviksi ja muiksi tulvariskialueiksi toimitettiin MMM:lle 12.10.2011 MMM teki päätöksen merkittävistä tulvariskialueista 20.12.2011 Tulvaryhmät perustettiin keväällä 2012 Päätös tulvariskien hallinnan tavoitteista tehtiin keväällä 2013 Tulvavaarakartat ja -riskikartat merkittäville tulvariskialueille valmistuu 22.12.2013 (http://www.ymparisto.fi/tulvakartat) Päätös toimenpiteistä keväällä 2014 Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelma syksyllä 2014 Kuuleminen hallintasuunnitelmasta syksyllä 2014 MMM hyväksyy ja julkaisee hallintasuunnitelmat 22.12.2015 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 4

Tulvariskien hallinnan tavoitteet Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 5

Tulvariskien hallinnan tavoitteet 1/250 tulvaan asti 1/100 tulvaan asti Vedenpidättäminen valuma-alueella Selkeä roolijako: ELY-keskus, kunta, SYKE, pelastuslaitos, muut viranomaiset Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 6

Tulvariskien hallinnan tavoitteet 1/250 tulvaan asti 1/250 tulvaan asti 1/250 tulvaan asti, pl. evakuointireitit joka tulvatilanteessa Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 7

Tulvariskien hallinnan tavoitteet Täytyy olla suojassa 1/250 tulvalla Poikkeusjärjestelyin 1/100 tulvassa ja käytössä 1/250 tulvaan asti Kaikki tulvatilanteet (satama, lentoasemat, tärkeä teollisuus) Nykyiset rakennukset 1/100 tulvaan asti Uudet rakennukset 1/250 asti Viljelysmaat saavat kastua 1/20 tulvalla Tiet 1/50 asti Vesi- ja sähköhuolto 1/50 asti Perusopetus on turvattava Yritystoiminnalle, maanviljelylle tai karjataloudelle ei aiheudu kohtuuttomia vahinkoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 8

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 9

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 10

Tulvariskikartoitus Tulvariskikartoitus käynnissä Merkittävällä tulvariskialueella n. 60 riskikohdetta 20 kpl eläinsuojia (osa samalla tontilla, tarkastettava mikä oikeasti vahingollinen) 11 kpl koulurakennuksia (osa samalla tontilla, pahimman mukaan 1 koulu = 1 piste) 3 kpl päiväkoteja 4 kpl huoltoasemia/polttoainevarastoja 4 kpl tietoliikenteen tukiasema (tarkastettava vahinkokorkeus) 2 kpl voimalaitoksia 6 kpl sairaalarakennuksia (osa samalla tontilla, sama periaate kuin koulut) 7 kpl vanhainkoti- tai hoitolaitosrakennuksia (osa samalla tontilla, pitää tarkastaa, mitkä oikeasti asuinkäytössä, missä vaikeasti evakuoitavia henkilöitä) 1 paloasema 2 kpl museo/taidegalleria tms. 4 kpl teollisuutta (lähinnä turvetuotantoalueita) 1 jätevedenpuhdistamo/pumppaamo 2 kpl jätteenkäsittely Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 11

Johdatus toimenpiteiden arviointiin ja tavoitteet sidostahojen kuulemiselle Anne-Mari Rytkönen, Suomen ympäristökeskus Kalajoen tulvatyöpaja I 2.10.2013, Ylivieska

Taustaksi Tulvaryhmän on järjestettävä riittävä vuorovaikutus merkittävän tulvariskialueen viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa MMM pitänyt sidosryhmien osallistumista erityisen tärkeänä SYKEn tehtävänä kehittää ja soveltaa osallistumisen työkaluja ja toimintatapoja à monitavoitearviointi

Tavoitteet toimenpiteiden arvioinnille ja sidosryhmien osallistumiselle Arvioidaan toimenpidevaihtoehtoja järjestelmällisesti Mitkä ovat eri toimenpiteiden hyödyt, kustannukset ja vaikutukset? Selvitetään sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista Mikä on eri toimenpiteiden hyväksyttävyys? Millä toimenpiteillä on laaja tuki, mihin toimenpiteisiin liittyy ristiriitoja? Lisätään eri osapuolten ymmärrystä tulvariskien hallinnan tarpeesta, mahdollisista ratkaisuista, asioiden mittasuhteista ja epävarmuuksista Minkälaisia arvovalintoja on tarpeen tehdä? Minkälainen toimenpideyhdistelmä tuottaa pitkällä aikavälillä parhaimman tuloksen? Toteutus sidosryhmätyöpajojen (2 kpl) avulla

Sidosryhmätyöpajat tuovat paikallistuntemusta arviointiin TYÖPAJA I 2.10.13 - Johdatus tulvariskien hallinnan suunnitteluun - Toimenpiteiden alustava arviointi TYÖPAJA II 18-19.11.13? - Toimenpiteiden tarkemman arvioinnin tulokset - Keskustelu toimenpiteiden vaikutuksista ja vaikutusten merkittävyydestä Tarkennetut arviot toimenpiteiden vaikutuksista, hyödyistä ja kustannuksista Kokonaisarviot toimenpiteistä Tulosten hyödyntäminen tulvaryhmän päätöksenteossa

Miten toimenpiteiden arvioinnissa edetään? ALUSTAVA TARKASTELU vaikutus tulviin ja tulvariskeihin kustannukset toteutettavuus 1. Toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia ja toteuttamiskelpoisia 2. Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin 3. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA

Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa alustaviin tavoitteisiin Tulvan toistuvuus Itsestään selvät Tehdään lisäksi toimenpide x Tehdään lisäksi toimenpiteet x,y ja z 1/5 1/20 1/30 1/50 1/100 1/250 Nykytila: Ei vahinkoa pysyvälle asutukselle tulvilla, joiden toistuvuus on alle 1/20 v? Alustava tavoite?

Toimenpiteiden arviointi - jatkotarkastelu Toimenpiteitä arvioidaan suhteessa kaikkiin arviointitekijöihin

Keskustelu toimenpiteistä Ovatko toimenpiteet tarpeellisia? Liittyykö toimenpiteisiin ristiriitoja? Ovatko toimenpiteet toteuttamiskelpoisia? (tekniset, taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset)

Toimenpiteet Tavoitteiden saavuttamiseksi valitaan tarvittavat toimenpiteet hallintasuunnitelmaan Toimenpiteet on listattu yhdessä SYKE:n kanssa, pyritty listaamaan kaikki mahdolliset toimenpiteet Konsulttiselvityksen ja tulvaryhmän kanssa rajattu ne toimenpiteet, joita voidaan käsitellä Kalajoella Jaoteltu kolmeen ryhmään 1. Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset 2. Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin 3. Toimenpiteet, joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on arvioitu huonoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 22

Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Maankäytön suunnittelu Alimmat rakentamiskorkeudet Rakentamismääräykset Rakennusmääräykset Silta- ja rumpulausunnot Kunnat, ELY-keskus Tulvamallinnus tai sen kehittäminen Tulvavaara- ja tulvariskikartoitus Tulvavahinkojen arviointi SYKE, ELY-keskus Tulvaennusteiden kehittäminen Varoitusjärjestelmien kehittäminen Poikkeusluvat (esim. säännöstelyn ylittäminen) SYKE, IL, AVI Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 23

Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Pelastustoimen suunnitelmat Tulvantorjuntasuunnitelmat Evakuointisuunnitelmat Kuntien valmiussuunnitelmat Viranomaisten tulvantorjuntaharjoitukset Tulvatilanteen dokumentointi VAPEPA -toiminnan integroiminen viranomaistoiminnan tueksi (mm. SPR) Evakuointi Pelastuslaitokset, ELY-keskukset, kunnat, SPR Hulevesiverkoston vesijohtokyvyn parantaminen Luonnonmukainen hulevesien hallinta Kunnat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 24

Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Jääpatojen muodostamisen estäminen (seuraaminen, sahaus, värjäys, puomit) Säännöstelyjen toteuttaminen, kehittäminen ja yhteensovittaminen koko vesistöalueen näkökulmasta Rakennusten ja pihojen suojaus (muovi, maa-aines, hiekkasäkit yms.) Virtausesteiden hajottaminen (esim. maavallin rikkominen) ELY-keskukset yhteistyössä pelastusviranomaisen ja puolustusvoimien kanssa 25

Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet Oman omaisuuden suojaaminen, esim. Ovi- ja ikkuna-aukkojen, sokkeleiden, pihan suojaus eri toimenpiteillä (muovi, maa-aines, hiekkasäkit yms.) Haavoittuvan irtaimiston siirtäminen ylempiin kerroksiin Kastumisen kestävien materiaalien ja rakenteiden käyttö Asukkaat itse Jälleenrakentaminen Siivous ja puhdistus Fyysistä ja henkistä terveyttä edistävät toimenpiteet Vahinkokorvaukset (avustukset, verot) Toimintojen väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittaminen Tiedottaminen Vapaaehtoistoiminnan edistäminen Puhdistus ja ennallistamistoimenpiteet Jälkitiedotus oikeista toimintatavoista Kokemukset tulvasta ja kehittämisideat Vakuutusjärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen Valtio, kunnat, ELYkeskukset yhteistyössä asukkaiden kanssa 26

Toimenpiteet, joiden toteuttamiskelpoisuus tai vaikuttavuus on arvioitu huonoksi Jokiuoman ruoppaus vesialan lisäämiseksi Ohitusuomat Tekojärven rakentaminen Vedellä täytettävät esteet tai kehikot Maalla täytettävät kehikot Paperi- ja kartonkipaalit Vaikutus vesien ekologiseen tilaan negatiivinen Vaatii vesilain edellyttämän luvan Koskiensuojelulaki PITKÄ prosessi Missä toteutuskohde?!? Pääuoma suhteellisen suora. Ei isoja sopivia sivujokia tai järviä, Vääräjoki kaukana. SIJAINTI??? Voimakas rakentaminen heikentää vesistön ekologista tilaa YVA, vesilain edellyttämä lupa, pitkät prosessit (tutkimus- ja selvitysvaihe, lupavaihe) Erittäin merkittävät investointikustannukset (yleensä vähintään kymmeniä miljoonia) Kohdekohtaiseen suojaukseen, ei vaikutuksia ympäristöön tai vesiluontoon. Rakenteiden varastointiin ja kuljetukseen varauduttava (kuka?), ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin (tasainen maa), kokoamisnopeus vaihtelee mallin mukaan Toteuttaja: suojattavan rakenteen omistaja / Pelastuslaitos KALLIS Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 27

Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Teiden korottaminen Veden tilapäinen pidättäminen 1. Järvikuivioiden hyödyntäminen 2. Tulvan johtaminen pengerrysalueelle 3. Tulvatasanteet 4. Tulvan johtaminen käytöstä poistuneelle turvetuotantoalueelle 5. Kosteikot 6. Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueella (esim. putkipadot) Penkereet rakentaminen ja korottaminen Tilapäiset tulvavallit ja -seinät Kiinteät tulvavallit ja -seinät (kohdekohtaiset) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 28

Kerran 250 vuodessa esiintyvä tulva ja korotettavat tiet (tumman punaiset viivat) merkittävällä tulvariskialueella (vihreä raja) Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Kommentit Tiet voivat toimia penkereinä Selvitettävä tierakenteet -> kestävätkö vettä Mallinnettava minne vesi leviää Suojaavat taloja kastumiselta Liikennöitävyys asuntoihin ja maatiloille säilyy Saattaa pahentaa tulvatilannetta Vaikutukset Ei vaikutusta vesistön ekologiseen tilaan Vaikutus alapuoliseen tulvaan -> voi kasvattaa Toteutettavuus Perusparannuksen tai kunnossapidon yhteydessä Kunnat/ELY-keskus Kustannukset: 500 000-1milj. Merkittävällä tulvariskialueella Tie 7770 (Jokiniityntie-Visalantie) korotettava osuus yht. n. 2,5 km Tie 18167 (Putaanperäntie) korotettava osuus n. 2 km Tie 18183 (Niemelänkyläntie) korotettava osuus n. 3 km Tie 18187 korotettava osuus n.2 km Muualla mm. Tie 7780 (välillä Kalajoki- Alavieska) Käännänkyläntie välillä Rantaojantie-Vetenojanpuhto n. 800 m korotettavaa tieosuutta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 29

Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Veden tilapäinen pidättäminen 1. Järvikuivioiden hyödyntäminen Kommentit Noin 50 % Kalajoen valuma-alueen järvipinta-alasta on hävinnyt Suurin osa järvikuivioista Vääräjoen vesistöalueella Vaikutukset: Ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön tai ympäristöön, mikäli purku altaista pitkän ajan kuluessa Ei varmuutta tulvan pidättämisestä Toisaalta voimakas rakentaminen vaikuttaa negatiivisesti ekologiseen tilaan Kortejärven vesijättö toimii jo nykyisinkin melko hyvin alapuolisia Vääräjoen tulvia leikkaavana varastoaltaana. Tehostetulla varastoinnilla olisi ilmeisesti mahdollista leikata tulvia vieläkin paremmin ajoittamalla varastoituminen yksittäisinä vuosina tarkemmin tietylle ajanjaksolle. Toteutettavuus: Juridiikka: valtion lunastettava alueet tai sovittava haitan korvauksesta maanomistajan kanssa. Vaatii todennäköisesti vesilain edellyttämän luvan. Epävarmuus ajoituksen onnistumisessa, mikäli altaat kaukana tulvasuojeltavasta alueesta. Tehostettu käyttö vaatii juoksutusten säätölaitteita 30

Veden tilapäinen pidättäminen 1. Järvikuivioiden hyödyntäminen Kustannusten suuruusluokka: Merkittävät tutkimus- ja selvitys kustannukset (kymmeniä satoja tuhansia) Kohtuulliset suunnittelukustannukset (alle sata tuhatta) Kohtuulliset investointikustannukset (kymmeniä satoja tuhansia) Rakenteiden käyttö- ja Mahdollisia kohteita kunnossapitokustannuksia 1. Kortejärven vesijättö Vaikutusten seurantatutkimusten kustannuksia 2. Sievinmäenjärvi 3. Luotosen vesijättö 4. Kalajan tulva-alue 5. Nokkouden järvikuivio 6. Karvosjärven vesijättö 7. Mertuanjärven vesijättö 8. Vetenjärven vesijättö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 31

Veden tilapäinen pidättäminen 2. Veden johtaminen pengerrysalueille Kommentit: Vain suurilla tulvilla johdettaisiin tulvaluukkujen kautta vesi hallitusti hyötyalueille (Lapuanjoella ja Kyrönjoella toteutetaan jo) Selkein hyödyntämismahdollisuus olisi Pidisjärven ympäristössä, penkereet ovat kohtuullisen korkeita, maa on painunut penkereiden takana ja tarjonnee kohtuullisen varastotilavuuden. Isoilla tulvilla vesi ylittää penkereet. Pidisjärven alueelle laadittu maastomalleja hyödyntäen tulvavaarakartta. Jatkosuunnitteluun on lähtötietoja. Penkereiden tausta-alueet toimivat luontaisina leikkureina sen jälkeen kun vettä alkaa olla riittävästi. Nivalan alueella (Pidisjärven yläpuolella) selkeimmin osoitettavissa paikat penkereiden takana, jossa vahinko jää maltilliseksi. Jos Pidisjärven alapuolla päästetään vettä hallitusti tulvapenkereiden taakse (kuvassa korkeuskäyrälle +70), pinta-ala noin 5,8 km 2 ja oletettu vesisyvyys keskimäärin 0,5 m (eli ranta korkeudella +69) => varastotilavuus 2,9 Mm 3. 32

Veden tilapäinen pidättäminen 2. Veden johtaminen pengerrysalueille Vaikutukset: Sadon menetys Ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön Lyhytaikainen väliaikainen helpotus tulvaan Toteutettavuus: Juridiikka: valtion sovittava haitan korvauksesta maanomistajan kanssa. Kustannusten suuruusluokka Tutkimukset ja selvitykset: mikäli vaikutusalue on suuri, vaihe suuritöinen ja kallis Suunnittelu: rakennussuunnittelun suuruusluokka kymmeniä tuhansia, yleissuunnittelu ja vaihtoehtojen vaikutusarvioiden laadinta voi olla työläs ja selvästi kalliimpi. Myös välillä Alavieska-Ylivieska mahdollinen alue n. 1,95 km 2, jos vesisyvyys keskimäärin 0,5 m => lisätilavuus noin 1 Mm 3. 33

Veden tilapäinen pidättäminen 3. Tulvatasanteet Välille Ylivieska-Padinki voisi mahdollisesti ajatella tulvatasanteita. Ranta-alueella peltoa, ei asutusta. Tulvatasanteita noin 4,25 km 2 pinta-ala. Jos vesikorkeus olisi 1 m => 4,2 Mm 3 lisätilavuutta. Kommentit: Tulvatasanteiden käyttö saattaa toisaalta mahdollistaa veden nopeamman virtaamisen, eikä viipymää tällöin saada aikaiseksi. Pitäisi kohdentaa riskialueille jotta olisi vaikutusta riskialueen vedenkorkeuksia alentavana tekijänä. Pahimmalla ongelma-alueella, Ylivieska-Alavieska välillä penkereet sijaitsevat jo aika rannalla, eikä siten ole tulvatasanteiden toteuttamiseen juurikaan mahdollisuuksia. Vesi nousee jo kerran 20 vuodessa toistuvalla tulvalla ko. alueelle Vaatii ylläpitoa: kasvillisuuden (pajukon) poisto, Penkereiden siirto (halvempi siirtää materiaalia kuin kuljettaa muualta) HEC-RAS laskenta Vaikutukset: Rantapeltojen viljelyn vaikeutuminen Vaikutukset tulvaan epävarmoja (mallitarkastelusta lisätietoa) Toteutettavuus: Maa-alueella tehtävät toimenpiteet eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa Kustannusten suuruusluokka: Tasanteen auki pito (= kasvillisuuden raivaus) kustannuksiltaan vähäinen toimenpide Mahdollisesti tarvittavien maansiirtotöiden myötä kustannukset kasvavat huomattavasti 34

Veden tilapäinen pidättäminen 4. Tulvanjohtaminen käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille Kommentit Turvetuotantoalueet ovat usein laajoja (> 100 ha) ja alueen pohja on useita metrejä muuta maanpintaa alempana (paljon varastotilavuutta) Sulfaattimailla, jota Kalajokilaaksossa saattaa olla, vanhan turvetuotantoalueen maapohja olisi tutkittava tarkkaan, ettei aiheuteta happamia valumavesiä Vaikutukset: Ei täyttä varmuutta vaikutusten laadusta tulvasuojeluun. Positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön Happamat sulfaattimaat pitää ottaa huomioon Toteutettavuus: Voi vaatia vesilain edellyttämän luvan, hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista YVA-lain edellyttämällä tavalla Voi vähentää tai lisätä tulvia. Kustannusten suuruusluokka Merkittävin osa kustannuksista selvityksiä ja luontokartoituksia. Kustannukset suhteellisen pienet. Sulfaattimaiden huomioon ottamisen mahdolliset lisäkustannukset. 35

Veden tilapäinen pidättäminen 5.-6. Veden pidätyskyvyn parantaminen metsäalueilla (esim. putkipadot, kosteikot, kannattamattomien ojitusalueiden ennalistumaan jättäminen) Taustatietoa: SYKE:n vesistömallissa vesistöalueilta etsittiin ojia, joiden valuma-alue on 20-200 ha ja valuma-alueella on vähintään 20 % peltoa. Vedenlaatulaskennassa näitä valuma-alueita käytettiin potentiaalisina kosteikkojen sijoituspaikkoina. Kosteikkojen pinta-alaksi on laskettu 2 % koko valuma-alueesta. Kalajoen alueella näitä mahdollisia kosteikkopaikkoja on 802 kpl ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1391 ha. Vaikutukset: Useamman metsäalueen yhteisvaikutuksella saattaa olla paikallista merkitystä. Positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja vesistöön Kosteikkojen mahdolliset vettymishaitat metsätaloudelle Toteutettavuus: Voi vaatia vesilain edellyttämän luvan Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista YVA-lain edellyttämällä tavalla Kosteikon perustamiseen saatavissa rahoitustukea Edellyttää isojen alueiden käyttöönottoa ja silti vaikutuksen merkittävyys tulvasuojelun näkökulmasta voi jäädä epävarmaksi Kustannusten suuruusluokka: Merkittävin osa kustannuksista selvityksiä ja luontokartoituksia. Kustannukset kohtuulliset. Sulfaattimaiden huomioon ottamisen mahdolliset lisäkustannukset. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Kettunen 36

Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Penkereiden rakentaminen ja korottaminen Vaikutukset: Vähentää paikallisesti tulvavahinkoja Yksittäisten rakennusten suojauksen vaikutukset ympäristöön vähäiset. Isompien alueiden (esim. pellot) suojaaminen voi kaventaa tulva-aluetta niin paljon, että rakenteella padottava ja tulvariskiä lisäävä vaikutus ylävirtaan päin Maisemahaitta? Toteutettavuus: Pieninä rakenteina ei vaadi vesilain edellyttämää lupaa (toimenpide- /maisemalupa?). Iso rakenne => vesilain edellyttämä lupa. Lisäksi mahdollisesti patoturvallisuusasiat. Toteutettavissa osissa Toteuttaja = rakenteesta hyötyjä Suojapenkereiden korkeus on tarkistettava ja tarvittaessa korotettava Penkereitä yht. noin 23 km. Penkereiden suojassa kymmeniä asuinrakennuksia (jopa sata) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 37

Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Penkereiden rakentaminen ja korottaminen Kustannusten suuruusluokka: Yleensä jo pelkkä moreeni maksaa noin 10-15 /m3-rtr kuljetusetäisyydestä riippuen, lisäksi tiivistys ja pintarakenne (esim. nurmetus) Esim. penger, jossa noin 1,5 m korkea moreenisydän, jonka harja noin 3 m ja luiskat 1:2 => moreenipenkereen hinta noin 90 130 /jm => Muut materiaalit + työt: hinta noin 200 /jm. Massatarve ja kustannukset nousevat merkittävästi korkeuden kasvaessa! Kunnossapitovastuu ja kustannukset! Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 38

Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Kiinteät tulvavallit ja seinät (kohdekohtaiset) Niemelän koulu Koulun tulee olla käytössä kerran 250 vuodessa esiintyvään tulvaan asti Visalan sairaala Sairaalan tulee olla käytössä kaikissa tulvatilanteissa, joten suojattava kahdesta kohtaa Tiealueet estävät tulvan leviämisen kahdelta sivulta Sipilän palvelukeskus Visalan vanhainkodin rakennukset kastuvat kerran 250 vuodessa esiintyvällä tulvalla Muita kohteita? Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen Kerran 250 vuodessa esiintyvä tulva Vaikutukset: Vähentää paikallisesti tulvavahinkoja Yksittäisten rakennusten suojauksen vaikutukset ympäristöön vähäiset Maisemahaitta? Toteutettavuus: Pieninä rakenteina ei vaadi vesilain edellyttämää lupaa (toimenpide-/maisemalupa). Toteutettavissa pieninä osina Toteuttaja = rakenteesta hyötyjä 39

Mahdollisia toimenpiteitä tarkempaan arviointiin Tilapäiset tulvavallit ja seinät (kohdekohtaiset) Vaikutukset Kohdekohtaiseen suojaukseen Ei vaikutuksia ympäristöön tai vesiluontoon Toteutettavuus: Rakenteiden varastointiin ja kuljetukseen varauduttava Ei sovellu kaikkiin olosuhteisiin Kokoamisnopeus vaihtelee mallin mukaan Toteuttaja: suojattavan rakenteen omistaja / Pelastuslaitos Kustannusten suuruusluokka: Huomattavasti kiinteitä rakenteita kalliimmat. Edullisimmat Watergate 1,3 m korkea n. 680 /jm ja Board Barrier 1,8 m korkea n. 680 /jm. (Suhonen&Rantakokko, 2006) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kettunen 40