T-121.100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 1 ov Käyttäjätutkimus Käyttöliittymät ja käytettävyys
Käyttäjä, tuotekomponentti (ks. Norman 1986) Arviointi Tulkinta Havainto Järjestelmä - toiminnallisuus Fyysinen järjestelmä, toimintatila Sisäiset mallit - Taustatiedot - Kokemus - Osaaminen Arviointi Tavoitteet Toimenpiteiden toteutus Mitä ominaisuuksia käyttäjä-komponentilla on? Miten ominaisuudet voidaan selvittää? Aikomukset Toimenpiteiden määrittely Toteutus
Käytettävyys: osa kehitysprosessia Vaatimusmäärittely Suunnittelu ja Toteutus Testaus Tuotanto Jakelu Seuranta V1 V2 V3 V4 V5 Käyttäjien tunnistaminen ja ryhmittely Käyttäjäluonnehdinnat Tehtäväanalyysit Ympäristö- ja tilanneanalyysit Käytettävyystavoitteiden luonti Tyylioppaat Tarkistuslistat Heuristiset säännöt Kognitiivinen läpikäynti Pienimuotoiset käytettävyystestit Käytettävyystavoitteiden tarkastelu Katselmoinnit Käytettävyystestit Tulosten vertailu käytettävyystavoitteisiin Asiakaspalaute tuotekehittäjille asti! Käyttäjätietouden keruu
Käyttäjätutkimusmenetelmiä Havainnointi ja videohavainnointi Etnografinen tutkimus, Contextual Inquiry Haastattelut ja kyselyt Päiväkirjat (teksti, kuva) Focus group Toimintasimulaatiot, roolileikit Artifaktaläpikäynnit, ääneenajattelu
Käytettävyys (ISO 9241) Käyttäjä Tehtävä Laitteet ja välineet Ympäristö Tavoitteet Tuottavuus Tehokkuus Tyytyväisyys Käyttökonteksti Tuote Käytettävyyden mittarit Vuorovaikutuksen tulos Aiotut lopputulokset Käytettävyys Opittavuus Muistettavuus Käytön tehokkuus Käytön virheettömyys Subjektiivinen miellyttävyys osana järjestelmän hyväksyttävyyttä (Nielsen 1993) Opittavuus Muistettavuus Käytön tehokkuus Käytön virheettömyys Subjektiivinen miellyttävyys osana järjestelmän hyväksyttävyyttä (Nielsen 1993)
Käyttäjätutkimukset Tavoitteena kerätä käyttäjätarpeita suunnittelun alkuvaiheessa Käyttäjätarpeet ilmenevät tulevassa käyttöyhteydessä: Käyttäjien ominaisuudet Käyttäjien tavoitteet ja tehtävät Käyttäjien fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Käyttäjien tavoitteiden ymmärtäminen tärkeää
Käyttäjien tunnistaminen: segmentit Missä käyttäjät ovat? Ketkä ovat suunniteltavan tuotteen todellisia loppukäyttäjiä? Kuinka paljon käyttäjiä on? Millaisiin pääryhmiin käyttäjät voidaan jakaa? Onko tuotteella välillisiä käyttäjiä? Kuka tekee päätökset käytöstä? Miksi käyttäjät lopulta käyttävät tuotetta? Mihin tavoitteeseen käytöllä pyritään?
käyttäjäluonnehdinnat Käyttäjäluonnehdinnat Käyttäjäryhmittäin tyypilliset käyttäjät Käyttäjäprofiili taustatietoineen sovellusaluekohtaisesti: Koulutustaso ja taustatietämys työkokemus tekninen osaaminen; työvälineet, jotka hallitaan ikä, sukupuoli työn tai tehtävän sisältö preferenssit, arvot luonteenpiirteet Käytön rajoitukset Toteutettavissa teknisesti / ohjelmallisesti ( PUM )?
Tehtäväanalyysi Käyttäjän tavoitteet: Mitä käyttäjä haluaa tehdä välineellä? Miten käyttäjä tällä hetkellä tekee näitä asioita? Mitkä ovat tyypillisiä käyttötilanteita? Millainen on koko työprosessi, mitä hankalia osia siinä on? Millaisia mahdollisuuksia nykyiset työvälineet tarjoavat ja mitä ongelmia niissä on? Mitä omia kehitysideoita käyttäjällä on? Mitä termejä käyttäjä käyttää käsittelemistään asioista?
Artefakta-analyysi: välineet Haastattelun yhteydessä pyydetään käyttäjää näyttämään, miten hän käyttää nykyisiä välineitään tavoitteidensa saavuttamiseksi Selvitetään myös, millaisia ongelmia nykyisten välineiden käytössä on Käyttäjät voivat kertoa myös omia ajatuksiaan kehitysehdotuksiksi
Ympäristökuvaus Fyysinen ympäristö ulko- vai sisätila lämpötila, valaistus, kosteus jne. lay-out-piirustukset Organisatorinen työympäristössä hierarkia, raportointivastuut, kulttuuri Sosiaalinen vapaa-aika kommunikaatio muiden kanssa, sosiogrammit
Käyttäjäluonnehdinta on tuotekehitykselle (myös käyttäjäkuvaus ) Booth 1989 suunnittelijan malli käyttäjästä ennustemalli, joka ohjaa ja suuntaa suunnittelua sekä auttaa järjestelmän palvelu- ja suoritukyvyn arvioinnissa malli tietämyksestä, joka käyttäjällä on tehtävästään ja järjestelmästä ideaali käsitteellinen malli siitä, millainen ideaalinen käyttäjä voi olla malli käyttäjästä järjestelmän kiinteänä osana käyttäjä voidaan kuvata ja mallittaa teknisin välinein
Käyttäjätutkimuksen toteutus: menetelmät
Etnografinen tutkimus Tutkitaan kohdetta osallistumalla tutkittavan kohteen toimintaan Esim. Contextual Inquiry menetelmän lähtökohdat ovat etnografisessa tutkimuksessa Antropologiasta ja sosiologiasta lähtöisin oleva menetelmä Sopii aivan suunnittelun alkuvaiheeseen, kun haetaan käyttötilanteista lähteviä tuotteen piirteitä Periaatteessa ei lähtöoletuksia, käytännössä havainnoijan omat ennakko-odotukset ja ennakkoluulot vaikuttavat Tuottaa rikkaan ja monimuotoisen kuvauksen kohteesta Työläs ja pitkän ajan vaativa lähestymistapa
Havainnointi Todellinen käyttötapahtuma todellinen käyttäjä todellinen ympäristö todellinen tilanne Menetelmiä Vain havainnointi ( varjostaminen ) Havainnointi ja haastattelu (teemahaastattelu) Havainnointi, haastattelu, osallistuminen (toimintaympäristökartoitus)
Havainnoinnin periaatteet Suunnittele etukäteen mitkä tavoitteet ja fokus käyttäjätapaamiselle asetetaan ja ohjaa keskustelua niiden mukaan Tarkkaile, kuuntele ja keskustele käyttäjien kanssa heidän työskennellessään omassa ymäristössään Käyttäjä on asiantuntija omassa työssään. Tutkimuksissa on tärkeää pyrkiä ymmärtämään käyttäjää, jonka käyttäytymisessä pieninkään yksityiskohta ei ole merkityksetöntä Oppipojan rooli. Tehtävänä on uskaltaa tunnustaa tietämättömyytensä ja kysyä itsestäänselvyyksiäkin
Päiväkirja Kun ei voida ottaa osaa käyttäjän toimintaan esim. kotona Halutaan aineistoa pidemmältä ajalta Vapaamuotoinen (fokus valittu kuitenkin), puolistrukturoitu tai tiukan ohjeistettu, esim. valmiilla kysymyksillä Perinteisesti tekstiä, nyttemmin myös valokuvia
Käyttökokemus - User Experience Käyttötilanteesta syntyy käyttäjälle kokonaisvaltainen kokemus Myös elämyksellisyyttä, kokemuksellisuutta pyritään suunnittelemaan systemaattisesti User Experience ~ erittäin hyvin käyttäjän tavoitteisiin nivoutuva tuote/palvelu on samanaikaisesti erittäin selkeä ja käyttäjän helposti ymmärrettävissä Esim. www:ssä käyttäjäkohtainen personointi Semanttiset kartat, Experience Prototyping
Semanttinen kartta (Semantic map) Erityisesti muotoilijat hahmottelevat asioita visuaalisesti ja liittävät tiettyihin visuaalisiin aineksiin käsitteitä, joiden haluaisivat välittyvän käyttäjälle ja käyttötilanteeseen Visuaalisten elementtien kautta välittyviä käsitteitä ja asioita voidaan tarkastella semanttisten karttojen avulla From: Seppälä et. al. Information Ergonomics Research Group
Semanttinen kartta, esimerkki From: Seppälä et. al. Information Ergonomics Research Group
Mihin tuotteet sijoittuvat? 1. 2. From: Seppälä et. al. Information Ergonomics Research Group
Käyttäjätutkimustulosten jatkojalostaminen Käyttäjäluonnehdinnat ja -profiilit Kuvaus käyttäjän tavoitteista ja ongelmista Tehtäväkuvaukset, sekvenssit ja hierarkiat Käytettävyystavoitteet Tehtäväskenaariot ->käyttöskenaariot Käyttäjätarvetaulukko ->use case-kuvaukset Fyysiset mallit, tiedonkulkumallit, artifakta-mallit Työnjakokuvaukset Sosiogrammit
Käytettävyystavoitteet (ks. Whiteside & al 1988) Käytettävyystekijä Mittauskohde Mittayksikkö Huonoin taso Suunniteltu taso Paras taso Tilanne nyt Tyytyväisyys Ensivaikutelma järjestelmästä vastaajien määrä 50 % neg. 90 % pos. 100% pos. Opittavuus Koulutus aika 1 pv + kouluttaja 1 h + kouluttaja 1 h (ei koul.) Muistettavuus Käyttöliittymän painikkeiden muistaminen hlömäärä 70 % muistaa 4 / 7 90 % muistaa 6 / 7 100 % muistaa 7 / 7 Virheet Tehtävä: tarkista henkilön tiedot Virheiden määrä 4 0 0 Tehokkuus Tehtävä: vastaa puhelintiedusteluun, jossa pyydetään henkilön puhelinnumeroa tiedon hakuun kulunut aika 30 sek 7 sek 3 sek
Skenaario Skenaariossa kuvataan, mitä käyttötilanteessa tapahtuu Skenaario voi kuvata nykyhetkeä tai tulevaisuutta, painotetusti sitä ehkä kuitenkin käytetään tulevaisuutta kuvattaessa Skenaario esitetään vapaamuotoisena tekstinä Skenaariosta voidaan johtaa tarvittavia asioita: tietorakenteet, tietovirta, vaadittavat objektit Skenaarion pohjalta voidaan tuottaa rakenteeltaan formaalimpia kuvauksia
Use case-diagrammi esimerkki use case diagrammi: tasot ja toimijat (Alexander, 2001) ensisijaiset toimijat vasemmalla, toissijaiset toimijat oikealla tasot vasemmalta oikealle työkalu voi näyttää halutut tasot vain tavallinen käyttö, toimintahäiriöt muissa diagrammeissa mihin sijoitettaisiin replace circuit board (vaihda järjestelmän piirilevy)? Kalvo: Mikael Johnson, TKK / IERG
Sekvenssi Tehtävän suorittamisen tarkempi kuvaus esim Kujala & Mäntylä.
Paketoitua metodiikkaa Contextual Design Beyer & Holtzblatt InContext Enterprises www.incent.com Concept Engineering Center for Quality Management www.cqm.org