1 27.11.2007 MUISTIO Metsäntutkimuslaitoksen kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen vuosina 2008-2011 Yhteenveto Toimintaympäristön kansalliset ja kansainväliset muutostrendit vaikuttavat yhä vahvemmin metsäntutkimukseen ja sen toimintaedellytyksiin. Tutkimus on aiempaa asiakasorientoituneempaa ja tutkimusrahoitus siirtyy yhä vahvemmin kilpailtuun rahoitukseen suoran budjettirahoituksen sijasta. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät metsäntutkimukselta vahvaa ja pitkäjänteistä perus- ja soveltavaa tutkimusta, aiempaa suurempaa innovatiivisuutta, entistä nopeampaa reagointikykyä ja taitoa kohdentaa tutkimus elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Muutokset edellyttävät myös henkilöstön osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Valtion toimista Metlan toimintaedellytyksiin vaikuttavat eniten tuottavuusohjelma ja sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen. Ne tulevat lähivuosina laskemaan Metlan suoraa budjettirahoitusta arviolta 6-7 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasosta. Lisäksi strategisten huippuosaamiskeskittymien - metsäklusteri, energia ja ympäristö - toimintaan osallistuminen edellyttää Metlalta jatkossa suurempaa taloudellista joustoa sekä panostusta uuteen osaamiseen. Metlan tavoitteena on vuosina 2008-2011 toteuttavien toiminnallisten ja taloudellisten toimenpiteiden avulla taata metsäntutkimuksen toimintaedellytykset ja kilpailukyky muuttuneessa toimintaympäristössä: - tehostamalla Metlan strategian toteuttamista - keskittämällä resursseja ydintoimintaan - arvioimalla Metlan eri toimintojen tarpeellisuus - toteuttamalla alueyksikköuudistus sekä määrittelemällä uusille alueyksiköille osaamisprofiilit ja selkeät toiminnalliset tehtäväkokonaisuudet - vahvistamalla alueyksiköitä kasvattamalla niissä tutkijoiden kriittistä massaa - vahvistamalla alueellisten sidosryhmien ja asiakkuuksien hallintaa - parantamalla henkilöstön osaamisrakennetta strategisten linjausten mukaiseksi - vahvistamalla osaamista kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksien avulla - tehostamalla johtamista ja keskittämällä hallinto- ja tutkimuksen tukipalvelujen tuotantoa mm. valtion palvelukeskuksia hyödyntäen - keventämällä kustannusrakennetta ja lisäämällä taloudellista joustoa - tehostamalla toimisto- ja laboratoriotilojen käyttöä tilanteessa, jossa henkilöstö vähenee - turvaamalla ajantasaiset tutkimusvälineet ja tilat - vähentämällä tulevia peruskorjausinvestointeja - edistämällä aktiivisesti ikärakenteen tervehdyttämistä Keskeisimmät toimet, joilla taloudellisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin pyritään vuosina 2008 _ 2011 ovat toimintojen uudelleen arviointi, toimintojen keskittäminen yhdeksältä paikkakunnalta kuudelle ja perustamalla neljä hallinnollista alueyksikköä sekä vahvistamalla verkottumista muiden toimijoiden kanssa. Toimilla on pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia Metlan kilpailukykyyn ja toimintaedellytyksiin.
2 Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön kansalliset ja kansainväliset muutostrendit vaikuttavat yhä vahvemmin metsäntutkimukseen ja sen toimintaedellytyksiin. Tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutossuuntia ovat: puuraaka-aineen tuotanto ja teolliset investoinnit keskittyvät Aasiaan ja Etelä- Amerikkaan massa- ja paperiteollisuuden sekä puutuoteteollisuuden tuotteiden kulutus kasvaa hitaasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta nopeasti Aasiassa kansainväliset ja EU-tason sopimukset velvoittavat yhä laajemmin toiminnan muutoksiin energian tarve kasvaa ja bioenergian käytölle etsitään uusia muotoja ja sen tuotantoa lisätään metsien merkitys virkistyksen ja terveyden lähteenä kasvaa paikkatietojen käyttö lisääntyy ympäristötietoisuus lisääntyy suomalaisten ja tärkeimpien metsäteollisuustuotteiden asiakasmaiden kansalaisten arvoissa ja se heijastuu kulutuskäyttäytymiseen Venäjän ja Itämeren alueen merkitys Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa muuttuu ja etenkin alueen mekaaninen metsäteollisuus voimistuu informaatio- ja viestintäteknologian sekä bio- ja nanoteknologian vaikutus metsäsektoriin vahvistuu EU:n laajentumisen vaikutukset globaalit ympäristömuutokset, erityisesti ilmastonmuutos, vaikuttavat metsiin ja edellyttävät ennakointia ja sopeutumista tietoisuus metsien merkityksestä hiilinieluina ja muiden ekosysteemipalvelujen lähteenä sekä bioenergiakeskustelu voimistuvat ja nostavat metsäasioiden painoa poliittisella agendalla Keskeisimpiä kansallisia muutossuuntia ovat: metsänomistajakunnan rakenne ja tavoitteet muuttuvat; erityisesti metsänomistuksen kaupungistuminen vaikuttaa metsätalouden eri muotojen hyväksyttävyyteen sekä metsän uudistamisen ja hoidon tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen metsänhoitotavoitteiden toteutumista vaikeuttaa osaavan työvoiman puute metsäteollisuuden kasvumahdollisuudet perustuvat uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin; teollisuuden rereurssipanostus innovaatiotoimintaan on dynaamisimpiin teollisuudenaloihin verrattuna suhteellisen pieni metsätalouden kannattavuus ei kehity toivotulla tavalla luonnon monimuotoisuutta koskevaa kansallista ohjelmaa toteutetaan yksityismetsätalouden neuvonta- ja valvontaorganisaatioissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat neuvontaan ja metsäpalvelutoimintaan julkisen sektorin tuottavuusvaatimukset kasvavat väestö ikääntyy ja muuttaa kasvukeskuksiin työikäisten määrä vähenee sähköisten asiointipalvelujen merkitys korostuu yhteistyö- ja organisaatiorajat ylittävät prosessit lisääntyvät valtionhallinnossa valtionhallinnon yhteisiä hallinto- ja IT-palveluja tuotetaan keskitetysti ja sijoitetaan palvelukeskuksiin
3 tietoisuus metsien merkityksestä hiilinieluina ja muiden ekosysteemipalvelujen lähteenä sekä bioenergiakeskustelu voimistuvat ja nostavat metsäasioiden painoa poliittisella agendalla Toimintaympäristön yleisiä muutoksia, jotka vaikuttavat tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat: kansalliset ja kansainväliset tutkimusjärjestelmät ja rahoituslähteet muuttuvat kansallisella tasolla tutkimus- ja kehitystoimintaan tulee uusia toimijoita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen lisätessä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan budjettirahoituksen osuus sektoritutkimuslaitosten kokonaisrahoituksesta pienenee ja kilpaillun rahan osuus kasvaa sektoritutkimuslaitosten toiminnan tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä työnjakoa parannetaan ja tutkimuslaitosten arviointia ja seurantaa kehitetään tutkimuksen poliittinen ohjaus ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimus vahvistuu tutkimuslaitosten alueellista tutkimus- ja koeasemaverkostoa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tutkija- ja toimialalähtöisten hankkeiden sijasta tehdään yhä enemmän laajoja ja poikkitieteellisiä ohjelmia, joiden toteutus edellyttää useiden toimijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tutkimustiedon välitysmenetelmät kehittyvät tutkimustietoa karttuu ja tutkimusmenetelmät kehittyvät entistä nopeammin ja se asettaa erityisiä haasteita sekä t&k -henkilöstön että soveltajien osaamisen kehittämiselle Metlan tehtävä ja strategiset linjaukset Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti "Metsäntutkimuslaitos rakentaa metsäalan tulevaisuutta tuottamalla ja välittämällä tietoa sekä osaamista yhteiskunnan parhaaksi". Visionsa mukaan "Metsäntutkimuslaitos on vaikuttavin, asiakkaidensa tietotarpeet ennakoiva metsien kestävän käytön kansallinen ja kansainvälinen asiantuntija". Metlan strategisena päämääränä on tieteellisesti korkeatasoinen ja yhteiskunnallisesti vaikuttava, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinoelämän kilpailukykyä edistävä tutkimus- ja kehitystoiminta. Tavoitteena on metsien tuotanto- ja palvelumahdollisuuksien kehittäminen ja kestävän käytön edistäminen suuntaamalla tutkimusta elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan. Metlan toiminnan painoalat tärkeysjärjestyksessä ovat: 1) metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta, 2) metsien yhteiskunnallinen merkitys, 3) metsäekosysteemin rakenne ja toiminta ja 4) metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot. Tavoitteena on 1) luoda organisaatiorakenteeltaan ja toimintakulttuuriltaan asiakkaita palveleva Metla, 2) keskittää resurssit ydintoimintoihin, saavuttaa hyvä reagointikyky ja kustannustehokas toiminta sekä 3) luoda osaamista ja jatkuvaa oppimista tukeva toimintakulttuuri. Tutkimuksen ja tutkimustiedon käytäntöön viennin osuutta kokonaisrahoituksesta kasvatetaan. Reagointikykyä parannetaan vähentämällä kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista. Vakituisen henkilöstön eläkkeelle siirtymisen myötä vapautuneista viroista tai toimista täytetään kolmasosa siten, että tutkijoiden suhteellinen osuus henkilöstöstä kasvaa. Ulkopuolisen rahoituksen määrä vähintään kaksinkertaistetaan vuoteen 2014 mennessä
4 vuoden 2004 tasosta. Jatketaan toimintatapojen ja sähköisten menettelyjen kehittämistä. Henkilöstön osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta. Työvälineet ja - tilat pidetään riittävin investoinnein tarkoituksenmukaisina. Laboratoriopalveluja ja muita tutkimuksen tukipalveluja sekä olemassa olevia tutkimusaineistoja hyödynnetään aiempaa tehokkaammin. Metlan henkilöstön ikä- ja osaamisrakenne Metlan koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2006 oli 47.0 vuotta ja vakinaisen henkilöstön 49,6 vuotta. Keski-iän nousuvauhti on huolestuttavan korkea, 0,5 vuotta kalenterivuodessa. Vähintään 50-vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä on 57 % ja vähintään 55-vuotiainen 31 %. Sen sijaan alle 40 vuotiaiden osuus on vain noin kahdeksan prosenttia. Tutkijoiden ikäjakauma on hieman parempi kuin muiden ammattiryhmien. Vakituisista tutkijoista 50-vuotiaita tai vanhempia on 51 %. Pääosa nuorimmista tutkijoista on ulkopuolisella rahoituksella määräaikaisina (liite 1). Tilanne on hyvin samanlainen kaikissa yksiköissä lukuun ottamatta Joensuuta, missä henkilöstö on muita yksiköitä huomattavasti nuorempaa. Liitteen 1 talulukossa on esitetty Metlan vakituisen henkilöstön kehitys vuosina 2004-2006 sekä jakautuminen ammattiryhmittäin eri toimintayksiköissä 30.10.2007. Metlan vakituisen henkilöstön määrä on laskenut viime vuosina. Suurin vähennys on tapahtunut pääkaupunkiseudulla. Vähennystä on ollut lähinnä muussa henkilöstössä kuin tutkijoissa, joiden määrä on pikemminkin viime vuosina hieman kasvanut. Tämä kehitys on ollut Metlan strategian mukaista. Sen sijaan tutkijakunnan osaamisrakenteessa ei ole tapahtunut strategian edellyttämää muutosta, koska uusien vakituisten tutkijoiden rekrytointiin ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Uutta osaamista Metla on kyennyt rekrytoimaan lähinnä Joensuuhun, joskaan sinnekään ei enää pariin viime vuoteen. Se, että uutta vakinaista osaamista ei ole kyetty rekrytoimaan on hidastanut Metlan strategian toteuttamista. Turvataksemme Metlan kilpailukyvyn ja joustavuuden Metlan tulee kyetä korjaamaan henkilöstönsä ikä- ja osaamisrakennetta pikaisesti. Vakituisen henkilöstön ikärakenteen kehityksen jatkuminen nykyisellään johtaa pian yhä vaikeammin hallittavaan tilanteeseen. Jos suuri osa henkilöstöstä eläköityy miltei yhtenä kohorttina 10-15 vuoden sisällä, ei ole mahdollista saada heidän tilalleen riittävän pätevää työvoimaa (liite 1). Se merkitsisi tutkimuksen tason laskua. Toisaalta Metlan strategian toteuttaminen edellyttää määrätietoista henkilöstön osaamisrakenteen muutosta, jonka hallittu toteuttaminen vaatii useamman vuoden. Metlan taloudellinen kehitys Tuottavuusohjelman johdosta Metlan toimintamenoihin kohdistuu vuosina 2007-2011 yhteensä 5,6 milj. euron ja 154 henkilötyövuoden vähennys. Vähennys ei kohdennu tasaisesti kehyskaudelle, vaan suurimmat leikkaukset kohdistuvat vuosille 2008 ja 2011. Tämän lisäksi sektoritutkimuksen uudelleen järjestely tulee leikkaamaan lähivuosina Metlan suoraa budjettirahoitusta. Näiden kahden toimen yhteisvaikutus tulee laskemaan Metlan suoraa budjettirahoitusta arviolta 6-7 miljoonaa euroa vuoden 2006 tasosta.. Lisäksi strategisten huippuosaamiskeskittymien - metsäklusteri, energia ja ympäristö - toimintaan osallistuminen edellyttää Metlalta jatkossa suurempaa taloudellista joustoa. Metlan taloudellinen reagointikyky on ollut jo vuosia varsin heikko. Liitteessä 2 on esitetty Metlan talouden kehitys vuosina 2000-2007. Taulukosta ilmenee, että ulkopuolisen rahoituksen osuus on kasvanut viime vuosina suhteellisen hyvin. Tavoitteeksi on
5 asetettu, että ulkopuolisen rahoituksen määrä vuonna 2010 olisi noin 10 milj. euroa. Tavoite on varsin rankka ottaen huomioon, että kilpailu tutkimusrahoituksesta on koko ajan kovenemassa. Siksi on varsin ilmeistä, että suoran budjettirahoituksen leikkauksia ei ole kokonaan korvattavissa lyhyellä aikavälillä kilpaillun rahan avulla. Noin 70 % menoista aiheutuu henkilöstöstä. Vuokriin kuluu runsaat 7 %, matkoihin 4,5 %, tarvikkeisiin noin 4 % ja muihin menoihin 11,5% (liite 2). Tällä hetkellä Metlan toimintamenoista noin 33 % menee palvelujen tuottamiseen ja infrastruktuurin ylläpitoon, joista iso osa kohdistuu kiinteistö- ja vuokramenoihin. Metlan strategian vastaisesti tukiprosessien suhteellinen osuus on hieman kasvanut viime vuosina (liite 2). Jos toimintayksiköiden ylläpidosta koituvia infrastruktuurikustannuksia ei kyetä supistamaan samalla kun henkilöstön määrä tuottavuusohjelman myötä laskee, infrastruktuurin ylläpitoon ja hallintopalvelujen tuottamiseen kohdistuvien kustannusten osuus kasvaa yhä. Raskas kulurakenne ei myöskään auta kilpaillun tutkimusrahoituksen hankintaa korkeasta yhteyskustannusosuudesta johtuen Liitteessä kolme on esitetty tukitehtävien, johtamisen ja strategisen tuen menot yksiköittäin vuonna 2006. Toimenpiteet toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi vuosina 2008-2011 Metlan toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät vuosina 2008-2011 toteutettavat toimenpiteet, jotka samalla toteuttavat Metlan tuottavuusohjelmaa ja auttavat Metlaa kohtaamaan sektoritutkimusuudistuksen mukanaan tuomia haasteita, ovat : 1) Alueyksikköuudistus 2) Henkilöstön uudelleen sijoittaminen 3) Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen 4) Osaamisen ja verkottumisen vahvistaminen 5) Tutkimuksen tukipalveluiden ja keskusyksikön toimintojen arviointi ja uudelleen organisointi 6) Pääkaupunkiseudun tilajärjestelyt 7) Tutkimus- ja opetusmetsien sekä luonnonsuojelualueiden hallinnan siirto. 1) Alueyksikköuudistus Metlan strategisten linjausten mukaisesti organisaation rakennetta muutetaan 1.1.2010 alkaen siten, että nykyisistä yhdeksästä maakunnallisesta toimintayksiköistä (liite 4) muodostetaan neljä hallinnollista alueyksikköä: Etelä-Suomi hallinnollisena keskuksena Vantaa, Itä-Suomi hallinnollisena keskuksena Joensuu, Länsi-Suomi hallinnollisena keskuksena Parkano ja Pohjois- Suomi hallinnollisena keskuksena Rovaniemi. Kullekin alueyksikölle laaditaan ennen perustamista osaamisprofiili ja henkilöstösuunnitelma sekä määritellään selkeä tehtäväkokonaisuus Metlan strategian pohjalta. Alueyksikköuudistuksen yhteydessä keskitetään kolmesta pienimmästä yksiköstä (Kannus, Kolari ja Punkaharju) Metlan strategian ja tehtävien kannalta tärkeät toiminnot muihin Metlan yksiköihin. Perusteena valittujen paikkakuntien toimintojen keskittämiseen muihin Metlan maakunnallisiin yksiköihin on toisaalta yksikön koko ja toisaalta alueellinen sijainti. Siirtämällä pienimpien yksiköiden tehtävät muihin yksiköihin kyetään vahvistamaan jäljelle jäävien
6 yksiköiden toimintaa sekä saavuttamaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Keskittäminen ei vaaranna Metlan toiminnan alueellista kattavuutta, päinvastoin vahvistaa tutkimusta alueellisesti. Tavoiteltujen keskittämishyötyjen saavuttamiseksi kolmen yksikön toimintojen siirtämisen katsotaan olevan välttämätön ja riittävä toimenpide. Kolarin, Kannuksen ja Punkaharjun yksiköiden henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä Metlan muihin pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin yksiköihin. On kuitenkin ilmeistä, että osa ei tule siirtymään ja heidät joudutaan uudelleen sijoittamaan valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti (ks. jäljempänä kohta 2). Lisäksi uusiin alueyksiköihin suunnataan tutkijaresursseja pääkaupunkiseudulta kriittisen massan kasvattamiseksi (ks. jäljempänä kohta 4). Toimintoja keskittämällä saavutetaan sekä tutkimuksen että hallinnon rationalisointihyötyjä ja uusista alueyksiköistä tulee näin osaamispääomaltaan riittävän suuria. Näin ne pystyvät palvelemaan alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä metsäalan t&k -kysymyksissä nykyistä paremmin, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Myös hallintopalveluja ja tutkimusta tukevia palveluja voidaan tuottaa nykyistä keskitetymmin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa sekä tehostaa koko Metlan johtamista. Samanaikaisesti voidaan tehostaa jäljelle jäävien toimitilojen käyttöä, koska kaikista yksiköistä poistuu henkilöstöä tuottavuusohjelman toteutuksen myötä. Lisäksi laboratoriotoimintoja kyetään keskittämään ja perusinvestoinnit turvaamaan nykyistä paremmin. Huomattavia säästöjä saadaan myös siitä, että nyt lopetettavien pienimpien yksiköiden toimitilojen ylläpito edellyttäisi lähivuosina merkittäviä korjausinvestointeja. Se ei olisi mielekästä samaan aikaan kun henkilöstön poistuman vuoksi isoissa alueyksiköissä jäisi tiloja käyttämättä. Vahvistamalla uusia alueyksiköitä uudistus kasvattaa Metlan toiminnan alueellista vaikuttavuutta, asiakkuuksien hallintaa ja sidosryhmäyhteistyötä. Toimintoja keskittämällä saavutetaan arviolta seuraavat säästöt: - johtamisessa ja muissa henkilöstömenoissa noin 0,8-1.0 milj. euroa (20 htv). Tämä järjestely on osa noin 50 henkilön uudelleen sijoittamista (ks. jäjempänä kohta 2) - kiinteistöjen ylläpito ja muut menot 0,4-0.5 milj. euroa - kiinteistöjen peruskorjausmenot, jotka lähimmän viiden vuoden aikana tulisivat olemaan vähintään 1-2 milj. euroa Alueyksikköuudistuksen yhteydessä turvataan tutkimuksen tarvitsema infrastruktuuri kuten erikoiskasvihuoneet ja laboratoriotilat joko rakentamalla ne uudelleen jäljelle jäävien yksiköiden yhteyteen tai vuokraamalla ne muilta toimijoilta esim. yliopistoilta. 2. Henkilöstön uudelleen sijoittaminen Päivitetyssä ja 31.10.2007 ministeriölle toimitetussa tuottavuusohjelmassa Metla on tuonut esiin, että tuottavuusohjelman toteuttaminen edellyttää virkojen ja tehtävien täyttämättä jättämisen sekä muiden tuottavuusohjelman toimenpiteiden lisäksi noin 50 henkilön uudelleen sijoittamista vuosina 2008-2011. Henkilöstön uudellen sijoittaminen valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti on järkevää toteuttaa alueyksikköuudistuksen yhteydessä 1.1.2010. Osa uudelleen sijoittamistarpeesta kohdentuu Kannuksen, Kolarin ja Punkaharjun toimintayksiköihin ja osa muihin Metlan toimintayksiköihin. Näillä toimin saavutetaan noin 1.7 milj. euron säästö.
7 3. Osaamisen vahvistaminen Metlan osaamista vahvistetaan kansallisten ja kansainvälisten strategisten kumppanuuksien avulla sekä verkostoitumalla voimakkaammin muiden toimijoiden kanssa. Kotimaisina yhteistyökumppaneina ovat toimintayksiköiden lähistöllä sijaitsevat yliopistot ja korkeakoulut sekä muut tutkimuslaitokset. Toimintamuotoina ovat mm. yhteiset virat, tutkimusohjelmat, ja yhteiset tutkimustilat tai -laitteet. 4. Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen Nykyisen henkilöstörakenteen pohjalta tehdyn arvion mukaan Metlan luontainen poistuma kehyskaudella 2007-2011 on korkeintaan 110 htv. Metlan toiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden takaamiseksi luontaisen poistuman myötä vapautuvista viroista/tehtävistä voidaan jättää täyttämättä korkeintaan 60 %. Virkojen ja tehtävien täyttämättä jättäminen (66 htv) tuo säästöä noin 1.8 milj. euroa. Luontainen poistuma tulee kohdentumaan ikärakenteen johdosta pääosin pääkaupunkiseudulle. Osa pääkaupunkiseudulla vapautuvista ja uudelleen täytettävistä viroista tai tehtävistä pyritään siirtämään maakunnallisiin yksiköihin ottaen huomioon strategiset linjaukset ja yksiköiden osaamisprofiilit. 5. Tutkimuksen tukipalveluiden ja keskusyksikön toimintojen arviointi ja uudelleen organisointi Samanaikaisesti alueyksikköuudistuksen kanssa toteutetaan seuraavat tutkimuksen tukitoimintojen arviointi ja uudelleen organisointi: - arvioidaan ja uudelleen organisoidaan Metlan kirjasto- ja tietopalvelut, - uudelleen organisoidaan graafisten palvelujen tuottaminen ja selvitetään niiden ulkoistamismahdollisuudet sekä - uudelleen organisoidaan alueyksiköiden laboratoriotoiminnot osaamisprofiilien mukaisiksi, yhdistetään Vantaan Jokiniemessä tiedelaboratorioiden ja keskuslaboratorion toiminnot sekä hyödynnetään hallinnonalan laboratorioyhteistyötä. - arvioidaan ja tarvittaessa uudelleen organisoidaan keskusyksikön toiminnot ottaen huomioon valtion palvelukeskusten tarjoamat palvelut - kehitetään Metlan tuottavuusohjelman tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmää. Tässä muistiossa ei käsitellä tämän uudistuksen tavoitteita, toteutusta, eikä sen tuomia taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. 6. Pääkaupunkiseudun tilajärjestelyt Keskitetään pääkaupunkiseudun toiminnot Vantaan Jokiniemeen 1.7.2008 alkaen. Luovutaan 1.1.2010 alkaen Solbölen kiinteistöistä. Vähennetään Vantaan Jokiniemessä vuokratiloja heti, kun se tilan tarve huomioon ottaen on mahdollista. Pääkaupunkiseudun toimintojen keskittäminen ja muut vuonna 2008 toteutuvat kiinteistöjen omistusjärjestelyt tuottavat säästöä noin 0.7 milj. euroa, joka kuitenkin saadaan täysimittaisena hyötynä vasta vuonna 2009. 7. Tutkimus- ja opetusmetsien sekä luonnonsuojelualueiden hallinnan siirto Siirretään tutkimus- ja opetusmetsät sekä luonnonsuojelualueet Metsähallituksen
8 hallintaan 1.1.2008 alkaen. Samassa yhteydessä luovutaan osasta kiinteistöjä sekä siirretään 35 henkilöä Metsähallituksen palvelukseen. Tutkimusmetsien siirron talousvaikutukset ovat yhteensä noin 1.4 milj. euroa, josta palkkamenojen osuus on 1,2 milj. euroa (35 htv). Muina säästöinä saadaan 0.2 milj. euroa. Liitteen 1 taulukosta ilmenevät tarkemmin henkilöstövähennykset toimintayksiköittäin. Ehdotetuilla ja aikaisemmin päätetyillä toimilla saavutettavat hyödyt Taloudelliset hyödyt vuoteen 2012 mennessä: 1) arviolta noin 6,5 milj. euroa 2)154 henkilötyövuotta. Toiminnalliset hyödyt: 1) Mahdollisuus toteuttaa Metlan strategiaa paranee 2) Työnjako Metlan eri yksiköiden välillä selkeytyy 3) Tutkijoiden kriittinen massa kasvaa jäljelle jäävissä pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yksiköissä 4) Kyetään parantamaan osaamisrakennetta strategian mukaiseksi 5) Metlan toimintojen alueellisuus vahvistuu 6) Hallinto- ja tutkimuksen tukipalveluiden tuottaminen sekä johtaminen tehostuu 7) Kyetään keskittämään resursseja nykyistä paremmin ydintoimintoihin 8) Kevennetään kustannusrakennetta ja saavutetaan parempi taloudellinen joustavuus 9) Toimisto- ja laboratoriotilojen käyttö tehostuu 10) Laite- ja tutkimusvälineiden investoinnit tulevat paremmin turvatuiksi 11) Omien kiinteistöjen peruskorjausinvestoinnit pienenevät 12) Edistää henkilöstön ikärakenteen tervehdyttämistä 11) Saavutetaan pitkällä aikavälillä (5-10 v) taloudellisesti ja toiminnallisesti nykyistä vakaampi tilanne Päätösehdotukset Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että johtokunnan päätöksellä perustetaan 1.1.2010 alkaen neljä hallinnollista alueyksikköä: Etelä-Suomi hallinnollisena keskuksena Vantaa, Itä-Suomi hallinnollisena keskuksena Joensuu, Länsi-Suomi hallinnollisena keskuksena Parkano ja Pohjois- Suomi hallinnollisena keskuksena Rovaniemi. Uusille alueyksiköille määritellään kullekin oma osaamisprofiilinsa, laaditaan henkilöstösuunnitelma sekä määritellään selkeät tehtäväkokonaisuudet Metlan strategian pohjalta. Alueyksiköiden perustamisen yhteydessä nykyisistä Kannuksen, Kolarin ja Punkaharjun toimintayksiköistä keskitetään Metlan strategian toteuttamisen ja tehtävien kannalta tärkeät toiminnot jäljelle jääviin yksiköihin. Samalla Metla luopuu edellä mainituilla paikkakunnilla sekä Solbölessä olevista kiinteistöistään. Uudistuksen yhteydessä Kolarin, Kannuksen ja Punkaharjun yksiköissä työskenteleville tarjotaan tehtäviä Metlan muissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yksiköissä. Ne, jotka eivät siirry muihin Metlan yksiköihin uudelleen sijoitetaan valtion ohjeistuksen mukaisesti. Alueyksikköuudistuksen yhteydessä Metla uudelleen sijoittaa valtionhallinnon ohjeistuksen mukaisesti yhteensä noin 50 henkilöä.
9 Etelä-Suomen alueyksikkö muodostuu nykyisestä Vantaan toimintayksiköstä, Itä-Suomen alueyksikkö Joensuun ja Suonenjoen toimintayksiköistä, Pohjois-Suomen alueyksikö Rovaniemen ja Muhoksen sekä Länsi-Suomen alueyksikkö Parkanon toimintayksiköstä. Alueyksiköuudistuksen yhteydessä turvataan tutkimuksen tarvitsema infrastrukstuuri esim. tarvittavat erikoiskasvihuoneet tai laboratoriotilat joko rakentamalla ne uudelleen jäljelle jäävien yksiköiden yhteyteen tai vuokraamalla ne muilta toimijoilta esim. yliopistoilta. Osa vuosina 2008-2011 aikana pääkaupunkiseudulla vapautuvista ja uudelleen täytettäväksi tulevista toimista pyritään siirtämään maakunnallisiin yksiköihin ottaen huomioon Metlan strategiset linjaukset ja yksiköiden osaamisprofiilit. Näin pyritään kasvattamaan maakunnallisten yksiköiden tutkijoiden kriittistä massaa. Metla arvioi ja uudelleen organisoi kirjasto- ja tietopalvelut ja graafiset palvelut sekä selvittää näiden palveluiden ulkoistamismahdollisuudet. Uudelleen organisoidaan alueyksiköiden laboratoriotoiminnot osaamisprofiilien mukaisiksi, yhdistetään Vantaan Jokiniemessä tiedelaboratorioiden ja keskuslaboratorion toiminnot sekä hyödynnetään hallinnonalan laboratorioyhteistyötä. Arvioidaan ja tarvittaessa uudelleen organisoidaan keskusyksikön toiminnot myös palvelukeskuksia hyödyntäen.