Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Lauri Penttinen
Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön lämmitysjärjestelmä Energiatehokkuus lämmityksessä Lämmin käyttövesi käsitellään veden koulutuksen yhteydessä Kulutusseuranta ja normitus Kotitehtävä: kulutuslukemat ja kiinteistökierros 2 Lauri Penttinen
Lämmitystavat Suora ( kuiva ) sähkölämmitys Vesikiertoiset lämmitysmuodot 3 Vesikiertoinen sähkölämmitys Polttoainelämmitys: öljy, öljy/puu, pelletti, hake Kaukolämpö Maalämpö Ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu Usean lämmitysmuodon hybridilämmitykset Täydentävät lämmitysmuodot Ilmalämpöpumppu Varaava takka (avotakka ei juuri lämmitä!) Pellettitakka Aurinkokeräimet
Lämmönjakojärjestelmät Suora sähkölämmitys - lämmönjako vastuksilla Sähköpatterit Lattiakaapelit Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastus (jos koneellinen tulo-poisto) Uudemmat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto 60-70 / 40 C Ilmastointi 60 / 40 C Lattialämmitys 35 / 28 C Vanhat rakennukset, vesikiertoinen Patteriverkosto 70-80 / 60 C Monissa kerrostalokohteissa yhdistelty -vesikiertoinen lämmitys + sähköinen lattia- ja IV-lämmitys 4
Lämmitystapojen vertailulaskuri www.kesto.fi/lammityslaskuri Kaikille avoin ja ilmainen laskuri lämmitystapojen kustannusten vertailuun Myös tietoa lämmitystavoista ja niiden yhdistelmistä hinnat, ominaisuudet, toiminta jne. Tilaaja Motiva, tekijä Keski-Suomen Energiatoimisto, yhteistyössä JAMK Valmistui syksyllä 2013, tietoja päivitetään neljännesvuosittain Ensisijainen kohderyhmä uusien pientalojen rakentajat ja vanhojen remontoijat Voidaan periaatteessa käyttää myös muunkin kokoisille ja tyyppisille rakennuksille 5
6 Lämmitystapojen vertailua
Aurinko lisälämmön lähteenä 7 Kuva: Timo Jodat
Auringon säteily kuukausittain (30 kallistettu kattotaso) 8
Aurinko lisälämmön lähteenä Aurinkoenergian potentiaalisin käyttökohde on kesäaikainen käyttöveden lämmitys valtaosa energiasta saadaan keväällä ja kesällä Järjestelmään tarvitaan (yleensä) varaaja, joka keräinten ohella suurempi yksittäinen investointi Korkeissa kerrostaloissa tarvitaan myös pitkiä linjavetoja alakerran lämmönjakohuoneeseen Kannattavuus parasta sähkö- ja öljylämmitteisissä kiinteistöissä 9
Rakennusten lämmitys Suomessa (Asuin- ja palvelurakennukset) 10 Wilhelms 20.10.2016
Kaukolämmön tuotanto ja jakelu Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Lämpö jaetaan kuumana vetenä suljetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Kaukolämpöveden lämpötila vaihtelee sään mukaan 65 115 ºC välillä, alimmillaan se on kesällä jolloin lämpöä tarvitaan vain käyttöveden lämmitykseen. Asiakkailta tuotantolaitoksiin palaavan veden lämpötila vaihtelee 40 60 ºC välillä. 11
Kaukolämpö -Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP) Yhteistuotannossa lämpö ja sähkö tuotetaan samassa prosessissa samalla laitoksella lämpö saadaan sähkön tuotannon sivutuotteena Suomessa noin 70-75 % kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa 12 Esimerkki: Jyväskylän Energia, Keljonlahden voimala
Yhteistuotanto säästää polttoaineita Yhteistuotanto on energiatehokasta - säästää polttoaineita noin kolmanneksen erillistuotantoon verrattuna (erillistuotanto = lämpöä ja sähköä tuotetaan erillisissä laitoksissa) Energiateollisuus 2015
Kaukolämmön polttoaineet Jyväskylässä (Jyväskylän Energia 2015) 14 Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportti 2015
Kaukolämmön hinta (perusmaksu + energiamaksu /MWh, sis. verot) Energiiateollisuus 2015
Mistä lämpölasku muodostuu? Esimerkki kaukolämpökustannuksista: Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 675 /kk 675 /kk x 12 kk = 8 100 Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 51 /MWh 51 /MWh x 511 MWh = 26 061 Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) = 34 161 Kaukolämmön kokonaishinnaksi (sis. energia- ja perusmaksun) tulee 67 /MWh. Kiinteän perusmaksun osuus on noin 24 prosenttia kaukolämpökustannuksista. Perusmaksu määräytyy kaukolämpöyrityksen kanssa sovitun tilausvesivirran tai tilaustehon mukaan, tai mitatun tehon mukaan. Lähde: Kiinteistöliitto (2013) 16
Kaukolämpölaitteisto 17 Kuva: Jyväskylän Energia
Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä Rakenteet Ulkoseinät ovet, ikkunat ylä- ja alapohja... Eristävyys ja tiiveys Talotekniikka ym. tekniset järjestelmät IV (ja LTO) lämmitys, vesi, automaatio sähkö Häviöt ja kulutus Havainnot Asuminen ja käyttö Käyttötottumukset tietoisuus, ikärakenne, asenteet Valistus&tiedotus Ylläpito Huollot, säädöt, ennakointi, säännöllisyys, kulutusseuranta 18 (Lähde: TkT Jari Virta, Kiinteistöliitto)
Mihin lämpö karkaa? Lämpöenergiatase, tyypillinen kerrostalokanta Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto
Mihin lämpö karkaa? Lämpöenergiatase, tyypillinen rivitalokanta Kuva: Taloyhtiön energiakirja, Kiinteistöliitto 20
Suuremmissa korjauksissa mahdollisuuksia 21 Lauri Penttinen
Miten säästää lämmityksessä? Käyttäytyminen, ylläpito ja huolto Asukkaiden tiedottaminen ja havainnointi Oikeat sisälämpötilat (asukkaat ja huolto) Ilmanvaihdon ja tuuletuksen oikea käyttö (asukkaat ja huolto) Patteritermostaattien käyttö ja toiminta Ikkunoiden ja parvekeovien tiivisteiden kunnon seuranta ja korjaus Lämmitysverkoston säätökäyrä Patteriverkoston perussäätö Ilmanvaihdon puhdistus, säätäminen Kaukolämmön laitteiden / lämmityskattilan kunnostus tai uusiminen Kaukolämmön tilaustehon tarkistaminen 22 Lauri Penttinen
23 Lauri Penttinen
24 Lauri Penttinen
Sisälämpötiloja 20-22 C terveellinen ja viihtyisä sisälämpötila 15-17 C koneellisen tuloilman sisäänpuhalluslämpötila lämmityskaudella, kesäisin lämmitysvastus pois päältä 22-24 Csuositeltu märkätilojen lattialämmityksen lämpötila (Lämpötila sopiva kun lattia ei tunnu paljaan jalan alla lämpimältä eikä kylmältä) 18-20 C makuuhuoneen sopiva lämpötila 5 C kylmänä toimimaan suunnitellun autotallin lämpötila 15-17 C talon rappukäytävissä ja tuulikaapeissa Sisälämpötiloja kannattaa seurata säännöllisesti mittaamalla tai asukaskyselyjen avulla 25
Oikeat sisälämpötilat Oikea sisälämpötila: 26 parantaa vireyttä ja tyytyväisyyttä vähentää sairauksiin liittyviä oireita parantaa ilman laatua ja pienentää rakennusmateriaalien päästöjä vähentää ilman kuivuuden tuntua Jos huonelämpötila on liian korkea, asukkaat kannattaa totuttaa lämpötilan pudotuksiin vähitellen. Ihminen tottuu 0,5 1,0 asteen pudotukseen viikossa. Lämpöaistimukseen vaikuttaa myös mm. ympäröivien pintojen (seinät, ikkunat, lattia, lämmityspatteri jne. ) pintalämpötilat, ilman liike sekä ilmankosteus. Monesti esim. vetoa yritetään korjata nostamalla huonelämpötilaaparempi ratkaisu on kuitenkin korjata vedon aiheuttaja, esim. ikkuna-tai ovitiivisteet
Kerrostalon lämmitysjärjestelmä (vesikeskuslämmitys) 27 Lauri Penttinen
Sisälämpötila ja patterit Patteritermostaatit ohjaavat lämmitystä - kun huonelämpötila ylittää asetusarvon (esim. 21 C), termostaatti sulkee veden kierron patterissa Mittaa huonelämpötila keskeltä huonetta ja säädä termostaattia Älä peitä termostaattia Älä koske esisäätöarvoihin Vaikka patteri tuntuu kylmältä voi huonelämpötila olla sopiva! Jos vain yläosa lämmin, toimii patteri oikein Jos jatkuvasti alaosa lämmin ja yläosa kylmä (tai loriseva ääni), patteri pitää ilmata 28
Lämmitysverkoston säätökäyrä ja perussäätö Huoneistoissa epätasaiset lämpötilat tai liian korkeat lämpötilat? Lämmitysjärjestelmän säädöillä voi olla jopa kymmenien prosenttien vaikutus kulutukseen Lämmityksen säätökäyrä (lämpökäyrä) ohjaa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa mitatun ulkolämpötilan perusteella Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädöllä (tasapainotus) varmistetaan, että kaikissa huoneistoissa on haluttu lämpötila. Säätökäyrä ja perussäätö täytyy uusia kun on tehty energiatalouteen vaikuttavia korjauksia 29
Lämmitysverkoston säätökäyrä Oikea säätökäyrä on löydetty, kun huonelämpötila pysyy haluttuna ja tasaisena (esim. 21-22 C) kaikissa oloissa Tavoitteena välttyä yli/alilämmöltä, oli ulkolämpötila mikä tahansa Säätökäyrän asettelu tapahtuu yleensä ohjelmallisesti, jolloin käyttäjä määrittää lämmityksen menoveden lämpötilan asetusarvoja eri ulkolämpötiloille. 30 Lauri Penttinen
Lämmityksen säätökäyrä -liian jyrkkä Lähde: Energiateollisuus, Käytä kaukolämpöä oikein -esite http://www.energia.fi/sites/default/files/kayta_kaukolampoa_oikein_0.pdf 31 Lauri Penttinen
Lämmityksen säätökäyrä -liian loiva 32 Lauri Penttinen
Lämmityksen säätökäyrä -liian lämmintä koko ajan 33 Lauri Penttinen
Onko talo tasapainossa? Lämmitysverkoston perussäätö 34 Lauri Penttinen
35 Lauri Penttinen
Lämmitysverkoston perussäätö Patteriverkoston perussäädössä pattereiden ja pystylinjojen virtaamat säädetään oikeaan arvoon Perussäädön myötä patterit lämpiävät oikein ja saadaan halutut huoneistojen lämpötilat Yli- ja alilämpötilat tasaantuvat asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy jopa 10-15 % Ylilämpötilojen poistuessa tuuletustarve vähenee ja energiahukka pienenee Samalla varmistetaan lämmityskulujen tasapuolinen jakautuminen kaikkien asukkaiden kesken 36
Ohjeita ja lisätietoa Perussäätö esite www.motiva.fi/files/10718/patteriverkosto_kuntoon_ohjeita_patteriverkoston_perussaadon_ tilaajalle.pdf Perussäädön toteutus http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/patteriverkoston_perussaato/perussaado n_toteutus 37 Lauri Penttinen
38 Lauri Penttinen
Tiiveys ja ilmanvaihto Ilmanvaihto: kuljettaa kosteuden ja epäpuhtaudet ulos ja tuo sisälle raitista ulkoilmaa Ilmastointi: tuloilmaa jäähdytetään tai kostutetaan Jo pelkästään hapentarpeen ja keuhkoissa syntyvän hiilidioksidin poistamiseksi ihmisen keuhkojen kautta kulkee yli 15000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Kun ilma vaihtuu kerran kahdessa tunnissa, voidaan ilmanvaihdon tasoa pitää riittävänä. Koneellisen ilmanvaihdon on oltava aina toiminnassa. Puutteellinen ilmanvaihto saa aikaan asumisviihtyvyyden ja -turvallisuuden laskua ja voi vaurioittaa rakenteita Ilmanvaihto merkittävä energianhukka, jota tarvitaan mutta viisaalla käytöllä voidaan myös säästää 39
Ilmanvaihto ei aina ole kunnossa Monissa kerrostaloissa sisäilman laatutaso on heikko. Tämä näkyy esimerkiksi makuuhuoneiden korkeina hiilidioksidipitoisuuksina yöaikaan. Tämä voi aiheuttaa mm. päänsärkyä ja väsymystä. Ongelmana ovat myös ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet. Ongelmia aiheuttavat monesti väärät ilmanvaihdon käyttöajat ja -tehot ja puutteelliset siirto-ja korvausilmareitit. Huoneistoissa, joissa ei ole koneellista tuloilmaa, on syytä kiinnittää erityistä huomiota riittävän korvausilman saantiin. Lähde: Kiinteistöliitto 2013 40
Tiiveys ja ilmanvaihto, IV-järjestelmien tyypit Painovoimainen ilmanvaihto: 41 Ilma vaihtuu paine-ja lämpötilaerojen mukaan, rakennuksen vaipan läpi ja/tai venttiilien kautta Koneellinen poistoilmanvaihto: Poistettava ilma imetään huoneistoista poistoilmaventtiilien kautta, yleensä katolle asennetulla huippuimurilla (lämpö harakoille) Raitis ilma tulee sisälle korvausilmaventtiileiden ja ulkovaipan vuotokohtien kautta Yleisin Suomen kerros- ja rivitalokannassa Koneellinen tulo-poisto ilmanvaihto: Mahdollistaa lämmön talteenoton (LTO) poistoilmasta ja siirtämisen tuloilmaan Tuloilman jälkilämmityspatteri/vastus (sähkö tai vesikiertoinen) jolla sisäänpuhalluslämpötila nostetaan sopivaksi (15-17 C lämmityskaudella)
Lämpö talteen poistoilmasta Poistoilmasta saadaan talteen tasaisesti noin 19-20 C asteista lämpöä Poistoilmalämpöpumpun lämpökerroin (COP) 3.0-4.0 Eli 1 kwh sähköllä saadaan 3-4 kwh lämpöä (= 3-4 snt/kwh) Lämmitysenergian säästöpotentiaali 30-40 % (huomioitava myös kulutettu sähkö) Ei paranna ilmanvaihtoa tai sisäilmastoa Investointi tyypillisesti 45 000-120 000, taloyhtiön koosta riippuen Kannattavuus riippuu käytettävästä tekniikasta, kokoluokasta, investoinnin kalleudesta ja energianhinnoista (sähkö & lämpö) 42
Vaihtuuko ilma riittävästi? Kaikissa järjestelmissä on syytä huolehtia siitä, että venttiilit ja kanavat ovat puhtaat ja että korvausilmaa saadaan tarpeeksi. Yleensä ilmanvaihto on riittävää näillä edellytyksillä: Ilma tuntuu raikkaalta sisään tullessa Kylpyhuoneen peiliin suihkun aikana tiivistynyt kosteus haihtuu 5-10 minuutissa Sauna kuivuu seuraavaan aamuun mennessä Paperiarkki pysyy poistoventtiiliin imeytyneenä koneellisissa järjestelmissä Toisaalta liian kova ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja sisälämpötilan nostoa! 43
Ilmanvaihto ja tuuletus toimiiko? Selvitetään oman talon IV-järjestelmän tyyppi Huolehditaan koneellisen ilmanvaihdon toiminnasta Poistoilmaventtiilien puhdistus vähintään kerran vuodessa Korvausilmaventtiilien puhdistus vähintään kaksi kertaa vuodessa, suodattimet pestään ja tarvittaessa vaihdetaan Liesituulettimen suodattimen puhdistus 2-3 kuukauden välein Huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet: suodattimet ja puhdista lämmön talteenotto 2-3 kertaa vuodessa Ilmanvaihtokanavat puhdistetaan vähintään 10 v. välein Ilmanvaihto säädetään (huolto/isännöinti) tarvittaessa 44 Lauri Penttinen
Ilmanvaihto ja tuuletus -säästökeinoja Tuuleta nopeasti ja tehokkaasti ristivedolla, älä jätä ikkunoita raolleen - koneellinen IV huolehtii pääosin ilmanvaihdosta Ohjataan ilmanvaihtoa siten että tehostetun IV:n ajat järkevät Tehostettua IV:a ei käytetä kovilla pakkasilla Voi käyttää pienempää nopeutta silloin, kun rakennuksen käyttö on vähäisempää ( kotoa poissa -asento, esim. arkisin klo 9-15) 45
Ilmanvaihto ja tuuletus liikaa lämpöä? Hoida jäähdytys perinteisin keinoin Verhot ja kaihtimet suojaavat auringolta Tuuletus varjon puolelta ja öisin tuo viileää ilmaa sisätiloihin Tehostettu koneellinen ilmanvaihto öisin viilentää tehokkaasti Vähennä rakennuksen sisäisiä lämmönlähteitä Sammuta turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet ja valaistus sekä vältä saunan ja tulisijojen lämmitystä helteillä. 46
Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Energiatehokkaassa asumisessa hyvä ilmanpitävyys (tiiveys) tärkeää Tiiviissä talossa ilmanvaihto toimii hallitusti Hallitsemattomat vuodot lisäävät energiankulutusta ja aiheuttavat vetoa, mikä aiheuttaa sisälämpötilan nostoa ja edelleen lisää kulutusta Jos ilmaa vaihtuu vuotoilmana rakenteiden läpi, saattaa sisätiloihin tulla ilman mukana epäpuhtauksia ja rakenteiden kosteusriskit kasvavat Poisto- ja korvausilmaa ei saa tukkia 47 www.tammertalotekniikka.fi
Rakennuksen tiiveys ja sen parantaminen Eniten ilmavuotoja on yläpohjan ja seinien liitoksissa sekä ovissa ja ikkunoissa. Eristeet kuluvat ja rakenteet muuttava muotoaan, jolloin tiiveys häviää Yläpohjan ja seinien liitosten vuodot ovat yleensä vaikeasti korjattavissa, koska ne ovat piilossa rakenteiden sisällä. Ovien ja ikkunoiden tiivistäminen on sen sijaan helppoa ja voi vähentää lämmityskuluja merkittävästi lähtötilanteesta riippuen. Säästetään energiaa, lisätään asumisviihtyvyyttä sekä vähennetään ikkuna- ja ovirakenteiden kunnossapitotarvetta 48 Lauri Penttinen
Ovet ja ikkunat tiiviiksi Nykyaikaisilla tiivisteillä ja tiivistelistoilla saadaan ovet ja ikkunat erittäin tiiviiksi Mikäli ovea/ikkunaa ei tarvitse aukaista, saadaan sopivalla teipillä/liimapaperilla karmin ja puitteen väli tiiviiksi Korvausilman saanti varmistettava! Esimerkiksi venttiili ulkoseinässä tai ikkunassa, tai koneellinen tuloilma www.korjaustieto.fi/taloyhtiot/kosteus-ja-homevauriot-sisailma-terveydellevaaralliset-aineet/sisailman-laatu/korvausilma-vedottomasti.html Tiivistyksen jälkeen on hyvä suorittaa IV:n tasapainotus ja säätää huoneilmamäärät 49
Ovet ja ikkunat tiiviiksi 50 Motiva, ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen www.youtube.com/watch?v=7g-r4g_7tig
51 Lauri Penttinen
Tiivistyksen tulee harventua ikkunarakenteessa ulospäin 52 www.korjaustieto.fi
Korvausilma tiivisteraoista Korvausilma voidaan ohjata hallitusti ikkunan tiivisterakojen kautta huonetilaan Tämän tulisi olla aina väliaikainen ratkaisu, korvausilma tulisi ohjata pysyvästi ulkoseinässä tai ikkunassa olevan säleikön, tuloilmakanavan tai niin kutsutun tuloilmaikkunan kautta 53 www.korjaustieto.fi
vedon tunnetta edelleen vähemmäksi Ikkunat kylmin kohta rakenteessa aiheuttaa ilman liikkumista huoneessa Ikkunoiden edessä paksut verhot ja ovien edessä verhot/täkit/matot vähentävät vedon tuntua Tavalliset valkoiset sälekaihtimet toimivat kuin ylimääräinen lasi ja vähentävät lämmönhukkaa: Talvella kaihtimet kiinni yöllä ja auki päivällä jotta auringon valo ja lämpö pääsevät sisään 54 Lauri Penttinen
Ikkunat huurussa? Ulkolasi jäätyy tai kostuu Liian tiivis ulkopuite: ulkopuitteen ylä-ja alaosan tiivisteestä leikataan muutaman sentin pätkä pois -ilma pääsee kiertämään lasien välissä Sisäpuolinen lasi kostuu Yleensä ilmanvaihto riittämätön: poistoilmaventtiilit suljettu, hormit tukossa tai korvausilmaa ei riittävästi Sisälasin ulkopinta/välilasi kostuu Sisälasin kiinnityksen kitti kulunut pois / tiiviste vuotaa, ja välitilaan pääsee kosteutta: korjataan kitti tai tiiviste 55
Esimerkkejä energiaekspertin toimista, lämmitys Toimenpiteistä sovitaan taloyhtiön kanssa Tiedotus: Energiatehokkaan lämmityksen käytön ohjeet, tiedotus havaituista ongelmista Ohjeet ilmoitustaululla ja asuntoihin Tiedottaminen asukaskokouksissa Havainnointi ja mittaus: sisälämpötilat, ilmanvaihto, ilmavuodot (vetoisuus) Sisälämpötilat: käytävät, yleiset tilat ja huoneistot Ikkuna/ovitiivisteiden kunto, ilmavuodot / vetoisuus, patteritermostaattien toiminta, IV-venttiilien puhtaus ja säädöt Ekspertin ja hallituksen toimesta, tai kannustamalla asukkaita havainnointiin Ilmoitukset havaituista puutteista huollolle 56
57 Lauri Penttinen
Lämmönkulutuksen seuranta Lämmönkulutuksen mittaus ja seuranta Kaukolämpötaloissa kulutuslukemat ja raportin saa energiayhtiöltä tai isännöitsijältä Öljy-ja puulämmitteisissä käytetyn polttoaineen mukaan kertaa lämmityksen hyötysuhde (yleensä 75-85 %) Sähkölämmitteisissä sähkön kokonaiskulutuksesta vähennettävä kiinteistösähkö ja käyttäjien laitesähkö Lämmön kulutukselle tehtävä normitus (sääkorjaus) jotta vertailukelpoinen vuodesta/kuukaudesta toiseen Onko taloon jo tehty energiatodistus tai energiakatselmus? 58
Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä ja paikkakunnasta riippumattoman kulutuslukeman korjataan normaaliin säävuoteen korjataan vertailupaikkakunnalle Mahdollistaa vertailun: Rakennuksen lämmitysenergiankulutus eri kuukausina ja vuosina Eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutus 59 Lauri Penttinen
Lämmitystarvekorjaus 1/2 Lämmitystarpeen sääkorjaus tehdään normaalivuoden (1981-2010) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla Q lämmin käyttövesi = vuoden veden kokonaiskulutus m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3
Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut Lämmitystarveluku (aiemmin käytetty termi: astepäiväluku)saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä-ja ulkolämpötilojen erotus. Lämmitystarveluvun yksikkö on Cvrk. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 C sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien 1981 2010 keskimääräistä lämmitystarvelukua 61
Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) 371 560 kwh vuonna 2015 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = 71 456 kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4832 ja toteutunut vuoden 2015 lämmitystarveluku 3975 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4832 / 3975 * (371 560 kwh -71 456 kwh) + 71 456 kwh = 436 262kWh Vuoden 2015 sää oli siis normaalivuotta selvästi lämpimämpi joten lämmitysenergian kulutusta korjattiin ylöspäin Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille -esim. kertoimet Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96 62
Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys 63
= Taloyhtiö (2013 koulutus) = JVA (2012 koulutus) = JYY (2012 koulutus) Kuinka paljon meillä kuluu? -Lämmitys
Tietolähteitä JVA:n eksperttikoulutusten materiaali www.kesto.fi/jva Motivan energiaeksperttiaineistot www.motiva.fi/energiaekspertti Motivan energiaeksperttitiedotteet ja vuosikalenteri www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/taloyhtiot/energiaeksperttitoiminta/e nergiaekspertin_tukimateriaalit Kodin energiasta www.motiva.fi/koti_ja_asuminen ja www.kesto.fi/koti 65 Lauri Penttinen