YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 16/2012 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta unionissa (geenivara-asetus) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 23 päivänä marraskuuta 2012 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta unionissa (geenivara-asetus) (U 68/2012 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että ympäristövaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa on ollut kuultavana - hallitussihteeri Tuuli Lovén, ympäristöministeriö. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Asetusehdotuksen tavoitteena on panna täytäntöön biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä Nagoyan pöytäkirja geenivarojen saannista ja saatavuudesta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisesta ja tasapuolisesta jaosta (jäljempänä Nagoyan pöytäkirja) Euroopan unionissa ja mahdollistaa se, että unioni hyväksyy Nagoyan pöytäkirjan. Nagoyan pöytäkirja on uusi kansainvälinen sopimus, joka hyväksyttiin biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (SopS 78/1994, jäljempänä biodiversiteettisopimus tai sopimus) 10. osapuolikokouksen yhteydessä 29.10.2010. Euroopan unioni, Suomi ja useat muut unionin jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Nagoyan pöytäkirjan 23.6.2011. Biodiversiteettisopimuksen kolme päämäärää ovat biologisen monimuotoisuuden suojelu, sen osien kestävä käyttö sekä geenivarojen saatavuus ja hyötyjen jako. Sopimuksen 15 artikla sisältää yleisluonteiset geenivaroja koskevat määräykset. Sopimus tunnustaa valtioiden täysivaltaiset oikeudet niiden lainkäyttövallan piirissä oleviin geenivaroihin sekä niiden saatavuudesta päättämiseen. Sopimus kuitenkin velvoittaa osapuolia helpottamaan geenivarojensa saa- U 68/2012 vp Versio 2.0
tavuutta sekä jakamaan niiden käytöstä syntyneitä hyötyjä tasapuolisesti toimittaja- ja käyttäjäosapuolen välillä. Sopimuksessa käsitellään myös saatavuutta ja etujen jakamista, joka liittyy sellaisiin alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tietoihin, innovaatioihin ja käytäntöihin, joilla on merkitystä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta. Nagoyan pöytäkirjan tarkoituksena on toteuttaa biodiversiteettisopimuksen tavoitetta geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta täsmentämällä merkittävästi sopimuksen 15 artiklan yleistä geenivarakehystä kattaen yksityiskohtaisesti geenivarojen hyödyntämistä koskevat eri vaiheet saatavuudesta hyötyjen jakoon. Pöytäkirjan täsmälliset määräykset ovat oikeudellisesti sitovia, joten osapuolilta odotetaan lainsäädännöllisiä toimenpiteitä niiden täytäntöönpanemiseksi. Pöytäkirjan odotetaan tulevan voimaan vuonna 2014. Voimaantultuaan pöytäkirjan arvioidaan edistävän luonnon monimuotoisuuden suojelua erityisesti valtioissa, jotka antavat käyttöön suvereniteettinsa piiriin kuuluvia geenivaroja. Pöytäkirjan historiallisen taustan näkökulmasta hyötyjen jaossa voidaan katsoa olevan kyse teollisuusmaiden kädenojennuksesta kehitysmaille siirtomaavallan aikana viedyistä luonnonrikkauksista. Nagoyan pöytäkirjan keskeinen sisältö täytäntöönpanon kannalta voidaan jakaa kahteen pilariin; geenivarojen saatavuutta koskeviin toimenpiteisiin sekä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että geenivarojen käyttäjät noudattavat määräyksiä. Saatavuuspilari jättää osapuolen harkittavaksi tarpeen säännellä valtion lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella geenivarojen saatavuudesta sekä siihen liittyvästä ennakkosuostumuksesta ja hyötyjen jaosta. Mikäli osapuoli harkitsee tarpeelliseksi antaa saatavuuteen liittyviä säännöksiä, on osapuolen tällöin pantava täytäntöön pöytäkirjan hyvin yksityiskohtaiset määräykset koskien geenivarojen kansainvälistä saatavuutta. Saatavuuspilari edellyttää myös, että osapuoli ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen mahdollisuudet osallistua prosessiin ja antaa suostumuksensa silloin, kun on kyse heidän hallussaan olevista geenivaroista tai niihin liittyvästä perinteisestä tietämyksestä. Määräysten noudattamista koskeva pilari puolestaan velvoittaa kaikkia pöytäkirjan osapuolia varmistamaan, että niiden lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella toimivat geenivarojen käyttäjät käyttävät ainoastaan laillisesti hankittuja geenivaroja ja niihin liittyvää perinteistä tietämystä. Varmistustoimenpiteisiin kuuluu muun muassa käytön valvontaa, tarkistuksia ja tiedonvälitystä koskevia määräyksiä. Verrattuna saatavuuspilarin yksityiskohtaisiin määräyksiin, määräysten noudattamista koskevan pilarin määräykset ovat luonteeltaan väljiä jättäen osapuolille harkintavaltaa täytäntöönpanon toteutuksessa. Nagoyan pöytäkirjan keskeistä sisältöä on selostettu tarkemmin U-kirjelmässä U 61/2010 vp. Komission asetusehdotuksella on tarkoitus panna täytäntöön unionin tasolla Nagoyan pöytäkirjan määräykset, jotka koskevat toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että käyttäjät noudattavat pöytäkirjan määräyksiä. Sääntelytavaksi on valittu asetus, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman yhdenmukainen sääntely unionissa ja välttää jäsenvaltioiden säännösten pirstaleisuudesta johtuvat sisämarkkinoihin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset. Unionissa on erilaisia toimijoita, jotka käyttävät geenivaroja ja niihin liittyvää perinteistä tietämystä tutkimus- ja kehitystarkoituksiin. Akateemiset tutkijat ja kokoelmat ovat yleensä arvoketjun alkupäässä ollen suoraan tekemisissä geenivaroja tarjoavien valtioiden lainsäädännön ja viranomaisten kanssa. Nämä toimittavat edelleen näytteitä ja tutkimustuloksia seuraaville käyttäjille, joita ovat esimerkiksi kosmetiikkateollisuus, lääketeollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus, kasvinviljely, eläintenkasvatus, biologinen torjunta, teollinen bioteknologia ja puutarhanviljely. Arvoketjun loppupäässä olevat toimijat ovat pitkälti riippuvaisia arvoketjun alkupään toimijoilta saatavasta materiaalista. Koska geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta ei ole tähän mennessä ollut sääntöjä tai ne ovat olleet hyvin monimutkaisia, geenivaroja toimittavat valtiot ovat toistuvasti syyttäneet 2
eurooppalaisia toimijoita biopiratismista. Komission valmistelemalla asetusehdotuksella pyritään edistämään eri toimijoiden välistä yhteistyötä luomalla yhtenäinen perusta EU-tason käyttäjien velvoitteille. Ehdotuksen tavoitteena on minimoida laittomasti hankittujen geenivarojen ja niihin liittyvän perinteisen tiedon käyttämistä unionissa, sekä tukea käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakamista toimittajan ja käyttäjän välillä. Saatavuuspilarin osalta komissio katsoo, että tällä hetkellä ei ole tarvetta yhdenmukaistettuihin toimenpiteisiin EU-tasolla. Näin ollen jäsenvaltioille jäisi harkintavalta sen suhteen, panevatko ne täytäntöön saatavuuspilarin määräykset ennakkosuostumusta ja hyötyjen jakoa koskevine määräyksineen. Tähän mennessä vain kaksi unionin jäsenvaltiota on valmistellut lainsäädäntöä koskien saatavuuspilarin määräyksiä. Komission ehdotuksessa todetaan, että muut jäsenvaltiot ovat päättäneet, että niiden geenivarat ovat vapaasti saatavilla. Suomessa on kuitenkin edelleen tarpeen selvittää saatavuuspuolen sääntelytarvetta muun muassa ennakkosuostumuksen, hyötyjen jakamisen ja alkuperäiskansojen geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen osalta. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää komission ehdottamaa oikeusperustaa (SEUT 192 artiklan 1 kohta, ympäristö) asianmukaisena. Valtioneuvosto kannattaa asetusehdotuksen tavoitetta luoda Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanolle selkeät ja vakaat puitteet. Valtioneuvosto suhtautuu myös myönteisesti asetusehdotuksen tavoitteeseen estää laittomasti hankittujen geenivarojen tai geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen käyttö unionissa ja tukea niiden hyötyjen jakamista koskevien sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa, jotka on esitetty toimittajien ja käyttäjien välillä keskinäisesti sovituissa ehdoissa. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat neuvoston 20.12.2010 ja 23.6.2011 hyväksymissä päätelmissä poliittisesti sitoutuneet liittymään Nagoyan pöytäkirjaan. Myös tätä taustaa vasten valtioneuvosto pitää komission asetusta tarkoituksenmukaisena säädöksenä pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi unionin toimivaltaan kuuluvien määräysten osalta. Nagoyan pöytäkirja on niin sanottu sekasopimus. Valtioneuvosto kannattaa sitä, että ehdotuksella pantaisiin täytäntöön vain Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamista koskeva pilari ja että jäsenvaltioille jätetään harkintavalta sen osalta, panevatko ne täytäntöön pöytäkirjan saatavuuspilarin määräykset. Jäsenvaltion tasolla on tarkoituksenmukaista säädellä erityisesti ennakkosuostumukseen, alkuperäiskansojen perinnetietoon ja hyötyjen jakoon liittyvistä asioista. Jäsenvaltion näitä koskevien päätösten ei tulisi valtioneuvoston mukaan olla edellytys sille, että unioni ratifioi Nagoyan pöytäkirjan. Näin ollen valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Ehdotukseen sisältyy säännös, jolla perustettaisiin geenivarojen saatavuutta ja geenivaroihin liittyvää perinteistä tietämystä koskeva unionin foorumi (13 art.), jonka tarkoituksena on edistää saatavuutta koskevien edellytysten yhdenmukaistamista unionissa muun muassa tarjoamalla ei-sitovia neuvoja. Valtioneuvosto pitää tietojen vaihtoa saatavuuteen liittyvistä asioista mahdollisena ja pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa varmistetaan, että foorumin ehdotettu luonne keskustelevana ja ei-sitovana elimenä säilyy. Ehdotuksiin sisältyy kuitenkin sellaisia kokonaisuuksia, jotka vaativat tarkempaa selvittämistä niiden suhteesta niin kansalliseen lainsäädäntöön kuin yleiseen eurooppaoikeudelliseen sääntelyynkin. Huomiota tulee kiinnittää muun muassa 4 artiklassa lueteltuihin käyttäjien velvoitteisiin ja 5 artiklan 3 kohdassa unionin rekisteriin sisällytettäviin kansallisille kokoelmille asettaviin kriteereihin sekä 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden vaikutuksiin tuotteen myyntilupamenettelyn tai kaupallistamisen yhteydessä. Artiklaan 4 liittyen neuvotteluissa tulisi pyrkiä varmistamaan, ettei uudella sääntelyllä heikennetä tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoiminnan yleisiä edellytyksiä eikä vaaranneta tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyö- 3
dyntämisen mahdollisuuksia. Lisäksi 4 ja 7 artiklaa tulee tarkastella niihin liitettävien seuraamusvelvoitteiden (11 artikla) valossa, koska tekojen, joihin liitetään seuraamus, tulee laillisuusperiaatteen vuoksi olla täsmällisesti määriteltyjä. Asetuksen 5, 7, 8 ja 9 artiklat sisältävät asiallisesti samansisältöiset säännökset täytäntöönpanovallan siirrosta komissiolle. Jatkovalmistelussa tulisi kiinnittää huomiota täytäntöönpanovallan siirtämisen laajuuteen ja täsmällisyyteen. Kannanmuodostus yksittäisiin ehdotuksiin on vielä kesken. Neuvotteluissa on tärkeä pyrkiä selventämään tiettyjä ehdotuksen määräyksiä sekä käydä yleisesti keskustelua EU:n sääntelyn laajuudesta. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Asetusehdotuksen tavoitteena on panna täytäntöön geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskeva YK:n biodiversiteettisopimuksen Nagoyan pöytäkirja. Suomi on allekirjoittanut pöytäkirjan 23.6.2011. Valiokunta kannattaa valtioneuvoston tavoin asetusehdotuksen tavoitetta luoda Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanolle selkeät puitteet. Tärkeää on myös tukea geenivaroista saatavien hyötyjen jakamista koskevien sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa ja estää laitonta toimintaa. Pöytäkirjalla on erityisen suuri merkitys kehitysmaiden kannalta, sillä globaalisti tarkasteltuna biologinen monimuotoisuus ja kiinnostava geenivaranto on runsaimmillaan pääasiassa trooppisella vyöhykkeellä ja siten kehitysmaissa. Toisaalta myös Suomessa on erityisesti kylmänkestävää lajistoa, jonka geenivaranto saattaa tulevaisuudessa olla kiinnostuksen kohteena. Suomessa on katsottu edelleen olevan tarvetta selvittää geenivarojen saatavuutta koskevaa sääntelytarvetta muun muassa ennakkosuostumuksen, hyötyjen jakamisen ja alkuperäiskansojen geenivaroihin liittyvän perinteisen tietämyksen osalta. Taloudelliset vaikutukset arvioidaan tässä vaiheessa Suomen kannalta vähäisiksi. Valiokunta tukee valtioneuvoston alustavia kantoja yhtyen myös näkemykseen siitä, ettei geenivaroja koskevalla täysin uudenlaisella sääntelyllä tule heikentää tutkimus-, kehitys- tai innovaatiotoiminnan yleisiä edellytyksiä eikä vaarantaa tutkimus- ja kehitystyön tulosten hyödyntämisen mahdollisuuksia. Täytäntöönpano tulisi myös toteuttaa siten, että vältytään tarpeettomalta hallinnolliselta kuormalta. Lausunto Lausuntonaan ympäristövaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. 4
Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2012 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. jäs. Martti Korhonen /vas Jouni Backman /sd Tarja Filatov /sd Timo Heinonen /kok Pauli Kiuru /kok Jukka Kärnä /sd Jari Lindström /ps Eeva-Maria Maijala /kesk Tapani Mäkinen /kok Martti Mölsä /ps Sari Palm /kd Mirja Vehkaperä /kesk Juha Väätäinen /ps. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marja Ekroos. 5