Sisältö Kalevansuo, Loppi Lettosuo, Tammela! ""# $ %&!!
Kaamanen: EC + chamber # Lompolojänkkä: EC + chamber Sodankylä: EC + chamber (212 ) Tervalamminsuo: EC + chamber (212 ) Alkkia: EC + chamber Jokioinen: EC + chamber Kalevansuo: EC + chamber Lettosuo: EC + chamber! "
Lompolojänkkä, Pallas
!"#!! flux (g m -2 d -1 ) 5-5 -1-15.3-2.25.2.15.1.5 Â $% & Á $% & CO 2 flux (g m -2 d -1 ). 25 26 27 28 29 21 Years Annual balances 25 26 27 28 29 21 gcm -2 yr -1 ÅÂ Å ÃÁ ÃÄ 15 ± 2.1 ÁÂ Á ÃÁ ÃÄ -39 ± 39 Kuva: Mika Aurela
Metaanipäästö vs. pitoisuus turpeessa - Lompolojänkkä, Pallas flux (g m -2 d -1 ) flux (g m -2 d -1 ).4.3.2.1. 1 2 3 4 5 concentration in the peat (ppm).4.3.2.1 b[]=7.66e-4 b[1]=1.81e-4 r ²=.86 b[]=-.619 b[1]=4.346e-5 r ²=.86. 2 4 6 8 1 concentration in the peat (ppm) flux (g m -2 d -1 ) flux (g m -2 d -1 ).4.3.2.1. 1 2 3 4 5 6 7.4.3.2.1 b[]=-.41 b[1]=4.98e-5 r ²=.66 27 28 b[]=-.61 b[1]=5.93e-5 r ²=.56 concentration in the peat (ppm) 29 21. 1 2 3 4 5 6 7 concentration in the peat (ppm)
Veden mukana kulkeutuva hiili g C m -2 yr -1 NEE -39 15 Sadevesi -2 ------------------------- Summa -26 Valumavesi: Tuleva valunta -56-25 Lähtevä valunta 59 23
Pitkäaikainen hiilenkertymä ja laajuuskasvu - Lompolojänkkä, Pallas LORCA: Syvemmät kerrokset: 9-12 g m -2 v -1, Pinnemmat kerrokset: 13-15,8 g m -2 v -1 (Niemelä, 212) Kuvat: Eerika Niemelä
Suon pinta-alan kehitys näytepisteistä mallinnettuna Kuvat: Eerika Niemelä
Lompolojänkkä KHK-säteilypakote suon synnystä nykypäivään Taseiden keskiarvo g(co 2 / m -2 yr -1 ): CO 2-133 21.5 1 2 3 (tummansininen käyrä) 4 Kuva: Eerika Niemelä
Lompolojänkän säteilypakote:
Kalevansuo (Loppi) niukkaravinteinen metsäojitettu turvemaa - CO 2 -taseen mittauksia 4.5 vuotta ECmenetelmällä -3 min havainnot osoittavat vuodenaikais-ja vuorokausivaihte lun mg CO 2 m -2 s -1 1..5. -.5 CO 2 -päästö -1. CO 2 -nielu -1.5 Sep Mar Sep Mar Sep Mar Sep Mar Sep Mar 25 26 27 28
1 25 2 1 Kalevansuo, Loppi -1-2 -87 gco 2 m -2 yr -1-1 -2 - - - Kesän kuivuus - Myöhäinen kevät - Lämmin syksy - -! Maaperä nielu ~ 6 g C m -2 yr -1 g CO 2 m -2 day -1 1-1 -2 1-1 -2 26 27-584 -1 2 1-1 -2 2 1-1 -2 Air T (deg C) 1 28 3 2 1 "#$ %%& % &' -1-1 -2-99 -2 Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec Jan
Fotosynteesiä talvellakin, kunhan ilman lämpötila > -3 o C Kuvan aineisto joulu-maaliskuulta Lohila et al. 211 BG
Lettosuo, Tammela - runsasravinteinen metsäojitettu suo 1.5 1. mg CO2 m-2 s-1.5. -.5-1. -1.5 Oct Feb Jun Oct Feb Jun Oct 21 211
Lettosuo - laskelmien mukaan Lettosuo toimi 1. mittausvuonna CO 2 :n lähteenä, toisena nieluna -Puusto sitoo arviolta 13 g CO 2 m -2 yr -1, joten turve on nettolähde luokkaa n. 11-16 g CO 2 m -2 yr = ~3-43 g C m -2 yr -1 (vrt 23 g CO 2 CMON, rehevä; 16 g C m -2 yr -1 kaikki, Simola et al.) g CO2 m-2 d-1 g CO2 m-2 d-1 3 29-21 2 1-1 -2 +27 g CO 2 m -2 yr -1-3 21-211 2 1-1 -2-18 g CO 2 m -2 yr -1-3 Oct Nov Dec Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct
Priming-ilmiön testausta laboratoriossa -turvenäytteisiin lisättiin glukoosia -mitattiin hengitystä ja delta13c-arvoa -Näistä saatiin laskettua, mikä osuus hengityksestä peräisin glukoosista, mikä turpeesta -Nutrientrich=Lettosuo -Nutrient-poor = Kalevansuo -Molemmissa paikoissa havaittiin negatiivista primingiä!! -Perushengitys suurempaa Lettosuolla (ravinteikas) Data+kuva: Maiju Linkosalmi
Ojitetut turvemaat hot spotteja? 16 14 12 1 8 6 4 2-2 -4-6 -8-1 -12 Viilentävä vaikutus Lämmittävä vaikutus Netto CO 2 N 2 O 1. Vain kaasumittaukset (eri kaasujen GWP1v) Turvepelto, ohra (Jokioinen) Turvepelto, nurmi (Jokioinen) Metsitetty turvepelto (Alkkia, Karvia) Metsäojitettu, niukkaravinteinen (Kalevansuo, Loppi) Metsäojitettu, ravinteikas (Lettosuo, Tammela) CO2 -ekvivalenttia (g m-2 vuosi -1 )
Ojitetut turvemaat hot spotteja? 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 CO2 -ekvivalenttia (g m-2 vuosi -1 ) -2 Lämmittävä vaikutus Viilentävä vaikutus Netto CO 2 N 2 O -4 Turvepelto, ohra (Jokioinen) Turvepelto, nurmi (Jokioinen) Metsitetty turvepelto (Alkkia, Karvia) Metsäojitettu, niukkaravinteinen (Kalevansuo, Loppi) Metsäojitettu, ravinteikas (Lettosuo, Tammela) 2. Kaasumittausten lisäksi huomioitu vuotuinen primäärituotanto (NPP): mustassa palkissa mukana vuotuinen biomassan korjuu (pellot) / kasvu (metsät)