KIRJALLINEN KYSYMYS 1337/2001 vp Työvoimapoliittisten lausuntojen ajantasaisuus Eduskunnan puhemiehelle Esimerkkihenkilöä, joka lopetti totaalisesti yritystoiminnan vuonna 1992, pidetään työvoimahallinnon atk-ohjelmien mukaan yhä yrittäjänä työnvälitystoimiston antamissa työvoimapoliittisissa lausunnoissa. Yrityksen lopettamisen jälkeen kyseinen henkilö on ollut työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja tukityössä useita eri jaksoja ja menneen kesän aikana lähes kolmen kuukauden ajan työosuuskunnan kautta välitettynä vuokratyövoimana eräässä kemian alan yrityksessä. Kaiken järjen mukaan työhallinnonkin tietorekisterit ja -ohjelmat tulisi päivittää aina ajan tasalle. Kyseisessä esimerkkitapauksessa lähes kymmenen vuotta vanha yrittäjä-nimike aiheuttaa aina viranomaistahoille lisäselvitystarvetta, ylimääräisiä kyselyjä ja etuuksien maksatuksen viivästyksiä, kun henkilö joutuu anomaan työttömyysturvaa tai muita sosiaalisia etuuksia. Vaikka asia tuntuukin kovin pieneltä, se ei tämän henkilön ja monen muun hänen kaltaisensa henkilön osalta sitä ole, sillä pitkittyneen työttömyyden aiheuttama tulojen vähäisyys ajaa henkilön muutenkin jo taloudellisesti ahtaalle. Siksi mitään lisäviivytyksiä perusturvan maksatuksessa ei pitäisi enää kyseisissä tapauksissa työhallinnon osalta järjestää, jos tietokone-ohjelmat ovat helposti korjattavissa. Syyksi ongelmiin Joensuun työvoimatoimistossa on nimenomaan sanottu olevan se, että tietokoneohjelma kirjaa automaattisesti työvoimapoliittiseen lausuntoon kyseisen henkilön viimeisen työnimikkeen yrittäjäksi, vaikka virkailija ei sitä lausuntoon kirjoittaisikaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo välittömästi ryhtyä, että perusteluosassa kuvatun laisissa tapauksissa työvoimapoliittiset lausunnot ovat ajan tasalla myös sen työn osalta, jota henkilö on viimeksi tehnyt? Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2001 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1337/2001 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo välittömästi ryhtyä, että perusteluosassa kuvatun laisissa tapauksissa työvoimapoliittiset lausunnot ovat ajan tasalla myös sen työn osalta, jota henkilö on viimeksi tehnyt? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Edustaja Lahtela kertoo henkilöstä, joka on lopettanut yritystoimintansa kokonaan vuonna 1992 ja jota edelleen pidetään työvoimatoimiston atk-ohjelmien ja työvoimapoliittisten lausuntojen perusteella yrittäjänä. Yritystoiminnan lopettamisen jälkeen henkilö on ollut työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja tukityössä useita eri jaksoja. Edustaja Lahtela katsoo, että työvoimahallinnon tietorekisterien ja -ohjelmien tiedot tulisi päivittää ajan tasalle. Esimerkkitapauksessa lähes kymmenen vuotta vanha yrittäjä-nimike aiheuttaa aina viranomaisille lisäselvitystarvetta, ylimääräisiä kyselyitä ja etuuksien maksatuksen viivästymistä henkilön joutuessa anomaan työttömyysturvaa tai muita sosiaalisia etuuksia. Työttömyysturvalain 5 a :n mukaan päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Päätoimista yritystoimintaa harjoittanutta henkilöä pidetään yrittäjänä siihen ajanjaksoon saakka, jolloin hän on yritystoiminnan todisteellisesti kokonaan lopettanut. Yritystoiminnan päätyttyä henkilö on muiden edellytysten täytyttyä oikeutettu työttömyysturvaan. Työvoimatoimiston tai -toimikunnan tulee antaa työttömyysturvan maksajalle työvoimapoliittinen lausunto siitä, onko työttömyysturvan hakijan työttömyysturvan maksamiselle olemassa työvoimapoliittinen este. Työvoimapoliittinen lausunto perustuu yksinomaan työttömyysturvalaissa tai työmarkkinatuesta annetussa laissa säädettyihin työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin. Henkilön aikaisempi ammatti ei ole työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittinen eikä muukaan edellytys. Päätoimisen yritystoiminnan päätyttyä voidaan henkilölle antaa esteetön työvoimapoliittinen lausunto, eikä aiemmalla yritystoiminnalla ole vaikutusta henkilön työttömyysturvaoikeuteen. Työtöntä työnhakijaa koskevat tiedot toimitetaan työttömyysturvan maksajalle siirtotiedostona, joka sisältää työvoimapoliittisen lausunnon lisäksi muitakin henkilön työttömyyteen liittyviä tietoja. Työvoimatoimiston tiedostoissa on jokaiselle työnhakijalle määritelty ammattinimike. Nimikkeellä tarkoitetaan sitä ammattia, jonka mukaisessa työssä henkilö on viimeksi ennen työnhaun alkamista työskennellyt. Ammattinimike on työnhakujaksokohtainen, eli se säilyy alkuperäisessä muodossaan niin kauan kuin henkilön työnhaku on voimassa. Jos seuraavan työnhakujakson alkaessa katsotaan, että henkilö on toiminut muussa kuin tietojärjestelmään merkityssä ammatissa, voidaan ammattinimike muuttaa yhteistyössä työvoimatoimiston virkailijan kanssa. Nimike voidaan vaihtaa myös kesken työnhakujakson, jos henkilö jakson aikana siirtyy työskentelemään toisessa ammatissa tai valmistuu siihen koulutuksen kautta. Ammattinimike kuuluu siirtotiedostossa toimitettaviin työttömän henkilön 2
Ministerin vastaus KK 1337/2001 vp Esa Lahtela /sd taustatietoihin, joiden tarkoitus ei liity työttömyysturvan myöntämiseen tai maksamiseen, vaan ammattinimikkeiden tilastoimiseen. Ammattinimikkeestä tulee myös erottaa henkilön työnhakuammatti, joksi voidaan kirjata aiemmasta työhistoriasta riippumatta ammatteja, joihin henkilö haluaa hakeutua. Edustaja Lahtelan kysymyksestä ei käy tarkemmin ilmi, millä tavalla kyseinen ammattinimike olisi vaikuttanut henkilön oikeuteen saada työttömyysturvaa. Jos henkilön yritystoiminta on todettu päättyneeksi vuonna 1992, ei yritystoiminnasta tai sen päättymisestä tarvitse tämän jälkeen enää esittää selvitystä. Työvoimatoimiston tietojärjestelmään kirjatulla, työttömyyttä edeltäneellä ammattinimikkeellä ei ole merkitystä tutkittaessa, täyttääkö henkilö myöhemmin työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Näin ollen henkilön ammattinimikkeestä ei pitäisi aiheutua mitään vaikutuksia tai viivytyksiä henkilön työttömyysturvaoikeuden toteamiselle tai työttömyysturvan maksamiselle. Edustaja Lahtelan kysymyksen johdosta työministeriö kuitenkin selvittää Joensuun työvoimatoimistolta, aiheuttaako entisen yrittäjän tilastollinen ammattinimike joitakin tarpeettomia, muista työttömyysturvan hakijoista poikkeavia menettelytapoja toimistossa. Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 2002 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1337/2001 rd: Vilka omedelbara åtgärder ämnar regeringen vidta för att arbetskraftspolitiska utlåtanden i sådana fall som beskrivs i motiveringsdelen skall vara uppdaterade även när det gäller det arbete som personen har utfört senast? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Riksdagsledamot Lahtela berättar om en person som helt och hållet upphört med sin företagsverksamhet år 1992 och som enligt arbetskraftsbyråns ADB-program och arbetskraftspolitiska utlåtanden fortfarande betraktas som företagare. Efter att ha slutat med sin företagsverksamhet har personen varit i arbetskraftspolitisk utbildning och stödarbete under flera olika perioder. Rdl. Lahtela anser att uppgifterna i arbetsförvaltningens dataregister och -program borde uppdateras. Exempelfallets nära tio år gamla benämning "företagare" föranleder för myndigheterna alltid tillläggsutredningsbehov, extra förfrågningar och förseningar i utbetalningen av förmåner för att personen måste ansöka om utkomstskydd för arbetslösa och andra sociala förmåner. Enligt 5 a lagen om utkomstskydd för arbetslösa är företagare i huvudsyssla inte berättigade till arbetslöshetsförmåner. En person som tidigare såsom huvudsyssla har idkat företagsverksamhet anses vara företagare tills han bevisligen helt och hållet har upphört med verksamheten. Sedan företagsverksamheten har avbrutits är personen berättigad till arbetslöshetsskydd, om de övriga förutsättningarna för beviljande av skyddet blir uppfyllda. Arbetskraftsbyrån eller arbetskraftskommissionen skall ge betalaren av arbetslöshetsförmånen ett arbetskraftspolitiskt utlåtande om huruvida det finns eller inte finns något arbetskraftspolitiskt hinder för utbetalning av arbetslöshetsförmån till den förmånssökande. Ett arbetskraftspolitiskt utlåtande grundar sig endast på de arbetskraftspolitiska förutsättningar för erhållande av utkomstskydd om vilka det föreskrivs i lagen om utkomstskydd för arbetslösa eller lagen om arbetsmarknadsstöd. En persons tidigare yrke utgör varken en arbetskraftspolitisk eller någon annan förutsättning för erhållande av utkomstskydd. Sedan en person som bedrivit företagsverksamhet som huvudsyssla har upphört med sin verksamhet kan han ges ett arbetskraftspolitiskt utlåtande utan hinder och den tidigare företagsverksamheten inverkar inte på hans rätt till utkomstskydd. Uppgifterna om en arbetslös arbetssökande sänds till förmånsbetalaren i form av överföringsfil som förutom det arbetskraftspolitiska utlåtandet också innehåller andra uppgifter om personens arbetslöshet. I arbetskraftsbyråns dataregister finns för varje arbetssökande en given yrkesbenämning. Med benämningen avses det yrke inom vilket personen haft sitt senaste arbete innan han började söka arbete. Yrkesbenämningen gäller för en viss arbetssökningsperiod, dvs. den förblir oförändrad så länge personens arbetsansökan är i kraft. Om man, när följande arbetssökningsperiod börjar, anser att personen har arbetat i ett annat yrke än det som registrerats i datasystemet, kan yrkesbenämningen ändras efter sam- 4
Ministerns svar KK 1337/2001 vp Esa Lahtela /sd råd med arbetskraftsbyråns tjänsteman. En benämning kan också bytas mitt under en arbetssökningsperiod, om personen under perioden övergår till att arbeta inom eller utbildar sig till ett annat yrke. Yrkesbenämningen hör till de i form av överföringsfil lämnade bakgrundsfakta om arbetslösa arbetssökande vilka inte har något med beviljande eller utbetalning av utkomstskyddsförmån att göra, utan endast finns till för statistikföring av yrkesbenämningar. Yrkesbenämningen skall dessutom skiljas från personens arbetssökningsyrke, såsom vilket man oavsett den tidigare arbetshistorien kan anteckna yrken till vilka personen vill söka sig. Av rdl. Lahtelas spörsmål framgår inte närmare, på vilket sätt yrkesbenämningen i fråga skulle ha inverkat på personens rätt till utkomstskydd. Om det har konstaterats att personens företagsverksamhet har upphört 1992, behöver det inte längre ges någon utredning om företagsverksamheten eller dess upphörande. Den yrkesbenämning som registrerats i arbetskraftsbyråns datasystem från tiden före arbetslösheten har ingen betydelse när man utreder om personen senare uppfyller de arbetskraftspolitiska villkoren för erhållande av utkomstskydd. Därför borde personens yrkesbenämning inte ha några inverkningar eller förseningar vid konstaterande av personens rätt till utkomstskydd eller vid utbetalningen av arbetslöshetsförmåner. Med anledning av rdl. Lahtelas spörsmål ämnar arbetsministeriet dock hos Joensuu arbetskraftsbyrå utreda, huruvida det av den tidigare statistiska företagarbenämningen förorsakas för byrån några onödiga, avvikande förfaringssätt jämfört med andra arbetssökande. Helsingfors den 11 januari 2002 Arbetsminister Tarja Filatov 5