Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 824/2004 vp Ammattikorkeakouluopiskelijan työttömyysturva opintojen keskeytyessä tilapäisesti Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvaa ei Suomessa voi saada henkilö, jonka katsotaan olevan päätoiminen opiskelija. Työttömyysturvalain 2 luvun 6 :ssä on kirjattuna ne kriteerit, joiden perusteella henkilöä pidetään päätoimisena opiskelijana. Opintojen tilapäisestä keskeyttämisestä todetaan työttömyysturvalain 2 luvun 7 :ssä seuraavaa: "Yliopisto-opiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana." Käytännössä yliopisto-opiskelija on siis oikeutettu työttömyysturvaan ilmoittautumalla poissaolevaksi opiskelijaksi vähintään 12 kuukauden ajaksi. Hallituksen esityksessä HE 115/2002 vp keskeyttämistä koskevaa momenttia täsmennettiin niin, että lainkohta tuli tarkoittamaan nimenomaan yliopisto-opiskelijoita. Keskeyttämistä koskeva alkuperäinen säännös oli tarkoitettu sovellettavaksi oppilaitoksissa, joissa opiskelevalla ei ollut mahdollisuutta osoittaa erotodistuksella opintojen keskeytyneen. Edellä mainitusta lainkohdasta seuraa, ettei ammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen enää oikeuta työttömyysturvaan. Henkilöä, joka on keskeyttänyt ammattikorkeakouluopintonsa lain voimaantulon eli jälkeen, on pidettävä pääsäännön nojalla edelleen päätoimisena opiskelijana siihen ajankohtaan saakka, jona hän on päättänyt opintonsa. Ammattikorkeakouluissa opiskelee monenikäisiä ihmisiä, joiden elämäntilanteet vaihtelevat. Kuka tahansa voi joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa opintojen tilapäinen keskeyttäminen on perusteltua. Työttömyysturvaa voi saada vasta silloin, jos opiskelija kokonaan eroaa oppilaitoksesta. Jos opiskelija ilmoittautuu ammattikorkeakouluun poissaolevana, hän ei ole oikeutettu sen paremmin opintotukeen kuin työttömyysturvaankaan. Viimeksi mainitun etuuden saadakseen hänen olisi kokonaan erottava oppilaitoksesta. Tätä taas ei voi pitää toivottavana tilanteena varsinkaan nyt, kun myös valtiovallan taholta ollaan monin tavoin panostamassa siihen, että nuoret saattaisivat opintonsa päätökseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten voidaan turvata ammattikorkeakoulussa opiskelevalle mahdollisuus tilapäisesti keskeyttää opintonsa ja hänen ilmoittauduttuaan työttömäksi työnhakijaksi myös oikeus työttömyysturvaan ilman, että hän joutuu kokonaan eroamaan oppilaitoksesta? Versio 2.0

2 Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2004 Jutta Urpilainen /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 824/2004 vp Jutta Urpilainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jutta Urpilaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 824/2004 vp: Miten voidaan turvata ammattikorkeakoulussa opiskelevalle mahdollisuus tilapäisesti keskeyttää opintonsa ja hänen ilmoittauduttuaan työttömäksi työnhakijaksi myös oikeus työttömyysturvaan ilman, että hän joutuu kokonaan eroamaan oppilaitoksesta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvan tarkoituksena on työttömän työnhakijan toimeentulon turvaaminen ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaaminen ja lieventäminen. Työttömyyspäivärahan saamisen yleisenä edellytyksenä on se, että henkilö on työtön, hän on ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi ja on työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyysturvalain mukaan päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Vuoden 2003 alusta voimaan tulleen työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 6 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtääviä opintoja pidetään aina päätoimisina. Päätoimisesti opiskelleen henkilön opiskelua pidetään päätoimisena siihen saakka, kun hän on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Työttömyysturvalain 2 luvun 7 :n 3 momentin mukaan yliopisto-opiskelijaa ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana, jos hän on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi. Mainittua momenttia on vuoden 2003 alusta alkaen täsmennetty koskemaan yliopisto-opiskelijaa aikaisemmin voimassa olleen säännöksen tavoitetta vastaavasti. Keskeyttämistä koskeva alkuperäinen säännös oli tarkoitettu sovellettavaksi oppilaitoksissa, joissa opiskelevalla ei ollut mahdollisuutta osoittaa erotodistuksella opintojensa keskeytyneen. Päätoimiset opinnot katsotaan päätetyiksi vasta, kun henkilö on eronnut tai valmistunut oppilaitoksesta. Tämä koskee myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Yliopisto-opiskelijat eivät voi oppilaitoksesta eroamalla päättää opintojaan. Tämän vuoksi heille on luotu mahdollisuus keskeyttää opintonsa vähintään vuoden ajaksi. Tätä kautta on haluttu saavuttaa se, että yliopistoopiskelijat pääsevät samaan asemaan muiden päätoimisten opiskelijoiden kanssa. Mahdollisuutta saada työttömyysturvaa ei siis ole tarkoitettu turvaamaan niin sanotun välivuoden toimeentuloa. Muiden kuin yliopisto-opintojen keskeyttäminen ei oikeuta työttömyysturvaan, vaan tällaisessa tilanteessa opintonsa keskeyttänyttä opiskelijaa pidetään pääsäännön mukaisesti päätoimisena opiskelijana siihen ajankohtaan saakka, jona hän on todisteellisesti päättänyt opintonsa. Yleisestikään päätoimisten opintojen keskeyttäminen ei oikeuta työttömyysturvaan. Työttömyysturvajärjestelmän tarkoituksena on turvata työttömän henkilön työnhaun aikainen toimeentulo. Opiskeluaikainen toimeentulo puolestaan turvataan opintotuen avulla. Työttömyysturva- ja opintotukijärjestelmän yhteensovittamisen tavoitteena on ollut se, ettei väliinputoamisia pääsisi syntymään. Tähän on pyritty yhdenmukaistamalla päätoimisten opintojen käsitettä. Tarkoituksenmukaisena ei kuitenkaan voida pitää sitä, että työttömyysturvalla tuettaisiin opintojen keskeytystä. Työttömyysturvan tarkoi- 3

4 Ministerin vastaus tuksena tulee yhä edelleen olla työttömyydestä aiheutuneiden taloudellisten menetysten korvaaminen. Opintojen ripeä loppuun saattaminen parantaa merkittävästi henkilön työllistymismahdollisuuksia. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 4

5 Ministerns svar KK 824/2004 vp Jutta Urpilainen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 824/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Jutta Urpilainen /sd: Hur kan man garantera en studerande vid en yrkeshögskola möjligheten att tillfälligt avbryta sina studier och efter att personen i fråga anmält sig som arbetslös arbetssökande också rätten till utkomstskydd för arbetslösa, utan att han eller hon blir tvungen att helt och hållet lämna läroanstalten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med utkomstskyddet för arbetslösa är att trygga utkomsten för arbetslösa arbetssökande och att ersätta och lindra de ekonomiska förluster som arbetslösheten orsakar. Den allmänna förutsättningen för att få arbetslöshetsdagpenning är att personen är arbetslös och har anmält sig som sökande av heltidsarbete samt att han eller hon står till arbetsmarknadens förfogande. Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa har en studerande på heltid inte rätt till arbetslöshetsförmåner. Enligt 2 kap. 6 2 mom. 1 punkten i lagen om utkomstskydd för arbetslösa (1290/2002), som trädde i kraft vid ingången av år 2003, betraktas alltid studier där målsättningen är att avlägga yrkeshögskoleexamen som heltidsstudier. Studierna för en person som har studerat på heltid betraktas som heltidsstudier tills han eller hon bevisligen har avslutat sina studier. Enligt 2 kap. 7 3 mom. i lagen om utkomstskydd för arbetslösa betraktas en högskolestuderande som har avbrutit sina studier för minst ett år inte som studerande på heltid under tiden för avbrottet. Det nämnda momentet har fr.o.m. ingången av år 2003 preciserats till att gälla högskolestuderande på ett sätt som motsvarar avsikten i den tidigare gällande bestämmelsen. Den ursprungliga bestämmelsen om avbrott var avsedd att tillämpas i läroanstalter där den studerande inte hade möjlighet att med ett intyg över avbrottet påvisa att hans eller hennes studier hade avbrutits. Heltidsstudier betraktas som avslutade först när personen i fråga har avlagt examen eller lämnat läroanstalten. Detta gäller också yrkeshögskolestuderande. En högskolestuderande kan inte avsluta sina studier genom att lämna läroanstalten och därför har högskolestuderande fått en möjlighet att avbryta sina studier för minst ett år. Därigenom har man velat se till att högskolestuderande är i samma ställning som andra som studerar på heltid. Möjligheten att få utkomstskydd för arbetslösa är alltså inte avsett att trygga utkomsten under det s.k. mellanåret. Avbrott av andra studier än högskolestudier ger inte rätt till utkomstskydd för arbetslösa, utan i en sådan situation betraktas en studerande som har avbrutit sina studier i regel som studerande på heltid fram till den tidpunkt då han eller hon bevisligen har avslutat sina studier. Överhuvudtaget ger avbrott i studier på heltid inte rätt till utkomstskydd för arbetslösa. Syftet med systemet med utkomstskydd för arbetslösa är att trygga utkomsten för en arbetslös person under den tid han eller hon söker arbete. Utkomsten under studietiden tryggas å sin sida genom studiestödet. Målet med att samordna systemet med utkomstskydd för arbetslösa och studiestödssystemet har varit att det inte skall uppstå situationer där någon blir lidande. Detta har man försökt uppnå genom att förenhetliga be- 5

6 Ministerns svar greppet heltidsstudier. Det kan ändå inte anses ändamålsenligt att stödja avbrott av studier med utkomstskyddet för arbetslösa. Syftet med utkomstskyddet för arbetslösa skall fortfarande vara att ersätta de ekonomiska förluster som arbetslösheten orsakar. Ett snabbt slutförande av studierna förbättrar på ett betydande sätt en persons möjligheter att få arbete. Helsingfors den 18 november 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 6