Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 27/2005 vp Jatko-opiskelijan työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työttömyyspäivärahan saamisen yleisenä edellytyksenä on se, että henkilö on työtön, hän on ilmoittautunut kokoaikatyön hakijaksi ja on työmarkkinoiden käytettävissä. Jatko-opiskelijan ilmoittautuessa työnhakijaksi työvoimatoimistoon hänet rinnastetaan päätoimiseen opiskelijaan tai päätoimisesti omassa työssään työllistyviin. Päätoiminen opiskelija ei ole oikeutettu työttömyysturvaan, koska opiskelun katsotaan estävän kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Omaa työtä tekevä henkilö katsotaan työttömäksi vain, jos toiminta on lopetettu eli väitöskirja tai lisensiaatin työ on valmis tai jos hän eroaa yliopistosta ja lopettaa tutkimustyönsä. Jatko-opiskelija jää näin ilman työttömyysturvaa. Jatko-opiskelijat tekevät tutkimustyötään varsin harvoin apurahan turvin. Tutkimusapurahojen saaminen on epävarmaa, summat ovat usein hyvin pieniä eikä kyse ole varmasta säännöllisestä tulosta. Tutkijoita, jotka voivat tehdä väitöskirjatyötä palkallisena päätyönään, on vain vähän. Tilanteessa, jossa rahoitusta ei ole, jatkoopiskelijan on keskeytettävä tutkimustyönsä ansaitakseen elantonsa toisin. Vaikuttaa siltä, että jatko-opiskelijoiden kohdalla lain tulkinnassa on omaksuttu linja, jossa oletetaan opiskelijan ilmoittautuvan työnhakijaksi rahoittaakseen näin tutkimustaan. Tulkinnan tulisi lähteä siitä, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi, koska haluaa töitä, ja että hän saa turvaa, jos työtä ei löydy. Jatko-opiskelija on nähdäkseni juuri tällaisen turvan tarpeessa huolimatta kyvystään tehdä tiedettä. Esimerkiksi juuri valmistunut maisteri, joka jatkaa opintojaan, katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi. Jos tällainen henkilö haluaa opinnoilleen rahoitusta työskentelemällä täysipäiväisesti, ei työttömyysturva koske häntä, kun töitä ei löydykään. Työharjoittelu tai työelämävalmennus auttaisivat erityisesti vähäisen työkokemuksen omaavaa jatko-opiskelijaa myös työelämään sijoittumisessa. Nykyinen tilanne vaikeuttaa opiskelijoiden suuntautumista jatko-opintoihin ja aiheuttaa jo aloitettujen väitöskirjatöiden keskeytymistä. Jatko-opiskelija, joka ei saa apurahaa ja joka on opintojen ohella kykenevä kokopäivätyöhön eli vähintään 6 10 tunnin työpäiviin, tulisikin katsoa sivutoimiseksi opiskelijaksi ja oikeutetuksi työttömyysturvaan kaikissa sen muodoissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä siten, että jatko-opiskelijan mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin helpottuu? Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2005 Päivi Räsänen /kd Versio 2.1

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 27/2005 vp: Aikooko hallitus muuttaa lainsäädäntöä siten, että jatko-opiskelijan mahdollisuus päästä työttömyysturvan piiriin helpottuu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Jatko-opiskelijoiden, jotka suorittavat lisensiaatin tutkintoa tai muuta jatko- ja täydennyskoulutusta yliopistoissa tai korkeakouluissa, oikeutta työttömyysturvaan arvioidaan työttömyysturvalain opiskelijoita koskevien säännösten mukaan. Lähtökohtaisesti jatko-opintoja pidetään sivutoimisena opiskeluna. Sivutoimisella opiskelijalla on oikeus työttömyysetuuteen, mikäli muut etuuden saamisen edellytykset täyttyvät. Jatko-opinnot voivat kuitenkin olla päätoimisia kokonaisharkinnan perusteella. Joissakin tilanteissa jatko-opinnot voivat olla päätoimisia myös suoraan lain nojalla laajuutensa perusteella. Mikäli opintojen opetussuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti, tai jollei opintojen laajuutta ole määritelty opintoviikkoina, opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia, kysymyksessä on päätoiminen opiskelu. Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyys-etuuteen. Jatko-opintojen katsotaan olevan päätoimisia, jos opintojen vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle työmarkkinoilla yleisesti sovellettavin ehdoin. Työvoimatoimikunta arvioi tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella, onko henkilön opintoja työmäärän perusteella pidettävä päävai sivutoimisina. Arvioinnissa otetaan huomioon ainakin opintojen opetussuunnitelman mukainen laajuus, opiskelun sitovuus, henkilön aikaisempi työssäolo ja aiemmin hankkima koulutus. Kokonaisharkinnassa tulee ottaa huomioon kaikki seikat, joilla voi olla vaikutusta henkilön kykyyn ottaa vastaan kokoaikatyötä. Apuraha tai stipendi tukee arviota opiskelun päätoimisuudesta, samoin opiskeluaikaisen työhistorian puuttuminen tai työnteon liittyminen ainoastaan opiskeluun. Työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoikeuden vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan suoraan perustutkinnon jälkeen aloitetut jatkoopinnot ovat päätoimisia opintoja. Tällöin perusja jatko-opintojen katsotaan muodostavan yhden edelleen jatkuvan opiskelukokonaisuuden. Väitöskirjan tekijöiden tai muiden tieteellistä tutkimustoimintaa harjoittavien oikeutta työttömyysturvaan arvioidaan työttömyysturvalain omassa työssä työllistymistä koskevien säännösten perusteella. Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisena yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Henkilön katsotaan työllistyvän yritystoiminnassa tai omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yritystoiminta tai oma työ katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilön työssäolon perusteella tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan tai oman työn vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Sivutoimisesti omassa työssä työllistyvällä on oikeus työttömyysetuuteen, 2

3 Ministerin vastaus KK 27/2005 vp Päivi Räsänen /kd mikäli muut etuuden saamisen edellytykset täyttyvät. Väitöskirjan tekeminen on useimmiten sivutoimista omassa työssä työllistymistä. Työvoimatoimikunta arvioi tapauskohtaisesti omassa työssä työllistymisen määrän kokonaisharkinnan perusteella. Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon kaikki toiminnan työllistävyydestä saatu näyttö. Työskentelyapuraha on yksi osoitus päätoimisesta työllistymisestä omassa työssä ainakin kohdennetulla apurahakaudella tai sinä aikana, jona sen turvin on tarkoitus työskennellä. Mikäli väitöskirjan tekijän katsotaan työllistyvän päätoimisesti omassa työssään, oikeus työttömyysetuuteen voi alkaa, kun henkilöä aiemmin työllistänyt toiminta on todisteellisesti päättynyt tai se on ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä vähintään neljän kuukauden ajan. Pelkästään apurahakauden päättyminen ei välttämättä osoita toiminnan päättymistä. Usein henkilö saattaa itse ilmoittaa jatkavansa väitöskirjan tekemistä apurahakauden päättymisestä huolimatta. Työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoikeuden ratkaisukäytännön mukaan myös väitöskirjan tekijää voidaan pitää päätoimisena opiskelijana silloin, kun henkilö on jatkanut opintojaan suoraan perustutkinnon jälkeen. Työministeriö on antanut opiskelua ja työttömyysturvaa koskevan ohjeen O/23/2003 ja yrittäjien työttömyysturvan työvoimapoliittisia edellytyksiä koskevan ohjeen O/12/2004 TM. Ohjeissa on otettu huomioon paitsi voimassa olevan työttömyysturvalain säännökset, myös työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoikeuden ratkaisut. Ohjeissa on käsitelty myös jatko-opiskelijoiden asemaa työttömyysturvalain kannalta. Työministeriö selvittää kuluvan kevään aikana tarpeen päivittää opiskelua ja työttömyysturvaa koskevaa ohjetta. Tarkoituksena on aikanaan ohjeistaa jatko-opiskelijoiden oikeudesta työttömyysetuuteen nykyistä ohjetta tarkemmin. Pyrkimyksenä on selkiyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöä eri työvoimatoimikunnissa. Samassa yhteydessä työministeriö tulee selvittämään mahdollista lainsäädännön kehittämistarvetta opiskelijoiden työttömyysturvaoikeuden osalta. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 27/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Ämnar regeringen ändra lagstiftningen så, att möjligheten för personer som bedriver fortsatta studier att beröras av arbetslöshetsskydd underlättas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Rätten hos personer som bedriver fortsatta studier och som avlägger licentiatexamen eller bedriver annan fortsatt och kompletterande utbildning vid universitet eller högskolor till arbetslöshetsskydd bedöms enligt bestämmelserna om studerande i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. I regel anses fortsatta studier som bisyssla. En studerande med studier som bisyssla har rätt till arbetslöshetsskydd, ifall övriga villkor för erhållande av förmånen uppfylls. Fortsatta studier kan emellertid ske som huvudsyssla på basis av helhetsprövning. I en del fall kan fortsatta studier vara huvudsyssla också direkt med stöd av lagen på basis av sin omfattning. Ifall studiernas omfattning enligt läroplanen i genomsnitt är minst 3 studieveckor per studiemånad, eller ifall studiernas omfattning inte fastställts i form av studieveckor, och den genomsnittliga omfattningen enligt läroplanen är minst 25 veckotimmar, är det fråga om studier som huvudsyssla. Studerande med studier som huvudsyssla har inte rätt till arbetslöshetsförmån. Fortsatta studier anses som huvudsyssla, ifall den arbetsmängd som studierna kräver är så stor att den utgör ett hinder för mottagande av heltidsarbete på de villkor som allmänt tillämpas på arbetsmarknaden. Arbetskraftskommissionen bedömer i varje enskilt fall på basis av en helhetsbedömning om personens studier på basis av arbetsmängden skall anses som huvud- eller bisyssla. Vid bedömningen beaktas åtminstone studiernas omfattning enligt läroplanen, studiernas bundenhet, personens tidigare arbete och tidigare skaffad utbildning. Vid helhetsprövningen bör man beakta alla omständigheter som kan ha inverkan på personens förmåga att ta emot heltidsarbete. Stipendier stöder bedömningen av att studierna är en huvudsyssla, likaså avsaknaden av en arbetshistoria under studietiden eller det faktum att arbetet hänför sig endast till studierna. Enligt arbetslöshetsnämndens och försäkringsdomstolens etablerade avgörandepraxis är fortsatta studier som inletts direkt efter grundexamen en huvudsyssla. Härvid anses grundstudier och fortsatta studier bilda en vidare fortsatt studiehelhet. Hos skrivare av doktorsavhandling eller andra som bedriver vetenskaplig forskningsverksamhet bedöms rätten till arbetslöshetsskydd på basis av bestämmelserna i lagen om utkomstskydd för arbetslösa då det gäller sysselsättning i eget arbete. En person har inte rätt till arbetslöshetsförmån för den tid då han har arbete som företagare på heltid eller på motsvarande sätt i sitt eget arbete. En person anses vara sysselsatt i företagsverksamhet eller eget arbete som huvudsyssla, ifall den arbetsmängd verksamheten kräver är så stor att den utgör ett hinder för mottagande av heldagsarbete. Företagsverksamhet eller eget arbete anses vara bisyssla, ifall man på basis av personens förvärvsarbete eller annars kan dra den slutsatsen att den arbetsmängd som företagsverksamheten eller det egna arbetet kräver är så obetydligt att det 4

5 Ministerns svar KK 27/2005 vp Päivi Räsänen /kd inte utgör något hinder för mottagandet av heltidsarbete. En person som är sysselsatt i eget arbete som bisyssla har rätt till arbetslöshetsförmån, ifall övriga förutsättningar för erhållandet av förmånen uppfylls. Skrivandet av en doktorsavhandling är oftast sysselsättning i eget arbete som bisyssla. Arbetskraftskommissionen bedömer i varje enskilt fall hurudan volymen av sysselsättningen i eget arbete är på basis av en helhetsbedömning. I helhetsbedömningen beaktas allt det bevis man fått av verksamhetens sysselsättande verkan. Arbetsstipendium är ett bevis på sysselsättning i eget arbete som huvudsyssla åtminstone under en inriktad stipendieperiod eller under den tid det är meningen att arbeta med stöd av detta. Ifall en person som skriver sin doktorsavhandling anses vara sysselsatt i eget arbete som huvudsyssla, kan rätten till arbetslöshetsförmån börja då den verksamhet som tidigare sysselsatt personen bevisligen har upphört eller den har varit avbruten kontinuerligt i minst fyra månader. Enbart stipendieperiodens upphörande påvisar nödvändigtvis inte att verksamheten upphör. Ofta kan personen själv meddela att han fortsätter på sin doktorsavhandling trots att stipendieperioden upphört. Enligt arbetslöshetsnämnden och försäkringsdomstolens avgörandepraxis kan även en person som gör sin doktorsavhandling anses som studerande med studier som huvudsyssla i de fall då personen i fråga fortsatt sina studier direkt efter grundexamen. Arbetsministeriet har givit en anvisning om studier och arbetslöshetsskydd (A/23/2003 AM) och en anvisning om de arbetskraftspolitiska förutsättningarna för arbetslöshetsskydd för företagare (A/12/2004 AM). Förutom gällande bestämmelser i lagen om utkomstskydd för arbetslösa har anvisningarna också tagit i beaktande arbetslöshetsnämndens och försäkringsdomstolens avgöranden. I anvisningarna har man också behandlat den ställning personer som bedriver fortsatta studier har med tanke på lagen om utkomstskydd för arbetslösa. Arbetsministeriet kommer att under våren 2005 utreda behovet att uppdatera anvisningen om studier och arbetslöshetsskydd. Meningen är att i sinom tid ge noggrannare anvisningar än i den nuvarande anvisningen om rätt till arbetslöshetsförmåner för de personer som bedriver fortsatta studier. Strävan är att klarlägga och förenhetliga praxis i olika arbetskraftskommissioner. I samband med detta kommer arbetsministeriet att utreda eventuellt behov att utveckla lagstiftningen till den del som gäller studerandenas rätt till arbetslöshetsskydd. Helsingfors den 17 mars 2005 Arbetsminister Tarja Filatov 5