kehitysyhteistyö opas euroopan unionin kehitysyhteistyötä koskevasta yhteisön politiikasta EUROOPAN KOMISSIO DE 115

kehitysyhteistyö opas euroopan unionin kehitysyhteistyötä koskevasta yhteisön politiikasta EUROOPAN KOMISSIO DE 115 TOUKOKUU 2003

julkaisija Leonidas Antonakopoulos Georges Eliopoulos Euroopan komissio Kehitysyhteistyön pääosasto Tiedotuksen ja viestinnän yksikkö Rue de la Loi/Wetstraat, 200 B 1049 Bryssel konsultti Luc Dumoulin, Mostra! Communication kuvitus Philippe de Kemmeter teksti Valérie Michaux graafinen suunnittelu Marc Dausimont Seuraavien 25 vuoden keskeinen haaste on puolittaa maailman köyhyys. Me tähän pyrkivät aikuiset emme varmastikaan näe toimintamme lopputulosta, vaan lastemme on jatkettava tehtävää. Meidän on autettava lapsia jotka suhtautuvat jakamiseen hyvin spontaanisti oppimaan ja ymmärtämään, miksi ja miten kukin tavallaan ja omassa maailmankolkassaan voi edistää paremman maailman rakentamista ja pohjoisen ja etelän yhteenkuuluvuutta. Koulutus on ollut vuonna 2002 toinen toimintamme kahdesta keskeisestä osa-alueesta. Teimme tästä syystä kuvakirjan, jolla pyritään selostamaan hyvin yksinkertaisesti 6-8-vuotiaille eurooppalaislapsille, mistä kehitysyhteistyössä oikein on kyse ja minkälaista kehitysyhteistyötä Euroopan unioni tekee. Kirjan nimi on Matias ja Amadou. Auttaaksemme Teitä vanhemmat, opettajat ja kasvattajat ohjaamaan lapsia kirjaan tutustumisessa, laadimme tämän lyhyen opettajan oppaan, jossa kerrotaan tarkemmin taustaa kuvakirjan 16 aukeamalle. Toivon vilpittömästi, että oppaasta on teille hyötyä ja että voimme yhdessä sytyttää lastemme mieliin innostuksen siihen palkitsevaan seikkailuun, jota kehitysyhteistyö on. > JOHDANTO Tämä kirja on saatavilla kaikilla Euroopan yhteisön 11 virallisella kielellä. Kirjan sisältö (teksti ja kuvat) eivät välttämättä edusta Euroopan komission näkemyksiä. Tämän kirjan kopiointi osittain tai kokonaan on luvallista ainoastaan sen julkaisijan selkeällä ja nimenomaisella luvalla. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2003 ISBN 92 894 5544 6 ISBN 92 894 5535 7 Euroopan yhteisöt Poul Nielson KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ JA HUMANITAARISESTA AVUSTA VASTAAVA EUROOPAN KOMISSION JÄSEN

OPETTAJAN OPAS Matias katselee televisiosta ohjelmaa Afrikan savannien eläimistä. Tälle 8-vuotiaalle pojalle Afrikka merkitsee lähinnä luontoa ja siellä eläviä eläimiä. Hän ei vielä tiedä, että Afrikan mantereella on vaihtelevien maisemien lisäksi rikas kulttuuriperinne ja että se on toisaalta maapallomme köyhimpiä maanosia, jossa useimmilla hänen ikäisillään lapsilla ei ole samoja mahdollisuuksia kuin hänellä. Useimmiten köyhyyttä mitataan tietyillä indikaattoreilla, jotka perustuvat monimutkaiseen, vähintään kolmen muuttujan kaavaan: eliniänodote, koulutustaso ja henkeä kohti laskettu tulo. Nämä ovat YK:n kehitysohjelman (UNDP) määrittelemiä inhimillisen kehityksen indikaattoreita, joita käytetään luokiteltaessa maita rikkaimmasta köyhimpään. Tämän luokittelun mukaan kymmenen köyhintä maata ovat tällä hetkellä Sierra Leone, Niger, Burundi, Burkina Faso, Etiopia, Mosambik, Guinea-Bissau, Tsad, Keski-Afrikan tasavalta ja Mali eli kymmenen Afrikan maata. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö köyhiä olisi muissakin maissa tai muilla mantereilla. Lisäksi puhutaan köyhyysrajasta, jonka alapuolella henkilön katsotaan olevan köyhä: jos ihmisen on tultava toimeen vähemmällä kuin yhdellä eurolla päivässä, hänen sanotaan elävän äärimmäisessä köyhyydessä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa yli 40 prosenttia väestöstä elää yhä köyhyysrajan alapuolella. > AUKEAMA 1 Kaikki yritykset määritellä köyhyyttä ovat latteita. Köyhyys on nälkää ja kodittomuutta. Köyhyys on sitä, ettei ole mahdollisuutta käydä koulua eikä oppia koskaan lukemaan ja Kansainväliset kehitysyhteistyöjärjestöt, kuten Maailmanpankki ja YK-järjestöt, ovat asettaneet köyhyyden torjumisen tärkeimmäksi päämääräkseen, ja ne pyrkivät puolittamaan köyhien määrän vuoteen 2015 mennessä. kirjoittamaan. Köyhyys on myös työttömyyttä ja selviytymistä päivä kerrallaan kantaen jatkuvaa huolta huomisesta. Köyhyyttä on lapsen kuolema likaisen veden aiheuttamaan sairauteen. Ja ennen kaikkea köyhyys on vaikutusvallan ja vapauden puutetta. Köyhyydellä on siis monet kasvot. Sitä esiintyy eri paikoissa eri muodoissa ja siitä on kirjoitettu paljon. Euroopan unionilla on tässä merkittävä rooli. Sen osuus (jäsenvaltiot mukaan luettuina) on noin 50 prosenttia kansainväliseen kehitykseen annettavasta julkisesta avusta ja yli kaksi kolmasosaa lahja-avusta. Sitä voidaan tämän vuoksi pitää maailman suurimpana kehitysavun antajana.

Köyhyyden torjuminen ja etelään suunnattu kehitysapu eivät siis rajoitu Afrikan maihin. Useat maailman alueet saavat apua EU:lta. Näistä merkittävin on Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ryhmä (AKT-maat), johon kuuluu 48 Afrikan maata, 15 Karibian ja 14 Tyynenmeren alueen maata. Näiden 77 AKT-maan suhteet Euroopan unionin nykyisiin 15 jäsenvaltioon perustuvat Cotonoun sopimukseen (ks. laatikko 3. OPETTAJAN OPAS Matias ja hänen ikätoverinsa pitävät köyhimpinä maina tai kehitysmaina usein pelkästään Afrikan maita. Tämä ei tietystikään pidä paikkaansa. aukeamalla). Muita alueita ovat Välimeren eteläpuoli ja Lähi-itä (Maghreb- ja Mashrek-maat sekä Israel), Latinalainen Amerikka, Kaakkois-Aasia, neljästä EU:n jäsenvaltiosta (Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Alankomaat ja Tanska) perustuslaillisesti riippuvaiset merentakaiset maat ja alueet, jotka eivät ole itsenäisiä valtioita, sekä Itä- Euroopan maat ja entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneet > AUKEAMA 2 valtiot (Itsenäisten valtioiden yhteisö). YK:n määritelmän mukaisista 49 köyhimmästä tai ns. vähiten kehittyneestä maasta 30 sijaitsee Afrikassa, kymmenen muuta Karibian ja Tyynenmeren alueilla ja useita Aasiassa (Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Burma, Jemen, Laos, Malediivit, Nepal). Köyhyyttä ja alikehitystä esiintyy myös Latinalaisessa Amerikassa. YK on hiljattain yksilöinyt 16 uutta maata, joista on todennäköisesti tulossa vähiten kehittyneitä maita. Näistä neljä on Afrikassa. Euroopan unioni AKT-maat (Afrikka, Karibia, Tyynimeri) Välimeren maat (MED) Aasia ja Latinalainen Amerikka (ALA) Keski- ja Itä-Euroopan maat (KIE) ja uudet itsenäiset valtiot

velkojen lyhennykset vievät niiltä tarvittavaa pääomaa, raaka-aineet hinnoitellaan usein niille epäedullisesti ja teollisuusmaiden protektionismi haittaa niiden kaupankäyntiä. Joidenkin maiden maantieteellinen sijainti on este niiden kehityk- OPETTAJAN OPAS Matias näki kuitenkin unta Afrikasta. Maa, johon uni hänet kuljettaa, voisi silti olla mikä tahansa erilaisten kehitysongelmien kanssa kamppaileva maa. Heti "saavuttuaan" Matias huomaa niistä joitakin: sairautta, saastetta, liikenneongelmia. luonnononnettomuuksille alttiit saaret. Kun vuonna 1957 allekirjoitettiin sopimus, jolla perustettiin myöhemmin Euroopan unioniksi muotoutunut järjestö, muutamat eurooppalaiset allekirjoittajamaat ilmaisivat halunsa edistää siirtomaidensa hyvinvointia assosioimalla > AUKEAMA 3 selle. Vaikeimmassa asemassa ovat meriyhteydettömät maat ja nämä merentakaiset alueet, pääasiassa Afrikasta, tähän järjestöön. Tuolloinen Euroopan talousyhteisö (ETY) päätti tämän aloitteen pohjalta osallistua kehitysmaiden olojen parantamiseen eli yhteistyöhön niiden kehittämiseksi. ETY määritteli tämän jälkeen kehitysyhteistyöpolitiikkansa, joka on aikojen kuluessa muuttanut muotoaan. Nykyään yhteisön kehitysyhteistyön tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja erityisesti köyhyyden poistamista kehitysmaista ja näiden maiden yhdentymistä Kehitysmailla on historiallisten syiden lisäksi useita > COTONOUN SOPIMUS maailmantalouteen. muita, sekä sisäisiä että ulkoisia, esteitä kehitykselleen. Sisäisistä esteistä demokratian puute näissä maissa vaikuttaa köyhyyden leviämiseen. Lisäksi varojen puute hidastaa keskeisten perusrakenteiden luomista talouteen (viestintäyhteydet, energia, liikenne) ja sosiaalialoille (terveydenhuolto, koulutus, asunnot). Kansain- Cotonoun sopimus on EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tärkein väline, mutta se kattaa ainoastaan 77 AKT-maan ryhmän. Se on kumppanuussopimus, jonka EU:n nykyiset 15 jäsenvaltiota allekirjoittivat AKT-valtioiden kanssa kesäkuussa 2000 Beninin pääkaupungissa. Sitä edeltäneiden Lomén yleissopimusten tavoin Cotonoun sopimus tähtää köyhyyden Näiden sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden lisäksi poliittisena tavoitteena on demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vakiinnuttaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus. väliset tekijät haittaavat nekin näiden maiden kehitystä: vähentämiseen perustanaan poliittinen vuoropuhelu, kehitysapu sekä tehostettu taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö.

Kestävien liikennejärjestelmien aikaansaaminen on EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan prioriteetteja, sillä EU pitää liikennettä keskeisenä tekijänä kehitysmaiden talouden vauhdittamisessa. Euroopan unioni pyrkii edistämään sellaisten luotettavien OPETTAJAN OPAS Ensimmäisellä matkallaan Afrikassa Matias huomaa olevansa täpötäydessä bussissa, joka keikkuu eteenpäin kuoppaisella tiellä. Bussin kyljessä lukee "Africa Express", mutta teiden surkea kunto kehitysmaassa on ilmeinen. Kuten ovat sen seuraukset matkustajien turvallisuudelle ja matkan etenemiselle. liikennejärjestelmien perustamista kehitysmaihin, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja hyödyttävät kaikkia. Niiden on sovelluttava tavarakuljetuksiin mikä on elintärkeää maan kaupan ja talouden kannalta ja tarjottava väestölle yhteydet keskeisiin palveluihin kuten terveydenhuoltoon, kouluihin ja työpaikkoihin. Hyvin toimivat liikennejärjestelmät edistävät maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä mahdollistavat sen yhdentymisen maailmantalouteen. > AUKEAMA 4 Euroopan unionin mielestä tehokas liikenneinfrastruktuuri on yksi taloudellisen vaurauden avain (katso 13. aukeama). Teiden, rautateiden, satamien ja lentoliikenteen puutteellisuus on yksi sujuvan talouselämän este köyhimmissä maissa. Liikenneinfrastruktuurin alikehitys on erityisen suuri ongelma Afrikan vähiten kehittyneissä maissa. Tieverkoston tiheys vaihtelee niissä noin viidestä kilometristä muutamaan sataan kilometriin 1 000 neliökilometrillä (ja teistä tuskin viidennes on päällystettyjä).

OPETTAJAN OPAS Matias tapaa bussissa Amadoun, jonka isä työskentelee kaakaoviljelmällä. Matias hämmästyy nähdessään myös lasten jäävän bussista viljelmän kohdalla. Hänelle ei ollut koskaan tullut mieleenkään, että hänen ikäistensä lasten on tehtävä työtä sen sijaan, että he kävisivät koulua oppiakseen lukemaan ja kirjoittamaan. > AUKEAMA 5 Vähiten kehittyneissä maissa kaksi lasta kolmesta ei käy koulua. Esimerkiksi Nigerissä vain neljännes lapsista käy koulua, minkä vuoksi ainoastaan 15 prosenttia yli 15-vuotiaista nigeriläisistä osaa lukea ja kirjoittaa. Vaikka lukutaitoisten määrä on joissakin kehitysmaissa hyvin alhainen, on kuitenkin huomattava, että se kasvoi vuosina 1970-1995 puolella 48 prosentista 70 prosenttiin. Vaikka lukutaitoprosentti on lähes 90 Kaakkois-Aasiassa, Tyynellämerellä, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella, Afrikassa se on vain 60 ja Etelä-Aasiassa 51. Tämän vuoksi on helppo ymmärtää, miksi kaikkien lasten pääsy koulutukseen on EU:n prioriteetteja. EU korostaa koulutuksen keskeistä roolia kehityksen moottorina ja keinona torjua köyhyyttä. Käytännössä Euroopan unioni pyrkii lisäämään varsinkin peruskoulun ala-asteelle suunnattuja resursseja, saamaan sen ilmaiseksi ja pakolliseksi sekä pojille että tytöille jotka jäävät edelleen useammin vaille koulutusta ja samalla parantamaan koulutusjärjestelmien laatua. Koulua käymättömien lasten on usein tehtävä työtä osallistuakseen perheensä elatukseen. Tähän liittyy toisinaan vakavaa väärinkäyttöä, sillä jotkut lapset työskentelevät orjuutta muistuttavissa olosuhteissa. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet joidenkin Länsi-Afrikan maiden, kuten Norsunluurannikon, kaakaoviljelmiä tällaisista käytännöistä.

OPETTAJAN OPAS Koulutuspalvelujen tukeminen erityisesti koulujen rakentamista rahoittamalla on yksi Euroopan unionin keinoista torjua köyhyyttä. Koulutus ei kuitenkaan ole ainoa sosiaalisektorin osa-alue, jolla yhteisö tekee kehitysyhteistyötä. Tämä käy ilmi myös opettajan selostuksesta hänen kertoessaan terveysaseman rakentamisesta. Euroopan unionin tavoitteena on parantaa heikosti terveydenhuollon ulottuvilla olevien köyhimpien väestöryhmien terveyden tasoa. Koska tappavat taudit hidasta- > AUKEAMA 6 vat voimakkaasti maiden kehitystä, Euroopan unioni on panostanut pahimpien, monissa kehitysmaissa lisääntyvien tartuntatautien kuten malarian, tuberkuloosin ja aidsin Nykyään tunnustetaan yhä yleisemmin se, että kansanterveyden torjuntaan. Kuten koulutuksessa, terveydenhuollossakin tehokkaat ja yleisen hyvinvoinnin tukeminen edistää kestävää kasvua ja köyhyyden poistamista. Kolme johtavaa tartuntatautia (HIV/aids, julkiset järjestelmät ovat Euroopan unionin mielestä tärkeä edellytys köyhyyden vähentämiselle ja kehitykselle. malaria ja tuberkuloosi) tappaa kehitysmaissa vuosittain viisi miljoonaa ihmistä. Tartuntatautien osuus on 60 prosenttia sairastavuudesta kehitysmaissa. Nigeriassa ja Sudanissa kuitenkin ainoastaan 10-15 prosentilla väestöstä on saatavillaan tarpeellisia lääkkeitä ja rokotteita. Tietyt pandemiat pahenevat, esimerkiksi tappava tuberkuloosi, jota vastaan Kongon demokraattisessa tasavallassa on rokotettu ainoastaan 22 prosenttia yksivuotiaista.

OPETTAJAN OPAS Matias pitää taukoa ja maistaa mangoa, jota viljellään erityisesti Norsunluurannikolla, Malissa, Senegalissa, Etelä-Afrikassa, Brasiliassa ja Perussa sekä Karibian alueella pääasiassa vientiin. Ongelmallista tässä on se, että keskittyminen yhden vientikasvin tuotantoon vähentää monipuolisuutta, jota tarvitaan maan asukkaiden elättämiseen. Elintarviketurvan puutteellisuus on yksi suurimmista ongelmista joissakin kehitysmaissa. Elintarviketurva on riittävä, kun kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina fyysiset ja taloudelliset mahdollisuudet riittävään, terveelliseen ja ravitsevaan ruokaan, joka > AUKEAMA 7 vastaa heidän energian tarvettaan ja ruokamieltymyksiään sekä mahdollistaa terveen ja aktiivisen elämän. Euroopan unioni pyrkii juuri tämän maailman elintarvikehuippukokouksessa Vaikka niin ei ole Amadoun laita, väestö kärsii useissa laaditun määritelmän mukaiseen päämäärään. Elintarvikeapu ja kehitysmaissa ja useista syistä (etenkin sotien ja luonnononnettomuuksien vuoksi) aliravitsemuksesta tai todellisesta nälästä. Vuosina 1996 1998 Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä 34 prosenttia oli aliravittuja. Burundissa, Eritreassa ja Kongon elintarviketurvaa tukevat toimet ovat tärkeä väline yhteisön kehitysapupolitiikassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Näiden toimien tärkein päämäärä on elintarviketurvan parantaminen, vastaanottajaväestön ravitsemustason kohentaminen ja sitä kautta demokraattisessa tasavallassa puhutaan humanitaarisesta tasapainoisen taloudellisen ja sosiaali- katastrofista, sillä niiden väestöstä 68 (Burundi), 65 (Eritrea) ja sen kehityksen edistäminen. 61 (Kongo) prosenttia kärsii nälästä.

Edellä mainitut mangot ja monet muut hedelmät, joita olemme tottuneet syömään, kasvavat suusmaan markkinoille tullitta. Silloin sen tuottamilla edullisemmilla tavaroilla on paremmat mahdollisuudet saada ostajia kuin kilpailevilla Yksi tapa suosia jotakin kehitysmaata on päästää sen tuotteet teolli- kehitysmaissa. Sellaisia ovat "eksoottiset tuotteilla. Euroopan unionin AKT-maille neljännesvuosisadan ajan myön- hedelmät", kuten kiivi, kookospähkinä, sokeriruoko tämät etuudet ollaan kuitenkin muuttamassa vastavuoroisiksi. AKT- ja ananas, mutta myös tavallisemmat hedelmät, maiden on avattava rajansa EU:lle samalla tavalla kuin EU on avannut OPETTAJAN OPAS kuten banaanit ja osa appelsiineistä ja greipeistä. Niitä tuodaan Afrikasta, Latinalaisesta Amerikasta ja Karibialta ja myydään meillä supermarketeissa tai pikkukaupoissa, jollainen Matiaksen isälläkin on. Kehitysmaat saavat näiden tuotteiden myynnistä tuloja, jotka ovat tärkeitä köyhyyden torjumiseksi. omansa niille. Euroopan unionin mielestä kehitysmaat voivat saavuttaa kestävän kehityksen vain yhdentymällä kansainväliseen kauppajärjestelmään. Kehitysmaiden tärkeimpänä kauppa- > AUKEAMA 8 kumppanina Euroopan unioni edistää niiden osallistumista maailmankauppaan ja tukee tällä tavalla köyhyyden vähentämispyrkimyksiä ja samalla niiden kehitystä. Kehitysmaiden hallitukset pitivät vuoteen 1980 saakka kansallisen kasvun perustana tuonnin korvaavaa mallia, jossa oman maan tuotantoa suojattiin korkeilla tuontitulleilla ja rajoittamalla ulkomaisia investointeja. Kyvyttömyys velkojen takaisinmaksuun 80-luvun alussa asetti maat kansainvälisten rahoituslaitosten kuten Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin valvontaan. Nämä organisaatiot neuvoivat kyseisiä maita ottamaan kehityksensä perustaksi yhdentymisen maailmanmarkkinoihin. Maiden välistä kauppaa sääntelevät toisinaan hyvinkin monimutkaiset järjestelyt. Yksi niistä on Euroopan unionin pitkään suosima yleinen tullietuusjärjestelmä. Estääkseen pienempien tuottajien jäämisen maailmantalouden jalkoihin ja lujittaakseen niiden taloudellista asemaa Euroopan unioni pyrkii myös lisäämään ns. reilua kauppaa keinona vähentää köyhyyttä. Reilulla kaupalla pyritään takaamaan tuottajille riittävä osuus koko tuotosta ja samalla parantamaan sosiaalisia oloja, koska sosiaalipalvelut ja työntekijöitä edustavat rakenteet (kuten ammattijärjestöt) ovat usein puutteelliset. Omassa esityksessään luokan edessä Matias kertoo sedästään, joka työskentelee Afrikassa eräässä kansalaisjärjestössä. Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka osallistuvat kehitysavun täytäntöönpanoon kehitysmaissa. Euroopan yhteisö on tunnustanut niiden tärkeän roolin jo monen vuoden ajan ja osallistuu niiden toiminnan rahoittamiseen kentällä. Lisäksi se kampanjoi tiedottaakseen eurooppalaiselle yleisölle kehitysongelmista ja teollisuus- ja kehitysmaiden suhteista. Se tukee myös toimia, joilla parannetaan eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ja yhteisön toimielinten yhteistyötä ja koordinointia.

Yksityinen pääoma ei kuitenkaan hakeudu niihin maihin, jotka sitä eniten tarvitsisivat. Monissa Afrikan, Karibian ja OPETTAJAN OPAS Mainonta on valtaamassa yhteiskuntiamme. Kehitysmaat eivät poikkea tästä suuntauksesta, mistä on osoituksena yksityisten yritysten kulutustavaramainokset näissä maissa. Tienvarsimainoksessa mainostetaan ulkomaista juomamerkkiä, mutta paikallinenkin tuotanto monipuolistuu ja ulkomaiset tuottajat investoivat myös paikallisiin markkinoihin. Tyynenmeren maissa yksityissektorin kehitystä haittaavat vähäinen luottamus talouteen sekä puutteet strategioissa, julkisissa instituutioissa ja infrastruktuureissa, yksityisen sektorin organisaatioissa, rahoitus- ja muissa yrityspalveluissa ja joskus jopa yritysten omassa johdossa. Yksityissektorin kehitys ja toiminta edellyttää jonkinasteista vakautta, joka voidaan saavuttaa hyvällä julkishallinnolla, suojelemalla ihmisoikeuksia ja noudattamalla oikeusvaltioperiaatetta. Rakennesopeutusohjelmiin liittyen kansainvälinen yhteisö ja Euroopan unioni tukevat > AUKEAMA 9 yksityistämistä (julkisten yritysten myymistä yksityisille sijoitta- Dynaaminen yksityissektori vaikuttaa voimakkaasti talous- jille), joka on meneillään useissa kehitysmaissa. kasvuun, kehitykseen ja köyhyyden vähentämiseen sekä teollisuus- että kehitysmaissa. Se onkin suuri investointien lähde maissa, jotka eivät voi luottaa kotimaisten säästöjen riittävyyteen tai julkiseen kehitysapuun joka on vähenemässä kehitystavoitteidensa saavuttamiseksi. Yksityinen pääoma on Euroopan unioni pitää yksityissektoria talouskasvun asteittain korvaamassa julkista apua rahansiirroissa teollisuusmaista kehitysmaihin. Yksityinen sektori edistää lisäksi tekniikan tuntemusta ja taitotietoa, mikä helpottaa pääsyä maailmanmarkkinoille sekä lisää kaupan- tärkeimpänä ponnahduslautana ja merkittävänä työllistäjänä kehitysmaissa. EU:n näkemyksen mukaan tämän sektorin kehitys on kiinteässä yhteydessä kunkin maan keskeisten kehitystavoitteiden saavuttamiseen eli kestävään taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, maailmantalouteen yhdentymiseen sekä käyntiä, kilpailua, työpaikkoja, koulutusta köyhyyden torjuntaan. Euroopan unioni on lisäksi hiljattain ottanut ja parantaa infrastruktuureja. Näillä seurauksilla voi puolestaan olla huomionarvoisia sosiaalisia vaikutuksia. yksityisen sektorin jota se pitää keskeisenä kehityksen osatekijänä samalla tavalla tärkeäksi kumppaniksi kehityspolitiikkojen suunnittelussa kuin kansalaisyhteiskunnan. Yhtenä uutuutena Cotonoun sopimuksessa on esimerkiksi AKT-maiden velvoite kuulla yksityissektoria kehityspolitiikkojaan ja -strategioitaan suunnitellessaan.

Kylään patikoidessaan Amadou ja Matias näkevät kaivolla suuria vesiruukkujaan täyttävän Kuivilla ja puolikuivilla alueilla naisjoukon. Pitkiin, värikkäisiin vaatteisiin pukeu- suurin ongelma on veden tuneet naiset viettävät lyhyttä juttutuokiota vähyys. Näillä ilmastoltaan kuivilla alueilla on suuria vaikeuksia kesken työnsä. Näky on arkipäiväinen ja samalla tuottaa omavaraisuutensa edellyttämää vettä seuraavien 30 vuoden maalauksellinen. Sen taustalla on kuitenkin vakava, ajan. YK:n kehitysohjelman (UNDP) mukaan vuonna 1999 vain 13 OPETTAJAN OPAS useimpia kehitysmaiden maaseutuyhteisöjä koskettava ongelma, puhtaan juomaveden puute. Matias tajuaa, että vesi ei tulekaan hänen ystävänsä kotimaassa hanasta! Parhaassa tapauksessa vesi haetaan kaivosta, mutta se saattaa sijaita useiden kilometrien päässä prosentilla Eritrean väestöstä oli ulottuvillaan kelvollinen vedenhankintapiste. Arvioiden mukaan ihmiselimistö vaatii kuitenkin päivittäin vähintään 2,5 litraa vettä pelkästään aineenvaihduntaan. Kuivuusjaksot johtavat näissä maissa vakavaan tilanteeseen. Vaikka ongelma on suurempi maaseudulla, ongelmia esiintyy myös kaupungeissa, joissa köyhyys yleistyy. Kehitysmaissa asuu tällä het- > AUKEAMA 10 kylästä. Vedenhaku on yksi päivittäinen askare Amadoun kellä yli 600 miljoonaa ihmistä vailla juomakelpoista vettä ja viemä- kylässä, jonne on rakennettu kaivoja sairauksien ja röintiä. Ongelma kasvaa koko ajan. varsinkin ripulin ehkäisemiseksi, sillä edelleenkin juomavesilähteenä käytetyn ojan seisova ja pahanhajuinen vesi on otollinen bakteerien ja parasiittien kasvupaikka. Maailman terveysjärjestön (WHO) raporteissa 1980- luvun puolivälissä arvioitiin, että jopa 80 prosenttia kehitysmaiden sairauksista johtun ihmiskäyttöön Tämän perusteella ymmärtää hyvin, miksi Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita kehitys- soveltumattomasta vedestä ja huonosta hygie- maiden köyhyyden vähentämisessä on riittävän ja niasta. Kahdella Afrikan alueella on erityisen suuria maaperään ja vedensaantiin liittyviä ongelmia: näitä ovat kuivat ja puolikuivat alueet kaikkialla Afrikassa sekä Saharan eteläpuoliset ylängöt. kelvollisen veden saatavuuden parantaminen. EU pyrkii myös parantamaan vedenpuhdistusta kunnostamalla ja rakentamalla kehitysmaiden tarpeisiin soveltuvia järjestelmiä, jotka vastaavat niiden teknisiä ja taloudellisia valmiuksia.

keskeinen rooli etenkin ruuan tuottajina. Esimerkiksi Ruandassa naisten osuus elintarvikkeiden tuotantoon käytetystä työajasta on 79 prosenttia; Togossa 57 prosenttia maanviljelijöistä on naisia, jotka vastaavat lähes koko kauppapuutarhatuotannosta maaseudulla. OPETTAJAN OPAS Amadoulle asiasta mainitsematta Matias on hämmästynyt nähdessään, että painavia vesiruukkuja kantavat naiset. Yhtään miestä ei ole mukana tässä raskaassa työssä. Tässä tilanteessa Euroopan unioni pitää ehdottoman tärkeänä tasa-arvonäkökohtien sisällyttämistä kehitysyhteistyöhön. Yksi tärkeimpiä parannuksia sekä kansainvälisten järjestöjen että monien kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä on ollut naisten roolin ymmärtäminen ja tasa-arvoon > AUKEAMA 11 pohjaava toimintatapa, jolla pyritään vähentämään naisten syrjintää ja epätasa-arvoa. Heikoimmassa asemassa ovat lasten lisäksi juuri naiset. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana köyhyys on lisääntynyt etupäässä naisten keskuudessa (puhutaan köyhyyden naisistumisesta). Arvioidaan, että puolestatoista miljardista köyhästä 70 prosenttia on naisia. Useimmissa yhteiskunnissa ihmisten hyvinvointi riippuu Matias ei tiedäkään, miten merkittävän havainnon hän on tehnyt kehitysmaiden naisten asemasta. Yksinhuoltajaperheiden määrä pääasiassa ja usein pelkästään heidän asemastaan. Kun (köyhiä) naisia autetaan parantamaan asemaansa, autetaan kokonaisia perheitä ja koko yhteiskuntaa. Naisten syrjintä on suuri kehityksen este. on kasvanut kehitysmaissakin voimakkaasti, ja niissä on perheen Euroopan unioni pyrkii tämän vuoksi määrätietoisesti sisällyttämään elättäjänä useimmiten nainen. Esimerkiksi Senegalissa yksinhuoltajaäitien määrä on kasvanut vuodesta 1991 alkaen. Naiset sukupuolten tasa-arvon kaikkiin kehitysyhteistyöpolitiikkoihin ottaen samalla huomioon naisten erityisen aseman kyseisissä maissa. ovat varsinkin kehitysmaissa yhä tärkeämpiä kehityksen vauhdittajia, vaikka sitä ei useinkaan tunnusteta. Varsinkin ruuan ravitsevuuteen ja saantiin liittyvissä asioissa naisilla on

OPETTAJAN OPAS Kun Matias saapuu Amadoun kotikylään, kylän päällikkö tulee tervehtimään häntä. Tätä vastaanottoa voidaan pitää kunnianosoituksena, sillä perinteisillä päälliköillä on vielä huomattavasti valtaa monissa Afrikan maissa huolimatta vaaleilla valituista hallintoelimistä, virkakoneistosta ja muista valtiojohtoisista järjestelmistä. Kyläpäälliköt ovat perinteisesti tärkeitä henkisiä johtajia monissa kehitysmaissa ja heistä on tullut naisten tavoin ohittamattomia kumppaneita kansainvälisille kehitysyhteistyöjärjestöille. Yhteisön toiminta ja maa-asioiden ja muiden juoksevien asioiden hallinnointi riippuu usein heistä. Kyläpäälliköt ovat kolmitahoisessa roolissaan ratkaisevassa asemassa: he käyttävät perinteistä, symbolista (maagista tai uskonnollista) sekä lainsäädännöllistä valtaa, sillä päällikkyys on virallinen asema kansan ja keskushallinnon välillä. Monissa maissa, kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa, perinteiset päälliköt ovat todellisia maaseudun kehityksen edistäjiä ja tietyissä hallinnon hajauttamista koskevissa laeissa on jopa lujitettu tätä asemaa. Nigerissä päälliköt ovat sitoutuneet puuttumaan enemmän tyttöjen koulutukseen tyttöjen ja poikien välisten koulutuserojen kaventamiseksi. Kansainvälinen yhteisö ja erityisesti Euroopan unioni ovat selvästi ymmärtäneet perinteisten päälliköiden roolin afrikkalaisessa paikallishallinnossa. Tämän vuoksi ne tunnustavat näiden päälliköiden ja yleensä kansalaisyhteiskunnan merkityksen päätöksentekoprosessissa sekä kehityshankkeiden toteutuksessa ja jälkiarvioinnissa. Yhteistyö paikallisten rakenteiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää pyrittäessä ottamaan paikallinen kulttuuri huomioon, edistämään tiedon nopeaa jakelua sekä lisäämään paikallisväestön osallistumista. Jotkut ovat sitä mieltä, että jos maaseudun kehityksen kannalta keskeiset päälliköt sivuutetaan, hankkeet ovat tuomittuja epäonnistumaan, viivästymään tai jopa joutumaan sabotoinnin kohteiksi. Euroopan unioni painottaa lisäksi ns. osallistavia lähestymistapoja ja tarvetta ottaa kansalaisjärjestöjen lisäksi muut ei-valtiolliset toimijat kuten paikalliset viranomaiset mukaan kehityspoliittiseen päätöksentekoon. Tämä ns. hajautettu yhteistyö on uusi kehitysyhteistyön muoto, jossa pääasialliset toimijat ovat keskeisellä sijalla kehitysyhteistyön täytäntöönpanossa, ja sillä pyritään ensinnäkin räätälöimään toiminta tarpeiden mukaiseksi ja toiseksi turvaamaan sen pitkäjänteisyys. > AUKEAMA 12

OPETTAJAN OPAS Kyläpäällikön kaipaama teiden kunnostus vähentäisi onnettomuuksia, mutta siitä olisi paljon muutakin hyötyä. Kuten 4. aukeamalla selitetään, tieverkoston parantaminen helpottaa tavaroiden ja henkilöiden liikkuvuutta maan sisällä. Teiden kunnostaminen lähentää myös maan eri alueita toisiinsa. Toimiva tieverkko helpottaa kaupankäyntiä naapurimaiden kanssa, jolloin niistä voi tulla alueellisia kumppaneita. talouspolitiikkaan. Tämän vuoksi alueellinen koordinointi muodossa tai toisessa on välttämätöntä. Kehitysmaat ovat lisäksi jo joitakin vuosia tehostaneet pyrkimyksiään alueellisen talousintegraation parantamiseksi, ja monilla puolilla maailmaa on nähtävissä voimassa olevien alueellisten sopimusten henkiinherättelyä tai laajentamista tai uusien ryhmittymien muodostamista. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN) joka on sisällyttänyt kaupan vapauttamisen ohjelmaansa Mercosur Latinalaisessa Amerikassa, Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitto (EMUWA), Eteläisen > AUKEAMA 13 Afrikan kehitysyhteisö (SADC) sekä CARICOM ja CARIFORUM Karibian alueella. Teiden puute pääasiassa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa haittaa potentiaalisesti vauraiden maiden pyrkimyksiä avautua ja integroitua taloudellisesti. Pääomasijoittajat ovat yksi- Yksi tärkeimpiä Maastrichtin sopimuksen Euroopan unionille mielisiä esimerkiksi Keski-Afrikan yhteydessä siitä, että asettamia kehitystavoitteita on kehitysmaiden sopusointui- vähäinen taloudellinen integraatio johtuu osittain maiden sisäisten liikenneyhteyksien puutteellisuudesta, koska suuri osa koko rahtiliikenteestä on kotimaanliikennettä. Laajempi tai suppeampi alueellinen integraatio on kuiten- nen ja asteittainen yhdentyminen maailmantalouteen, ja yleisen näkemyksen mukaan alueellinen integraatio on luonteva osa tätä strategiaa. Euroopan unioni tukee integraatioaloitteita kolmella toisistaan riippuvaisella alalla: valmiuksien parantaminen (johon sisältyy asiantuntija-apu, koulutus ja tutkimus) kin väline kehitysmaiden asteittaiseen kytkemiseen maail- alueellisen talousintegraation alalla, alueellisten instituutioiden ja mantalouteen. Kehitysmaiden markkinoiden pienuus ja kapea-alaisuus altistavat nämä maat voimakkaasti taloudellisille kriiseille. Markkinoiden avaaminen on usein lisännyt näiden maiden keskinäistä riippuvai- paikallisten hallintoelinten tasolla; apu yksityiselle sektorille sen rakennemuutoksen helpottamiseksi alueellisten ja maailmanlaajuisten markkinoiden laajentuessa; tuki alueellisen integraation täytäntöönpanoon osallistuville hallintoelimille niiden auttamiseksi hallitsemaan budjettiresursseihin kohdistuvia tilapäisiä vaikutuksia. suutta. Joillakin mailla on vaikutusta naapurimaiden

Euroopan unionin ja AKT-valtioiden poliittisessa keskustelussa keskityttiin aikaisemmin melko harvoihin aiheisiin ja niitä käytiin melko virallisissa puitteissa, mikä esti avointa keskustelua. Lomén yleissopimus on tähän asti tarjonnut hyvät puitteet Euroopan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan poliittiselle vuoropuhelulle, mutta uudessa kumppanuussopimuksessa (Cotonoun sopimus) tällainen ajatustenvaihto nostetaan keskeiseksi välineeksi suhteiden ylläpitämisessä. Poliittisella vuoropuhelulla pyri- OPETTAJAN OPAS Amadousta ja Matiaksesta on tullut todelliset ystävykset; he puhuvat keskenään ja ymmärtävät toisiaan paremmin. tään EU:n ja AKT-maiden ryhmän suhteissa edistämään ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä lujittamaan EU:lta apua saavia maita rakenteellisesti. EU on tämän vuoksi luonut rakenteen, jolla se voi lähestyä AKT-kumppaneitaan ja saada ne analysoimaan ja ratkomaan ongelmiaan, jotka liittyvät maiden epävakauteen ja hallinnollisiin puutteisiin ja jotka haittaavat kaupan ja kehitysavun toimivuutta. EU > AUKEAMA 14 katsoo, että poliittinen vuoropuhelu palvelee kahta päämäärää: se tarjoaa puitteet ensinnäkin moitteettomaan julkishallintoon, demokratiaan, Valtioiden välilläkin puhutaan usein vuoropuhelusta, etenkin ihmisoikeuksiin sekä oikeusvaltioperiaatteen politiikassa. Poliittisen vuoropuhelun tavoitteena on kriisien ehkäisy. Euroopan unioni on tehnyt poliittisesta vuoropuhelusta yhden pääpilarin suhteissaan Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren vakiinnuttamiseen ja ylläpitämiseen liittyvien tekijöiden tarkastelulle ja toiseksi poliittiseen epävakauteen liittyvien aiheiden tarkastelulle ja konfliktien ehkäisemiselle ja ratkaisemiselle. (AKT) valtioihin.

Euroopan unioni on selkeästi ymmärtänyt tarpeen parantaa kansalaisten tietoa yhteisen planeettamme köyhien maiden kehittämisen tärkeydestä. Tavoitteeseen pyritään sekä kansalaisjärjestöjen toiminnalla että jäsenvaltioiden ja EU- OPETTAJAN OPAS Kun Matias palaa seuraavana päivänä kouluunsa, toiset ovat hämmästyneitä hänen muutoksestaan. Hänen ystävänsä ihmettelevät erityisesti hänen värikästä paitaansa, joka on vain pieni pilkahdus hänen löytämästään uudesta maailmasta. Tietämättään Matias oppi unessaan paljon uutta kehitysasioista ja alkoi ymmärtämään, minkälaisia vaikeuksia köyhillä mailla on. elinten tiedotuspolitiikalla. EU:n pian laajetessa kehitysvalistus ja eurooppalaisen suuren yleisön tietotason kohentaminen ovat entistä tärkeämpiä, koska EU valmistautuu vastaanottamaan kymmenen uutta jäsenvaltiota, joiden kansalaisia on informoitava paremmin EU:n maailmanlaajuisesta vastuusta köyhyyden poistamisessa. Opittuaan tuntemaan Amadoun ja hänen perheensä päivittäisiä ongelmia Matias haluaa toimia. Hän kertoo oppimistaan asioista koulukavereilleen ja kerää koulutarvikkeita lähetettäväksi Amadoun kouluun. > AUKEAMAT 15 & 16 Kansainväliseen avustustyöhön voi osallistua monella tavalla riippuen itse kunkin käytettävissä olevasta ajasta, Juuri tästä on kyse kehitysapukoulutuksessa, jossa erilaisia ope- mahdollisuuksista ja mielenkiinnon koh- tusvälineitä hyödyntämällä pyritään parantamaan kehitysmaiden ja teollisuusmaiden ihmisten keskinäiseen riippuvuuteen ja solidaarisuuteen liittyvien seikkojen ymmärtämistä. Yksi tavoite on lisätä solidaarisuutta kehitysmaiden ihmisiä kohtaan paran- teista; selityksiksi eivät riitä minä en kuitenkaan voi vaikuttaa asiaan, nyt on myöhäistä, asialle ei voi mitään. Jokainen ihminen voi tehdä jotakin tilanteen parantamiseksi. Toiminta on tietysti paljon tehokkaampaa, jos se on tamalla näiden maiden taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuris- yhdessä organisoitua, kuten esimerkiksi teolli- ten piirteiden tuntemusta. Valistus on erittäin hyödyllinen epäsuora kehityksen väline, jos sillä saadaan pohjoisen kansalaiset tiedostamaan kehitysnäkökohdat ja usein jopa toimimaan niiden suusmaiden ja kehitysmaiden koulujen väliset kumppanuudet. Solidaarisuutta kehitysmaita kohtaan voi kuitenkin osoittaa jo hyvin pienillä arkisilla asioilla kuten kiinnittämällä huomiota omaan veden ja sähkön kulutukseensa. hyväksi.

Jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöstä vastaavia keskushallintoelimiä: Toiminnan vuoro Jos lapsikuulijanne haluavat kirjaan tutustuttuaan tehdä jotakin konkreettista kehitysyhteistyön hyväksi, hankkikaa rohkeasti lisätietoja. Lukuisat viralliset elimet ja kansalaisjärjestöt toimivat joka päivä kehityksen edistämiseksi. Austrian Development Cooperation (ADC) U www.bmaa.gv.at Directorate-General for International Co-operation (DGDC) U www.dgdc.be Danish International Development Assistance (DANIDA) U www.um.dk/danida Finnish Department of International Development Cooperation (FINNIDA) U http://global.finland.fi Agence française de Développement (AFD) U www.afd.fr Haut Conseil de la Coopération internationale (HCCI) U www.hcci.gouv.fr Bundesministerium für wirtschaftliche Zusammenarbeit und Entwicklung U www.bmz.de Deutsche Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit (GTZ) U www.gtz.de Ministry of Foreign Affairs U www.mfa.gr/english/index.html Irish Aid Department of Foreign Affairs U www.irlgov.ie/iveagh/irishaid Ministry of Foreign Affairs U www.esteri.it Agence luxembourgeoise pour la Coopération au Développement (Lux-Development) U www.lux-development.lu/ Ministerie van Buitenlandse Zaken U www.minbuza.nl Instituto da Cooperação Portuguesa (ICP) U http://min-nestrangeiros.pt/mne/portugal/icoop/ Swedish International Development Cooperation Agency (SIDA) U www.sida.se Agencia Española de Cooperación Internacional (AECI) U www.aeci.es Department for International Development (DFID) U www.dfid.gov.uk Lisätietoja Euroopan komission kehitysyhteistyön pääosaston Internet-sivuilta:: http://europa.eu.int/comm/development/development_old/sector/social/education_background_en.htm Sivuilta löytyvät englanniksi: The Statement by the Council and the Commission on the European Community s Development Policy (10/11/2000) European Parliament Report on basic education in developing countries in the context of the United Nations Assembly Special Session on Children in September 2001 (2001/2030(INI) Committee on Development and Co-operation Education for dynamic economies: Action plan to accelerate progress towards education for all April 2002 International Monetary Fund and World Bank Evaluation of EC support to the education sector in ACP countries Synthesis Report May 2002 Development Researchers Network (DRN) Note on international initiatives on education June 2002 European Commission Directorate-General for Development Speaking notes of Koos Richelle, director general, Directorate-General for Development European Commission Brussels 29/05/2002 Seminar Action Aid Alliance, Oxfam, Save the Children on: EU role in delivering international Education Goals euroopan komissio Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto 2003 32pp. 15x22,5 cm ISBN 92 894 5544 6 ISBN 92 894 5535 7

NH-11-02-001-FI-C / NH-11-02-000-FI-C euroopan komissio Kehitysyhteistyön pääosasto e-mail internet Rue de la Loi, 200 B-1049 Bruxelles Rue de Genève, 12 B-1140 Bruxelles development@cec.eu.int http://europa.eu.int/comm/development/index_en.htm Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto L 2985 Luxemburg