V a r t i o s a a r e n m a i s e m a, v i r k i s t y s j a v i h e r a l u e e t
S i j a i n t i v i h e r r a k e n t e e s s a Itä-Helsingin kulttuuripuisto Vartiosaari on Itä-Helsingin kulttuuripuiston osa, joka on yksi Helsingin vihersormista. Itä-Helsingin kulttuuripuisto on teemallinen kokonaisuus, joka koskee viher- ja vesialueita sekä rakennettua ympäristöä Vahvuuksina merellisyys ja rikas kulttuuriperintö, mm. kartano- ja huvilakulttuuri Kaupunkisuunnittelulautakunnassa v.2011
I t ä - H e l s i n g i n k u l t t u u r i p u i s t o, k e h i t t ä m i s s u u n n i t e l m a Vartiokylänlahden kierros Saavutettavuuden ja sisäisten yhteyksien parantaminen Toiminnallisen sisällön kehittäminen Kulttuuriperinnön ja maiseman arvojen esilletuominen
N y k y i s e t v i h e r a l u e e t ( H K R : n h o i d o s s a v. 2 0 1 1 ) Yhteenveto HKR:n hoidossa olevista viheralueista Vartiosaaren läheisyydessä (Herttoniemi, Kulosaari, Laajasalo, Santahamina, Tammisalo, Vartiosaari) Asukkaita yhteensä alueilla 46 666 väestöennuste 1.1.2020: 57 766 viheraluetta 190,3 m² / asukas (koko kaupungin keskiarvo 106,5 m²/ asukas) Väestöennusteen mukaan viheraluetta v.2020 153,7 m²/ asukas
N y k y i s e t v i r k i s t y s t o i m i n n a t n. 50 huvilaa tai kesämökkiä, puolet yksityisten kesäkäytössä, puolet kaupungin vuokraamia eri yhteisöille Sosiaaliviraston ja nuorisoasiainkeskuksen kesätoimintaa lapsille ja nuorille n. 50 viljelypalstaa Eläintalli, laidunalueet Nykyistä polustoa n. 7,5 kilometriä Vartiosaariseuran luontopolku, metsäkirkko laiturit, veneväylät
N ä k y m ä t V a r t i o s a a r e s t a Vartiosaaren merelliset näkymät avautuvat kaakkoon, saaren lounais- ja luoteispuoli avautuu rakennettuun maisemaan Laajasaloon ja Tammisaloon.
N ä k y m ä t V a r t i o s a a r e e n Vartiosaari on Itäiselle saaristolle tärkeä vihreä julkisivu Vuosaaren sillalta avautuvan näkymän pääte
T o p o g r a f i a ja k o r k e u s s u h t e e t
L u o n t o
A r v o k k a a t l u o n t o k o h t e e t Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmä Luonnonsuojelualue: Rantaruttojuuren esiintymä Lepakkokohde (I) Geologiset kohteet (1,2,3) Arvokkaat kasvillisuuskohteet (II) Arvokkaat lintukohteet (III) Kääpäkohteet (II) Täydentävät luontoselvitykset: Metsien monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet (Metso-kohteet) 2011, liitetään luontotietojärjestelmään Lepakkoselvitys 2011-2012
L e p a k k o s e l v i t y s 2011-2012 Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä arvokas lepakkoalue, arvoluokka I (Siivonen 2004) karuimpia osia lukuun ottamatta lepakot käyttävät lähes koko saarta elinympäristönään havaitut lajit pohjanlepakko, vesisiippa, isoviiksisiippa, viiksisiippa ja korvayökkö maastokartoitusten tavoitteena on ollut saada mahdollisimman tarkka kuva saaren lepakkolajeista, niiden runsaudesta sekä lepakoiden käyttämistä alueista selvitystyön perusteella annetaan suosituksia lepakoille haitallisten vaikutusten lieventämiseksi saaren maankäyttöä suunniteltaessa.
V a r t i o s a a r e n l e p a k k o s e l v i t y s 2
M a i s e m a r a k e n n e Vartiosaaren maisematila on hyvin erikoinen: keskelle saarta muodostuu melko sulkeutunut, suhteellisen jyrkkäreunainen, kulhomainen tila, josta ei avaudu näkymiä muualle. Helsingissä ei ole rakennettua aluetta, joka olisi maisemarakenteeltaan tämän tyyppinen. Saaren erikoinen maisemarakenne pitää ottaa jatkosuunnittelussa huomioon.
M a a n k ä y t t ö v a i h t o e h d o t s u h t e e s s a m a i s e m a a n j a l u o n t o o n H u v i l a - a l u e e t s ä i l y v ä t r a n n o i l l a R a n n a t j ä ä v ä t p ä ä o s i n r a k e n t a m a t t a tai rakennukset eivät ole omarantaisia, vaan rantaan jää julkinen tila R a n n a t j ä ä v ä t p ä ä o s i n l u o n n o n t i l a i s i k s i
M a a n k ä y t t ö v a i h t o e h d o t s u h t e e s s a m a i s e m a a n j a l u o n t o o n V a r t i o s a a r e n v i h r e ä j u l k i s i v u Itäiseen saaristoon päin pyritään säilyttämään eheänä, rakennusten massa jää pääosin latvuslinjan taakse V a r t i o s a a r e n r a k e n t a m i n e n n ä k y y r a k e n n e t t u u n m a i s e m a a n L a a j a s a l o n j a T a m m i s a l o n p u o l e l l e S a d e - j a s u l a m i s v e d e t k ä s i t e l l ä ä n s a a r e s s a R a k e n t a m i n e n j a t i e s t ö s i j o i t t u u p ä ä o s i n m a a s t o n m u o t o j a m u k a i l l e n
Huviloiden säilyttäminen / huviloiden ja rakennusten uudelleenkäyttö virkistystarkoituksiin S a a r i s t o b a a n a eli saaren läpi kulkeva pyöräilyn laatukäytävä Merellisyyden vahvistaminen, mm. u i m a p a i k k o j a, r a n t a s a u n o j a, v e n e l a i t u r e i t a, v i e r a s v e n e l a i t u r e i t a MAANKÄYTTÖVAIHTO- EHTOJEN VIHERALUEIDEN YHTEISET TEEMAT R a n t a r e i t i t ja merellisten n ä k y m i e n a v a a m i n e n P a l s t a v i l j e l y j a l ä h i r u o k a Pääosa viheralueista k a u p u n k i m e t s ä ä E i u u s i a suuria u r h e i l u t o i m i n t o j a, koska Laajasalon urheilupuisto n. 0,5 km päässä
VE A VIRKISTYSALUE Virkistysvaihtoehtoon on pyritty sijoittamaan Helsingistä puuttuvia tai lisää kaivattuja virkistys- ja viheraluetoimintoja kuten kesäteatteri, tanssilava, siirtolapuutarha ja palstaviljelyä Saareen ei tulla autolla, parkkipaikat ovat rannalla Reposalmessa. Ainoastaan huoltoajo pitkin uutta kevyenliikenteen väylää on sallittu. Reitistö perustuu pääosin nykyisiin polkuihin ja teihin, rantapolku pyritään muodostamaan Huvilat säilyvät vapaa-ajan asuntoina, eikä niihin tule katuyhteyttä eikä kunnallistekniikka Kaikki luontokohteet mahdollista säilyttää, saaren nykyiset toiminnat säilyvät
VE B PIENTALOVALTAINEN ASUINALUE Saarta kiertää rantareitti, jonka varrella vuokrattavia rantasaunoja Saaren keskeinen viheralue on kosteikkopuisto, johon sade- ja sulamisvedet johdetaan Palstaviljelyä saaren keskiosassa Jostain huvilasta ja sen pihapiiristä voidaan kunnostaa kaupunginosatalo, jossa on tapahtumia ja näyttelyitä Sunnanvikin talousrakennuksiin voidaan perustaa lähiruokatalo ja pellolle ruokapiirin ryytimaa Tallin yhteydessä voisi sijaita kotieläintila
VE C TIIVIS ASUINALUE Viheralueet suhteessa rakentamiseen ja väestömäärään, tiiviissä vaihtoehdossa on mahdollista toteuttaa eniten rakennettuja puistoja, julkisia rantasaunoja tai huvilapuutarhojen entisöintejä Väestöpohja tarjoaa mahdollisuuden myös uusille virkistyspalveluille ja yrityksille, kuten kahviloille Kolme puistoakselia ja keskeinen puistokatu Entisöityjä huvilapuutarhoja Viljelypalstat ja lähiruokatalo Pienvenesatama ja rantabulevardi Rantareitti Paikoitushallien katoille voidaan sijoittaa vaikkapa lähiliikuntapaikkoja Vartiosaaren metsäinen siluetti Itäiseen saaristoon säilyy pääosin
Vartiosaari osana itä-helsinkiä Liikenteen yhteystarpeet
Saaristobaana (jalankulku ja pyöräily)
Vaihtoehto A (virkistys) Pääkatu ja sillat Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Huoltoajo Pysäköinti Reposalmen rannassa
Vaihtoehto B (pientalo) Pääkatu ja Reposalmen silta Bussi Autoliikenne Jalankulku ja pyöräily
Vaihtoehto C (tiivis asuminen) Pääkatu ja Reposalmen silta Bussi tai raitiotie Autoliikenne Jalankulku ja pyöräily
Vartiosaaren sillat Ramsinsalmen silta Alikulkukorkeus min. 20 m Pituus n. 300 m Leveys 8 m Kävely, pyöräily, huolto, pelastus Reposalmen silta Alikulkukorkeus n. 5 m Pituus n. 150 m Leveys 8 26 m VEC raitiovaunu VEB bussi VEA kävely, pyöräily, huolto, pelastus
Reposalmen silta Alustava viitesuunnitelma, levein siltavaihtoehto, raitiovaunu, alikulkukorkeus n. 5 m
Ramsinsalmen silta Alustava viitesuunnitelma, pyöräily- ja jalankulkusilta, alikulkukorkeus n. 20 m
Matka-ajat Vartiosaaresta VE Bussi Pasila 40 min Herttoníemi 19 min Itäkeskus 33 min Keskusta 34 min
Matka-ajat Vartiosaaresta VE Ratikka Pasila 41 min Herttoniemi 19 min Itäkeskus 33 min Keskusta 30 min
P i e n v e n e s a t a m a t j a v e n e i l y v ä y l ä t ( v e n e p a i k a t v. 2 0 1 0 )
Vesiliikenne nykyisin Nykyiset reittiveneyhteydet Vartiosaareen, saareen kulkee yksi linja (Hakaniemi-Iiluoto) vuonna 2011 598 matkustajaa vuonna 2012 477 matkustajaa
TULEVAISUUDEN ASUMISEN MAHDOLLISUUDET VARTIOSAARESSA L A A D U K K A A N A S U M I S E N H E L S I N K I ASUMISEN JA MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017 HELSINGISSÄ ASUMISEN PITKÄJÄNTEISTÄ SUUNNITTELUA OHJAA VALTUUSTOKAUSITTAIN LAADITTAVA AM-OHJELMA TAVOITTEENA ON MM. : ENERGIATEHOKAS RAKENTAMINEN TIIVIIMPI KAUPUNKI SUJUVA LIIKKUMINEN TARJOTA SOPIVIA ASUNTOJA ERI ELÄMÄNVAIHEISIIN
ASUNTOTUOTANNON MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET SOVITTU SEUDULLISESTI. HELSINKIIN TULISI RAKENTAA 5000 ASUNTOA / VUOSI ASUNTOJEN HALLINTA- JA RAHOITUSMUOTOJEN PÄÄPERIAATE: RAKENNETTAVASTA ASUNTOKANNASTA - 20% VALTION TUKEMIA VUOKRA-ASUNTOJA - 40% HITAS-OMISTUSASUNTOJA, OSAOMISTUS- JA ASUMISOIKEUSASUNTOJA - 40% SÄÄNTELEMÄTTÖMIÄ VAPAARAHOITTEISIA OMISTUS- JA VUOKRA-ASUNTOJA
TIIVIS (JA MATALA) KAUPUNKIRAKENNE
MODERNI HUVILA HELSINKIHUVILA - KAUPUNKIVILLA
RIVITALO JA KYTKETTY PIENTALO
KAUPUNKIPIENTALO TOWNHOUSE
RINNERAKENTAMINEN
TERASSITALO
KERROSTALOJEN MONET KASVOT
MUUTA ASUMISEN JA KAUPUNKIELÄMÄN TULEVAISUUTEEN LIITTYVÄÄ LIIKEHDINTÄÄ
EKOLOGINEN / ENERGIATEHOKAS RAKENTAMINEN (MM. PUURAKENTAMINEN)
HIILINEUTRAALI KAUPUNKI JA UUSIUTUVA ENERGIA
OMAVARAISEMPI ELÄMÄNTAPA / LÄHIRUOKA
LÄHIMATKAILU JA -VIRKISTYS
MERELLISYYS - SAARIASUMINEN
ASUMINEN JA TYÖ VERSTAAT - ETÄTYÖ
VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN - ELINKAARIASUMINEN
UUSI YHTEISÖLLISYYS
KIITOS