Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä?



Samankaltaiset tiedostot
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Ajankohtaista verotuksesta

VEROASTE , KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku

Suomen verojärjestelmä: muutos ja pysyvyys. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Talous kasvuun, verot kohdalleen. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verotavoitteet

Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset

Elintarvikkeiden verotus Suomessa

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Ajankohtaista verotuksesta ja tulevat veromuutokset

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

MUUTOSPAINEITA VEROTUKSESSA KEURUU DELOITTE ANNE ROININEN, KHT

Hallituksen veropoliittinen linjaus

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Suomi työn verottajana 2008

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Suomi työn verottajana 2009

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä,

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

A8-0321/78

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta

TU Läsnäoloharjoitukset 1 VEROTUS

Anniskelun alamäki jatkuu

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen

Turvallisuus meillä ja muualla

Esitykset kehysriiheen

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus

Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta. Huhtikuu 2011

Arvonlisäverotusta on kehitettävä yritysten kasvua kannustavaksi

ULKOMAISTEN OSINKOJEN KÄSITTELY VEROTUKSESSA

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2017

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti

Yritys- ja osinkoverouudistus Mitä tehtiin ja oliko siinä järkeä? Jukka Pirttilä

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Tulonjakovaikutusarviot veropoliittisten linjausten tukena. Elina Pylkkänen

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO HPO.FI

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

menestykseen Sakari Tamminen

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari

Työurien pidentäminen

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Suomi työn verottajana 2010

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

Valtiovarainministeriön vero-osastolle. Lausunto yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportista

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Transkriptio:

Millainen verojärjestelmä tukee talouskasvua, yrittäjyyttä ja työllisyyttä? - Hetemäen verotyöryhmän raportit - EK:n verotavoitteet EK-päivä 24.3.2011 Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara, EK

Hetemäen verotyöryhmän väliraportti 21.6.2010 Kaikkien ALV-prosenttien korotus kahdella prosenttiyksiköllä (1,2 Mrd ) Painopisteen siirtäminen kulutusverotuksen suuntaan toteutetaan tässä vaiheessa niin, että arvonlisäverotuksessa molempia alennettuja verokantoja ja vakioverokantaa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Jatkossa tulisi kuitenkin pyrkiä kohti yhtenäisempää rakennetta. Ansiotulojen verotusta esitetään alennettavaksi kaikissa tuloluokissa Kevennykset kohdistettava työtuloille Ylin marginaaliveroprosentti n. 55 %:sta n. 50 %:iin Kevennysten mitoitus n. 2 Mrd Yhteisöverokanta esitetään alennettavaksi 26 %:sta 22 %:iin ja pääomaverokannan nosto 28 %:sta 30 %:iin Esitys osinkoverotuksen uudistamiseksi 2

Työryhmän loppuraporttiin (21.12.2010) sisältyvät ehdotukset Painopisteen siirtäminen kulutusverotuksen suuntaan toteutetaan arvonlisä- ja valmisteverotusta nostamalla ALV:n korotus 2 prosenttiyksiköllä (väliraportissa) Energia ja ympäristöverotusta sekä terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta kiristetään n. 1 Mrd eurolla Ajoneuvoveron perusvero Kuluttajasähkö (sähköveroluokka I) Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden polttoainevero Sähköntuotannon windfall-vero Virvoitusjuomaveroa, makeisten ja jäätelön valmisteveroa sekä alkoholiveroa korotetaan 3

Asuntolainojen korkovähennysoikeutta supistetaan Leikataan 5 prosenttiyksiköllä vuosittain Neljän vuoden kuluttua vähennyskelpoista 80 % Kuntaverotuksen rakenne Yhteisöveron tuotto siirretään kokonaan valtiolle Tulomenetykset korvataan valtionosuusjärjestelmän kautta Kiinteistöveron tuottoa lisättävä 50 %:lla (600 M ) Perintö- ja lahjavero 10 %:n verokantaa sovellettaisiin 50 000 ylittävään osaan (nyt 40 000 ) 13 % verokantaa 150 000 ylittävään osaan (nyt 60 000 ) Uusi 16 % verokanta yli 1 000 000 perinnöille ja lahjoille Säästöhenkivakuutusten verovapaudet poistetaan Kotitalousvähennystä supistetaan 4

Työryhmän esitysten staattiset verotuottovaikutukset Henkilöverotus yhteensä - 1 400 M Pääomaverotus + 500 M Korkovähennys + 90 M Kotitalousvähennys + 70 M Muu ansiotuloverotus - 2 060 M Yhteisövero - 800 M Välillinen verotus yhteensä + 2 200 M Arvonlisäverotus + 1 200 M Valmisteverotus + 1 000 M Verot yhteensä 0 5

EK:n verolinjaukset - verojulkaisu keväällä 2010 1. Työn verotus 2. Yritysten verotus - yhteisöverokanta - ympäristö- ja energiaverot 3. Pääomaverotus / osingot - listaamattomat yritykset - listatut yritykset

Verotavoitteiden lähtökohdat Kestämätön julkisen talouden kehitysnäkymä: - RATKAISUT MENOTALOUDESTA, EI VEROJEN KIRISTYKSISTÄ Työurien pidentäminen Julkisten menojen hillintä ja leikkaukset Tuottavuuden lisääminen Verotuksessa kasvun kannusteiden lisääminen Kokonaisveroasteeseen ei (pysyvää) nousua On arvioitava aiempaa tarkemmin, mihin verovarat käytetään ja mihin ne riittävät 7

Työn ja yrittämisen verotus on Suomessa kireää verotulojen jakauma verolajeittain EU-maissa Belgia Tsekki Suomi Espanja Saksa Alankomaat Itävalta Euroalue Italia EU27 Ranska Luxemburg Iso-Britannia Ruotsi Tanska Kreikka Slovakia Slovenia Liettua Unkari Puola Latvia Portugali Romania Viro Irlanti Malta Kypros Bulgaria Ansiotulovero Yhteisövero ja muut välittömät verot Sosiaalivakuutusmaksut ALV Muut kulutusverot 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Eurostat: 8

Talouskasvu edellyttää työn verotuksen keventämistä Ansiotulojen kireä verotus on Suomessa edelleen ongelma kaikilla tulotasoilla Kaikissa tuloluokissa tarvitaan kannusteita työn tekemiseen, kehittymiseen ja uralla etenemiseen Ankara verotus vähentää kiinnostusta työhön ja vääristää pitkällä aikavälillä myös opiskelu- ja uravalintoja EK:n tavoitteet Verotuksen painopiste pois työn verotuksesta Marginaaliveroja alennettava Ylin marginaalivero voimaan vasta 150 000 euron tuloilla 9

Nimellinen yhtiöverokanta Suomessa sekä keskimäärin EU:ssa ja OECD-maissa vuosina 1993-2010 40 38 36 EU 34 % 32 30 OECD 28 26 Suomi 24 22 20 1993 94 1995 96 97 98 99 2000 '01 '02 '03 '04 2005 '06 '07 '08 '09 2010 10

35 Espanja Italia Ranska Belgia Malta 28,59 29,41 30 31,4 33,3333,99 Saksa Luxemburg 26 26,3 28 Iso-Britannia Ruotsi Nimelliset yhtiöverokannat EU-maissa 1.1.2010 40 35 30 10 10 12,5 15 15 16 19 19 19 19 20 21 24 25 25 25 25,5 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Kypros Irlanti Latvia Liettua Romania Unkari Puola Slovakia Tsekki Slovenia Viro Kreikka Itävalta Portugali Tanska Alankomaat SUOMI 11 %

Yritysverokantaansa alensivat v. 2010 Liettua 20 %:sta 15 %:iin Kreikka 25 %:sta 24 %:iin Tsekki 20 %:sta 19 %:iin Slovenia 21 %:sta 20 %:iin Kanada 33 %:sta 31 %:iin Singapore 18 %:sta 17 %:iin Yritysverokantaansa nostivat v. 2010 Islanti 15 %:sta 18 %:iin Unkari 16 %:sta 19 %:iin 17 EU-maalla Suomea alempi yritysverokanta ja 9:llä korkeampi EU-keskiarvo 23,2 %:sta 23 %:iin, Euroopan maiden keskiarvo 21,70 %:sta 21,52 %:iin ja OECD:n keskiarvo 25,85 %:sta 25,94 %:iin 12

13

Talouskasvua tukevaan yritysverotukseen Verokilpailu kiivainta juuri yritysverotuksessa Yritysverokannan alennukset Räätälöidyt veronhuojennukset Kansainvälisessä kilpailussa liian raskas verotaakka siirtyy viime kädessä työntekijöiden ja kuluttajien kannettavaksi EK:n tavoitteet Yritysverotuksen kilpailukyky palautettava alentamalla yhteisöverokanta 20 prosenttiin Alennuksen tulee olla merkittävä, jotta se tukee talouskasvua Tappiot voitava vähentää myös aikaisempien vuosien voitoista (carry back) Kansainvälisten mallien mukaisesti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa vauhditettava myös Suomessa verokannustimilla 14

Pääomatulojen verotus Verotus ei saa estää pääoman sijoittamista Suomeen eikä pääoman omistamista Suomessa Yritys- ja pääomaverotus muodostavat kokonaisuuden Suomessa laaja veropohja antaa mahdollisuuden asettaa pääomaja yhteisöverokanta kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle Progressiivinen verotus ei sovellu pääomatuloihin Osinkoverotus ei ole keventynyt, vaan kiristynyt Suomessa merkittävästi v. 2005 lähtien EK:n tavoitteet Pääomatulojen verokantaa ei tule nostaa Pääomatulojen verotusta kehitettävä nykyjärjestelmän pohjalta Osinkoverotuksen kannustettava yrittäjyyteen 15

Listaamattomat yritykset: staattinen veromallivertailu Sininen: VM:n ehdotus; Punainen: nykyinen malli Optimoijat Suuret/keskisuuret menestyjät Nettovarallisuus 16 Mikro/pienyrittäjät Osinko Huippuosaajien konsulttifirmat

Veromallin liikkuvat osat Yhteisöverokanta Pääomaverokanta Normaalituotto - % Veronalainen osuus, listayhtiöt Veronalainen osuus, ei-listatut 17

Kilpailukykyä ei saa rasittaa energia- ja ympäristöveroilla EK:n tavoite Elinkeinoelämän energiaveroja on kevennettävä ja ns. energiaveroleikkuria tehostettava Myös uusiutuvan energian tuista ja päästökaupasta aiheutuvat kustannukset huomioitava 18

Verouudistuksen voimaantuloajankohta? Puolueiden vaaliohjelmat helmikuussa Tarkennetut tavoitteet hallitusohjelmaneuvotteluihin Nouseeko verotus merkittäväksi vaaliteemaksi? Eduskuntavaalit 17.4.2011 Uusi hallitus ja hallitusohjelma toukokuussa 2011 Lainsäädäntömuutokset kesä syksy 2011? Jos päätetään toteuttaa suuri uudistus Voimaantulo 2013? Pieni uudistus Voimaan 2012 19

EK:n ja puolueiden verolinjauksia Ansiotuloverotus Yritysverotus Pääomaverotus ALV Energiaverotus EK Painopiste pois työn verotuksesta Ylin marginaalivero vasta 150 000 tuloilla Verokanta 20 % Carry back järjes-telmä käyttöön T&K-veroinsentiivi Verokanta 28 % Osinkoverotuksen kannustettava yrittäjyyteen, kehitettävä nykymallin pohjalta Painopisteen siirtäminen pois työn verotuksesta kohti välillistä verotusta Elinkeinoelämän energiaveroja on kevennettävä ja ns. energiaveroleikkuria tehostettava KOK Painopistettä siirrettävä kulutuksen verottamiseen sekä ympäristöperusteisiin veroihin Ansiotuloverotusta kevennetään maltillisesti Verokanta 22 % T&K-vähennystä voidaan harkita, T&Ktukien uudelleenjärjestelynä Maltillinen kiristys (30 %, suurille tuloille lievästi korkeampi) Pienet osinkotulot verovapaiksi Osinkoverotus: nykymallia kehitetään, jos YHL ei onnistu ALV-kantoja korotetaan 2 prosenttiyksiköllä Energiaveroja voidaan korottaa SDP Työn verotus ennallaan Tasaverokehitys pysäytetään Yhteisövero toistaiseksi ennallaan T&K-verotukimallit vaihtoehdoksi Verokanta 30 % Muutetaan progressiiviseksi, yli 10 t, 32 %, yli 50 t. 35 %. Huojennus omist. Yrittäjille? Ei kiristetä Liiketoiminnan alaraja 40 000 :: on Selvitetään alennettujen yhdistämistä Ei kiristetä Energiatehokkuusinvestoinneille sähköverovapautus 20 KESK Taloustilanne ei mahdollista verokevennyksiä Yritysverotusta alennettava, taso? T&K-toiminnalle verovähennys Tuplapoistot 2 v:ksi Pääomien verotusta kiristettävä Suurille osingoille progressiivinen verotus Perusverokantaa korotetaan 2 %-yks. Ruoka ja lääkkeet alennetussa verotuksessa Kotitalouksien energiaveroja ei koroteta Energiaveroleikku-ria kehitetään

EK:n ja puolueiden verolinjauksia Ansiotuloverotus Yritysverotus Pääomaverotus ALV Energiaverotus PerusS Suurituloisten verotusta kiristettävä Pieni- ja keskituloisten kevennettävä Yhteisöverokantaa ei pidä alentaa Alin verokanta 30 % Muutettava progressiiviseksi Varallisuusvero Ei korotuksia Ei korotuksia VIHR Verotuksen tulee kannustaa työn tekemiseen ja teettämiseen Vältetään työn verotuksen kiristämistä Yhteisöveroa voidaan laskea 2 prosenttiyksiköllä Verokanta 30 % Muutetaan progressiiviseksi Luovutaan nettovarallisuuteen perustuvasta verovapaudesta Korotetaan 1 %- yksiköllä Selvitetään verokantojen yhdenmukaistamista Painopistettä kulutusja ympäristöveroihin Korotetaan yhteensä 1 Mrd VAS Verovapaus 10 000 asti Suurituloisten verotusta kiristetään Yhteisöveron taso säilytettävä Pääomatuloja verotettava kuten ansiotuloja Varallisuusvero takaisin Korotuksista luovuttava Windfall-vero käyttöön RKP Ylin marginaalivero 50 % Yhteisövero 24 % Verokanta 30 % Edistetään osakesäästämistä Alle 1000 osingot verovapaiksi 1 2 % -yksikön korotukset vaalikauden aikana? 21