Elintarvikelainsäädäntö uudistuu Norminpurku joustavuus 30.5.2017 Elintarviketeollisuusliiton näkemyksiä ja toiveita uudistukseen Marleena Tanhuanpää Johtaja Elintarviketeollisuusliitto ry
Valmistelun avoimuudesta iso kiitos! Elintarvikelain kokonaisuudistuksen, kuten esim. ruokapoliittisen selonteonkin, valmistelu kuulemistilaisuuksineen on tähän asti ollut avointa ja osallistavaa. Vuoropuhelu on toimivaa ja toimijoita kuullaan. Tästä suuri kiitos ministeriölle. Keskustelutilaisuus 9.5.2017 oli hyvä. Uudistuksen edetessä keskustelutilaisuuksia on hyvä järjestää lisää. Koska iso osa lainsäädännöstä koskee eläinperäisiä elintarvikkeita ja hyväksyttyjä laitoksia, olisi hyvä pitää erilliset tilaisuudet hyväksytyille ja ilmoitetuille. 2
Normien purku ja vaikutusten arviointi Elintarvikelainsäädännön uudistuksen tavoite on karsia Suomen omaa lainsäädäntöä niiltä osin kun se on mahdollista. Hallitusohjelman mukaista normien purkua ja sääntelyn järkevöittämistä kannattaa edelleen jatkaa. Uusien normien säätämistä tulisi tarkoin harkita ja arvioida myös itsesääntelyn mahdollisuudet. Uusien säädösten vaikutusten arviointia tulee kehittää edelleen ja panostaa erityisesti laajaan taloudellisten vaikutusten arviointiin. Siksi onkin erittäin hyvä, että elintarvikelain kokonaisuudistuksessa yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on osana ns. yksi yhdestä pilottihanketta 3
Mihin ollaan tyytyväisiä? Uudistuksen pyrkimys on erittäin hyvä: Mahdollistava lainsäädäntö - miksi, mitä, kuka? Kaiken valvontatoiminnan on oltava hyödyllistä Nähdään myös elinkeinon kehittämisen ja edistämisen merkitys. Pyritään näkemään EU-lainsäädännöstä tulevat mahdollisuudet, ei vain velvollisuudet. Viennin osalta viranomaistehtävien ja maksullisuusperusteiden määrittely laissa on tärkeä asia, koska useisiin maihin vienti ei onnistu ilman viranomaisia. Elinkeinolle on tärkeää, että vientitoiminnon rahoitus taataan myös jatkossa, kun vienti kasvaa. Vientitarkastusten vieminen osaksi laitoksen rutiinivalvontaa on kannatettava ja kustannustehokas ajatus. 4
Mikä huolettaa? Positiivista on normien ja liiallisen säätelyn purkaminen, haasteena mahdollinen paikallisten tulkintojen lisääntyminen ja siten toimijoiden tasapuolisen kohtelun heikentyminen. Miten varmistetaan, että kevennykset koskevat myös eläinperäisiä elintarvikkeita käsitteleviä isoja laitoksia? MMM:n, Eviran ja maakuntien tehtävät ja vastuut viranomaisten roolien selkeys, valvonnan yhdenvertaisuus ja kustannustehokkuus tärkeitä elinkeinolle. EU-lainsäädännön osaaminen vaatii erityisesti pk-sektorilta uutta osaamista valmentava ote tärkeä. Valvontamaksujen kurissa pitäminen on toimialalle kriittinen tekijä. 5
Mitä toiveita? Lainsäädännön määrä ja kentän moninaisuus edellyttävät laaja-alaista osaamistaustaa niin toimijoilta kuin valvonnaltakin. Toistaiseksi byrokratian kevennykset ja joustavuudet ovat kohdistuneet pelkästään pieniin toimijoihin ja tähän vaikuttaa riskiperusteisuusluokittelu, joka perustuu volyymiin ja tuotteen luonteeseen. Yrityksen omaa riskinarviointia ja henkilöstön osaamista hallita mm. tuoteturvallisuusriskejä tulisi huomioida enemmän. Tuoteturvallisuussertifiointien huomiointi valvonnan riskiperusteisuudessa, toisaalta on oltava tarkkana, ettei liiallisilla helpotuksilla vaaranneta vientimahdollisuuksia (esim. salmonella, eläintaudit jne.). Muutosten yhteydessä voisi tarkastella esim. teurastamojen ja niiden yhteydessä sijaitsevien laitosten valvonnan eriyttämisen mahdollisuutta 6
Yhteistyöterveisin Marleena Tanhuanpää 040-5282207 Twitter: @martanhuanpaa Elintarviketeollisuusliitto ry Finnish Food and Drink Industries Federation Pasilankatu 2, 00240 Helsinki, Finland +358 9 148 871 www.etl.fi Twitter: @ETL_fi 7