Hallituksen vastuut ja velvollisuudet

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Tiivistelmä Asiantuntijakirjoitus esittelee osakeyhtiölain (624/2006) ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen Hallintokoodi 2015 mukaiset osakeyhtiön hallituksen keskeisimmät velvollisuudet ja vastuut. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus on yhtiökokouksen ohella osakeyhtiön ainoa pakollinen toimielin. Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallitukseen tulee valita yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallitus kokoontuu tarvittaessa. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle, ja hänen on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu riittävän usein. Puheenjohtaja myös johtaa puhetta hallituksen kokouksissa, huolehtii pöytäkirjan pitämisestä sekä allekirjoittaa pöytäkirjan. Jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä määräenemmistöä, hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Hallituksen keskeisiin velvollisuuksiin kuuluu hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen, toimitusjohtajan ja toimivan johdon ohjaaminen ja valvonta sekä toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen. Hallituksen huolellinen toiminta ja tehtävistä huolehtiminen on erityisen tärkeää yhtiön maksukyvyn ollessa heikentynyt. Huolellisuusvelvoitteen lisäksi hallitukselle on myös asetettu lojaliteettivelvoite suhteessa yhtiöön ja sen osakkeenomistajiin. Lojaliteettivelvoite edellyttää, että yhtiön johto asettaa yhtiön ja osakkeenomistajien edun ennen omaa etuaan. Lojaliteetti kytkeytyy myös esteellisyyteen, sillä hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua yhtiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Henkilökohtainen etu, tai henkilökohtaisen edun todennäköisyys, muodostaa esteellisyyden. Hallituksen on osakeyhtiölain mukaan huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Hallituksen jäsenen on osakeyhtiölain mukaan korvattava vahinko, jonka hän on huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. Hallituksen jäsenen on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään osakeyhtiölakia, muuten kuin edellä kuvattua huolellisuusvelvoitetta, tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Hallituksen vastuuta ja velvollisuuksia koskeva sääntely Hallituksen jäsenten vastuista ja velvollisuuksista säädetään osakeyhtiölaissa (624/2006). Yhtiöjärjestys voi myös sisältää tarkempia määräyksiä hallituksen tehtävistä. Osakeyhtiölaki on yleislaki, jota sovelletaan kaikkiin Suomessa rekisteröityihin yksityisiin ja julkisiin osakeyhtiöihin, ja siinä säännellään hallituksen, toimitusjohtajan ja yhtiökokouksen tehtävistä ja niiden toimivallan

välisestä suhteesta. Osakeyhtiölain lisäksi hallituksen tehtäviä ja vastuuta koskevia säännöksiä on mm. arvopaperimarkkinalaissa, pörssin säännöissä sekä insolvenssioikeudellisessa sääntelyssä. Osakeyhtiölaissa ei säädetä hyvän hallintotavan periaatteista (gorporate governance), joka kuuluu elinkeinoelämän itsesääntelyn piiriin. Listayhtiön hallitusta koskevia suosituksia on vuonna 2015 annetussa suomalaisiin pörssiyhtiöihin soveltuvassa hallinnointikoodissa (Hallinnointikoodi). Ks. Roschierin Tietopankkimateriaali. Hallituksen valinta Hallituksen jäsenet Hallitukseen tulee valita yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Mikäli jäseniä on vähemmän kuin kolme, on lisäksi valittava ainakin yksi varajäsen. Hallitukseen tulee valita puheenjohtaja, jos hallitukseen kuuluu useampi kuin yksi jäsen. Jos hallitusta valittaessa ei toisin ole päätetty tai yhtiöjärjestys määrää toista järjestystä, puheenjohtajan valitsee hallitus. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous, ellei yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella valinta ole hallintoneuvoston tehtävä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä, ja valintaoikeus voidaan antaa yhtiöjärjestyksessä yksilöidylle taholle. Henkilöstöllä ei ole lakisääteistä oikeutta nimetä hallituksen jäsentä. Kenet voidaan valita hallitukseen Hallituksen jäseneksi voidaan valita ainoastaan luonnollinen henkilö. Hallituksen jäsenyys on luottamustoimi, eikä hallituksen jäsen ole ko. jäsenyyden perusteella työsuhteessa yhtiöön. Yhtiön johtoon kuuluva voidaan valita hallitukseen. Hallintokoodin mukaan pörssiyhtiön hallituksen jäsenten tulisi kuitenkin olla riippumattomia yhtiöstä. Valittava henkilö ei saa olla alaikäinen, edunvalvonnassa, konkurssissa tai liiketoimintakiellossa. Kansalaisuutta koskevia vaatimuksia ei ole. Osakeyhtiölain mukaan vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä tulee olla asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei yhtiö ole saanut rekisteriviranomaisen lupaa poiketa ko. vaatimuksesta. Hallituksen toimikausi Yksityisessä osakeyhtiössä toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin. Julkisessa osakeyhtiössä hallituksen toimikausi päättyy henkilön hallitukseen valitsemista seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Uuden jäsenen toimikausi alkaa vastaavasti hänen valinnasta päättäneensä yhtiökokouksen päättyessä. Toimikaudesta voidaan myös päättää toisin jäsentä valittaessa. Hallituksen tehtävät Hallituksen yleistoimivalta Hallitukselle voidaan yleisesti todeta kuuluvan kaikki tehtävät, joita ei ole laissa tai yhtiöjärjestyksessä säädetty muiden toimielinten hoidettavaksi. Osakeyhtiölaissa onkin varsin yleisluontoisesti säädetty hallituksen tehtävien osalta, että hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tässä hallituksen yleistoimivallassa on kyse yhtiön toimintaan kuuluvien tehtävien asianmukaisesta järjestämisestä, eikä siitä että hallituksen tulisi

huolehtia näistä tehtävistä. Yleistoimivallan määritelmä on tarkoituksella jätetty laajaksi ja täsmentämättömäksi, jotta se vastaisi erikokoisten yhtiöiden tarpeita. Se myös mahdollistaa yleisemmällä tasolla hallituksen tehtävien kehittämisen tiettyyn suuntaan käytännön tarpeiden ohjaamana. Hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja sen osakkeenomistajien etua. Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei toisin ole määrätty yhtiöjärjestyksessä. Yhtiön johdon tehtävä on toteuttaa tätä voiton tuottamisen tarkoitusta tai muuta yhtiöjärjestyksessä määrättyä päämäärää. Johdolle on osakeyhtiölaissa asetettu velvollisuus edistää huolellisella toiminnallaan yhtiön etua. Yhtiön etu rinnastetaan osakkeenomistajien etuun, ja sitä arvioidaan yhtiön tarkoituksen, eli voiton tuottamisen, lähtökohdista. Hallitus valmistelee yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat Hallitus on yhtiökokouksen ohella osakeyhtiön ainoa pakollinen toimielin. Hallituksen tehtäviin kuuluu yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu, ja yhtiötä koskevan tiedon välittäminen osakkeenomistajille. Yhtiökokouksessa päätettäviä asioita ovat mm. tilinpäätöksen vahvistaminen, taseen osoittaman voiton käyttäminen, vastuuvapauskysymykset, hallituksen ja tilintarkastajien valinta (jollei yhtiöjärjestys toisin määrää) sekä muut yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokouksen päätettäväksi kuuluvat asiat. Lähtökohta on, että yhtiökokous tekee päätöksiä vain sille nimenomaan kuuluvista asioista. Yhtiökokoukselle voidaan kuitenkin siirtää muita, esimerkiksi hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia, asioita päätettäväksi. Toimivallan siirrosta voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä, mutta hallitus voi myös yksittäistapauksessa viedä yleistoimivaltaansa kuuluvan asian yhtiökokouksen päätettäväksi. Asioita, jotka on laissa nimenomaan säädetty hallituksen päätettäväksi, ei voi siirtää eteenpäin yhtiökokoukselle (ks. myös Yhtiökokous ja suhteet osakkeenomistajiin, Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat ). Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhtiökokouksen oikeudellisesti pätevät päätökset pannaan täytäntöön. Hallituksen ja toimitusjohtajan välinen työnjako Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Hallitus ei kuitenkaan voi delegoida sille kuuluvia asioita toimitusjohtajan hoidettavaksi. Jos toimitusjohtajaa ei ole, hallitus vastaa myös juoksevaan hallintoon kuuluvista tehtävistä. Juoksevaa hallintoa ei ole osakeyhtiölaissa määritelty, ja sen rajat riippuvat yhtiön koosta, toiminnan laajuudesta sekä yhtiön vakiintuneista käytännöistä. Yhtiön toiminnan kannalta laajakantoisista asioista päättäminen kuuluu kuitenkin hallitukselle. Hallitus voi päättää toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta tai saattaa sen yhtiökokouksen päätettäväksi. Hallituksen tulee antaa toimitusjohtajalle toimintaohjeet yhtiön juoksevan hallinnon hoitamisesta sekä valvoa toimitusjohtajan toimia sekä sitä, että toimitusjohtaja noudattaa annettuja ohjeita. Toimintaohjeista ei ole mitään vaatimuksia, vaan ne voivat olla niin laaduiltaan hyvin yleisiä kuin yksittäistä asiaa koskevia ohjeita. Hallituksen antamat toimintaohjeet liittyvät lähinnä yhtiön sisäisiin ohjesääntöihin. Valvonnan laadusta tai määrästä ei myöskään ole olemassa konkreettisia vaatimuksia, vaan valvonta voi toimintaohjeiden tapaan vaihdella yhtiöittäin. Toimitusjohtajan toimivaltaan kuuluvissa asioissa yhtiön johdon ohjeistaminen kuuluu toimitusjohtajan tehtäviin.

Kirjanpidon ja varainhoidon valvonta Hallituksen tulee jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön ja konsernin taloudellista asemaa sekä huolehtia tätä arviointia koskevan raportoinnin järjestämisestä. Valvontavelvollisuuden toteuttaminen saattaa esimerkiksi suuressa yhtiössä edellyttää erityisen sisäisen tarkastuksen järjestämistä (ks. myös EY:n Tietopankkimateriaali: Tarkastusvaliokunta ja sisäinen tarkastus, Sisäinen tarkastus. Päävastuu kirjanpidosta ja varainhoidosta on kuitenkin toimitusjohtajalla. Mikäli hallitus saa tietää, tai sillä on aihetta epäillä, että kaikki ei ole kunnossa kirjanpidon tai varainhoidon järjestämisessä, on hallituksen ryhdyttävä kaikkiin asian vaatimiin toimiin. Hallituksen tiedonantovelvollisuus Hallituksella ei ole osakeyhtiölain mukaan yleistä velvollisuutta antaa yhtiöstä tietoa yhtiökokoukselle tai yksittäiselle osakkeenomistajalle. Pörssiyhtiöllä on arvopaperimarkkinalain ja pörssin sääntöjen mukainen tiedonantovelvollisuus (ks. Krogeruksen Tietopankkimateriaali Sisäpiirintieto ja tiedottaminen). Osakkeenomistajilla on oikeus esittää yhtiökokouksessa yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle kysymyksiä yhtiökokouksessa esitettävistä asioista. Hallitus (ja toimitusjohtaja) on velvollinen antamaan tietoja seikoista, jotka vaikuttavat käsiteltävän asian arviointiin ja jotka voidaan antaa tuottamatta yhtiölle olennaista haittaa. Hallituksen jäsen ei saa paljastaa ei-julkista tietoa, joka voi vahingoittaa yhtiötä tai yhtiön liikesalaisuuksia. Hallitustyöskentely Hallituksen kokous ja tehtävien jako Hallitus tekee päätöksensä kokouksissa, ja hallitus kokoontuu tarvittaessa. Hallitus voi kokoontua myös puhelimitse tai päätöksenteko voidaan toteuttaa pitämättä kokousta. Kokousten määrä riippuu yhtiön tilanteesta ja tarpeista, ja kokousaikataulu on hyvä sopia etukäteen. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle, ja hänen on oma-aloitteisesti huolehdittava siitä, että hallitus kokoontuu riittävän usein. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle myös hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan vaatimuksesta. Yksittäiselle hallituksen jäsenelle on varattava tosiasiallinen mahdollisuus osallistua hallituksen päätöksentekoon. Tämä koskee myös päätöksentekoa kokousta pitämättä. Varajäsenelle tulee varata mahdollisuus päätöksentekoon osallistumiseen, mikäli hallituksen jäsen on estynyt. Itse kokouskutsun muotoa tai aikaa ei laissa ole tarkasti säännelty. Olennaista on, että hallituksen jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn ja kokoukseen. Hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet on suurimmissa yhtiössä sovittu hallituksen työjärjestyksessä. Hallintokoodi edellyttää, että pörssiyhtiöiden hallituksella on työjärjestys. Käytännössä on hyväksytty tehtävien jako hallituksen jäsenten kesken. Tämä saattaa vaikuttaa hallituksen jäsenten vahingonkorvausvastuun määräytymiseen (Valiokunnista ks. jäljempänä 4.5). Mikäli tehtävien jako ei perustu yhtiöjärjestyksen määräykseen, on tehtävien jaon vaikutusta vastuuseen arvioitava varovasti, sillä kolmannella taholla ei välttämättä ole tietoa tällaisesta hallituksen sisällä tehdystä tehtävien jaosta.

Hallituksen puheenjohtaja Puheenjohtajalla on velvollisuus valvoa, että hallitus täyttää sille laissa ja yhtiöjärjestyksessä asetetut tehtävät. Työjärjestyksessä voi myös olla määräyksiä puheenjohtajan tehtävistä. Osakeyhtiölaissa ei ole erikseen määritelty puheenjohtajan tehtäviä, sillä hallitus toimii kollegiona. Puheenjohtajalla on käytännössä korostunut rooli etenkin pörssiyhtiöissä. Puheenjohtaja kommunikoi aktiivisesti toimitusjohtajan kanssa, ja tavallisesti myös valmistelee tämän kanssa hallituksen kokoukset ja kokouksen esityslistan. Puheenjohtaja toimii yleensä yhtiön edustajana tiedotusvälineissä toimitusjohtajan ohella. Hallituksen puheenjohtaja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa ja vastaa muista kokouksen puheenjohtoon kuuluvista tehtävistä. Erityisistä tehtävistään huolimatta puheenjohtajalla ei ole sen parempaa oikeutta tehdä yhtiötä koskevia päätöksiä kuin kenelläkään muulla hallituksen jäsenillä. Päätöksenteko hallituksessa Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide, jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä määräenemmistöä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Puheenjohtajan vaali ratkaistaan tasatilanteessa arvalla. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä laskettuna valituista hallituksen jäsenistä, jollei yhtiöjärjestyksessä edellytetä suurempaa läsnä olevien jäsenten määrää. Esteellistä jäsentä ei kuitenkaan lasketa paikalla olevaksi. Huomattava on myös, että äänioikeutta ei voi siirtää eikä päätöksentekoon voi osallistua asiamiehen välityksellä. Pöytäkirja Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka tulee kuvata tehdyn päätöksen sisältö totuudenmukaisesti. Pöytäkirjat numeroidaan juoksevasti ja ne tulee säilyttää luotettavalla tavalla. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja yhdessä yhden hallituksen jäsenen kanssa Päätöksen pöytäkirjaan merkitseminen tai merkitsemättä jättäminen ei millään tasolla vaikuta itse päätöksen pätevyyteen. Pöytäkirja on lähinnä todiste hallituksen päätöksestä. Pöytäkirjan laatimatta jättäminen ei myöskään vaikuta päätösten pätevyyteen, mutta se käytännössä vaikeuttaa luonnollisesti päätösten sisällön jälkikäteistä osoittamista. Pöytäkirjaan tulee myös merkitä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan eriävä mielipide. Eriävän mielipiteen merkitsemisellä on merkitystä asianomaisen vastuun kannalta, vaikka eriävä mielipide ei välttämättä vapautta sen esittäjää vastuusta, joka voi aiheutua hallituksen päätöksen täytäntöönpanosta. Valiokunnat Hallitus toimii kokonaisuutena. Hallituksen valiokunnat avustavat hallitusta valmistelemalla hallitukselle kuuluvia asioita, mutta niillä ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Tarkastusvaliokunta EU:n tilintarkastusasetuksen (537/2014) ja tilintarkastusdirektiivin muutosdirektiivin (2014/56/EU) myötä osakeyhtiölakiin on otettu säännökset hallituksen tehtävistä ja tarkastusvaliokunnasta yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä (PIE-yhteisö). Suomessa yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä ovat mm. pörssiyhtiöt. Tarkastusvaliokuntaa koskevia osakeyhtiölain säännöksiä on noudatettava viimeistään 1.1.2018. Osakeyhtiölain mukaan PIE- yhteisön hallituksen tehtävänä on yhtiön taloudellisen raportoinnin ja

tarkastuksen osalta erityisesti seurata ja arvioida yhtiön: 1. 2. 3. taloudellista raportointijärjestelmää; sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta; ja tilintarkastajan riippumattomuutta ja erityisesti tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalveluiden tarjoamista. Osakeyhtiölain mukaan edellä mainittujen tehtävien valmistelua varten PIE- yhteisöllä voi olla hallituksen jäsenistä koostuva tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan rooli on nimenomaan valmisteleva, koska hallitus ei voi siirtää päätösvaltaa eikä vastuuta kyseisten tehtävien hoitamisesta tarkastusvaliokunnalle. Myös tarkastusvaliokunnon kokoonpanosta on otettu lakiin säännökset. Tarkastusvaliokunnan jäsen ei saa osallistua yhtiön tai sen konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän yhteisön tai säätiön päivittäiseen johtamiseen. Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava laskentatoimen tai tilintarkastuksen asiantuntemusta. Hallintokoodin vaatimukset tarkastusvaliokunnan jäsenistä sekä tarkastusvaliokunnan tehtävät, ks. tarkemmin EY:n tietopankkimateriaali Tarkastusvaliokunta, sisäinen tarkastus. Tarkastusvaliokunnan tehtävät voidaan antaa myös jollekin toiselle hallituksen valiokunnalle, jos sen kokoonpano täyttää tarkastusvaliokunnan kokoonpanolle osakeyhtiölaissa asetetut vaatimukset. Jos tarkastusvaliokuntaa ei ole, tehtävien valmistelu kuuluu koko hallitukselle. Koko hallituksen hoitaessa tarkastusvaliokunnan tehtäviä, hallituksen kokoonpanossa ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon tarkastusvaliokunnan kokoonpanolle asetettuja vaatimuksia. Tarkastusvaliokunnan tehtäviä ei kuitenkaan voida jakaa eri elinten ja valiokuntien kesken. Muut valiokunnat Osakeyhtiölaissa ei säädetä muista valiokunnista. Hallinnointikoodissa on suositus tarkastusvaliokunnasta, palkitsemis- ja nimitysvaliokunnasta, joiden perustamisesta päättää hallitus. Hallintokoodin mukaan valiokuntien perustaminen parantaa hallituksen toimivaltaa kuuluvien asioiden tehokasta käsittelyä, koska valiokuntien jäsenillä on mahdollisuus keskittyä sille ohjatuiden asioiden laajempaan selvittämiseen hallitusta paremmin. Hallitus valitsee keskuudestaan valiokuntien jäsenet, joita tulee olla vähintään kolme. Koska hallitus valvoo ja ohjaa yhtiön toimivaa johtoa, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenistä enemmistön on oltava yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi hallinnointikoodissa säädetään nimenomaisesti, että toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa toimia nimitys- tai palkitsemisvaliokunnan jäsenenä. Osallistuminen päätöksen valmisteluun ja jäsenyys valiokunnassa voi olla raskauttava tekijä vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa. Lojaliteetti Yhtiön johdolle on asetettu lojaliteettivelvoite suhteessa yhtiöön ja sen osakkeenomistajiin. Lojaliteettivelvoite edellyttää, että yhtiön johto asettaa yhtiön ja osakkeenomistajien edun ennen omaa etuaan. Koska hallituksen tehtävänä on edistää yhtiön ja sen osakkeenomistajien etua, ei tietyn omistajatahon nimeämä hallituksen jäsen saa toimia vain tämän tahon edun mukaisesti. Jos on toimittu yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaisesti, on yleensä toimittu myös lojaalisti suhteessa yhtiöön ja sen osakkeenomistajiin. Lojaalisuuden voidaan katsoa tulevan esille ainakin silloin, kun yhtiön johto tekee liiketoimia yhtiön kanssa tai ei ryhdy tiettyyn liiketoimeen vaan tekee sen itse yhtiön sijasta. Lojaliteetti- ja myös huolellisuusvelvollisuuden lähtökohtana on, että velvollisuus

kohdistuu yhtiöön ja osakkeenomistajat hyötyvät tästä vain välillisesti. Esteellisyys Osakeyhtiölain mukainen esteellisyys on määritelty suppeasti. Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustointa koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua yhtiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa. Henkilökohtainen etu, tai henkilökohtaisen edun todennäköisyys, muodostaa esteellisyyden. Esteellisellä jäsenellä ei ole asiassa puhe-, ehdotuksenteko- tai äänioikeutta eikä hän voi toimia hallituksen kokouksen puheenjohtajana. Hallitus voi kuitenkin sallia esteellisen jäsenen käyttämään puheenvuoroja. Esteellisyystilanteessakin hallituksen jäsenellä säilyy lojaalisuusvelvollisuus yhtiötä kohtaan. Mikäli hallituksen jäsen havaitsee, että yhtiön puolesta toimivilla ei ole oikeita tai riittäviä tietoja asiassa, jossa hän on esteellinen, hänen on kuitenkin saatettava oikeat asiaan vaikuttavat tietonsa yhtiön asianomaisen edustajan tietoon. Yhtiökokous voi hyväksyä esteellisen hallituksen jäsenen tekemän oikeustoimen, jolloin esteellisyys menettää oikeudellisen merkityksensä. Yhtiökokous voi myös oikeuttaa esteellisen hallituksen jäsenen panemaan täytäntöön sellaisen päätöksensä, johon hallituksen jäsen ei esteellisyyden vuoksi olisi saanut ryhtyä. Erityisesti pörssiyhtiöissä tai muuten yhteiskunnallisesti merkittävissä yhtiöissä voi olla syytä ymmärtää esteellisyystilanteet laajemmin, kuin mitä laissa on säädetty. Näin voidaan välttää mahdolliset eturistiriitatilanteet. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yksi henkilö toimii kummankin sopimuspuolen hallituksessa, voidaan tälle hallituksen jäsenelle antaa oikeus pidättyä päätöksenteosta. Näin voidaan estää esimerkiksi sellainen tilanne, jossa sama henkilö toimisi muuten esim. sekä julkisen ostotarjouksen tekijäyhtiössä että kohdeyhtiössä. Hallituksen velvollisuudet Huolellisuusvelvoite Hallituksen on osakeyhtiölain mukaan huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (ns. yleinen huolellisuusvelvoite yhtiötä kohtaan). Laki ei tarkemmin määrittele huolellisuusvelvoitteen sisältöä. Hallituksen jäseneltä edellytetään ns. objektiivista huolellisuutta, eli huolellisuutta jota vastaavassa tilanteessa olevalta henkilöltä voidaan edellyttää. Huolellisuuden vaatimus korostuu päätökseen tai toimeen liittyvän riskin kasvaessa sekä silloin, kun vastapuolena on henkilön lähipiiriin kuuluva taho. Huolellisuuden arvioinnissa kiinnitetään kuitenkin huomiota siihen, että riskin ottaminen kuuluu yritystoimintaan. Tämän liiketoimintapäätösperiaatteen mukaisesti hallitus ei ole rikkonut huolellisuusvelvoitettaan silloin, kun sen tekemät päätökset perustuvat asianmukaiseen selvitykseen ja harkintaan. On huomattava, että huolellisuusvelvollisuuden vastaisena toimintana voidaan pitää myös sitä, että jokin asia jätetään kokonaan tekemättä. Lisäksi kaikessa toiminnassaan hallituksen on edistettävä yhtiön etua. Yhdysvalloissa omaksutun business judgment rule periaatteen mukaan hallituksen jäsen on vastuusta vapaa, jos arvioitavana oleva päätös on tehty kaiken olennaisen ja kohtuudella saatavilla olevan tiedon perusteella ja, että päätös on tehty hyvässä uskossa ja rehellisesti yhtiön eduksi. Johto voi välttää korvausvastuun tekemällä päätöksen riittävän huolellisesti ja riittävän taustaselvityksen

perusteella. Suomessa johdon tuottamuksen vakiintunut arviointitapa johtaa paljolti vastaaviin lopputuloksiin kuin business judgment rule, johon on myös viitattu osakeyhtiölain esitöissä. Business judgement rule periaatteesta ks. tarkemmin. johtava yhdysvaltalainen oikeustapaus Smith v. Van Gorgom. Julkaistua oikeuskäytäntöä osakeyhtiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvoitteen laiminlyömisestä on niukasti. Hallituksen jäsenen huolellisuusvelvoitteesta oli kyse korkeimman oikeuden melko tuoreessa ratkaisussa 2016:58, joka koski ympäristön turmelemista. Perunahiutaleita valmistaneen osakeyhtiön tuotantolaitokselta oli vuosina 2004-2006 päästetty ympäristöön perunamultalietettä. Hallituksen jäsenet A ja B katsottiin syylliseksi ympäristön turmelemiseen, koska he olivat laiminlyöneet velvoitteensa osakeyhtiön hallituksen jäseninä. Tapauksessa korkeimman oikeuden enemmistö katsoi, että huolimattomuus oli niin törkeää, että täytti rikosoikeudellisen tunnusmerkistön. Toiminta yhtiön maksukyvyttömyystilanteissa Yhtiön hallituksen huolellisuusvelvoite korostuu tilanteissa, joissa yhtiön maksukyky on heikentynyt. Tällöin hallituksen kokouksen päätösten ja niiden perustelujen tarkka dokumentointi on erityisen tärkeää. Ulkopuolisten taloudellisten ja juridisten neuvonantajien kuuleminen yhtiön tulevien toimintavaihtoehtojen suhteen kuuluu huolellisen hallituksen toimintaan. Näissä tilanteissa yhtiön hallituksen on hyvä ottaa huomioon paitsi yhtiön omien ja osakkeenomistajien intressit, myös yhtiön velkojien intressit, esimerkiksi pidättäytymällä uuden velan hankkimisesta. Yhtiön maksuvalmiudessa tai taseasemassa tapahtuneet muutokset saattavat laukaista myös tiettyjä sopimusvelvoitteita. Esimerkiksi rahoitussopimusten osalta on tavallista, että yhtiö on velvollinen säännöllisesti antamaan taloudellista tietoa ja ilmoittamaan maksukyvyttömyydestään velkojilleen. Vaikkei tämän tapaista suoraa vaatimusta olisikaan, on suotavaa, että hallitus harkitsee yhteydenpitoa ainakin suurimpiin velkojiin maksukyvyttömyystilanteessa ja erityisesti silloin, jos konkurssihakemus tulee ajankohtaiseksi. Yhtiöllä itsellään ei ole velvollisuutta hakeutua konkurssiin, vaikka yhtiö olisikin maksukyvytön. On hyvä muistaa, että vaikka yhtiö kuuluu konserniin, arvioidaan kunkin yhtiön taloudellinen asema erikseen. Näin ollen yhden konserniyhtiön konkurssi- tai yrityssaneeraushakemus ei koske suoraan toisia konserniyhtiöitä. Maksukykyisyyden arviointi Yhtiö ei saa jakaa osinkoa tai muita varoja, mikäli varojenjakopäätöstilanteessa on tiedossa tai pitäisi olla tiedossa, että yhtiö on maksukyvytön tai tulee varojenjaon seurauksena maksukyvyttömäksi. Olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa tilanteessa tilinpäätöksen jälkeiseltä ajalta on siis otettava huomioon. Koska varoja ei saa jakaa mikäli yhtiö on maksukyvytön tai tulee varojenjaon seurauksena maksukyvyttömäksi, on yhtiön ennen varojenjakoa varmistuttava siitä, että yhtiö ei ole maksukyvytön, tekemällä ns. maksukykyisyystesti. Testin toimittamisesta huolehtiminen kuuluu hallitukselle. Pääasiassa testin tulee perustua viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen, mutta myös muu aineisto, kuten johdon talous- ja kassavirtaraportit on otettava huomioon testin toimittamisessa. Yksiselitteistä kriteeriä sille, milloin yhtiön katsotaan olevan maksukyvytön, ei ole. Maksukykyisyyden käsitettä käytetään useissa laeissa kuten konkurssilaissa (120/2004), laissa takaisinsaannista konkurssipesään (758/1991), rikoslaissa (1889/34), yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993), ulosottokaaressa (705/2007) ja palkkaturvalaissa (866/1998). Näissä laeissa tarkoitetut käsitteet eivät kuitenkaan suoraan tarjoa vastausta kysymykseen, mitä maksukykyisyydellä osakeyhtiölaissa tarkoitetaan. Säännöksistä voidaan saada tulkinta-apua

yhtiöoikeuteen silloin, kun niiden maksukyvyn arviointinäkökulma on tulevaisuuteen perustuva. Yleisesti ottaen maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että yhtiö on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan nykyisiä erääntyneitä ja myös myöhemmin erääntyviä velkojaan, mikä on erotettava ylivelkaisuudesta, joka tarkoittaa, että yhtiön velat ovat suuremmat kuin varat. Keskeisessä asemassa arvioinnissa on usein se, saako velallinen luottoa tai muuta rahoitusta toimintansa jatkamiseksi. Näin ollen yhtiö voi olla maksukykyinen, vaikka sen varat olisivat velkoja pienemmät, jos varat riittävät erääntyneiden velkojen maksamiseen ja tulevan tulovirran arvioidaan kerryttävän riittävästi varoja myöhemmin erääntyvien velkojen maksamiseen. Vaikka osakeyhtiölain perustelut sallivat velanoton varojenjakoa varten, maksukykyisyys ei voi perustua jatkuvaan velkaantumiseen tai mahdollisesti konsernirahoitukseen. Maksukykyisyyden viimekätiseksi arviointikriteeriksi onkin yleisesti katsottu vieraan pääoman rahoituksen saamisen edellytykset. Oman pääoman negatiivisuus Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä kaupparekisteri-ilmoitus. Julkisiin osakeyhtiöihin kohdistuu lisäksi vaatimus siitä, että mikäli julkisen osakeyhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Jos yhtiön oma pääoma on taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Yhtiön oman pääoman negatiivisuus ei rajoita yhtiön normaalia toimintaa. Osakeyhtiölaki ei määrittele tarkemmin sitä, milloin hallitus arvioidaan havainneen yllämainittuja seikkoja eikä sitä, mitä sanamuoto viipymättä tarkoittaa. Muutamaa työpäivää voidaan pitää ohjeellisena ilmoituksentekoaikana. Hallituksen on kuitenkin tutkittava tarkasti, onko yhtiön oma pääoma todella negatiivinen, vaikka tämä vaatisi toimenpiteitä, jotka viivyttävät ilmoituksen tekemistä. Maksukyvyttömyystilanteen vaatimat toimenpiteet tulisi yleensäkin viedä läpi mahdollisimman ripeästi. Hallituksen vastuu Milloin hallituksen jäsenen vastuu syntyy Hallituksen jäsen voi joutua henkilökohtaisesti vastuuseen yhtiölle aiheuttamastaan vahingosta toimiessaan hallituksen jäsenenä, jos toiminta on ollut huolellisuusvelvoitteen vastaista, ja huolellisuusvelvollisuutta on rikottu tahallisesti tai huolimattomasti. Hallituksen jäsenen on korvattava yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle taholle aiheutettu vahinko, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä, ja rikkominen on ollut tahallista tai huolimatonta. Hallituksen jäsenen henkilökohtainen vastuu voi syntyä mm. seuraavissa tapauksissa: varojen jakoa koskevien säännösten rikkominen, yhtiö jättää rekisteröimättä kaupparekisteriin oman pääoman menettämisen, toimitusjohtajan toiminnan valvomisen laiminlyönti tai rikolliseen toimintaan syyllistyminen hallituksen toiminnan tai laiminlyönnin vuoksi. Myös muiden lakien kuin

osakeyhtiölain, kuten esimerkiksi kirjanpitolain tai arvopaperimarkkinalain, säännösten vastainen menettely voi aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden, kuten esim. sisäpiirintiedon väärinkäyttö tai tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti (ks. myös Sisäpiirintieto ja tiedottamisvelvollisuus). Korvausvelvollisuus voi perustua siviilioikeuteen tai rikosoikeuteen. Hallituksen jäsenen vastuuta arvioidaan aina jälkikäteen. Tämän vuoksi päätösten ja niiden perustelujen kirjaaminen on tärkeää. Hallituksen jäsen ei voi välttyä vastuusta sillä, että hänellä ei olisi ollut tarpeeksi informaatiota päätöstä tehtäessä. Hallituksen jäsenen tule oma-aloitteisesti vaatia lisää informaatiota käsiteltävästä asiasta, mikäli hän katso että käytettävissä oleva materiaali ei ole riittävää. Korvausvelvollisuuden edellytykset Korvausvelvollisuus edellyttää aina korvattavan vahingon syntymistä. Lisäksi toiminnan ja vahingon välillä on oltava syy-yhteys, mikä tarkoittaa, että tietty toiminta on aiheuttanut tietyn vahingon. Vastuun syntymiseksi on siis osoitettava, että on menetelty tavalla, joka lain perusteella muodostaa korvausvelvollisuuden, vahingon syntyminen, vahingon syntyminen velvollisuuden rikkomisen seurauksena sekä velvollisuuden rikkomisen ja vahingon syy-yhteyden tarpeeksi suuri läheisyys. Tuottamusolettama Hallituksen jäsenen katsotaan olevan vastuussa vahingosta, joka on aiheutettu osakeyhtiölakia (muita kuin lain yleisiä periaatteita) tai yhtiöjärjestystä rikkomalla. Vastuusta vapautuakseen hallituksen jäsenen on itse todistettava toimineensa huolellisesti (ns. käännetty todistustaakka). Käännetty todistustaakka soveltuu myös tilanteeseen, jossa yhtiö on osapuolena sellaisessa järjestelyssä, joka epäoikeudenmukaisesti suosii kyseistä hallituksen jäsentä tai yhtiön lähipiiriin kuuluvaa (muiden) osakkeenomistajien kustannuksella. Sen sijaan, jos vahinko väitetään tahallisesti aiheutetuksi, edellä esitetty tuottamusolettama ja hallituksen jäsenen käännetty todistustaakka eivät sovellu. Näissä tapauksissa vahingonkärsijän on todistettava, että vahinko on aiheutettu tahallisesti. Henkilökohtainen vastuu ja yhteisvastuullisuus Hallituksen jäsenten vastuu on arvosteltava yksilöllisesti, toisin sanoen kussakin tapauksessa on jokaisen hallituksen jäsenen osalta erikseen selvitettävä vastuun edellytysten olemassaolo. Jos kaksi tai useampi hallituksen jäsen ja/tai joku (jotkut) muu(t) ovat aiheuttaneet saman vahingon, kaikkien heidän korvausvastuunsa on yhteisvastuullista. Tapauksesta KKO 2016:58 (ks. 7.1) käy myös ilmi, että osakeyhtiön hallituksessa ei voi toimia konsultin roolissa. Hallituksen jäsenten vastuuta ei poistanut tai vähentänyt se, että heidän tehtävänsä hallituksessa olivat painottuneet liikejuridiikkaan ja talouskonsultointiin. Vastuun jakautuminen korvausvelvollisten kesken Korvausvelvollisten keskinäisessä suhteessa korvaus jaetaan kohtuullisuusarvioinnin perusteella ottaen huomioon kunkin korvausvelvollisen viaksi jäävä syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta saatu etu ja mahdolliset muut olosuhteet. Hallituksen jäsenten kesken vastuunjakoon voivat vaikuttaa monet seikat, kuten jäsenen tietämys, aktiivisuus ja hallituksen sisäistä työnjakoa koskevat näkökohdat. Yksittäisen hallituksen jäsenen erityisosaaminen päätettävänä olevasta asiasta voi johtaa siihen, että ko. jäsenen osalta huolellisuusvelvoitteeseen sovelletaan tiukempia kriteerejä. Jos

joku korvausvelvollisista on maksukyvytön tai hänen oleskelupaikkansa on tuntematon, kunkin muista korvausvelvollisista on maksettava osuutensa vajauksesta. Vastuusta vapautuminen Hallituksen jäsenen vastuu ei voi aktualisoitua, jos johtohenkilö ei ole antanut valinnalle suostumustaan ja valinta on näin ollen ollut lainvastainen. Lisäksi on katsottu, että hallituksen jäsen, joka esteellisyyden vuoksi ei osallistu päätöksentekoon, ei joudu vastuuseen muiden tekemästä päätöksestä. Tähän sääntöön on kuitenkin katsottu olevan poikkeuksena tilanne, jossa hallituksen jäsen esteellisyydestään huolimatta osallistuu päätöksentekoon. Lähtökohtaisesti hallituksen jäsen ei ole katsottu joutuvan vastuuseen päätöksistä, jotka on tehty hänen poissa ollessaan. Koska hallituksen jäsenillä on velvollisuus hoitaa yhtiön asioita, voidaan jatkuva poissaolo katsoa yhtiön asioiden hoidon laiminlyönniksi ja näin ollen vastuu voi tulla kyseeseen poissaolosta huolimatta. Hallituksen varajäsentä korvausvastuu koskee ainoastaan silloin, kun tämä hoitaa varsinaiselle jäsenelle kuuluvia tehtäviä. Hallituksen varajäsen on kuitenkin aina kelpoinen ottamaan vastaan tiedoksiantoja yhtiön puolesta, jolloin hänen velvollisuutenaan on yhtiön informoiminen asiasta. Tämän velvollisuuden laiminlyönti voi perustaa vastuun varajäsenelle myös muulloin kun tämän toimiessa varsinaisen jäsenen sijassa. Yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään vastuuvapaudesta koskien niitä henkilöitä, jotka edellisen tilikauden aikana ovat olleet yhtiön hallituksen jäseniä tai varajäseniä. Yhtiökokouksen vastuuvapauspäätöksellä yhtiö yksipuolisesti luopuu esittämästä vahingonkorvausvaatimuksia yhtiön johtoa kohtaan. Vastuuvapauspäätöksellä on kuitenkin tällainen vaikutus vain silloin, kun yhtiökokous on saanut olennaisesti oikeat ja riittävät tiedot mahdollisen korvausvaatimuksen perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä. Käytännössä tällaisia tietoja ei juuri koskaan toimiteta yhtiökokoukselle, mikä tekee vastuuvapauspäätöksestä yleensä sitomattoman. Mahdollinen vastuuperuste ilmenee usein vasta myöhemmin ja aikaisemmin annettu vastuuvapauspäätös ei näin ollen sido yhtiötä. Korvausvelvollisuuden vanhentuminen Määräaika muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuvan vahingonkorvauskanteen nostamiselle on viisi vuotta sen tilikauden päättymisestä, jona kanteen perusteena oleva päätös tehtiin tai kanteen perusteena olevaan toimenpiteeseen ryhdyttiin. Toimenpiteellä tarkoitetaan myös laiminlyöntiä. Linkit Kirjallisuus ja lähteet Airaksinen-Pulkkinen-Rasinaho: Osakeyhtiölaki I (2010) Airaksinen-Pulkkinen-Rasinaho: Osakeyhtiölaki II (2010) Hallituksen esitys osakeyhtiölaiksi (HE 109/2005) Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi 2015 (Arvopaperimarkkinayhdistys ry) Kyläkallio-Iirola-Kyläkallio: Osakeyhtiö I-II (2015) Jokinen, Juha: Osakeyhtiön johdon huolellisuusvelvollisuus ja osakeyhtiölain maksukykyisyystestin taloudelliset osatekijät, Defensor Legis N:o 2/2008, s. 239 254 Ruohonen, Janne: Oikeustapauskommentti ratkaisusta KKO 2016:58 (Ään.) Ympäristön turmeleminen Osakeyhtiön hallituksen jäsenen huolellisuusvelvollisuus. Defensor Legis N:o 6/2016, s. 1021-1028

Professori Veikko Vahtera: Konkurssiin menneen osakeyhtiön entinen hallituksen jäsen tuomittiin yli 400.000 euron vahingonkorvauksiin yhtiön sopimuskumppanille oman pääoman menettämistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin seurauksena. www. edilex.fi/uutiset, 13.2.2017 Professori Veikko Vahtera: Oman pääoman menettämistä koskevan rekisteri-ilmoituksen laiminlyönti ei synnyttänyt osakeyhtiön johdolle vahingonkorvausvastuuta puuttuvan syyyhteyden takia. edilex.fi/uutiset 8.6. Ratkaisut: KKO 2016:58 Itä-Suomen hovioikeus 6.7.2016 (ei valituslupaa) Helsingin hovioikeus 19.6.2014; S13/1394 (ei valituslupaa) Smith v. Van Gorgom, 488 A.2d 345, Delaware 1993 Arison v. Lewis, 473 A.2d 805, Delaware 1984