Opetuksen arvioinnin tukiaineisto

Opetuksen arvioinnin tukiaineisto Tässä materiaalissa esitetään tarkennettuja sisältöjä humanistisen ja kasvatusalan perustutkintojen opetuksen arvioinnin kysymyslistan käytön tueksi. Aineiston tarkoituksena on toimia apuvälineenä arviointiryhmän täyttäessä itsearvioinnin kysymyslistaa. Esimerkkien kautta aukaistaan kysymyslistassa esitettyjen arviointinäkökulmien sisältöä kriteerien 15-21 osalta. Samalla materiaalia voi hyödyntää tutkinnon osien opetuksen toteutussuunnitelmien laadinnassa. HUOM! Esimerkkilista ei ole kaikenkattava. Aineisto sisältää esimerkkejä humanistisen ja kasvatusalan eri tutkinnoista, joten listaa tulee käyttää soveltaen sitä arvioinnin kohteena olevaan tutkintoon. Myös arvioitaessa opetuksen toteutuksen kriteerien täyttymistä lähtökohtana on, että esimerkkilistan aiheita käsitellään tutkinnossa ja tutkinnon osissa niiden sisältöihin soveltuvalla tavalla. Ennen kriteerikohtaisiin esimerkkeihin siirtymistä kannattaa tutustua seuraavasta yhteenvedosta arvioinnin kohteena olevan tutkinnon tärkeimpiin kestävän kehityksen näkökohtiin. YHTEENVETO ALAN TUTKINTOJEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKOHDISTA Humanistisen ja kasvatusalan perustutkinnot ja niiden tärkeimpiä kestävän kehityksen näkökohtia (Lähde: Kestävää ammatillista koulutusta, OPH 2010): Tutkinto Tutkintokohtaiset näkökohdat Yhteiset näkökohdat Nuoriso- ja vapaaajanohjaus Viittomakielen ohjaus Lapsi- ja perhetyö Syrjäytymisen ehkäisy, syrjintä ja syrjinnän käsittely Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, nuorisokulttuurien ymmärtäminen Terveys- ja liikuntakasvatus Luontoympäristöjen hyväksikäyttö nuorisotoiminnassa ja ympäristön huomioon ottaminen luontotoiminnan järjestämisessä Kestävän kulutuksen kasvatus Esteettömyydestä ja osallistumisen mahdollisuuksista huolehtiminen Sosiaalisen verkottumisen tukeminen Kehitysvammaisten asiakkaiden ympäristökasvatuksen toteutus Lapsen perustarpeista huolehtiminen Lapsen ja perheen kohtaamisen etiikka (mm. vaitiolovelvollisuus, erilaisuuden kunnioittaminen, tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus, katsomuksellisten kysymysten huomioon ottaminen) Lapsen toimintaympäristön järjestäminen motivoivaksi ja lapsen itsenäistä toimintaa ja erityistarpeita tukevaksi Perheiden opastaminen kestävässä kulutuksessa Materiaali- ja energiatehokkuus omassa työssä ja vapaa-aikana (hankinnat, materiaalien, välineiden ja laitteiden valinta ja käyttö, liikkuminen) Yhteiskunnan järjestelmien tuntemus (esim. kierrätys-, energia-, suunnittelu- ja logistiset järjestelmät) Oma työturvallisuus erilaisissa toimintaympäristöissä Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Ohjattavien kokonaisvaltainen turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kasvun edistäminen Avoimuuden, yhteistoiminnallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen Tasa-arvon, monikulttuurisuuden ja yksilöllisyyden huomioon ottaminen Kulttuurisen pääoman kasvattaminen sekä suomalaisen ja paikallisen kulttuurin vahvistaminen Syrjäytymisen ehkäisy Ohjattavien osallistumisen mahdollisuuksien ja vaikuttamisen taitojen tukeminen Ympäristö-, terveys- ja suvaitsevaisuuskasvatuksen kytkeminen ohjaustyöhön Eettinen kasvun tukeminen, arvokasvatus

Esimerkkejä opetuksen kriteerikohtaisista sisällöistä humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoissa KRITEERI 15: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työprosessin hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa toimintaympäristöä ja järjestelmiä sekä tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ja siihen liittyviä ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettisiä näkökohtia. Hän osaa tunnistaa omassa työympäristössään ja työprosessissaan kestävän kehityksen näkökohtia, joihin tulee kiinnittää huomiota jo työn suunnitteluvaiheessa. Opiskelija osaa suunnitella ja kehittää työympäristöään ja työprosessin toteutusta kokonaisuutena kestävän kehityksen mukaiseksi. Opiskelija hahmottaa oman työprosessinsa materiaalivirtojen, energiankulutuksen ja turvallisuusasioiden kokonaisuuden ja osaa hallita niitä omassa työssään. Hän tuntee ympäristö-, laatu- ja työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimukset työprosessin ohjaajina ja osaa toimia niiden mukaan työtehtävissään. Ammattialan toimintaympäristö, järjestelmät ja prosessit Tuotteiden ja palveluiden elinkaaren ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettiset näkökohdat ja niiden huomioon ottaminen työn suunnittelussa Ihmisen elämänkaari ja eri elämänvaiheisiin liittyvät henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tekijät, humanistisen ja kasvatusalan työn vaikutusmahdollisuudet hyvinvoinnin edistämiseen elinkaaren eri vaiheissa Yhteiskunnan tukiverkosto eri-ikäisten kansalaisten ja maahanmuuttajien koulutus- ja hyvinvointipalveluissa, verkoston hyödyntäminen oman alan työtehtävissä Järjestösektorin rooli ja tehtävät eri-ikäisten kansalaisten hyvinvointipalveluiden tuottajana Yhteiskunnan jätehuolto- ja kierrätysjärjestelmien toiminta Alan palveluiden elinkaaren vastuullisuus- ja ympäristö- sekä energia- ja materiaalitehokkuusnäkökohdat - alalla käytössä olevien tuotteiden ja materiaalien raaka-aineet, niiden terveellisyys ja alkuperä sekä tuotannon ympäristö- ja eettinen vastuullisuus - raaka-aineiden ja tuotteiden jalostusketju, varastointi ja kuljetukset - tuotteiden pakkaaminen - materiaalien ja aineiden käyttö ja jätteen synty palvelujen tuottamisessa - veden ja energian kulutus työprosessissa (koneet ja laitteet) ja kiinteistöissä - haitallisten kemikaalien käyttö (terveys- ja ympäristövaikutukset) - materiaalien kierrätys ja jätehuollon järjestäminen Kestävän kehityksen näkökohtien tunnistaminen omassa työprosessissa ja työympäristössä sekä kestävän kehityksen mukaisen palvelutoiminnan suunnittelu kokonaisuutena Keinoja: - työympäristön ja työn ympäristö-, turvallisuus- työterveys- ja turvallisuus-, hyvinvointi ja kulttuuristen näkökohtien kartoittaminen - kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen työn suunnittelussa - kestävän kehityksen ohjelman tai vast. suunnitelman laatiminen työpaikalle (ympäristöasiat, sosiaaliset, terveydelliset sekä kulttuuriset ja esteettiset näkökohdat) - epäkohtiin puuttuminen, korjaavat toimenpiteet ja työprosessin/työympäristön kestävän kehityksen asioiden kehittäminen Työn ja työympäristön keke-näkökohtia: - eettiset ja ympäristövastuulliset hankinnat - materiaalien kulutus - jätteiden lajittelu sekä tavaroiden uudelleenkäyttö ja kierrätys - sähkön, lämmön ja veden kulutus työympäristöissä - kemikaalien käyttö - kuljetukset ja liikkuminen - ruuan/elintarvikkeiden ympäristövaikutukset - turvallisuus ja työsuojelu - tilojen siisteys ja puhtaus - elintarvikehygienia

- kulttuuriset, uskonnolliset ym. näkökohdat palveluiden tuottamisessa - asiakkaiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen Kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottaminen projektien suunnittelussa ja toteutuksessa - mm. projektin tavoitteiden ekologista, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä edistävien vaikutusten tunnistaminen ja perustelu projektihakemuksessa; näkökohdat projektin toteutuksessa: esim. vastuulliset hankinnat, materiaalien ja energian säästäminen, kuljetukset ja liikkuminen ym. - verkostoitumisen hyödyntäminen Työprosessin materiaalivirtojen hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (jätteen synnyn ehkäisy, lajittelu, kierrätys) Luontotapahtuman järjestäminen kestävän kehityksen näkökohdat huomioon ottaen - mm. jokamiehenoikeudet, herkkien luontokohteiden huomioon ottaminen, häiriön minimointi luonnolle ja paikallisille asukkaille, jätteen synnyn ennaltaehkäisy ja jätehuolto, kuljetukset ja liikkuminen Jätteen synnyn ehkäisy omassa työpaikassa ja sen ulkopuolella tuotettavissa ohjauspalveluissa, vaikutusmahdollisuudet oman työn suunnittelussa Hankinnat: - pakkausjätteen vähentäminen, esim. vähäjätteiset/palautettavat pakkaukset, oikeat pakkauskoot - kertakäyttöisten materiaalien ja tuotteiden korvaaminen kestokäyttöisillä - kestävät ja pitkäikäiset laitehankinnat (esim. ATK-laitteiden kapasiteetti, yhteensopivuus ja laajennettavuus, leasing tai vuokraus) - koneiden, laitteiden ja välineiden huollon varmistaminen - ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinta - vaarallisten ja haitallisten kemikaalien korvaaminen haitattomammilla - tavaroiden yhteiskäyttö, lainaus, vuokraus tai liisaus ostamisen sijaan Toimistotyön suunnittelu: - mahdollisuus esim. sähköiseen viestintään, muistioihin, arkistointiin ja laskutukseen, materiaalin jakaminen ja esittäminen sähköisesti - kaksipuoleisen tulostuksen ja kopioinnin mahdollistavat laitteet, käyttäjien perehdytys, paperinkulutuksen seuranta - etäkokousjärjestelyt Kierrätysjärjestelmä: - tehokas ja toimiva jätteiden lajittelu, kalusteiden, laitteiden ja tarvikkeiden kierrätyksen toteutus sekä kierrätystuotteiden käyttö työpaikan omassa toiminnassa Lisätietoa jätteen synnyn ehkäisystä toimistoissa: www.hsy.fi/fiksu/toissa/toimistot/sivut/default.aspx Kemikaalien ym. aineiden käytön vähentäminen työprosessin suunnittelussa Työpaikan/työympäristön kierrätysjärjestelmän tunteminen ja jätteiden lajittelun toteutus - jätteen lajittelu: kertakäyttötuotteet, lehdet ja mainokset, konttoripaperi, lasi, muovit, metallit, pakkausjäte, biojäte, nestekartonki, pakkauspaperi, pahvi, kartonki - energiajätteen keräys ja siihen sopivat jätejakeet - sähkö- ja elektroniikkajätteen keräys ja kierrätysjärjestelmä - kierrätyspullojen, koneiden, laitteiden, värikasettien, kalusteiden ym. kierrätyksen toteutus - lajittelun organisointi eri tiloissa ja jätehuoneessa - lajittelun ja jätteiden keräyksen organisointi työpaikan ulkopuolella tuotettavissa ohjauspalveluissa Työpaikalla syntyvät ongelmajätteet sekä niiden oikean käsittelyn ja varastoinnin järjestäminen - esim. paristot, akut, loisteputket, maalit, lakat, puhdistusaineet, vanhat kylmälaitteet, öljyt, voiteluaineet, ym. kemikaalit - varastotilojen vaatimukset, jätteiden merkinnät, kirjanpito ja ongelmajätteiden toimittaminen käsiteltäväksi

Työprosessin energiatehokkuuden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa (koneet, laitteet, järjestelmät, kuljetukset) Työpaikan LVI-järjestelmän toiminta ja energiansäästömahdollisuudet - hukkalämmön hyödyntäminen ja lämpöpumput - tilojen lämmityksen ja ilmastoinnin säädöt - sisävalaistuksen ja ilmastoinnin tarve- tai aikaohjaus - vettä säästävät wc-istuimet, hanat ja suihkut - laitteiden säännöllinen huolto ja puhdistus sekä toimintakunnon seuranta (esim. ilmastointi, lämpöpumput, kylmälaitteet, vesikalusteet) Työpaikan koneiden ja laitteiden energiankulutus ja energiansäästö työtehtävissä - energiatehokkuus laitahankintojen kriteerinä (esim. tietokoneet, AV-laitteet, energiansäästölamput, energiaa säästävät kylmälaitteet) - kylmälaitteiden energiatehokas sijoittaminen, huurteenpoisto ja puhdistus sekä oikea lämpötila - tietokoneiden, kopiokoneiden, tulostinten ym. laitteiden energiansäästöasetusten käyttö, laitteiden sammuttaminen yöksi Työorganisaation ekologiset energiaratkaisut ja niiden hyödyntäminen - uusiutuvista energianlähteistä tuleva sähkö ja lämpö: hake- tai pellettilämmitys, maalämpö, aurinkoenergian hyödyntäminen, biopolttoaineet koneissa ja ajoneuvoissa, ekosähkön kriteerit ja hankintamahdollisuudet Ohjauspalveluihin liittyvien kuljetusten ja liikkumisen järjestäminen ympäristöä säästävällä tavalla Työprosessin turvallisuus- ja hyvinvointiasioiden hallinta ja huomioon ottaminen työn suunnittelussa Alan työorganisaatioiden turvallisuusasioiden hallinnan kokonaisuus - henkilöturvallisuus: esim. sähköiskut, vaaratilanteet koneiden ja laitteiden käytössä, kaatuminen, liukastuminen, putoaminen, paloturvallisuus, vaaralliset aineet, sisäilma, melu, väkivaltatilanteet - tietoturvallisuus: asiakastiedot - elintarvikkeiden käsittelyyn ja jakeluun liittyvän omavalvonnan toteutus (esim. tilapäinen elintarvikkeiden myynti ja jakelu tapahtumissa) Kiinteistön turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien sisällön tunteminen Työterveyshuollon toteutus työpaikalla Omaan työprosessiin ja työympäristöön liittyvät turvallisuus- ja terveys- ja hyvinvointinäkökohdat sekä oman työn suunnittelu kokonaisuutena näkökohdat huomioon ottaen - työpisteiden ja työtehtävien ergonomia - sisäilman laatu, melu, lämpöolot, valaistus - elintarvikkeiden käsittely sekä elintarvikkeiden turvallisuus- ja terveysvaarat - henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen - tilojen paloturvallisuus, palohälyttimet huoneissa ja muissa tiloissa - sähköturvallisuus - pelastussuunnitelma ja toiminta hätätilanteissa - poistumistiet ja niiden merkinnät - kynnysten, portaiden ym. vaarapaikkojen turvallisuus ja merkinnät - työturvallisuus koneiden ja laitteiden käytössä - oman työn fyysisen kuormituksen arviointi ja työn sovittaminen kuormitukseen - työn henkiset kuormitustekijät ja niiden huomioon ottaminen - oman henkilöturvallisuuden varmistaminen erilaissa toiminnoissa, väkivaltatilanteisiin varautuminen - asiakkaan toimintaympäristön turvallisuus- ja terveysriskit ja niihin puuttuminen - tietoturva-asioiden hallinta Ohjaustilanteisiin ja -palveluihin liittyvien turvallisuusriskien kokonaisuus, riskien tunnistaminen ja turvallisuusasioiden hallinta, ohjattavan ryhmän turvallisuudesta huolehtiminen erilaisissa ympäristöissä, tarvittavat vakuutukset (lapset, nuoret, vanhukset) Turvallisuusriskeistä, vaaratilanteista ja onnettomuuksista raportointi ja toimenpiteisiin ryhtyminen

Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmien vaatimusten huomioon ottaminen työn suunnittelussa ja toteutuksessa Alakohtaiset kestävän kehityksen näkökulmat työprosessin suunnittelussa: - Kestävän kehityksen huomioon ottaminen asiakkaan ohjauksessa - Kestävä kehitys liiketoiminnassa Työpaikan kestävän kehityksen ohjelman tai ympäristö-, laatu- ja työterveys ja turvallisuusjärjestelmän vaatimukset Järjestelmien ohjausvaikutus työprosessiin Asiakkaan opastaminen kestäviin valintoihin ja toimintatapoihin omassa toimintaympäristössään - ekologisesti kestävät ja eettiset, terveelliset ja turvalliset hankinnat - energian ja veden säästö - jätteiden lajittelu ja kierrätys - vähäpäästöisten ja taloudellisten kulkutapojen valinta, ym. Kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen suunnittelu ja kytkeminen eri-ikäisten ohjaustyöhön Terveys-, ravitsemus- ja liikuntakasvatuksen suunnittelu ja kytkeminen eri-ikäisten ja erilaisten asiakkaiden ja ryhmien ohjaustyöhön Arvokasvatuksen suunnittelu ja kytkeminen lasten ja nuorten ohjaustyöhön Tasa-arvo sekä syrjinnän ja syrjäytymisen ehkäisy ohjaustyössä Sosiaalista tukea tarvitsevien nuorten ja perheiden tunnistaminen ja tukitoimenpiteiden suunnitteluun osallistuminen Asiakkaan hyvinvoinnin tukeminen kokonaisuutena elämän eri osa-alueilla - perustarpeista huolehtiminen ja yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen - iän ja kulttuuritaustan huomioon ottaminen - lapsen toimintaympäristön järjestäminen motivoivaksi ja lapsen itsenäistä toimintaa ja erityistarpeita tukevaksi - fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus - ennaltaehkäisevä terveystyö - sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy - ympäristön viihtyisyys, virikkeellisyys, hygienia ja siisteys, ym. Ohjattavan yksilön ja ryhmän tukeminen vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä Suomalaisen ja paikallisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen ohjaustyössä Monikulttuurisuuden ja uskonnollisen taustan huomioon ottaminen ohjaustyössä ja toiminnan suunnittelu monikulttuurisessa työympäristössä Kestävän kehityksen hyödyntäminen humanistisella ja kasvatusalalla toimivan yrityksen/organisaation liiketoiminnassa (imago, palvelutuotteet, markkinointi) KRITEERI 16: Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta): Opiskelija tuntee ja osaa selvittää omalla ammattialalla käytössä olevien materiaalien, aineiden, välineiden ja palveluiden ympäristö-, terveys-, turvallisuus- ja vastuullisuusnäkökohtia. Hän tietää, millaisia mahdollisuuksia on vaikuttaa näkökohtiin hankintojen kautta ja tekee kestävän kehityksen mukaisia hankintoja. Opiskelija osaa vertailla erilaisia alalla käytettäviä työmateriaaleja, välineitä ja aineita kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita ympäristö-, turvallisuus- ja terveysvaikutuksiltaan haitattomia vaihtoehtoja erilaisissa työtilanteissa. Hän osaa vertailla erilaisia työtapoja kestävän kehityksen näkökulmasta ja valita kestäviä työtapoja (mm. materiaalien säästävä käyttö, koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö sekä turvalliset ja terveelliset työtavat). Työvälineiden ja materiaalien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (ympäristö, terveys, turvallisuus, eettisyys) Humanistisen ja kasvatusalan työvälineiden ja materiaalien ympäristö-, turvallisuus-, terveys- ja eettisiin ym. vaikutuksiin liittyvän tiedon etsiminen, arviointi ja tulkinta Alalla käytössä olevat ympäristöystävälliset ja ympäristömerkityt tai sosiaalisen vastuun tunnuksen omaavat tuotteet, laitteet ja palvelut, esim. - kopiopaperi, painotuotteet ja painotalot, AV-laitteet, toimistokoneet ja -tarvikkeet, wc-paperit, talouspaperit ja paperipyyhkeet, saippuat, shampoo, käsipyyherullat,

Työmenetelmien arviointi ja valinta kestävän kehityksen näkökulmasta (mm. veden, energian ja materiaalin säästö, kemikaalien käyttö, turvallisuus ja terveellisyys, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) pesu- ja puhdistusaineet, reilun kaupan tuotteet (elintarvikkeet, kosmetiikka, puuvilla), ym. Lähteitä: www.reilukauppa.fi, www.ymparistomerkki.fi Koneiden, laitteiden ja välineiden turvallisuusmerkinnät Koneiden ja laitteiden energiatehokkuus, energialuokat ja -merkinnät - Energiamerkki (EU): kodinkoneet, lamput, ilmastointilaitteet, ajoneuvot - Energy Star: toimistolaitteiden energiankulutus - TCO-merkki: näyttöjen ja tietokoneiden ergonomia, energiansäästö, elektromagneettinen säteily ja ympäristöystävällisyys Erilaisista materiaaleista valmistettujen alan tarvikkeiden ympäristökuormituksen vertailu ja kuormitukseltaan haitattomamman vaihtoehdon valinta eri työtilanteissa Pakkausmateriaalien valinta ja pakkausmateriaalien kierrätys Paperiviestinnän ja painotuotteiden korvaaminen sähköisillä vaihtoehdoilla Jaettavan materiaalin korvaaminen kokouksissa dataprojektorilla Kestoastioiden ja kahvimukien käyttöönotto Kangasrullien hankinta käsipyyhkeiksi Saippuan ja shampoon annostelijoiden käyttöönotto WC- ja pesutiloissa Energiatehokkaiden koneiden ja laitteiden valinta (energialuokka, sopivuus käyttötarkoitukseen ym.) Tarveharkinta ajoneuvon käytössä ja liikkumistavan/välineen valinta Ammattialalla käytössä olevat kemikaalit, niiden ominaisuudet, ympäristö- ja terveysvaikutukset ja haitattomampien vaihtoehtojen valinta - pesu- ja puhdistuskemikaalit, desinfiointiaineet, jäähdytysaineet, polttoaineet, voiteluöljyt, maalit, lakat, liuottimet, ym. Erilaisten omaan työhön liittyvien työmenetelmien merkitys ympäristön ja turvallisuuden kannalta, vaihtoehtoisten toimintamallien pohdinta ja arviointi Materiaalien ja veden säästö sekä koneiden ja laitteiden energiaa säästävä käyttö työtehtävissä, erilaisten työtapojen vertailu ja valinta - konttoripaperin kulutuksen ja turhan kopioinnin välttäminen - turhan pakkaamisen välttäminen - tietokoneiden energiansäästötilan käyttö ja sulkeminen yöksi - valojen sammuttaminen, kun niitä ei tarvita - tarpeettoman vedenkulutuksen vähentäminen (esim. pesu, siivous) - kylmälaitteiden, sopivan valaistuksen, ilmastoinnin ja lämmityksen säädöt - kemikaalien käyttöä vähentävät työmenetelmät Luonnolle ja paikallisille asukkaille aiheutuvan haitan ja häiriön minimointi luonnossa toimittaessa Turvallisten ja terveellisten työmenetelmien valinta työtehtävissä (oma työturvallisuus, ohjattavien turvallisuus) - esim. ergonomia, työn kuormitus, koneiden ja laitteiden käyttö, turvalliset materiaalit ja aineet, työympäristön tapaturmavaarallisten paikkojen huomioon ottaminen työtavoissa, kemikaalien säilytys ja suojautuminen aineita käytettäessä, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, hygieeniset toimintatavat elintarvikkeiden käsittelyssä, toimintatavat väkivaltatilanteissa Kestävän kehityksen kasvatuksen / ympäristökasvatuksen / terveyskasvatuksen / arvokasvatuksen menetelmien soveltaminen eri-ikäisten ohjaustyössä Turvallinen ja sovitteleva toiminta työhön liittyvissä hankalien asiakkaiden kohtaamistilanteissa Tukea tarvitsevien lasten, nuorten, ryhmien ja perheiden kohtaaminen ja toimintatavat, joilla voidaan edistää sosiaalista vahvistumista Toimintatavat ikääntyvien ihmisten kohtaamisessa sekä heidän osallisuutensa ja fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn vahvistamisessa Toimintatavat kulttuuritaustaltaan ja katsomukseltaan erilaisten ihmisten kohtaamisessa ja kulttuuritaustan huomioon ottamisessa ohjaustyössä Työssäoppimispaikan työmenetelmien arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta

KRITEERI 17: Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman alan yritysten/organisaatioiden toimintaympäristöä kestävän kehityksen näkökulmasta ja osaa hankkia ja hyödyntää tietoa omassa työssään. Vastuullinen toiminta alan organisaatioissa (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen vastuu) Elinkeinoelämän keskusliiton määritelmä vastuullisesta yritystoiminnasta (www.ek.fi): Taloudelliseen vastuullisuuteen kuuluvat kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä omistajien tuotto-odotuksiin vastaaminen. Samalla yritys tuottaa yhteiskunnalle taloudellista hyvinvointia tuottamalla tavaroita ja palveluita sekä maksamalla veroja. Hyvä taloudellinen suorituskyky luo perustan vastuullisuuden muille ulottuvuuksille. Jos yrityksen talous ei ole kunnossa eikä yritys ole kilpailukykyinen, sillä ei ole edellytyksiä huolehtia sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan. Ympäristövastuullisuus tarkoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä, jätteiden määrän vähentämistä ja ympäristöhaittojen pitämistä mahdollisimman pieninä. Siihen kuuluvia tavoitteita ovat vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen hallinta ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö. Ihmisiin kohdistuva sosiaalinen vastuullisuus käsittää henkilöstön hyvinvoinnin, koulutuksen ja motivoinnin, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan sekä yhteistyön yritysverkoissa. Siihen kuuluvat myös avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa sekä hyvien toimintatapojen ja yhteistyön edistäminen. Julkishallinnon vastuullisuus (ks. esim. kansallinen keke-stratgia, Kohti kestäviä valintoja), esimerkkejä: Ekologinen vastuu: luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun ohjaus (lainsäädäntö, taloudellinen ja hallinnollinen ohjaus), kansalaisten ja organisaatioiden kestävien valintojen tukeminen, kestävää kehitystä edistävä innovaatiopolitiikka Sosiaalinen vastuu: julkisten palveluiden tasa-arvoinen saatavuus eri puolella Suomea, ekologisen yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen edistäminen, kansalaisten hyvän elinympäristön varmistaminen, maaseudun elinvoimaisuuden tukeminen, toimivan ja ekotehokkaan liikennejärjestelmän kehittäminen, ihmisen elinkaaren kattavan sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja taloudellisesti kestävän sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmien turvaaminen, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja perhe-elämän yhteensovittamisen huomioon ottaminen työelämän kehittämisessä, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy, ennaltaehkäisevä terveyspolitiikka, Suomen kulttuurisen monimuotoisuuden turvaaminen ja kulttuurisen näkökulman huomioon ottaminen päätöksenteossa, maahanmuuttajien integraation parantaminen, Suomen toiminta oikeudenmukaisen globalisaatiokehityksen edistäjänä, kehitysapu Taloudellinen vastuu: Kansantalouden kilpailukyvyn turvaaminen, julkisen talouden vakaus, tietoyhteiskunnan kehittäminen, Suomen vahvuuksien tukeminen ja hyödyntäminen kansainvälisessä kilpailussa (esim. koulutus, teknologia, ympäristönsuojelu, hyvä hallinto, hyvinvointipalvelut), työllisyyden edistäminen, innovaatiotoiminnan edellytysten tukeminen, yritystoimintaa ja yrittäjyyttä suosivan toimintaympäristön varmistaminen, Suomen toiminta kansainvälisten taloussopimusten valmistelussa Humanistisen ja kasvatusalan toiminnan vastuullisuus ja kestävän kehityksen periaatteet - mm. yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ihmisoikeudet, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen, inhimillisyys, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, väkivallattomuus - nuorisotyön peruslähtökohdat: 1) voluntarismi eli ihmisen tahdonvapauden ja vapaaehtoisuuden periaate, 2) nuorten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, 3) sitoutuminen nuorten kansalaisuuden lujittamiseen, 4) aikuisen kasvatusvastuun ja -oikeuden kunnioittaminen sekä 5) suhteellinen ja moniarvoinen arvoperusta - vastuu ohjattavista : mm. turvallisuus, henkisen kasvun tukeminen, osallistumisen ja yhteistoiminnan mahdollisuudet yksilöllisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioiminen Tasa-arvo, syrjinnän ehkäisy ja monikulttuurisuus työyhteisössä

Alan organisaatioiden sidosryhmät kestävän kehityksen asioissa (päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, järjestöt, opetus-, ympäristö- ja sosiaaliviranomaiset, jätehuoltoyhtiö, kierrätyskeskus, yritykset, ym.) Ammattialan kestävän kehityksen säädökset, määräykset, ohjelmat ja sopimukset Ammattialan kestävän kehityksen mukaiset teknologiset ratkaisut, työmenetelmät ja hallintajärjestelmät YK:n lasten oikeuksien sopimus Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Humanistisen ja kasvatusalan kestävään kehitykseen liittyvä lainsäädäntö - mm. nuorisolaki, koulu/oppilaitoslainsäädäntö, lastensuojelu, terveydensuojelu, työturvallisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, jätelainsäädäntö, elintarvikelainsäädäntö, kemikaalilainsäädäntö, julkisyhteisöjen energiatehokkuus, tietosuoja Kestävän kehityksen asioiden hallinnollinen ja taloudellinen ohjaus ja sen vaikutus humanistiseen ja kasvatusalaan - esim. opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja, kansalliset kestävän kehityksen strategiat, valtioneuvoston periaatepäätös kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa Julkishallinnon energiansäästösopimukset Humanistisen ja kasvatusalan kestävää kehitystä edistävät käytännöt ja teknologia - logistiikka - materiaali- ja energiatehokkuus - jätehuolto - energiaa säästävä teknologia - tietotekniset ratkaisut - kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat ratkaisut Työsuojelu ja työhyvinvointi humanistisella ja kasvatusalalla Kestävän kehityksen kasvatuksen, ympäristökasvatuksen ja terveyskasvatuksen tavoitteet ja menetelmät Humanistisella ja kasvatusalalla käytössä olevat laatu- ja ympäristöjärjestelmät ja kestävän kehityksen ohjelmat - esim. Vihreä lippu, Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti, Kirkon ympäristödiplomi, Green Office, nuorisotoimen kestävän kehityksen ohjelmat, työorganisaatioiden laatujärjestelmät KRITEERI 18: Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (työn perustana olevan tiedon hallinta): Opiskelija hahmottaa oman ammattialansa muutosta historiallisena jatkumona. Hän osaa hankkia tietoa toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja arvioida niiden vaikutuksia alan kestävän kehityksen asioihin (esim. ympäristöongelmat ja -muutokset, yhteiskunnalliset muutokset, ympäristöä säästävä teknologia ja työmenetelmät). Hän omaa valmiuksia tulevaisuusajatteluun sekä oman työnsä ja ammattialansa kehittämiseen. Ammattialan kulttuuriperinne, historia ja muutokset Ympäristöongelmien ja ympäristömuutosten vaikutukset ammattialalla Lasten ja nuorten kasvatustyön ja -järjestelmän kehitys Nuorisokulttuurien tuntemus ja ymmärrys sekä kulttuurien muuttuminen Monikulttuurisuuden kehitys ammattialalla Ilmastonmuutoksen vaikutus - luonnonkatastrofien aiheuttamat vahingot (tulvat, myrskyt, ym.) - poikkeuksellisten ilmasto-olojen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen - vaikutukset ravinnontuotantoon - sairauksien leviäminen uusille alueille ilmaston muuttuessa - energiatehokkuuden vaatimusten vaikutus julkishallintoon ja yritystoimintaan Muiden ympäristöongelmien vaikutukset humanistiseen ja kasvatusalaan - esim. ilmansaasteiden, ympäristön kemikalisoitumisen, otsonikadon vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin

Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset ammattialalla Kestävää kehitystä edistävän teknologian ja työmenetelmien kehittymisen vaikutus ammattialaan Yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset humanistiseen ja kasvatusalaan - esim. mielenterveyden ongelmien lisääntyminen, ylipainon lisääntyminen, vanhenemiseen liittyvien sairauksien lisääntyminen, julkisen talouden tasapaino, työelämän muutokset, muutokset perhe-elämässä ja väestön ikärakenteessa, tuotannon siirtyminen kehittyviin maihin, maailmanlaajuisten turvallisuuskysymysten heijastuminen Suomeen, kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden lisääntyminen, kestävään kehitykseen liittyvän lainsäädännön ja verotuksen muutokset, lisääntyvät tarpeet lasten ja nuorten kasvun tukemiseen Globalisaation vaikutus (esim. sairauksien leviäminen) Kuluttajien käyttäytymisen muutokset Hyvinvointiteknologian kehitys tulevaisuudessa Painotus ennaltaehkäisevään terveystyöhön Rakennusten energiatehokkuuden kehityksen vaikutukset Virtuaalisten ympäristöjen hyödyntäminen työssä ja uusien palveluiden kehittämisessä, etätyöskentely ja -kokoustekniikka KRITEERI 19: Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden ammattietiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija ymmärtää kestävän kehityksen tärkeyden ihmiskunnan tulevaisuudelle. Hän tuntee oman ammattialansa ja työelämän organisaatioiden roolia ratkaisujen löytämisessä. Opiskelija tuntee kansalaisten ja kuluttajien roolin ratkaisujen löytämisessä ja osaa arvioida omia elämäntapavalintojaan sekä tunnistaa vaikutusmahdollisuuksiaan kestävän kehityksen edistämiseen työssä ja muussa elämässä. Hän omaa valmiuksia henkilökohtaisten kestävän kehityksen arvojen, merkitysten ja ammattietiikan rakentamiseen. Kestävän kehityksen merkitys ihmisen tulevaisuudelle Vaikuttamisen mahdollisuudet kestävän kehityksen asioihin omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä Ympäristö- ja kestävän kehityksen kysymykset - ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, monimuotoisuuden kaventuminen, rehevöityminen, luonnonvarojen riittävyys, eroosio, aavikoituminen, ravinnon ja veden riittävyys, ihmisoikeudet, lapsityövoiman käyttö, kehitysmaiden tuotantoolosuhteet ja tuottajien oikeudet, ym. Tieto kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle Kestävän kehityksen näkökulmien yhteyksien ymmärtäminen, esimerkiksi ympäristö, talous ja hyvinvointi Talouskasvun sekä ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden välisen ristiriidan käsittely ja ratkaisujen pohtiminen Ihmisen toiminnan vaikutus ilmastonmuutokseen, yritysten, yhteiskunnan ja kuluttajien vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta Yksilön vaikutusmahdollisuudet - kestävän kuluttamisen periaatteet ja valinnat, luonnonvarojen säästäminen, energian ja veden säästäminen, kierrätys ja lajittelu, liikkumistapojen valinta, järjestötoiminta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ym. Omat kulutus- ja elämäntapavalinnat ja niiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset, valintojen perustelu, keskeisten vaikutusmittareiden tunteminen (ekologinen selkäreppu, CO 2-päästöt, ym.) Humanistisen ja kasvatusalan toimijan vaikutusmahdollisuudet - materiaalien, energian ja veden kulutuksen vähentäminen työtehtävissä - kierrätys ja jätehuolto - ympäristökasvatus ja ympäristötiedon välittäminen, yksilöiden ja ryhmien ohjaus kestäviin toimintatapoihin - yksilöiden ja ryhmien sosiaalinen vahvistaminen ja hyvinvoinnin tukeminen - paikallisen kulttuuriperinnön tuntemuksen lisääminen - työturvallisuuden ja -terveyden, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden edistäminen omassa työyhteisössä, ym.

Kestävän kehityksen arvovalinnat ja ammattietiikka Järjestöjen ja kansalaistoiminnan rooli kestävän kehityksen edistämisessä, uhat ja mahdollisuudet, joihin toiminta voi vaikuttaa Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet työpaikan asioista päättämiseen ja oman työn kehittämiseen Työyhteisön sosiaalisen kestävyyden merkitys ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet siihen Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito ja sen vaikutukset työssäjaksamiseen ja elämänlaatuun Oman ja muiden toiminnan arvioiminen esim. oppilaitoksessa, ammatillisten taitojen harjoittelussa ja työssäoppimisessa sekä puuttuminen epäkohtiin Humanistisen ja kasvatusalan arvoperusta, sen yhteys kestävään kehityksen ja merkitys alan ammattilaisen toiminnassa - mm. yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ihmisoikeudet, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat, ympäristön ja elämän kunnioittaminen, inhimillisyys, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus, väkivallattomuus Nuorisotyön peruslähtökohdat (nuorisotyön perustutkinnon perusteet) 1) voluntarismi eli ihmisen tahdonvapauden ja vapaaehtoisuuden periaate, 2) nuorten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, 3) sitoutuminen nuorten kansalaisuuden lujittamiseen, 4) aikuisen kasvatusvastuun ja -oikeuden kunnioittaminen sekä 5) suhteellinen ja moniarvoinen arvoperusta Vastuu ohjattavista - mm. turvallisuus, henkisen kasvun tukeminen, osallistumisen ja yhteistoiminnan mahdollisuudet yksilöllisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioiminen Vaitiolovelvollisuus ja lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus ohjaustyössä Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen työssä Globaali ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus Omien kulutus- ja elämäntapavalintojen pohtiminen Luonnon kunnioittaminen Markkinoinnin etiikka (esim. lapsiin kohdistuva mainonta ja markkinointi) Ympäristön kulttuurihistoriallisten ja esteettisten arvojen merkitys Hyvän elämän ja onnellisuuden perusteiden pohtiminen Opiskelijoiden näkemysten ja arvojen selkeyttäminen keskustelun ja reflektoinnin kautta, toisten arvojen ja näkemysten ymmärtäminen ja niiden kunnioittaminen KRITEERI 20: Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija muodostaa omakohtaisia merkityksiä kestävän kehityksen asioille erilaisissa ympäristöissä (luonto, yhteiskunta, kulttuuriympäristöt) tapahtuvien toiminnallisten ja elämyksellisten kokemusten kautta. Hän omaksuu turvallisia, terveellisiä ja ympäristövastuullisia toimintatapoja sekä sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja toimimalla oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Kokemukset rakennetusta ympäristöstä tai luonnonympäristöstä Kokemukset sosiaalista ja taloudellisista ympäristöistä Omakohtaisten luontokokemusten ja -elämysten tarjoaminen opiskelijoille - esim. retket, luontopolut, toiminta- tai liikuntapäivät, ryhmäytymispäivät, opetus luonnonympäristöissä Ympäristön muutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutusten tarkastelu ja arviointi luonnossa tai rakennetussa ympäristössä Tutustuminen käytännössä paikallisen ja alueellisen ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön erityispiirteisiin ja kestävän kehityksen kysymyksiin Kokemukset toimimisesta erilaisissa paikallisissa sosiaalisissa ympäristöissä, vuorovaikutustilanteet muiden ihmisten kanssa, erilaisten kulttuurien kohtaaminen

Kokemukset taloudellisessa ympäristössä toimimisesta - esim. mainosten viestien analysointi, kaupan tuotteiden alkuperän selvittäminen sekä vierailut yrityksiin tai tuotantolaitoksiin, ym. Kokemukset kulttuuriympäristöistä Turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu Sosiaalisten taitojen harjoittelu Järjestelmien ja prosessien, kuten esimerkiksi materiaalivirtojen tai energiajärjestelmien toiminnan hahmottaminen käytännössä - esim. oppilaitoksen omat tekniset järjestelmät, vierailut jätteenkäsittelylaitokseen, vedenpuhdistamolle tai tuotantolaitokseen, ym. Kokemukset kulttuurista ja taiteesta aidoissa ympäristöissä, ympäristön esteettisten ominaisuuksien arviointi ja arvottaminen Kulttuurien ja kokemusten jakaminen myös muilla paikkakunnilla tai vieraissa maissa asuvien ihmisten kanssa Erilaisissa ympäristöissä toimimisesta saatujen kokemusten tulkinta, rikastuttaminen ja jakaminen esimerkiksi valokuvauksen, kuvataiteen, musiikin, draaman tai kirjoittamisen keinoin Kestävän kehityksen työkäytäntöjen harjoittelu tai kestävää kehitystä edistävän teknologian käytön harjoittelu oppilaitoksen omissa ammatillisissa oppimisympäristöissä tai työssäoppimisen yhteydessä Ensiaputaitojen harjoittelu Elintarvikehygienian vaatimusten mukaisen toiminnan harjoittelu Ympäristövastuullisten toimintatapojen harjoittelu osana opetusta ja oppilaitoksen arkea - esim. materiaalien säästäminen, jätteiden lajittelu ja kierrätys, energian ja veden säästäminen, ym. Sosiaalisten taitojen harjoittelu oppilaitoksen arjessa - esim. vuorovaikutus ja -yhteistyötaidot, tavat ja kohteliaisuus, toisten huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus, kiusaamisen ehkäisy, vastuun ottaminen yhteisistä asioista, ym. KRITEERI 21: Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Kestävän kehityksen ammattiosaamisen tavoitteet (elinikäisen oppimisen avaintaidot): Opiskelija omaa valmiuksia ja motivoituu osallistumaan ja vaikuttamaan kestävän kehityksen mukaisten toimintatapojen edistämiseen omassa oppilaitoksessa, työelämässä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen omassa oppilaitoksessa Opiskelijoiden osallistuminen työelämän kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai hankkeisiin Osallistuminen oppilaitoksen kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnitteluun Osallistuminen tai työympäristön viihtyisyyden, terveellisyyden tai turvallisuuden parantamiseen Osallistuminen kestävän kehityksen asioiden ohjeistuksen suunnitteluun, tiedottamiseen tai tapahtumien järjestämiseen Osallistuminen muiden opiskelijoiden tai opettajien perehdyttämiseen kestävän kehityksen asioissa Osallistuminen opetuksen suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen Opiskelijoiden mukanaolo yhteisistä asioista päättävissä ryhmissä (esim. kestävän kehityksen työryhmä, suunnitteluryhmät, projektiryhmät) Opiskelijoiden osallistuminen oman ammattialan kestävän kehityksen käytäntöjen kehittämiseen esimerkiksi työssäoppimisen yhteydessä tai kehittämishankkeissa Opiskelijoiden osallistuminen lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä toteutettaviin hankkeisiin, joilla vaikutetaan esimerkiksi luonnonympäristön tai kulttuuriympäristön säilymiseen, rakennetun ympäristön parantamiseen, viihtyisyyteen, terveellisyyteen tai turvallisuuteen Opiskelijoiden osallistuminen alueellisiin, kansallisiin tai kansainvälisiin kestävän kehityksen hankkeisiin tai avustusprojekteihin