FSD2707. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

Samankaltaiset tiedostot
FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD2828. Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä Koodikirja

FSD2380. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD3026. Suomen ulkomaankauppa: tavaratuonnin arvo Koodikirja

FSD3238. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD2255. Kuntien käytännöt rahapeliongelmaisten hoidossa 2006: palvelupistekysely. Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD2412. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD2440. Terveyden edistämisen barometri 2009: kansalaiset. Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006: valvonnan havainnointi. Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1161. MTS-hävittäjätutkimus Koodikirja

FSD1109. Luottamus tuomioistuimiin: ylimääräiset muutoksenhaut Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD3156. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2765. Lasten kuritusväkivalta ja parisuhdeväkivalta: syksy Koodikirja

FSD2018. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: säätiöt. Koodikirja

FSD3098. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD1119. Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat. Koodikirja

FSD3048. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2020. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2153. KuntaSuomi 2004: nuorisotoimi Koodikirja

FSD2935. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2852. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD3187. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2501. Nuorisobarometri 2009: vuotiaiden vertailuaineisto. Koodikirja

FSD3121. E-kirjojen käyttö opetuksessa: korkeakouluopettajat Koodikirja

FSD2991. Presidentinvaalit 2012: ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen. Koodikirja

FSD3150. Lasten kuritusväkivalta Koodikirja

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD1222. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD2984. Suomalaisten internetin käyttö Koodikirja

FSD3133. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2359. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD3063. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Iltalehden kysely Koodikirja

FSD1122. Kunnanjohtajien käsitykset Kunnallisalan kehittämissäätiöstä Koodikirja

FSD2297. Luottamus ministeriöihin Koodikirja

FSD2806. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : säätiöt. Koodikirja

FSD2769. Lasten kuritusväkivalta syksy 2008: ilmiöseuranta. Koodikirja

FSD2181. KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: kuntayhtymiin kuuluvat kunnat. Koodikirja

FSD1253. Kysely homoseksuaalisuudesta Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2791. Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset Koodikirja

FSD2538. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut. Koodikirja

FSD2711. Ikäihmiset ja teknologia Koodikirja

FSD2634. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja

FSD1215. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2438. Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat. Koodikirja

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD1178. Perhebarometri 1998: vastuu perheen arjessa. Koodikirja

FSD1154. Verkostokartoitus 1994: kunnat. Koodikirja

FSD2816. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD2019. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2812. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD1314. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD1118. Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kuntalaiset. Koodikirja

FSD2992. Europarlamenttivaalit 2014: ehdokkaiden vastaukset YLEn vaalikoneeseen. Koodikirja

FSD2498. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : pankit. Koodikirja

FSD1113. Palkallisen ja palkattoman työn jako perheessä Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD3225. Kauppa- ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden hyvinvointi Aineisto-opas

FSD3129. Lasten ja nuorten vapaa-aika Koodikirja

FSD1153. Verkostokartoitus 1994: järjestöt. Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD3097. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD2111. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2180. KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: itsenäisen perusterveydenhuollon kunnat. Koodikirja

FSD2808. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2319. Internet ja Turun yliopiston opiskelijat Koodikirja

FSD2176. KuntaSuomi 2004 : vanhus- ja vammaishuolto 2002 : palvelulaitosten johtajat. Koodikirja

FSD3134. Lapsibarometri Koodikirja

FSD2130. Perhebarometri 2003: parisuhde koetuksella. Koodikirja

FSD2382. Nuorisobarometri Koodikirja

FSD3316. Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa Koodikirja

FSD1147. Kunnallisalan ilmapuntari 1992: kuntalaiset. Koodikirja

FSD3189. Tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutus Koodikirja

FSD2627. Eduskuntavaalit 2011: ehdokkaiden ja vaalikoneen käyttäjien vastaukset Vapaa-ajattelijain liiton vaalikoneeseen.

FSD1133. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD3221. Tampereen yliopiston avoin tiede -kysely Koodikirja

FSD2169. KuntaSuomi 2004: lasten päivähoito 2003: perhepäivähoito. Koodikirja

FSD2799. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: ammattikorkeakoulukirjastot Koodikirja

FSD2546. Lasten ihmisoikeustietämys ja osallistuminen : Suomi. Koodikirja

FSD2800. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yliopistokirjastot Koodikirja

Transkriptio:

FSD2707 Kehitysyhteistyötutkimus 2011 Koodikirja TIETOARKISTO

Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2011 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2017. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (1.10.2012). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v34 @ 2017-08-17 16:10:40.771000 $

Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2707. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Ulkoasiainministeriö: Kehitysyhteistyötutkimus 2011 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.1 (2012-10-01). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t- FSD2707 Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.

Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 3 2 Muuttujat 5 3 Hakemistot 167 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 167 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 182 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 196 i

Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Kehitysyhteistyötutkimus 2011 Aineiston nimi englanniksi: Development Cooperation Survey 2011 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (1.10.2012). 1.2 Sisällön kuvaus Tekijät Ulkoasiainministeriö Aineiston tekijänoikeudet Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Nummela, Pertti (Ulkoasiainministeriö. Tietohallintoyksikkö) Aineisto luovutettu arkistoon 13.1.2012 Asiasanat avustustoiminta; ilmastonmuutokset; kansainvälinen yhteistyö; kehitysmaapolitiikka; kehitysmaat; kehitysyhteistyö; määrärahat; taloudelliset kriisit; Yhdistyneiden kansakuntien vuositu- 1

1. Aineiston kuvailu hatjulistus Tieteenala / Aihealue FSDn sanaston mukainen luokittelu: kansainvälinen politiikka; kehitystutkimus; sosiologia CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: kansainvälinen politiikka ja järjestöt Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Kehitysyhteistyötutkimukset Kehitysyhteistyötutkimukset ovat ulkoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joissa on kartoitettu kehitysyhteistyön tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus. Aineistoja on kerätty vuodesta 1997 alkaen. Sisällön kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. YK:n vuosituhattavoitteista. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen säännöllisesti toistettavan Omnibustutkimuksen osana henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kodeissa. Vastaajilta kysyttiin pitävätkö he kehitysyhteistyötä tärkeänä ja jos pitävät niin miksi, ja minne päin maailmaa ja mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa. Kysyttiin myös miten tärkeänä vastaajat pitivät, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy avun olevan nimenomaan Suomesta. Tiedusteltiin vastaajien tietämystä YK:n vuosituhattavoitteista. Niiltä vastaajilta, jotka olivat kuulleet YK:n Vuosituhatjulistuksen tavoitteista kysyttiin osaavatko he nimetä yhden tai useampia YK:n vuosituhattavoitteista. Vastaajille kerrottiin, että vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan ja sen jälkeen heitä pyydettiin valitsemaan niistä mielestään tärkeimpiä. Seuraavaksi kysyttiin mitkä ovat vastaajan mielestä Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät ja millä aloilla Suomella olisi erityistä annettavaa kehitysmaille. Lisäksi tiedusteltiin miten Suomen tulisi kehitysyhteistyössä ottaa huomioon se, että kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksesta. Koska kehitysmaiden arvioidaan kärsivän myös nykyisestä talouskriisistä eniten, kysyttiin keiden tulisi auttaa kehitysmaita selviytymään talouskriisistä. Seuraavaksi kysyttiin onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään tietolähteitä, joista he ovat saaneet tietoa kehityskysymyksistä. Lisäksi kysyttiin mitä kautta vastaajat haluaisivat saada lisätietoa kehitysyhteistyöstä ja millaista tietoa he haluaisivat saada. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka luotettavina eri tahoilta saatavaa tietoa pidettiin. 2

1.3. Aineiston rakenne ja keruu Vastaajia pyydettiin lisäksi laittamaan tärkeysjärjestykseen Suomen kehitysyhteistyön muotoja. Kysyttiin myös pitäisikö Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lisätä vai vähentää kehitysyhteistyömäärärahoja, miten määrärahojen kasvattaminen pitäisi rahoittaa ja mitä kautta apu kanavoida. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan paljonko Suomi käytti kehitysapuun vuonna 2011 mitattuna sekä rahassa että prosenttiosuutena bruttokansantulosta. Kysyttiin myös vastaajien näkemystä sopivasta prosenttiosuudesta kehitysyhteistyömäärärahaksi. Lisäksi kysyttiin tyytyväisyydestä Suomen toimintaan erilaisten luonnonkatastrofien ja kriisien yhteydessä. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan miten he uskovat yksityisenä ihmisenä voivansa auttaa kehitysmaita sekä pyydettiin näkemystä kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko ja asuinlääni. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Suomen 15-79-vuotias väestö, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: 1.6.2011 30.6.2011 Kerääjät: Taloustutkimus Oy Aineiston tuottajat: Ulkoasiainministeriö Keruumenetelmä: Kasvokkainen haastattelu Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 2011 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 336 muuttujaa ja 1007 havaintoa. Otantamenetelmä: Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta Kiintiöpoiminta, jossa kiintiöinä ovat ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakauma. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. 1.4 Aineiston käyttö Julkaisut Rahkonen, Juho: Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2011. Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä [verkkodokumentti]. Helsinki: Ulkoasiainministeriö & Helsinki: Taloustutkimus. Saatavissa: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=38613&contentlan=1&culture=fi- FI [viitattu 8.2.2012]. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa 3

1. Aineiston kuvailu https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd2707 Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Painokertoimet Aineistossa on painomuuttuja (paino), painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15-79-vuotiasta väestöä tuhansina. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 4

Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1007 minimi 2707.00 maksimi 2707.00 keskiarvo 2707.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1007 minimi 1.10 maksimi 1.10 keskiarvo 1.10 keskihajonta 0.00 5

2. Muuttujat [FSD_PRO] Aineiston käsittelyn taso (lisätty FSD:ssä) Aineiston käsittelyn taso (lisätty FSD:ssä) A (ks. koodikirja) 1 B (ks. koodikirja) 2 0 0.0 0.0 C (Dataa ei tarkastettu FSD:ssä) 3 0 0.0 0.0 [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1007 minimi 1.00 maksimi 1007.00 keskiarvo 504.00 keskihajonta 290.84 [LOMAKENR] Lomakenumero Lomakenumero Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1007 minimi 1.00 maksimi 1007.00 keskiarvo 504.00 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 6

Q2_1 (taulukko jatkuu ed. sivulta) tunnusluku arvo keskihajonta 290.84 [Q1] Kuinka tärkeää kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka mielestänne on? Kysymyksen esiteksti Sitten seuraavaan aiheeseen. LUE MÄÄRITELMÄ ENNEN KYSYMYSTEN KYSYMISTÄ. Kehitysyhteistyö ja laajemmin kehityspolitiikalla tarkoitetaan kansainvälistä yhteistyötä, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnin kohentamiseen. Tässä yhteistyössä Suomen kaltaiset kehittyneet maat ovat rahoittamassa ja tukemassa köyhien maiden kehitysponnistuksia. Miten tärkeänä pidätte kehitysyhteistyötä / kehityspolitiikkaa? Onko se... Ohjeet haastattelijalle LUETTELE. Erittäin tärkeää 1 303 30.1 30.1 Melko tärkeää 2 537 53.3 53.3 Melko vähämerkityksistä 3 112 11.1 11.1 Yhdentekevää 4 46 4.6 4.6 Ei osaa sanoa 104 9 0.9 0.9 [Q2_1] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita 7

2. Muuttujat Ei mainittu 0 740 73.5 73.5 Mainittu 1 267 26.5 26.5 [Q2_2] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se edistää demokratiakehitystä (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se edistää demokratiakehitystä Ei mainittu 0 934 92.8 92.8 Mainittu 1 73 7.2 7.2 [Q2_3] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se hyödyttää myös Suomea (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se hyödyttää myös Suomea 8

Q2_5 Ei mainittu 0 955 94.8 94.8 Mainittu 1 52 5.2 5.2 [Q2_4] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se parantaa ihmisoikeustilannetta kehitysmaissa (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se parantaa ihmisoikeustilannetta kehitysmaissa Ei mainittu 0 928 92.2 92.2 Mainittu 1 79 7.8 7.8 [Q2_5] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se parantaa kehitysmaiden taloudellista asemaa maailmanmarkkinoilla (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se parantaa kehitysmaiden taloudellista asemaa maailmanmarkkinoilla Ei mainittu 0 956 94.9 94.9 Mainittu 1 51 5.1 5.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 9

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_6] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se parantaa lasten asemaa kehitysmaissa (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se parantaa lasten asemaa kehitysmaissa Ei mainittu 0 951 94.4 94.4 Mainittu 1 56 5.6 5.6 [Q2_7] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se parantaa naisten asemaa kehitysmaissa (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se parantaa naisten asemaa kehitysmaissa Ei mainittu 0 955 94.8 94.8 Mainittu 1 52 5.2 5.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 10

Q2_9 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_8] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Sillä edistetään globaalia kestävää kehitystä (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Sillä edistetään globaalia kestävää kehitystä Ei mainittu 0 966 95.9 95.9 Mainittu 1 41 4.1 4.1 [Q2_9] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Sillä ehkäistään konflikteja ja siten myös pakolaisuutta (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Sillä ehkäistään konflikteja ja siten myös pakolaisuutta Ei mainittu 0 980 97.3 97.3 Mainittu 1 27 2.7 2.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 11

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q2_10] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Sillä ehkäistään köyhyyttä ja nälkää (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Sillä ehkäistään köyhyyttä ja nälkää Ei mainittu 0 840 83.4 83.4 Mainittu 1 167 16.6 16.6 [Q2_11] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Sillä parannetaan kehitysmaiden ihmisten elinoloja ja ehkäistään siten laitonta siirtolaisuutta (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Sillä parannetaan kehitysmaiden ihmisten elinoloja ja ehkäistään siten laitonta siirtolaisuutta Ei mainittu 0 886 88.0 88.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 12

Q2_13 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 121 12.0 12.0 [Q2_12] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Sillä parannetaan kehitysmaiden terveydenhuoltoa (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Sillä parannetaan kehitysmaiden terveydenhuoltoa Ei mainittu 0 954 94.7 94.7 Mainittu 1 53 5.3 5.3 [Q2_13] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Sillä parannetaan koulutusmahdollisuuksia kehitysmaissa (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Sillä parannetaan koulutusmahdollisuuksia kehitysmaissa Ei mainittu 0 941 93.4 93.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 13

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 66 6.6 6.6 [Q2_14] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se edistää maailmanrauhaa/vähentää sotia (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se edistää maailmanrauhaa/vähentää sotia Ei mainittu 0 1001 99.4 99.4 Mainittu 1 6 0.6 0.6 [Q2_15] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se vähentää eriarvoisuutta ihmisten välillä (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se vähentää eriarvoisuutta ihmisten välillä Ei mainittu 0 975 96.8 96.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 14

Q2_17 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 32 3.2 3.2 [Q2_16] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se parantaa elintasoa/lisää hyvinvointia (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se parantaa elintasoa/lisää hyvinvointia Ei mainittu 0 971 96.4 96.4 Mainittu 1 36 3.6 3.6 [Q2_17] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Se edistää luonnonsuojelua/ilmastonmuutoksen ehkäisyä (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Se edistää luonnonsuojelua/ilmastonmuutoksen ehkäisyä Ei mainittu 0 1003 99.6 99.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 15

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 4 0.4 0.4 [Q2_18] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Hädässä olevia/heikompia on autettava/ se on inhimillistä (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Hädässä olevia/heikompia on autettava/ se on inhimillistä Ei mainittu 0 958 95.1 95.1 Mainittu 1 49 4.9 4.9 [Q2_19] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Kehitysmaissa opitaan tulemaan toimeen omillaan (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Kehitysmaissa opitaan tulemaan toimeen omillaan Ei mainittu 0 979 97.2 97.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 16

Q2_21 (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 28 2.8 2.8 [Q2_20] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Muu (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Muu Ei mainittu 0 963 95.6 95.6 Mainittu 1 44 4.4 4.4 [Q2_21] Miksi kehitysyhteistyö/kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? Ei osaa sanoa (JOS q1 = 1 TAI 2) UM3B Miksi kehitysyhteistyö / kehityspolitiikka on mielestänne tärkeää? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 950 94.3 94.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 17

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 57 5.7 5.7 [Q3] Minne päin maailmaa Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa? UM3C Oheisessa kartassa ovat Suomen keskeiset kehitysyhteistyömaat ja -alueet. Minne mielestänne Suomen kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa? Valitkaa yksi (1) vaihtoehto. Ohjeet haastattelijalle NÄYTÄ KARTTA JA KORTTI 2A Länsi-Balkan ja Itä-Eurooppa 1 148 14.7 14.7 Etelä-Kaukasia ja Palestiinalaisalueet 2 18 1.8 1.8 Keski-Aasia ja Afganistan 3 47 4.7 4.7 Etelä-Aasia ja Nepal 4 91 9.0 9.0 Itä-Afrikka ja Afrikan sarvi 5 534 53.0 53.0 Keski- ja Etelä-Amerikka 6 74 7.3 7.3 Ei osaa sanoa 104 62 6.2 6.2 Muu 300 33 3.3 3.3 [Q4] Miten tärkeänä pidätte sitä, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy se, että apu on nimenomaan Suomesta? UM25 Miten tärkeänä pidätte sitä, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy se, että apu on nimenomaan Suomesta? Pidättekö sitä... Ohjeet haastattelijalle LUETTELE. 18

Q5_2 Erittäin tärkeänä 1 253 25.1 25.1 Melko tärkeänä 2 405 40.2 40.2 Ei kovin tärkeänä 3 266 26.4 26.4 Ei lainkaan tärkeänä 4 77 7.6 7.6 Ei osaa sanoa 104 6 0.6 0.6 [Q5_1] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Demokratiakehitys ja hyvä hallinto UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Demokratiakehitys ja hyvä hallinto Ei mainittu 0 858 85.2 85.2 Mainittu 1 149 14.8 14.8 [Q5_2] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Energia UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Energia 19

2. Muuttujat Ei mainittu 0 970 96.3 96.3 Mainittu 1 37 3.7 3.7 [Q5_3] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Humanitaarinen hätäapu UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Humanitaarinen hätäapu Ei mainittu 0 704 69.9 69.9 Mainittu 1 303 30.1 30.1 [Q5_4] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Ihmisoikeudet ja tasa-arvo UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo Ei mainittu 0 652 64.7 64.7 Mainittu 1 355 35.3 35.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 20

Q5_6 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_5] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Ei mainittu 0 922 91.6 91.6 Mainittu 1 85 8.4 8.4 [Q5_6] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Koulutus UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Koulutus Ei mainittu 0 489 48.6 48.6 Mainittu 1 518 51.4 51.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 21

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_7] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Työllisyys ja perusturvan vahvistaminen UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Työllisyys ja perusturvan vahvistaminen Ei mainittu 0 907 90.1 90.1 Mainittu 1 100 9.9 9.9 [Q5_8] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen Ei mainittu 0 921 91.5 91.5 Mainittu 1 86 8.5 8.5 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 22

Q5_10 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_9] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Ei mainittu 0 983 97.6 97.6 Mainittu 1 24 2.4 2.4 [Q5_10] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Luonnonkatastrofeista kärsineet alueet UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Luonnonkatastrofeista kärsineet alueet Ei mainittu 0 882 87.6 87.6 Mainittu 1 125 12.4 12.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 23

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_11] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Maatalous ja maaseudun kehittäminen UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Maatalous ja maaseudun kehittäminen Ei mainittu 0 935 92.9 92.9 Mainittu 1 72 7.1 7.1 [Q5_12] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Metsätalous UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Metsätalous Ei mainittu 0 997 99.0 99.0 Mainittu 1 10 1.0 1.0 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 24

Q5_14 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_13] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Naisten ja lasten aseman parantaminen UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Naisten ja lasten aseman parantaminen Ei mainittu 0 683 67.8 67.8 Mainittu 1 324 32.2 32.2 [Q5_14] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Taloudellinen kehitys UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Taloudellinen kehitys Ei mainittu 0 939 93.2 93.2 Mainittu 1 68 6.8 6.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 25

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_15] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Teollinen ja teknologinen kehitys UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Teollinen ja teknologinen kehitys Ei mainittu 0 981 97.4 97.4 Mainittu 1 26 2.6 2.6 [Q5_16] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Terveydenhuolto ja väestökysymykset UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Terveydenhuolto ja väestökysymykset Ei mainittu 0 709 70.4 70.4 Mainittu 1 298 29.6 29.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 26

Q5_18 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_17] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Vesi ja sanitaatio UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Vesi ja sanitaatio Ei mainittu 0 743 73.8 73.8 Mainittu 1 264 26.2 26.2 [Q5_18] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat alueet UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat alueet Ei mainittu 0 959 95.2 95.2 Mainittu 1 48 4.8 4.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 27

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q5_19] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Muu UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Muu Ei mainittu 0 1004 99.7 99.7 Mainittu 1 3 0.3 0.3 [Q5_20] Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Ei osaa sanoa UM5 KORTTI 2B Mille aloille kehitysponnistuksia pitäisi ennen kaikkea suunnata? Valitkaa seuraavista aloista 1-3 mielestänne tärkeintä. Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 1004 99.7 99.7 Mainittu 1 3 0.3 0.3 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 28

Q7_2 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q6] Oletteko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista? UM6A Oletteko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista? En 1 772 76.7 76.7 Kyllä 2 235 23.3 23.3 [Q7_1] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa Ei mainittu 0 970 96.3 96.3 Mainittu 1 37 3.7 3.7 [Q7_2] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Luoda globaali kumppanuus kehitykseen (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! 29

2. Muuttujat Luoda globaali kumppanuus kehitykseen Ei mainittu 0 1002 99.5 99.5 Mainittu 1 5 0.5 0.5 [Q7_3] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Parantaa odottavien äitien terveyttä (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Parantaa odottavien äitien terveyttä Ei mainittu 0 999 99.2 99.2 Mainittu 1 8 0.8 0.8 [Q7_4] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä 30

Q7_6 Ei mainittu 0 963 95.6 95.6 Mainittu 1 44 4.4 4.4 [Q7_5] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Taata ympäristön kestävä kehitys (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Taata ympäristön kestävä kehitys Ei mainittu 0 984 97.7 97.7 Mainittu 1 23 2.3 2.3 [Q7_6] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan Ei mainittu 0 992 98.5 98.5 Mainittu 1 15 1.5 1.5 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 31

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q7_7] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Ulottaa peruskoulutus kaikille (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Ulottaa peruskoulutus kaikille Ei mainittu 0 978 97.1 97.1 Mainittu 1 29 2.9 2.9 [Q7_8] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Vähentää lapsikuolleisuutta (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Vähentää lapsikuolleisuutta Ei mainittu 0 995 98.8 98.8 Mainittu 1 12 1.2 1.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 32

Q7_10 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q7_9] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Muu (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Muu Ei mainittu 0 990 98.3 98.3 Mainittu 1 17 1.7 1.7 [Q7_10] Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? Ei osaa sanoa (JOS q6 = 2) UM6B Osaatteko nimetä yhden tai useampia tavoitteita? SPONTAANI, ÄLÄ LUETTELE! Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 888 88.2 88.2 Mainittu 1 119 11.8 11.8 33

2. Muuttujat [Q8_1] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa Ei mainittu 0 566 56.2 56.2 Mainittu 1 441 43.8 43.8 [Q8_2] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Luoda globaali kumppanuus kehitykseen UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Luoda globaali kumppanuus kehitykseen Ei mainittu 0 874 86.8 86.8 Mainittu 1 133 13.2 13.2 34

Q8_4 [Q8_3] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Parantaa odottavien äitien terveyttä UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Parantaa odottavien äitien terveyttä Ei mainittu 0 880 87.4 87.4 Mainittu 1 127 12.6 12.6 [Q8_4] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä Ei mainittu 0 237 23.5 23.5 Mainittu 1 770 76.5 76.5 35

2. Muuttujat [Q8_5] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Taata ympäristön kestävä kehitys UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Taata ympäristön kestävä kehitys Ei mainittu 0 737 73.2 73.2 Mainittu 1 270 26.8 26.8 [Q8_6] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan Ei mainittu 0 686 68.1 68.1 Mainittu 1 321 31.9 31.9 36

Q8_8 [Q8_7] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Ulottaa peruskoulutus kaikille UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Ulottaa peruskoulutus kaikille Ei mainittu 0 455 45.2 45.2 Mainittu 1 552 54.8 54.8 [Q8_8] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Vähentää lapsikuolleisuutta UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Vähentää lapsikuolleisuutta Ei mainittu 0 828 82.2 82.2 Mainittu 1 179 17.8 17.8 37

2. Muuttujat [Q8_9] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Muu syy UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Muu syy Ei mainittu 0 1004 99.7 99.7 Mainittu 1 3 0.3 0.3 [Q8_10] Valitkaa vuosituhattavoitteista 1-3 mielestänne tärkeintä. Ei osaa sanoa UM7 IRTOKORTTI 2C YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1-3 mielestänne tärkeintä. Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 994 98.7 98.7 Mainittu 1 13 1.3 1.3 38

Q9_2 [Q9_1] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Globaalin rauhan ja turvallisuuden edistäminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Globaalin rauhan ja turvallisuuden edistäminen Ei mainittu 0 739 73.4 73.4 Mainittu 1 268 26.6 26.6 [Q9_2] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Kehitysmaiden ihmisten omien toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Kehitysmaiden ihmisten omien toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen Ei mainittu 0 527 52.3 52.3 Mainittu 1 480 47.7 47.7 39

2. Muuttujat [Q9_3] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Kestävän kehityksen edistäminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Kestävän kehityksen edistäminen Ei mainittu 0 712 70.7 70.7 Mainittu 1 295 29.3 29.3 [Q9_4] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Köyhyyden vähentäminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Köyhyyden vähentäminen Ei mainittu 0 575 57.1 57.1 Mainittu 1 432 42.9 42.9 40

Q9_6 [Q9_5] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Suomen ja kehitysmaiden välisten suhteiden vahvistaminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Suomen ja kehitysmaiden välisten suhteiden vahvistaminen Ei mainittu 0 935 92.9 92.9 Mainittu 1 72 7.1 7.1 [Q9_6] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Tasaarvon ja ihmisoikeuksien edistäminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäminen Ei mainittu 0 543 53.9 53.9 Mainittu 1 464 46.1 46.1 41

2. Muuttujat [Q9_7] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Ei mainittu 0 961 95.4 95.4 Mainittu 1 46 4.6 4.6 [Q9_8] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Terveyden edistäminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Terveyden edistäminen Ei mainittu 0 556 55.2 55.2 Mainittu 1 451 44.8 44.8 42

Q9_10 [Q9_9] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Väestönkasvun tasaaminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Väestönkasvun tasaaminen Ei mainittu 0 889 88.3 88.3 Mainittu 1 118 11.7 11.7 [Q9_10] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Ympäristöuhkien torjuminen UM23 KORTTI 2D Mitkä ovat mielestänne Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Valitkaa 1-3 vaihtoehtoa. Ympäristöuhkien torjuminen Ei mainittu 0 886 88.0 88.0 Mainittu 1 121 12.0 12.0 43

2. Muuttujat [Q9_11] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Muu syy Muu syy Ei mainittu 0 1002 99.5 99.5 Mainittu 1 5 0.5 0.5 [Q9_12] Mitkä ovat Suomen kehityspolitiikan tärkeimmät päämäärät? Ei osaa sanoa Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 994 98.7 98.7 Mainittu 1 13 1.3 1.3 [Q10_1] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Demokratiakehitys ja hyvä hallinto UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Demokratiakehitys ja hyvä hallinto 44

Q10_3 Ei mainittu 0 857 85.1 85.1 Mainittu 1 150 14.9 14.9 [Q10_2] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Energia UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Energia Ei mainittu 0 969 96.2 96.2 Mainittu 1 38 3.8 3.8 [Q10_3] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Humanitaarinen apu UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Humanitaarinen apu Ei mainittu 0 784 77.9 77.9 Mainittu 1 223 22.1 22.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 45

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q10_4] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Ihmisoikeudet ja tasa-arvo UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Ihmisoikeudet ja tasa-arvo Ei mainittu 0 769 76.4 76.4 Mainittu 1 238 23.6 23.6 [Q10_5] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Ei mainittu 0 965 95.8 95.8 Mainittu 1 42 4.2 4.2 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 46

Q10_7 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q10_6] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Koulutus UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Koulutus Ei mainittu 0 415 41.2 41.2 Mainittu 1 592 58.8 58.8 [Q10_7] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Työllisyys ja perusturvan vahvistaminen UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Työllisyys ja perusturvan vahvistaminen Ei mainittu 0 960 95.3 95.3 Mainittu 1 47 4.7 4.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 47

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q10_8] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen Ei mainittu 0 771 76.6 76.6 Mainittu 1 236 23.4 23.4 [Q10_9] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen Ei mainittu 0 979 97.2 97.2 Mainittu 1 28 2.8 2.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 48

Q10_11 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q10_10] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Maatalous ja maaseudun kehittäminen UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Maatalous ja maaseudun kehittäminen Ei mainittu 0 888 88.2 88.2 Mainittu 1 119 11.8 11.8 [Q10_11] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Metsätalous UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Metsätalous Ei mainittu 0 869 86.3 86.3 Mainittu 1 138 13.7 13.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 49

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q10_12] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Naisten ja lasten aseman parantaminen UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Naisten ja lasten aseman parantaminen Ei mainittu 0 781 77.6 77.6 Mainittu 1 226 22.4 22.4 [Q10_13] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Taloudellinen kehitys UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Taloudellinen kehitys Ei mainittu 0 959 95.2 95.2 Mainittu 1 48 4.8 4.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 50

Q10_15 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q10_14] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Teollinen ja teknologinen kehitys UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Teollinen ja teknologinen kehitys Ei mainittu 0 881 87.5 87.5 Mainittu 1 126 12.5 12.5 [Q10_15] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Terveydenhuolto ja väestökysymykset UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Terveydenhuolto ja väestökysymykset Ei mainittu 0 671 66.6 66.6 Mainittu 1 336 33.4 33.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 51

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q10_16] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Vesi ja sanitaatio UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Vesi ja sanitaatio Ei mainittu 0 777 77.2 77.2 Mainittu 1 230 22.8 22.8 [Q10_17] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Ei millään aloilla UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Ei millään aloilla Ei mainittu 0 1001 99.4 99.4 Mainittu 1 6 0.6 0.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 52

Q11 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q10_18] Millä aloilla Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille? Ei osaa sanoa UM24 KORTTI 2E Millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille? Mainitkaa 1-3 alaa. EI MILLÄÄN ALOILLA = EI MIKÄÄN NÄISTÄ / EI SOVI. Ei osaa sanoa Ei mainittu 0 1000 99.3 99.3 Mainittu 1 7 0.7 0.7 [Q11] Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Kehitysyhteistyö lisää kansainvälistä turvallisuutta, edistää rauhaa ja vakautta maailmassa. UM8 Mitä mieltä olette seuraavasta väittämästä: Kehitysyhteistyö lisää kansainvälistä turvallisuutta, edistää rauhaa ja vakautta maailmassa. Ohjeet haastattelijalle LUETTELE. Täysin samaa mieltä 1 356 35.4 35.4 Jokseenkin samaa mieltä 2 551 54.7 54.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 53

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Jokseenkin eri mieltä 3 72 7.1 7.1 Täysin eri mieltä 4 15 1.5 1.5 Ei osaa sanoa 104 13 1.3 1.3 [Q12_1] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Antamalla rahaa kansainvälisiin ilmastorahastoihin UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Antamalla rahaa kansainvälisiin ilmastorahastoihin Ei mainittu 0 930 92.4 92.4 Mainittu 1 77 7.6 7.6 [Q12_2] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Auttamalla erityisesti köyhimpiä ja luonnonoloista riippuvaisimpia väestöryhmiä UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Auttamalla erityisesti köyhimpiä ja luonnonoloista riippuvaisimpia väestöryhmiä 54

Q12_4 Ei mainittu 0 693 68.8 68.8 Mainittu 1 314 31.2 31.2 [Q12_3] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Auttamalla luomaan vähäpäästöistä tuotantoa Intian ja Kiinan kaltaisissa nopeasti teollistuvissa kehitysmaissa UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Auttamalla luomaan vähäpäästöistä tuotantoa Intian ja Kiinan kaltaisissa nopeasti teollistuvissa kehitysmaissa Ei mainittu 0 625 62.1 62.1 Mainittu 1 382 37.9 37.9 [Q12_4] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Auttamalla köyhimpiä kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Auttamalla köyhimpiä kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin 55

2. Muuttujat Ei mainittu 0 832 82.6 82.6 Mainittu 1 175 17.4 17.4 [Q12_5] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Osallistumalla aktiivisesti kansainvälisen ilmastosopimusjärjestelmän laajentamiseen UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Osallistumalla aktiivisesti kansainvälisen ilmastosopimusjärjestelmän laajentamiseen Ei mainittu 0 718 71.3 71.3 Mainittu 1 289 28.7 28.7 [Q12_6] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Tukemalla kaikkia kehitysmaita uusiutuvien energiavarojen käytössä UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Tukemalla kaikkia kehitysmaita uusiutuvien energiavarojen käytössä 56

Q12_8 Ei mainittu 0 613 60.9 60.9 Mainittu 1 394 39.1 39.1 [Q12_7] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Varmistamalla kaikkien kehitysmaahankkeiden kestävyys muuttuvassa ilmastossa UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Varmistamalla kaikkien kehitysmaahankkeiden kestävyys muuttuvassa ilmastossa Ei mainittu 0 903 89.7 89.7 Mainittu 1 104 10.3 10.3 [Q12_8] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Vaikuttamalla suomalaisten omiin kulutustottumuksiin ja elintapoihin UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Vaikuttamalla suomalaisten omiin kulutustottumuksiin ja elintapoihin 57

2. Muuttujat Ei mainittu 0 799 79.3 79.3 Mainittu 1 208 20.7 20.7 [Q12_9] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Viemällä kehitysmaihin suomalaista ympäristöystävällistä teknologiaa UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Viemällä kehitysmaihin suomalaista ympäristöystävällistä teknologiaa Ei mainittu 0 652 64.7 64.7 Mainittu 1 355 35.3 35.3 [Q12_10] Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Vähentämällä Suomen omia kasvihuonepäästöjä UM9A KORTTI 2F Kehitysmaiden arvioidaan kärsivän voimakkaimmin ilmastonmuutoksen seurauksista. Miten Suomen tulisi ottaa tämä huomioon? Valitkaa mielestänne 1-3 tärkeintä. Vähentämällä Suomen omia kasvihuonepäästöjä 58