1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.



Samankaltaiset tiedostot
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET - MANNISENMÄKI

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E MANNISENMÄKI

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

RAKENTAMISTAPAOHJEET. Mannisenmäki, Tiilitehtaantie 54 ja 56


1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika


1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E MANNISENMÄKI

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

Asuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

12:37 12:36 10:65 10:66 12: :59 5:53 1:666 13

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Kaava 1721

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

Mittakaava: 1: m. Laukaan kunta

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1.00 Asuinrakennusten korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

Reijola. YYU_p 54:2 26:269. p_p. e=0.40. tk_p. urh_p 26:274. e= :273. e= :142 26:269 28:151. e=0.50. e= :269. e=0.50. e=0.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Kytkettyjen asuinpientalojen korttelialue.

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1

KIVERIÖ LPA LPA. AK ju-1 ai 1ap/80 1ppp/40 dba. A-2701a. is-1. ajo-1. is-1 VIII. a-2. ju-1. is-2. 1ppp/40. ajo-1. nä ju-2 VIII 3200.

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

RAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)


YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

12 AO 704:1:60 704:1:71 PELTONIEMENRAITTI / e= % e=0.20 LUUKONTIE 704:1:70 704:1:76. e= :1:72 704:1:66. e= :1:67 .

70: K56/1 70:4 AO as. e= as AO-33 AO-33. e=0.25. e= as AO as AO-33. 1e= K50/ K49/ K3/1. e=0.

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.

LIITE 2/ K544/1 K544/

7 KANERVALA AO AKR. Koisokatu Kanervakatu. Vanamokatu Sammalkatu :8 II 850 VUOKONPUISTO

LOHJA 13. KAUPUNGINOSAN GUNNARLA KORTTELIEN 349, 364 JA 365 SEKÄ PUISTO-, VIRKISTYS- JA KATUALUEIDEN.

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

KIVERIÖ LPA A is-1. t ajo. is-1. a-2 VIII. is-2. ju-1 ju-2. tai. is-2. ajo. is-1. dba. is-2. kaukolämpö jr pima. ajo. 1/2rVII is-2.

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Ahjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo.

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

MULTIMÄKI. Lohkotie MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 VL-7 AO

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Transkriptio:

Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa rakennusoikeudesta enintään 40 prosenttia yksityisiä tai kunnallisia lähipalveluita (päiväkoti, palveluasuminen). 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.011 Lähivirkistysalue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Alueella on myös maisemallisesti arvokkaita vanhoja mäntyjä. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09 Yleinen pysäköintialue, joka tulee jakaa puu- ja pensasistutuksilla pienempiin osiin. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.02 Kaupunginosan raja.

12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.04 Osa-alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 12.06 Ohjeellinen tontin raja. 12.08 Kaupunginosan numero. 12.10 Korttelin numero. 12.1101 Tontin numero. 12.12 Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 12.13 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 12.17 12.181 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa,

12.19 kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 12.191 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 12.192 Alleviivattu roomalainen numero osoittaa vähintään käytettävän kerrosluvun. 12.27 Rakennusala. 12.271 Ohjeellinen rakennusala. 12.309 Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala. 12.3091 Ohjeellinen mastoalue, jolle saa sijoittaa enintään 40 metriä korkean antennipylvään. 12.31 Rakennusala, jolle saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. 12.3211 Yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja/tai talousrakennuksen rakennusala. 12.3212 Ohjeellinen yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja/tai talousrakennuksen rakennusala. 12.3222 Ohjeellinen leikkipuisto.

12.331 Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. 12.351 Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 12.37 12.401 12.412 Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 12.4134 12.414 12.4141 Ohjeellinen ekopiste. Säiliöiden ympäristöön tulee istuttaa pensaita ja puuistutuksia näköesteeksi. Ekopisteen yhteyteen tulee varata tilaa lyhytaikaiselle pysäköinnille. Ohjeellinen suojaviheralue, jota voidaan käyttää maamassojen läjitykseen. Alue tulee muotoilla luontevasti kiinni ympärillä oleviin maastonmuotoihin. Alue tulee maisemoida ja sinne tulee istuttaa havu- ja lehtipuita sekä kookkaita pensaita, jotka ovat lajityypeiltään alueelle sopivia. Ohjeellinen alueen osa, jonka kautta johdetaan ja viivytetään kortteli- ja katualueiden hulevesiä. (Esim. viherpainanne tai muu vastaava hulevesiä varastoiva rakenne). 12.42 Istutettava alueen osa. 12.43 Istutettava puurivi. 12.44 Katu.

12.47 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. 12.501 Joukkoliikenteelle varattu katu, jolla sallitaan joukkoliikenteen lisäksi jalankulku ja polkupyöräily. Kadun jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida alueen luontoarvot (luo-1 ja s-1). 12.511 Ohjeellinen ajoyhteys. 12.546 Ohjeellinen puistopolku. 12.5461 Ohjeellinen puistopolku, jonka jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida alueen luontoarvot (luo- 1, s-1 ja lepakot). 12.55 Pysäköimispaikka. 12.551 Ohjeellinen pysäköimispaikka. 12.589 12.63 Ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa, jonka toteutus tulee tehdä samanaikaisesti ulkoilureitin kanssa. Jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida alueen mahdolliset luontoarvot (luo-1, s-1). Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 12.7014 Kortteleiden 92, 93 tonteilla (5-7) ja 107 maaperän laatu on selvitettävä ja tarvittaessa puhdistettava/kunnostettava ennen rakentamista. Luonnon monimuotoisuuden kannalta metsänä säilytettävä alueen osa. Alueen metsien käsittelyssä

12.7019 ovat mahdollisia ainoastaan luonnon monimuotoisuutta säilyttävät ja edistävät toimenpiteet. Avohakkuita ei sallita. 12.722 12.7221 Alueen osa, joka kuuluu luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuun liito-oravan reviiriin. Alueella tulee säilyttää sen luontainen puusto ja maastonmuodot. Alueelle ei saa sijoittaa pysyviä rakenteita. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. 12.9999 13.002 13.003 KOKO KAAVA-ALUEEN ERITYISMÄÄRÄYKSET 13.004 Julkisivut ja puurakentaminen 13.005 - Puun käyttö on suositeltavaa julkisivujen jäsentelyssä. - Hirsirakentaminen on sallittua vain AOtonteille kortteleissa 97, 101, 102. Pyöröhirren ja pitkänurkan käyttöä ei sallita rakentamisessa. - Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. 13.007 Katto 13.008 - Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ja palahuopakatetta ei sallita. - Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. - Auma- ja mansardikattoja ei sallita. 13.011 Piharakennukset

13.012 - Piharakennusten tulee muodostaa asuinrakennuksen kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeussuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. - Talousrakennuksen tulee olla alisteinen päärakennukselle (koko, massa, muoto). - Harjakorkeus ei saa ylittää 4 metriä. - Kattomuodon tulee olla pulpetti-, kaksoispulpetti- tai harjakatto. - Yksikerroksisilla rakennusosilla kuten, autokatoksilla, - talleilla tai katetuilla ulko-oleskelutiloilla, kuten pergoloilla voidaan kytkeä asuntoyksiköitä toisiinsa kiinni. - Autotalli tai -katos voidaan sijoittaa päärakennukseen kiinni AO-, AP- ja AR-kortteleissa. 13.021 Piha-alueet 13.0211 - Piha-alueella tulee varata leikki- ja oleskelutilaa vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti ja 10 neliömetriä seniori- ja palveluasumisen 100 kerrosalaneliömetriä kohti. - Kerrostalokorttelin sisäisiä tontinrajoja ei saa aidata. - Pysäköintialueelle on istutettava pysäköintirivejä jakavia ja pehmentäviä puu- tai pensasistutuksia. Istutusalueiden tulee olla yhtenäisiä. 13.0213 Pysäköintimääräykset 13.0214 - AO- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 2ap/asunto. - AR- ja AP -kortteleissa 1 ap/75 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1.3 ap/asunto. - AK- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohden. - Palveluasuminen 1ap/250 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. 13.0261 Rakentaminen rinnemaastoon 13.027 - Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. - Rivitalomassat tulee mukauttaa maaston korkeusasemiin porrastamalla. - Pihan korkeuserojen hallintaan suositellaan muureja. Jos käytetään luiskia, niille tulee istuttaa maata sitovia pensaita tai maanpeiteperennoja. 13.0291 Hulevesien hallinta ja pinnoitteet

13.03 - Ulko- ja pysäköintialueiden pinnoitteiden tulee olla pääsääntöisesti vettä läpäiseviä (esim. sora, nurmikivi tai riittävän leveästi saumattu kiveys). - Rakennusten sijoittamisesta tontilla on suunniteltaessa otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. - Talon yläpuolisilta rinteiltä kertyvät vedet on johdettava talon ohi. 13.034 Aita 13.038 - Alueella tulee suosia raja-aitoina istutettua viheraitaa tai kivirakenteista raja-aitaa. Puuaita sallitaan vain AOja AP -kortteleissa. - Rakennetun aidan korkeus saa olla enintään 1,2 metriä. 13.0391 Rajautuminen lähivirkistysalueeseen 13.0392 - Osa tonteista rajautuu lähivirkistysalueeseen. Liittyminen virkistysalueeseen tulee toteuttaa vapaamuotoisen kasvillisuuden avulla, esimerkiksi suojaavilla pensas- ja puuryhmillä. Olemassa olevaa kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. - Lähivirkistysalueiden rajoille ei saa rakentaa aitoja tms. rakennelmia 13.0394 Melun torjunta 13.0395 - Tonttien leikki- ja oleskelualueet tulee suojata Iiikenteen melulta meluaidalla tai muulla melua estävällä rakenteella siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. 13.0397 Energia 13.04 - Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Julkisivuihin saa asentaa seinäpinnan suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Katoille saa asentaa katon lappeiden suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. 13.042 KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET

13.06 AK -KORTTELIT 92-95 JA 107 13.061 - Samassa korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. - Korttelialueen 92-95 puiden kaataminen tulee toteuttaa tonteilla rakentamisvaiheittain. Esimerkiksi korttelin 93 ja 95 hakkuuta tulee vaiheistaa siten, että ylärinteiden tonttien puut kaadetaan vasta, kun niiden toteutuminen on varmistunut. Näin korttelialueen poikittainen spvyöhyke pysyy mahdollisimman pitkään laajana. 13.063 Julkisivut 13.0631 - Julkisivujen tulee olla pääosin värisävyltään vaaleaa (harmaa, ruskea) tai valkoista kiviainesta tai puuta. - Päämateriaalin rinnalla tulee käyttää tehostemateriaaleja ja -värejä erottamaan haluttuja rakennuksen osia ja/tai korostamaan eri rakennusten identiteettiä. - Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä ja väriä tulee käyttää vähintään 1/5 yhtenäisestä julkisivupinnasta. Sävyn tulee olla kylläinen. - Vierekkäisissä rakennuksissa ei saa käyttää samaa tehosteväriä, jotta korttelin rakennuksille syntyy oma identiteetti eikä alueesta tule liian monotoninen. - Kussakin rakennuksessa saa käyttää vain yhtä tehosteväriä tai sen eri tummuusastetta. - Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset osat tulee varustaa ikkunoin. - Kortteleiden 92, 93 (tontit 5-7) ja 107 asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. 13.067 Katot 13.0671 - Kattojen tulee olla tumman harmaita pulpetti-, kaksoispulpetti- tai tasakattoja. Räystäään yläpuolelle nousevat tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kadulle. IV-konehuoneiden on sovelluttava rakennusten arkkitehtuuriin. 13.07 Kansipiha (kortteli 107) - Korttelin 107 pysäköinti toteutetaan pääosin pihakannen alla ja kellaripysäköintinä. - Kaduille näkyvät kansirakenteet tulee suunnitella esteettisesti ja arkkitehtonisesti korkealuokkaisesti. - Pysäköintikannen seinät tulee toteuttaa myös alueen

13.071 13.072 arkkitehtuuriin sopeutuvina, viimeisteltyinä ja vähintäänkin osittain viherseininä. - Kansipihan toteuttamisesta tulee tehdä erillinen pihasuunnitelma, jonka tekee ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. - Kansien julkisivujen tulee olla ympäristöön soveltuvia ja korkealaatuisia. Kansirakenteet tulee sovittaa luontevasti ympäröivään maastoon ja maisemaan (esimerkiksi kansipihan ja maanvaraisen pihan raja tulee häivyttää rakenteellisesti ja/tai kasvillisuudella). - Kansirakenteen mitoituksessa tulee huomioida istutettavan kasvillisuuden paino. Kansipihalle tulee istuttaa isoja pensaita tai pikkupuita ja köynnöksiä. - Istutusallasta rajaavan muurirakenteen korkeus saa ulottua kansipihan pinnasta enintään 500mm korkeuteen. Kansipihalle saa sijoittaa viljelylaatikoita asukkaiden käyttöön. - Ilmanvaihtorakenteet tulee integroida rakennuksiin tai pihan rakenteisiin. AK -KORTTELIT 96 JA 106 JA AKY-1 -KORTTELI 96 13.073 - Samassa korttelissa olevien rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. 13.075 Julkisivut 13.076 - Julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa (harmaa, ruskea) peittomaalattua puuta tai kiviainesta. - Päämateriaalin rinnalla tulee käyttää tehostemateriaaleja ja -värejä erottamaan haluttuja rakennuksen osia ja/tai korostamaan eri rakennusten identiteettiä. - Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä ja väriä tulee käyttää vähintään 1/5 yhtenäisestä julkisivupinnasta. Sävyn tulee olla kylläinen. - Vierekkäisissä rakennuksissa ei saa käyttää samaa tehosteväriä, jotta korttelin rakennuksille syntyy oma identiteetti eikä alueesta tule liian monotoninen. - Kussakin rakennuksessa saa käyttää vain yhtä tehosteväriä tai sen eri tummuusastetta. - Rakennusten näkyvä sokkeliosuus ei saa ulottua yhtä metriä korkeammalle maan pinnasta. (Kortteli 96). - Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset osat tulee varustaa ikkunoin. 13.08 Katot

13.081 13.09 - Kattojen tulee olla tumman harmaita pulpetti-, kaksoispulpetti- tai tasakattoja. Räystään yläpuolelle nousevat tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kadulle. IV-konehuoneiden on sovelluttava rakennusten arkkitehtuuriin. AR -KORTTELIT 90, 98-100, 103-105, AO - KORTTELIT 97, 100-102 JA AP -KORTTELI 97 13.0921 Julkisivut 13.0922 - Julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta tai kiviainesta (harmaa, ruskea). - Tehostevärin tulee olla joko vaaleampi kuin päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen sävy ja/ tai punainen. - Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros (kaavassa osoitetun kellarikerroksen lisäksi on mahdollista rakentaa vielä toinen kellarikerros näille jyrkille tontille(korttelit 98-100, 103 ja 104) ja/tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. 13.0924 Katot 13.097 14.011 - Kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja tai kaksoispulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. Omakotitaloissa sallitaan myös pulpettikatto. - Kattokaltevuus 1:2,5-1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhyempi lape voi jyrkempi. AO -KORTTELIT 72-76, 79-82, 84, 85 JA 87-89 AP - KORTTELIT 77, 83 JA 86 14.012 Julkisivut - AO -kortteleiden 72-75,79-81, 84, 85, 88 ja 89 julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta tai kiviainesta

14.0121 (harmaa, ruskea). - AO -kortteleiden 76, 82 ja 87 ja AP -kortteleiden 77, 83 ja 86 julkisivujen tulee olla värisävyltään vaaleaa (harmaa, ruskea) tai valkoista peittomaalattua puuta tai kiviainesta. - Rakennukset tulee sopeuttaa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osittainen kellarikerros ja / tai porrastamalla riittävästi rakennuksen pääkerrosta. 14.0123 Katot 14.0124 - Kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. - Kattokaltevuus 1:2,5-1:3. Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhyempi lape voi jyrkempi. 14.014 AO -KORTTELIT 70 JA 91 AP -KORTTELI 71 14.015 - Uudisrakentaminen tulee sopeutua väreiltään ja muotokieleltään olevaan rakennuskantaan. - Julkisivut tulee olla peittomaalattua puuta ja kattojen harja- tai kaksoispulpettikattoja. 15.0012 AR -KORTTELI 69 15.0013 - Uudisrakentaminen tulee sopeutua väreiltään ja muotokieleltään olevaan rakennuskantaan. - Asuinrakennuksen julkisivujen tulee olla pääosin punaista tiiltä. Julkisivuissa saa käyttää vaaleaksi maalattua puuta tehosteena. - Itäsuuntaan avautuvien talousrakennusten julkisivujen sekä aitojen tulee olla punaiseksi maalattua puuta. Hollihaantien puoleisten talousrakennusten julkisivujen tulee olla punatiiltä. - Asuinrakennuksen kattojen tulee olla kaksoispulpettikattoja. Kattomateriaalin tulee olla vaalean harmaata kattotiiltä. 15.0015 YLEISMÄÄRÄYKSET 15.0016 - AO -tontille saa rakentaa vain yhden asuinrakennuksen. - AP -tontille saa rakentaa enintään 2 asuntoa /tontti. - Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. - Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). - Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan

yhteydessä. - Asemakaavan toteuttamisessa on noudatettava asemakaavaa varten laadittua erillistä rakentamistapaohjetta.