Tampere Ote pöytäkirjasta 10/2017 1 (5) Kaupunginvaltuusto, 250, 11.09.2017 Kaupunginhallitus, 509, 28.08.2017 250 Valtuustoaloite paikallisuutta suosivien hankintakriteerien ja pisteytysten käyttöönottamiseksi ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien huomioimiseksi ym. - Tampereen vihreä valtuustoryhmä TRE:1186/02.00.01/2016 Kaupunginvaltuusto, 11.09.2017, 250 Valmistelija / lisätiedot: Linnamaa Reija Valmistelijan yhteystiedot Hankintapäällikkö Tanja Welin, puh. 040 128 6644, etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh. 040 514 4884, etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Tiedoksi Vihreä valtuustoryhmä, Reija Linnamaa, Tarja Puskala, Tanja Welin Liitteet 1 Valtuustoaloite Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Kaupungin Internet-sivuilla www.tampere.fi 19.9.2017 http://tampere.cloudnc.fi/fi-fi Päätös on lähetetty sähköpostilla 20.9.2017 Tampere 20.09.2017 Tuire Nyyssönen Päätösvalmistelusihteeri
Tampere Ote pöytäkirjasta 10/2017 2 (5) Kaupunginhallitus, 28.08.2017, 509 Valmistelijat / lisätiedot: Linnamaa Reija Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Perustelut Vihreä valtuustoryhmä on esittänyt valtuustoaloitteessaan 15.2.2016, että Tampere lisää paikallisuutta suosivien hankintakriteerien ja pisteytysten käyttöä ja huomioi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat hankintojen vaatimuksissa ja pisteytyksissä aina, kun se on mahdollista, ja pyrkii jakamaan tarjouspyynnöt pienyrityksiä suosivasti nykyistä pienempiin osiin. Lisäksi valtuustoaloitteessa on esitetty, että "kokonaistaloudellisesti edullisin" olisi kaupungin hankintojen pääsääntönä aina, kun se laillisesti on mahdollista. Kaupungin hankintojen periaatteet ja strategiset painopisteet uudistettiin ja hyväksyttiin vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupungin hankintojen periaatteita on viisi ja ne liittyvät hankintojen tehostamiseen ja vaikuttavuuteen, innovatiivisuuteen ja elinvoimaan, vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen, hankintaosaamisen kehittämiseen ja palvelujen järjestämiseen. Hankintojen periaatteet ja strategiset painopisteet tullaan päivittämään syksyllä talousarvion käsittelyn yhteydessä. Periaatteiden toteutumisen seurantaa on kehitetty konserniohjauksen strategisen hankinnan toimesta yhdessä kaupungin hankintojen suunnittelun ja toteuttamisen tukipalvelut tuottavan Tuomi Logistiikka Oy:n kanssa. Kaupungin hankintojen elinvoimaan liittyvän periaatteen osalta hankinnoissa seurataan mm. sitä, miten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet on huomioitu kilpailutuksissa eli onko esimerkiksi osatarjouksen tekeminen ollut mahdollista tai onko pk-yritysten osallistumismahdollisuudet huomioitu asetettaessa tarjoajien soveltuvuusvaatimuksia, esim. vaatimuksia liikevaihdon suuruudelle tms. Lisäksi raportoidaan valittujen toimittajien kotipaikka sen mukaan, onko kyseessä pirkanmaalainen yritys, muu suomalainen yritys, EU- tai ETA-maasta kotoisin oleva yritys vai muu ulkomainen yritys. Myös sosiaalisten kriteerien, kuten työllistämisehdon, käyttöä hankinnoissa seurataan. Tuomi raportoi sovitut asiat strategiselle hankinnalle kolmesti vuodessa hankintapäätökseen edenneiden kilpailutusten osalta. Raportin
Tampere Ote pöytäkirjasta 10/2017 3 (5) ja strategisen hankinnan muiden toimenpidetietojen pohjalta laaditaan hankintojen kehittämisen osio Tampereen toiminnan ja talouden katsaukseen. Kaupungin talouden ja toiminnan katsauksessa 4/2017 raportoitiin mm.: "Työllisyysnäkökulmaa on edistetty kartoittamalla hyvinvoinnin palvelualueelta ajankohtaisia palveluhankintoja, joissa pilotoidaan työllistämisehtoa ja kerätään kokemuksia laajempaa käyttöä varten.". Työllistämiskriteeriä oli sovellettu tuolloin yhdessä hankinnassa. Työ on edennyt niin, että työllistämisehtoa pilotoidaan nyt päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden hankinnassa Vuohenojan yksikköön ja tästä saatavien kokemusten perusteella mahdollisesti laajemmin asumispalveluissa ja mahdollisesti muissa soveltuvissa hyvinvointipalveluissa. Työllistämisehtoa ei kannata soveltaa automaattisesti kaikkiin hankintoihin, vaan aina harkinnan mukaan varmistaen sen sopivuus hankintakohtaisesti ja varmistaen myös alan toimittajien valmius työllistämisehdon täyttämiseen. Tämä voi vaatia esimerkiksi markkinavuoropuheluiden järjestämistä ennen hankinnan kilpailuttamista. Hankinnan kohde ja sopimuskauden pituus vaikuttavat myös merkittävästi siihen, voiko ja kannattaako työllistämisehtoa soveltaa. Työllistämisehtojen soveltaminen sopii parhaiten työvoimaintensiivisiin palvelu- ja urakkahankintoihin, joissa sopimuskausi on vähintään kaksi vuotta. Työllistämisehdon soveltaminen hankinnoissa edellyttää yhteistyötä kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön kanssa, koska valitut palveluntuottajat tarvitsevat sen palveluita löytääkseen sopivat työntekijät ja voidakseen täyttää työllistämisehdon velvoitteet sopimuskauden aikana. Työllistämisehdon käytön laajentaminen on siten riippuvainen myös työllisyydenhoidon palveluyksikön resursseista. Työllistämisehdon käytön laajentamista jatketaan kiinteässä yhteistyössä palvelualueiden ja työllisyydenhoidon palveluyksikön kanssa. Työllistämisehdon käyttöä pyritään laajentamaan siten, että se on velvoittava hankintasopimuksen ehto, ei vertailuperuste. Tämä on mm. Hankinnoista Duunia - hankkeessa saatujen kokemusten perusteella yksinkertaisin toteuttaa ja myös vaikuttavin tapa. Kuten valtuustoaloitteessakin mainitaan, etäisyysvaatimusten soveltaminen paikallisten yritysten ja kolmannen sektorin tuottajien suosimiseksi on juridisesti haastavaa. Tämä siksi, että hankintalain periaatteet, erityisesti tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaate, vaatii kohtelemaan yrityksiä tasapuolisesti riippumatta niiden sijoittautumispaikasta. Joissakin hankinnoissa sijainnille voi kuitenkin antaa merkitystä, jos sijainnilla on tosiasiallista merkitystä hankinnan kannalta. Käytännössä tämä liittyy yleensä palvelun saatavuuteen (sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankinnat) tai siihen, että etäisyys esimerkiksi lisää hankintayksikölle aiheutuvia kustannuksia. Käytännössä tämänkaltaisissa hankinnoissa sijaintivaatimukset tulevat hyvin huomioiduksi jo nyt. Talouskatsauksen mukaan alkuvuodesta (tammi-huhtikuu) hankintapäätökseen asti edenneissä kilpailutuksissa kaupungille
Tampere Ote pöytäkirjasta 10/2017 4 (5) valittiin 138 sopimustoimittajaa, jotka kaikki olivat kotimaisia. Näistä 35 prosenttia oli kaupparekisteriin merkityn kotipaikan perusteella pirkanmaalaisia. Osuutta voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon, että joukossa on paljon myös sellaisia hankintoja, joissa paikallista tarjontaa ei ole tai sitä ei ole kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisessa mittakaavassa. Valtuustoaloitteessa on myös esitetty, että kaupungin hankinnoissa tulisi käyttää valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta aina, kun se on laillisesti mahdollista, koska paikallisuutta ja työllisyyttä suosivien kriteerien ja pisteytysten käyttäminen tuo verotuloja ja hyvinvointia takaisin päin. Lisäksi on esitetty, että kaupunki voisi myös tutkia, voisiko lähellä tuotetuille palveluille antaa lisäpisteitä palvelujen matalista hiilidioksipäästöistä. Uuden hankintalain mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatu-suhteeltaan paras. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja muiden erityisten palvelujen hankinnoissa sekä EU-hankinnoissa, tavarahankintoja lukuun ottamalta, on myös erikseen edellytetty, että jos kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään ainoastaan halvinta hintaa, on sen käyttö perusteltava. Hinta-laatu-suhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. EU-hankintojen osalta on vielä tarkennettu, että hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatu-suhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 :n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Lain esitöissä on täsmennetty tämän tarkoittavan sitä, ettei sellaisten vertailuperusteiden käyttäminen, jotka suosivat tiettyjä tarjoajia, edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat paikallista toimittajaa, ole sallittua. Joka tapauksessa tämän tyyppisille vertailuperusteille ei voisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti antaa kovin suurta painoarvoa vertailussa, jolloin niiden merkitys jäisi vähäiseksi eikä vaikutukset olisi oikeassa suhteessa lisääntyneeseen työmäärään verrattuna. Lisäksi ympäristö- tms. kriteerin soveltaminen hankinnassa siten, että kriteerillä tavoitellaan muita kuin sille ominaisia tarkoitusperiä, tuntuu myös vieraalta ja avoimuusperiaatteen vastaiselta. Liitteet 1 Valtuustoaloite
Tampere Ote pöytäkirjasta 10/2017 5 (5) Muutoksenhakukielto 250 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )