1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 33/07/2 Dnro Psy-2006-y-158 Annettu julkipanon jälkeen 22.3.2007 ASIA LUVAN HAKIJAT Kärsämäennevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kärsämäki 1. AP-Peat Oy Eteläpuolentie 74 86710 KÄRSÄMÄKI 2. Vapo Oy PL 318 90101 OULU
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LAUSUNTO, YVA JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Kuntoonpano... 5 Kuntoonpanosuunnitelma... 5 Vesiensuojelurakenteet... 5 Tuotteet ja tuotanto... 6 Vesien käsittely... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 7 Liikenne... 7 Työmaan liikennejärjestelyt... 7 Työmaaliikenne... 7 Toiminnan lopettaminen... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöhallintajärjestelmä... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Kuntoonpanovaiheen päästöt... 8 Tuotantovaiheen päästöt... 9 Kärsämäennevan osuus Kärsämäenjoen kuormituksesta... 10 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 11 Päästöt ilmaan... 11 Melu... 11 Jätteet... 11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 12 Alueen hydrologia... 12 Alueen luonto ja suojelukohteet... 12 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 13 Vesistön tila ja käyttö... 13 Vedenlaatu... 13 Vesistön käyttökelpoisuus... 14 Kalatalous... 14 Muut vesistön käyttö... 14 Pohjavesiolot... 15 Melutilanne ja liikenne... 15 Muut kuormittavat toiminnat... 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 15 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 15 Vaikutus pintavesiin... 15 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 17 Muut vaikutukset... 17 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 17 Käyttötarkkailu... 17 Päästötarkkailu... 18 Kuntoonpanovaiheen tarkkailu...18 Tuotantovaiheen tarkkailu... 18 Poikkeustilanteiden tarkkailu... 19 Kuormituksen arviointi tarkkailujen päätyttyä... 19 Vaikutustarkkailu... 19 Vesistötarkkailu... 19 Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu... 19 Muut vaikutustarkkailut... 19
Raportointi... 19 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 20 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 21 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 21 Lupahakemuksen täydennykset... 21 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 21 Lausunnot... 22 Muistutus... 25 Hakijoiden kuuleminen ja vastine... 26 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto... 27 Hakijoiden kuuleminen ja vastine sekä hakemuksen täydennys... 27 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 28 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 28 LUPAMÄÄRÄYKSET... 29 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 29 Päästöt pintavesiin... 29 Päästöt ilmaan... 30 Melu... 30 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 30 Varastointi... 31 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 31 Toiminnan lopettaminen... 31 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 31 Kalatalousmaksu... 32 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 32 RATKAISUN PERUSTELUT... 32 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 32 Luvan myöntämisen edellytykset... 32 Lupamääräysten perustelut... 34 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 34 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 35 Kalatalousmaksu... 35 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 36 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 36 Päätöksen voimassaolo... 36 Lupamääräysten tarkistaminen... 36 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 37 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 37 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 37 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 37 KÄSITTELYMAKSU... 37 Ratkaisu... 37 Perustelut... 37 Oikeusohje... 38 MUUTOKSENHAKU... 39 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO AP-Peat Oy ja Vapo Oy ovat 8.12.2006 ympäristölupavirastoon toimittamallaan hakemuksella hakeneet toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Kärsämäennevan kuntoonpanoon turvetuotantoa varten sekä turpeen nostoon Kärsämäennevan tuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Noin 142 ha:n laajuisella Kärsämäennevan turvetuotantoalueella on tarkoitus aloittaa energia- ja ympäristöturpeen tuotanto. Kärsämäenneva sijaitsee Kärsämäen kunnassa Saviselän kylässä noin 1 km Miilurannasta etelään. Alueen etäisyys Kärsämäen kirkonkylästä on noin 14 km. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LAUSUNTO, YVA JA ALUEEN KAA- VOITUSTILANNE Kärsämäennevan suunniteltu turvetuotantoalue ja pintavalutuskentän alue on hakijoiden hallinnassa lukuun ottamatta tuotantoalueeseen sisältyvän tilan Arvola RN:o 91:3 aluetta. AP-Peat Oy:n toimitusjohtaja on 5.3.2007 ilmoittanut hankkivansa alueen omistukseensa ja sopineensa asiasta suullisesti tilan osakkaan kanssa. Mikäli kauppa ei kuitenkaan toteudu, jätetään ko. alue turvetuotantoalueen ulkopuolelle. Tässä vaiheessa lupaa haetaan koko suunnitellulle alueelle, mutta tilalla Arvola ei tehdä mitään toimenpiteitä ennen kuin tila on hakijoiden hallinnassa. Hakijat ovat tehneet ojitussopimuksen Arvolan tilan omistajien kanssa suunnitellun turvetuotantoalueen vesien johtamiseksi ja alueen kuivattamiseksi. Hakijat ovat tehneet maanvuokrasopimuksen tilojen 317-403-103-1, 317-403-94-1, 317-403-92-4, 317-403-90-0 ja 317-403-94-0 omistajien kanssa sekä sopimuksen käyttää tilan 317-403-89-0 luonnontilaista suoaluetta Kärsämäennevan turvetuotantoalueen vesien pintavalutuskenttänä.
Hakijat ovat tehneet ojitussopimuksen tilojen 317-403-132-0, 317-403-112-0-M603, 317-403-92-4, 317-403-90-0, 317-403-89-0, 317-403-93-2 ja 317-403-91-3 omistajien kanssa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 28.9.2004 antanut lausunnon suunniteltuun Kärsämäennevan turvetuotantotoimintaan liittyen. Lausunnossa ympäristökeskus on todennut, että Kärsämäenneva ei sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin eikä ympäristökeskuksen tiedossa ole uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymiä Kärsämäennevalla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta ei ole tiedossa luvan hakemisen estettä. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan alue ei sijaitse pohjavesialueella. Hanke, johon sovelletaan YVA-menettelyä on YVA-asetuksen 6 :n mukaan turvetuotanto, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 ha. Kärsämäennevan suunniteltu tuotantopinta-ala on 142 ha, eikä näin ollen täytä pakolliselle YVA-menettelylle asetettua pinta-alarajaa. Hakijoiden käsityksen mukaan hankkeen toteuttamiseen ei liity sellaisia erityispiirteitä, joiden johdosta olisi tarpeen pyytää ympäristöministeriön ratkaisua harkinnanvaraisten ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeellisuudesta. Hakemuksen mukaan luvan myöntäminen hankkeelle ei edellytä ympäristövaikutusten arviointia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Kärsämäennevan alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. 5 TOIMINTA Yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on tuottaa poltto- ja ympäristöturvetta alueen käyttäjille. Kärsämäennevan vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen olemassa olevien laskuojien kautta Kärsämäenjokeen ja edelleen Pyhäjokeen. Tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2035 saakka. Kuntoonpano Kuntoonpanosuunnitelma Kuntoonpanotyöt aloitetaan vesiensuojelurakenteista, jonka jälkeen kaivetaan ja asennetaan sarkaojien vesiensuojelurakenteet (lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket). Alueelle tulee nykyiset metsäautotiet, joten uusia teitä ei tarvitse rakentaa. Vesiensuojelurakenteet Alueen vesiensuojelurakenteina ovat sarkaojarakenteet, viisi virtaamansäätöpatoa, kolme laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Luonnontilaisen
pintavalutuskentän turvesyvyys on yli 3 metriä, kaltevuus noin 3/1 000 ja pinta-ala 5,6 % valuma-alueesta. Pintavalutuskentän on tarkoitus olla ympärivuotisessa käytössä, jos se on mahdollista. Virtaamansäätöpadot toimivat putousportaiden tavoin ja ne rakennetaan 12.2.2007 vastineen liitteenä olevan virtaamansäätöpadon periaatekuvan (ns. Klöven pato) mukaisesti. Laskeutusaltaiden mitoitustiedot ovat: 6 Mitoitusvaluma 300 l/s km 2 Altaan valuma-alue 50 ha Virtaama 0,45 m 3 /s Vesipinta-ala 500 m 2 Lietetilavuus 200 m 3 Viipymä > 1 h Pintakuorma < 1 m/h Laskeutusaltaisiin asennetaan 12.2.2007 vastineen liitteenä olevan piirustuksen "Patolaatikko" mukaiset patolaatikot. Kokoojaojat kaivetaan vesihallituksen tiedotuksen nro 278 "Maankuivatuksen suunnittelu" mukaisesti. Tuotteet ja tuotanto Alueella tuotetaan energiaturvetta (jyrsin- tai palaturvetta) sekä ympäristöturvetta. Keskimääräinen vuosituotanto on 75 000 m 3. Turve kuivatetaan kentän pinnalla korjuukosteuteen ja kootaan mekaanisesti tai pneumaattisesti aumoihin, joista se toimitetaan kuluttajille yleensä syys toukokuun välisenä aikana. Vesien käsittely Turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan olemassa olevia ojia pitkin tuotantoalueen ohi. Tuotantoalueen vedet johdetaan virtaamansäätöpatojen ja jakokaivon kautta kolmeen rinnakkaiseen laskeutusaltaaseen, joista vedet pumpataan luonnontilaiselle noin 8 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle. Pumppuja on kaksi ja ne ovat teholtaan 40/80 l/s. Pumput on kytketty siten, että pienempää (40 l/s) pumppua käytetään vähäisen virtaaman aikana. Pumppujen porrastaminen tasaa pintavalutuskentän kuormitusta ja estää kentän hetkelliset suuret rasitukset. Pumppukaivo tehdään betoninrenkaista, jotka tuetaan paaluilla. Virtaamansäätöpadot toimivat putousportaiden lailla ja estävät kokoojaojien syöpymistä. Lisäksi virtaamansäätöpatojen tehokas kiintoaineen laskeutus vähentää altaiden puhdistustarvetta.
7 Poltto- ja voiteluaineet Tuotannossa käytettävän polttoaineen kulutus on noin 35 000 litraa vuodessa. Polttoaine varastoidaan kahteen 5 000 litran suuruiseen kaksoisseinämäiseen säiliöön, jotka sijaitsevat varasto- ja huoltoalueella. Voiteluöljyä käytetään noin 300 litraa ja voiteluaineita 30 50 kg vuodessa. Liikenne Työmaan liikennejärjestelyt Alueella on valmiit ympärivuotisen liikenteen kestävät metsäautotiet. Liikennöinti suuntautuu suon itäosasta työmaatien kautta metsäautotielle, josta edelleen Miilurannantien ja Kaketinperäntien kautta Kokkola Kajaani tielle nro 28. Työmaaliikenne Tuotetun turpeen (noin 75 000 m 3 ) toimittaminen vaatii 750 täysperävaunullisen kuorma-auton kuljetuksen. Turpeen kuljetuksia rekka-autoilla voi olla kaikkina vuodenaikoina. Tuotantotraktorit tuodaan keväällä tuotannon alkaessa ja viedään syksyllä pois. Kunnostuskoneita tuodaan tarvittaessa, etenkin syksyisin, vesiensuojelurakenteiden huoltoon, ojien syvennykseen ja kentän kunnossapitoon. Muu liikenne on työntekijöiden henkilöliikennettä. Toiminnan lopettaminen Kärsämäenneva on uusi tuotantoalue eikä siitä tule turpeen loppumisen vuoksi poistumaan alueita turvetuotannosta vielä vuosiin. Tuotannon arvioidaan loppuvan vuoden 2035 tienoilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Tuotantoalue on suunniteltu siten, että ulkopuoliset vedet johdetaan alueen ohi nykyisiä metsä- ja tieojia pitkin. Tällöin eristysojien kaivu ei osaltaan aiheuta kunnostusaikaisia päästöjä. Myös laskuojana käytetään nykyistä ojaa, jota tuotannon edetessä joudutaan ajoittain syventämään. Sarkaojien kaltevuus on pyritty saamaan mahdollisimman pieneksi ja niiden päissä on lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja padottavat päisteputket. Kokoojaojiin asennetaan suljettavat virtaamansäätöpadot, jotka toimivat myös virtausta hidastavina putousportaina. Häiriön sattuessa voidaan padot sulkemalla varastoida ojiin niiden täydessä syvyydessä noin 50 mm:n sade. Virtaamansäätöpatojen laskeuttama liete saadaan ojien puhdistuksen yhteydessä takaisin tuotantoon.
Kokoojaojasta vesi johdetaan kolmen laskeutusaltaan kautta pumppausaltaaseen ja pumpataan hajotusputken kautta pintavalutuskentälle. Hajotusputkea siirtämällä ja vaihtelemalla reikien paikkoja voidaan oikovirtaukset estää. Ojat ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa vähäsateisena aikana, pintavalutuskentän toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti ja mahdolliset oikovirtaukset estetään. Kärsämäennevan jätehuolto järjestetään jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ja toimitetaan kierrätykseen tai kaatopaikalle. Poltto- ja jäteöljyjen varastointi järjestetään siten, että minimoidaan niiden mahdollinen pääsy maaperään ja vesistöön. Kunnan palopäällikkö tarkastaa keväisin työmaan turvallisuusjärjestelyt ja henkilökuntaa koulutetaan toimimaan ympäristön ja poikkeustilanteiden kannalta oikein. Hakijat ovat katsoneet toiminnan täyttävän BAT- ja BEP-periaatteiden mukaiset vaatimukset. 8 Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS ISO 14001 ja SFS ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001. Järjestelmän määräaikaistarkastus tehdään ulkoisen arvioijan toimesta puolen vuoden välein. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Kuntoonpanovaiheen päästöt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPO) alueen turvetuotantosoiden vuoden 2002 käyttö- ja kuormitustarkkailuraportissa on vuosikuormitusten laskennassa käytetty seuraavia tietoja: Kärsämäenjoki, virtaama MQ 4 700 l/s Talvi 1.11. 9.4. 1 270 l/s Kevät 10.4. 6.5. 15 100 l/s Kesä 7.5. 16.9. 2 880 l/s Syksy 17.9. 31.10. 4 750 l/s Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vuoden 2002 ominaiskuormitusten keskiarvoista laskettuna kuntoonpanosoiden vuosikuormitus on ollut: Kok.P Kok.N Kiintoaine 0,368 kg/ha/v 24,0 kg/ha/v 22,4 kg/ha/v
9 Kärsämäennevan turvetuotantoalueen (142 ha) kuntoonpanovaiheen bruttokuormitus on keskiarvoista laskettuna: Kok.P Kok.N Kiintoaine 52,2 kg/v 3 400 kg/v 3 180 kg/v Kuntoonpanovaiheen vesistöpäästötietoja on täydennetty ympäristölupavirastoon 12.2.2007 toimitetussa vastineessa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden keskimääräisten vuosien 1999 2004 ominaiskuormituslukujen mukaan Kärsämäennevan turvetuotantoalueen (142 ha) kuntoonpanovaiheen arvioidut nettokuormitukset vuodenajoittain ovat: NETTO Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N kg kg kg kg Talvi 157 vrk 780 27 600 16,5 981 Kevät 25 vrk 277 3 216 1,1 99 Kesä 135 vrk 422 3 450 4,0 167 Syksy 49 vrk 97 1 078 1,5 76 Koko vuosi 1 576 35 344 23,1 1 323 Tuotantovaiheen päästöt Kärsämäennevan tuotannon aikaisten päästöjen laskentaan on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen ympärivuotisten pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden vuosien 2004 2005 päästöjen keskiarvoja, jotka ovat: Turvetuotanto 2004 2005 Netto-ominaiskuormitus Vesiensuojelutaso Keskiarvo Kiintoaine kg km 2 v -1 Typpi kg km 2 v -1 Fosfori kg km 2 v -1 Laskeutusaltaat n = 1 12 470 985 12 Pintavalutus n = 5 6 597 185 4 Kemikalointi n = 2 4 200 563 39 Näistä arvoista laskettuna Kärsämäennevan turvetuotantoalueen (142 ha) tuotannon aikainen nettovuosikuormitus on: Kok.P Kok.N Kiintoaine 5,7 kg/a 263 kg/a 848 kg/a Vesiensuojelua tehostetaan lisäksi virtaamansäätöpadoilla, joiden puhdistusteho on tutkimuksen mukaan kiintoaineen osalta 61 %, kokonaistypen osalta 45 % ja kokonaisfosforin osalta 47 %.
Tuotantovaiheen vesistöpäästötietoja on täydennetty ympäristölupavirastoon 12.2.2007 toimitetussa vastineessa seuraavasti: Kuormituslaskennassa on aina epävarmuustekijöitä, joita on mm. suokohtaiset ja vuosien väliset erot. Vuosittaisen sademäärän vaihtelu vaikuttaa kuormituksiin paljon. Käytettäessä kuormituslaskennassa useiden vuosien keskiarvoa virheen suuruus pienenee, mutta kyseessä on aina laskennallinen arvio. Kärsämäennevan kuormitus on arvioitu tarkkailusta saatujen ympärivuotisessa käytössä olevien pintavalutuskentällisten soiden ominaislukujen keskiarvoilla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten (pvk) tarkkailusoiden vuosien 2000 2004 ominaiskuormitusten keskiarvona eri vuodenaikoina oli Kärsämäennevan turvetuotantoalueen (142 ha) arvioitu kuormitus vuodenajoittain: 10 BRUTTO Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N kg kg kg kg Talvi 157 vrk 446 2 296 3,6 138 Kevät 25 vrk 454 1 637 3,9 117 Kesä 135 vrk 805 4 965 6,9 173 Syksy 49 vrk 341 2 546 3,1 170 Koko vuosi 2 046 11 440 17,5 598 NETTO Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N kg kg kg kg Talvi 157 vrk 268 1 003 1,6 85 Kevät 25 vrk 277 0 0,8 46 Kesä 135 vrk 383 1 610 2,9 82 Syksy 49 vrk 202 696 1,3 118 Koko vuosi 1 130 3 309 6,6 331 Kärsämäennevan osuus Kärsämäenjoen kuormituksesta Luonnonhuuhtoumaa arvioitaessa on vuodesta 2004 käytetty seuraavia pitoisuuksia: Kok.P Kok.N Kiintoaine 20 µg/l 500 µg/l 2 mg/l Kärsämäenjoen valuma-alueen luonnonhuuhtouma on: Kok.P Kok.N Kiintoaine 2 964 kg/a 74 100 kg/a 296 440 kg/a
Kärsämäennevan turvetuotantoalueen tuotantovaiheen osuus Kärsämäenjoen valuma-alueen kuormituksesta on: Kok.P 0,19 % Kok.N 0,35 % Kiintoaine 0,32 % 11 Kärsämäennevan turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen (noin 1 vuosi) osuus Kärsämäenjoen valuma-alueen kuormituksesta on: Kok.P 1,8 % Kok.N 4,5 % Kiintoaine 1,1 % Päästöt maaperään ja pohjaveteen Koneiden huollot tehdään sorapohjaisella varikkoalueella ja polttoaine varastoidaan kahteen kaksoisseinämäiseen farmarisäiliöön. Koneiden huollossa ja tankkauksessa mahdollisesti syntyvät vuodot imeytetään turpeeseen, jota paikalla on valmiina ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Jäteöljyt varastoidaan varikkoalueella ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Päästöt ilmaan Turvetuotannosta aiheutuvien pölypäästöjen kulkeutumisetäisyydestä tehtyjen tutkimusten mukaan turvepöly ei sanottavasti lisää laskeumaa yli 1 000 metrin etäisyydellä. Tuotanto keskeytetään palovaaran vuoksi yli 10 m/s puuskaisella tuulella. Kuljetukseen käytetään suojattua kalustoa. Melu Tuotannossa käytetään vetokoneina tavallisia maataloustraktoreita, joiden melutaso on hiljainen. Myös tuotantokoneiden aiheuttama melu on vähäistä. Tuotantopäiviä on vuodessa 30 50, joten melu ei ole jatkuvaa. Lähin kylä, Miiluranta, sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Tuotantoalueen ja Miilurannan kylän välissä on metsää, joten voidaan arvioida, ettei melu nouse siellä päiväaikaan yli A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) 55 db eikä yöllä yli 50 db. Jätteet Koneiden huollossa syntyvät jäteöljyt varastoidaan varikkoalueella 200 litran tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumojen peitteenä käytetään tarvittaessa muovia, joka mahdollisuuksien mukaan käytetään uudestaan. Rikkoutunut muovi poltetaan hakkeen seassa, tai toimitetaan kaatopaikalle.
12 Muut jätteet käsitellään kunnallisessa jätehuollossa. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Kärsämäenneva sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen Kärsämäenjoen alueen (54.08) Kärsämäenjoen alaosan valuma-alueella (54.081). Kärsämäenjoen valuma-alue on 424 km 2 ja järvisyys 0,4 %. Kärsämäennevan turvetuotantoalueen osuus vesistöalueen pinta-alasta on noin 0,33 %. Nykyisen turvetuotannon osuus Kärsämäenjoen valumaalueesta on 1,8 %. Kärsämäenjoen virtaama voidaan arvioida Korpijoen (Kiuruvesi) ja Tujuojan (Haapajärvi) pienten valuma-alueiden vertailujakson perusteella. Vertailukohteiden valumat ja niiden perusteella lasketut virtaamat on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa. Kärsämäenjoen virtaama on laskettu Pyhäjoen yhtymäkohdassa, missä valuma-alueen pinta-ala on 424 km 2. Kärsämäenjoen virtaama ja laskennassa käytetyt valuma-arvot Korpijoki l/s km 2 Tujuoja l/s km 2 Keskiarvo l/s km 2 Kärsämäenjoki l/s Mq 11,3 10,8 11,1 4 700 Mq (talvi) 3,2 2,7 3,0 1 270 Mq (kevät) 35,6 35,5 35,6 15 100 MQ (kesä) 6,9 6,6 6,8 2 880 Mq (syksy) 11,7 10,7 11,2 4 750 Kärsämäenjoki yhtyy Pyhäjokeen noin 10 km:n päässä. Alueen luonto ja suojelukohteet Kärsämäennevan suunniteltu turvetuotantoalue on osittain peltoa ja ojitettua metsämaata ja osittain alue on luonnontilainen. Tuotantoalueen itäpuolella on peltoa ja ojitettua metsämaata. Itäpuolella on metsäautotie. Alueen pohjoispuolella on peltoa ja ojitettua metsämaata. Pohjoissivulla kulkee viljelystie. Länsipuolella on peltoa ja ojitettua metsämaata ja eteläpuoli on kokonaan ojitettua metsää. Kärsämäennevan kasvillisuusselvityksen (5.9.2005) mukaan Kärsämäennevan tutkimusalueesta yli puolet on ojittamatonta suota. Alueen eteläosassa on nevoja, rämeitä ja nevarämeyhdistelmiä. Ravinteisuustaso vaihtelee oligotrofiasta mesotrofiaan. Kärsämäennevan pohjois- ja itäosassa sekä eteläreunalla on peltoja, ojitusten muuttamia suoalueita ja hakkuualuetta. Ojitetut suokuviot ovat lähinnä rämemuuttumia. Kärsämäennevaa ympäröivät lähinnä ojitetut suot, peltoalueet sekä talousmetsät. Kasvillisuusselvityksen kartoitusalueella ei esiintynyt luonnonsuojelulain tai metsälain nojalla suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei havaittu luonnonsuojelulainsäädännön tai uhanalaisarvioinnin mukaan uhanalaisten tai silmälläpidettävien kasvilajien esiintymiä. Alueella ei myöskään havaittu
luonnonsuojelulainsäädännön nojalla rauhoitettujen tai erityisesti suojeltavien kasvilajien esiintymiä. Suolla esiintyy kuitenkin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvaa vaaleasaraa. Kärsämäennevan pesimälinnuston lajisto ja parimäärät selvitettiin 9.6.2005 suoritetussa laskennassa. Laskenta tehtiin koko tutkimusalueen ja sen reuna-alueet kattaneena koealalaskentana. Kärsämäennevan pesimäaikainen maalinnusto koostuu pääasiassa lehtimetsien ja suon lajeista. Pesivän maalinnuston parimäärät olivat varsin korkeita. Varsinaisia suolintuja alueella tavattiin seitsemän lajia. EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja alueella tavattiin laskennassa kolme. Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA) Kärsämäennevan linnustosta kuului neljä lajia. Suomen kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa neljä alueen lajeista on luokiteltu silmälläpidettäviksi (NT). Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain (46 ja 47 ) mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Kärsämäennevan tutkimusalueen ja sen lähialueen linnustollinen arvo on kokonaisuudessaan sekä lajistollisesti että parimääräisesti tavanomainen. Alueen läheisyydessä ei ole pienvesiä, joihin tuotanto voisi vaikuttaa. Alueen pohjoispuolella, noin kilometrin päässä virtaa Kärsämäenjoki. Läheisin Natura 2000 -alue on noin 4 km Kärsämäennevalta koilliseen sijaitseva Lauttaneva. 13 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Suunnitellusta tuotantoalueesta noin kilometri pohjoiseen on Miilurannan kylä. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan turvetuotantoalue ei ole arvokasta kulttuurimaisemaa tai -ympäristöä. Lähellä sijaitseva Miilurannan kylä on kuitenkin valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Laajalle alueelle Kärsämäenjoen varrelle levinnyt Miiluranta on arvokas 1950-luvun kylämiljöö, jossa kaikki asuinrakennukset ovat samaa tyyppiä. Mahdollinen liikenteen lisäys saattaa vaikuttaa ympäristöön haitallisesti. Purkuvesistö Kärsämäenjoki laskee Miilurannan arvokkaan kylämiljöön läpi. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Vedenlaatua on tarkasteltu Kärsämäenjoessa Vuohtojoen laskukohdan ylä- ja alapuolella Pyhäjoen yhteistarkkailun havaintopisteillä Kä8 ja Kä0. Pyhäjoen yhteistarkkailuraportin mukaan Kärsämäenjoen vesi oli vuonna 2004 väriltään hyvin tummaa, johon vaikutti melko suuri humuksen määrä sekä korkeat rautapitoisuudet. Vesi oli lisäksi sameaa ja fosforipitoisuus oli korkea suhteessa typpipitoisuuteen. Pyhäjoen kevättalvinen vedenlaatu on parantunut 1980-luvun loppupuolelta nykypäivään. Veden väriluku oli 1980 1990-lukujen vaihteessa koko joessa ajoittain yli 100 mg/l Pt ja joen alaosalla jopa 200 mg/l Pt. Viime vuosina Pyhäjoen yläosan kevättalvinen väriluku on ollut alle 50 mg/l Pt ja joen keski- ja alaosalla noin 50 100 mg/l Pt. Humuksen määrää kuvaava COD Mn on laskenut koko joessa tasolta 10 mg/l tasolle 7 mg/l. COD Mn :n vaihtelut tarkkailupaikkojen välillä ovat olleet vähäisiä.
Vuosina 1989 ja 1990 mitattiin Pyhäjoessa kevättalvella varsin korkeita ravinnepitoisuuksia. Vuodesta 1991 lähtien fosforipitoisuuksissa ei ole ollut suuria muutoksia ja pitoisuudet ovat joen yläjuoksulla olleet hieman alle 20 µg/l, keskiosalla hieman yli 20 µg/l ja alaosalla pääasiassa noin 40 µg/l. Vuosina 2003 ja 2004 Pyhäjoen alaosan kokonaisfosforipitoisuudet ovat kuitenkin olleet alhaisempia kuin aikaisempina vuosina. Kevättalven kokonaistyppipitoisuuksissa on puolestaan ollut selvästi laskeva suunta. Korkeimmillaan pitoisuus oli vuonna 1989, noin 1 000 1 400 µg/l, kun se viime vuosina on joen ylä- ja keskijuoksulla ollut alle 600 µg/l ja alajuoksullakin noin 800 µg/l. Selvimmin kokonaistyppipitoisuus on laskenut joen alaosalla. Kesäaikana selvää kehitystä vedenlaadussa ei ole tapahtunut. Vuosittaiset vaihtelut Pyhäjoen vedenlaadussa, erityisesti joen keski- ja alaosalla, ovat olleet kesäaikaan melko suuria, mikä johtuu pääasiassa virtaamatilanteen vaihteluista. Kuivina kesinä Pyhäjärvestä juoksutettava suhteellisen hyvälaatuinen vesi muodostaa suuren osan Pyhäjoen virtaamasta, mutta sateisimpina kesinä sivuvalunnan ja sivujokien merkitys korostuu. Kesällä 2004 vedenlaatu oli sateiden aiheuttamasta huuhtoumasta johtuen tavanomaista heikompi. 14 Vesistön käyttökelpoisuus Vuosien 2000 2003 aineistoihin perustuvan vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Pyhäjoen pääuoman käyttökelpoisuusluokka oli yläosalla hyvä ja alempana tyydyttävä. Kärsämäenjoki ja sen sivu-uoma Vuohtojoki, Piipsanoja, Pirnesoja sekä Piipsanjoki ja siihen laskeva Vihanninjoki olivat vedenlaadultaan välttäviä. Kalatalous Kärsämäenjoen kokonaissaalis oli vuoden 2004 kalataloustarkkailun mukaan 86 kg, josta vajaa puolet oli haukea. Sen lisäksi saatiin ahventa ja särkeä. Talouskohtainen saalis oli 12 kg. Kalastus oli pienimuotoista vapakalastusta. Vapojen lisäksi oli käytössä yksi katiska vajaan viikon ja muutama mato-onki. Katiskakalastajien mukaan kasvien ja heinien tarttuminen pyydyksiin vaikeutti kalastusta. Vapakalastajilla ei varsinaista pyydysten likaantumista tapahtunut, mutta heidänkin mielestään joen heinittyminen ja limoittuminen vaikeuttivat pyyntiä. Kalojen makuvirheitä kommentoi Kärsämäenjoella neljä kalastajaa, joista kolme ilmoitti, että makuvirheitä ei esiinny. Yhden mukaan kaloissa esiintyy mudan makua, mutta se ei kuitenkaan heikennä kalojen käyttökelpoisuutta. Lisäksi vedenkorkeuden vaihtelu haittasi kalastusta; vettä oli välillä paljon ja välillä ei juuri ollenkaan. Kärsämäenjokeen on vuosina 1992 2001 istutettu 263 kirjolohta ja 18 järvitaimenta. Muut vesistön käyttö Kärsämäenjoen rannalla on vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavaan ei ole merkitty virkistysaluevarauksia.
15 Pohjavesiolot Suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, joiden vedenlaatuun ja määrään turvetuotanto voisi vaikuttaa. Melutilanne ja liikenne Tuotantoalueen itäpuolta kulkee metsäautotie ja tuotantoalueen pohjoissivulla viljelystie. Muut kuormittavat toiminnat Pyhäjoen vesistöön aiheuttavat jätevesikuormitusta seitsemän taajaman ja kolmen pienemmän puhdistamon jätevedet, elintarvike- ja kaivosteollisuus, 19 turvetuotantoaluetta ja Haapaveden voimalaitos. Lisäksi Pyhäjoen vesistöalueella aiheuttavat kuormitusta haja-asutus, loma-asutus sekä maaja metsätalous. Pyhäjokeen vaikuttavat myös joen yläosalla sijaitsevat kolme vesivoimalaitosta ja Haapajärven alapuolella Haapakosken voimalaitos. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaan samalla osavaluma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita, mutta Kärsämäenjokeen laskee useiden turvetuotantoalueiden vedet (Pihlajaneva, Lehtonevat, Onkineva, Luomaneva, Siloneva). Ympäristölupavirastossa on vireillä Pyhäjoen valuma-alueella sijaitsevien Porkannevan ja Kuljunnevan lupahakemukset. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa on esitetty toimialakohtaiset kuormituksen vähennystavoitteet vuoteen 2005 mennessä. Hajakuormituksen (maatalous, metsätalous sekä haja- ja loma-asutus) osalta asetettuihin tavoitteisiin ei ole päästy ja metsätalouden kuormituksen arvioidaan jopa lisääntyneen 1990-luvun alun tasosta. Turvetuotannon osalta vertailuvuodeksi on asetettu vuosi 1993 ja ravinnekuormituksen vähentämistavoite on 30 %. Jos verrataan vuosien 2002 2004 keskimääräistä kuormitusta vuoteen 1993 oli turvetuotannon aiheuttama fosforikuormitus 57 % ja typpikuormitus 58 % pienempää Pyhäjoen vesistöalueella, joten vesiensuojelun tavoiteohjelma toteutui turvetuotannon osalta selvästi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Toiminnan harjoittamisesta ei aiheudu sellaisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat kiellettyjä luonnonsuojelulain tai sen nojalla annetuin määräyksin. Vaikutus pintavesiin Hakemuksen mukaan Kärsämäennevan turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Vaikutukset ilmenevät vähäisinä, ajoittaisina kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien nousuina las-
kuojassa, eivätkä merkittävästi vaikuta Kärsämäenjoen vedenlaatuun tai käyttökelpoisuuteen. Vesistövaikutustietoja on täydennetty 12.2.2007 ja 6.3.2007. Täydennyksissä on esitetty laskelmat siitä, miten Kärsämäennevan kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen vesistöpäästöt vaikuttavat laskuojan ja Kärsämäenjoen vesien pitoisuuksiin. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta laskettuna vuosien 2001 2004 vedenlaadun keskiarvot Kärsämäenjoessa olivat (kevään ja syksyn aikaisesta vedenladusta ei ole tuoreita tarkkailutietoja): 16 Kesä Talvi Kiintoaine 10,5 mg/l 5,9 mg/l COD Mn 36,1 mg/l 22 mg/l Kok.P 110,6 µg/l 152 µg/l Kok.N 925,3 µg/l 1 890 µg/l Kärsämäennevan turvetuotantoalueen (142 ha) kuntoonpanovaiheessa laskuojaan aiheutuvat eri vuodenaikojen kuormituksen brutto- ja nettolisäykset ovat: BRUTTO NETTO Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Talvi 14,5 329,8 301,9 17 100 13,4 473,6 282,7 16 817 Kevät 5,8 40,3 42,2 1 429 2,5 29,4 9,7 909 Kesä 11,5 88,1 91,5 2 371 3,7 30,5 35,6 1 474 Syksy 2,6 36,3 38,2 1 551 1,4 16,0 21,7 1 137 Kärsämäenjoen alajuoksulla (Kä0) Kärsämäennevan turvetuotantoalueen (142 ha) kuntoonpanovaiheen aiheuttamat kuormituksen brutto- ja nettolisäykset eri vuodenaikoina ovat: BRUTTO NETTO Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Talvi 0,049 1,1 1,0 58,2 0,045 1,60 0,95 56,9 Kevät 0,020 0,14 0,14 4,8 0,0084 0,099 0,033 3,0 Kesä 0,039 0,30 0,31 8,0 0,013 0,10 0,12 5,0 Syksy 0,0087 0,12 0,13 5,19 0,0049 0,054 0,073 3,8 Kärsämäennevan turvetuotantoalueelta (142 ha) tuotantovaiheessa laskuojaan aiheutuvat eri vuodenaikojen kuormituksen brutto- ja nettolisäykset ovat: BRUTTO NETTO Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Talvi 7,7 39,3 61,2 2 370 4,6 17,2 26,7 1 452 Kevät 4,2 15,0 35,7 1 072 3,6-10,2 600 Kesä 7,1 43,9 61,0 1 525 3,4 14,2 25,8 732 Syksy 5,1 37,9 45,5 2 480 3,0 10,3 18,6 1 757
Kärsämäenjoen alajuoksulla (Kä0) Kärsämäennevan turvetuotantoalueen (142 ha) tuotantovaiheen aiheuttamat kuormituksen brutto- ja nettolisäykset eri vuodenaikoina ovat: 17 BRUTTO NETTO Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l Talvi 0,026 0,13 0,21 8,0 0,016 0,058 0,091 4,9 Kevät 0,014 0,050 0,12 3,59 0,0085-0,024 1,4 Kesä 0,024 0,15 0,21 5,1 0,01 0,048 0,087 2,5 Syksy 0,017 0,13 0,15 8,3 0,010 0,035 0,062 5,9 Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioon ottamatta sedimentaatiota ja muita vesistöprosesseja. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutusta pohjaveden laatuun tai määrään eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Muut vaikutukset Hakemuksen mukaan suunniteltu turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Suunnitelman mukaisesta toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää muuta ympäristön pilaantumista. Toiminnasta ei myöskään aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä tuotantomenetelmä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki, myös väliaikaiset poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapadon asennus ja korjaukset sadanta, lämpötila ja tuuli pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta, esim. metsäojitukset
jätehuoltoon liittyvät toimet tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset jne.) muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen uuteen maankäyttöön. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa. Vastuuhenkilö ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Päiväkirjat säilytetään niin kauan, kun toimintaa harjoitetaan. Niistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaiselle ja liitetään lupamääräysten tarkistushakemuksen asiakirjoihin. 18 Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuntoonpanovaiheessa näytteitä otetaan mittapadolta seuraavasti: Työvaihe tai ajanjakso Kuntoonpanotyöt käynnissä Kevättulva Kesä lokakuussa Muulloin marras toukokuussa Näytteenottotiheys 1 näyte / 2 viikkoa 1 näyte / viikko 1 näyte / 2 viikkoa 1 näyte / kuukausi Näytteet otetaan pintavalutuskentän mittapadolta, kaikki näytteet ovat kertanäytteitä. Näytteistä määritetään COD Mn, kiintoaine, kok.p, kok.n ja ph. Lisäksi joka toisella näytteenottokerralla määritetään liukoiset ravinteet, eli NH 4 -N, PO 4 -P, NO 2+3 -N ja rauta. Tuotantovaiheen tarkkailu Tehostettu tarkkailu Päästöjä vesistöön tarkkaillaan lupakauden aikana kahtena vuotena. Vesimäärä mitataan pintavalutuskentän mittapadolta vähintään 15.5. 30.9. päästötarkkailuvuosina. Näytteenoton yhteydessä näytteenottaja merkitsee muistiin mittapadon vedenkorkeuden. Myös mittapadon kunto tarkistetaan ja ilmoitetaan vioista. Päästöt ilmoitetaan brutto- ja nettolukuina. Päästöjen laskennassa käytetään hyväksi myös muilta tuotantoalueilta saatuja lukuja. Vuosipäästöt lasketaan ympärivuotisen aineiston perusteella käyttäen hyväksi tarkoitukseen soveltuvia koko vuoden seurannassa olevien havaintoasemien tuloksia. Suppea tarkkailu Tehostetun tarkkailun päätyttyä alueella tehdään kahtena vuotena suppea tarkkailu. Suppeassa tarkkailussa vesinäytteet otetaan kerran kuussa touko elokuussa. Näytteistä määritetään kiintoaine, COD Mn, kok.p, kok.n, ph, Fe, NH 4-N, NO 2+3 -N ja PO 4 -P.
19 Poikkeustilanteiden tarkkailu Poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet ja kaivutyöt) otetaan ylimääräiset näytteet, joista määritetään kiintoaine, kok.p, kok.n, COD Mn ja ph. Kuormituksen arviointi tarkkailujen päätyttyä Kun tehostettu ja suppea tarkkailu ovat päättyneet vuosikuormitus arvioidaan kyseisen vuoden samalla alueella tarkkailussa olevien tuotantoalueiden ominaiskuormituslukujen keskiarvojen perusteella ottaen huomioon myös kyseisen vuoden hydrologiset olot. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kärsämäenneva liitetään Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelmaan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Kärsämäennevan vesistötarkkailu tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu Kärsämäennevan kalataloudellinen tarkkailu tehdään Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Biologinen tarkkailu tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Muut vaikutustarkkailut Hakemuksen mukaan pöly- tai melutarkkailuun ei asutuksen etäisyys huomioon ottaen ole tarvetta. Raportointi Pyhäjoen yhteistarkkailuohjelman mukaan vesistötarkkailutuloksista intensiivisen tarkkailun tulokset toimitetaan kalenterikuukausittain ja alueellisen tarkkailun tulokset heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta tarkkailuvelvollisille, tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojelulautakunnille ja ympäristökeskukselle. Tarkkailutulokset voidaan toimittaa jokaisen tarkkailukerran jälkeen sähköpostitse. Kaikkiin tarkkailutuloksiin liitetään sanallinen tulostentulkinta. Lisäksi tarkkailutulokset tulee toimittaa ympäristökeskukselle neljännesvuosittain suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Ilmoitus vesistötarkkailuun liittyvien biologisten tarkkailujen suorittamisesta ja lyhyt kuvaus tuloksista lähetetään kuukauden kuluessa tarkkailun toteuttamisesta niille viranomaisille ja tarkkailuvelvollisille, jotka sitä erikseen pyytävät. Välivuosina tarkkailusta laaditaan suppea raportti velvoitetarkkailujen raportointikäytännön mukaisesti. Myös välivuosien raporteissa tulee tarkastella vedenlaadun kehitystä. Tarkkailun raportoinnissa hyödynnetään Haapaveden voimalaitoksen jatkuvan seurannan tuloksia.
Laajan alueellisen tarkkailun vuosien 2007 ja 2010 jälkeen laaditaan perusteellinen yhteenvetoraportti. Vuoden 2010 raportissa esitetään suuntaviivat uudeksi tarkkailuohjelmaksi. Ennen lopullista vesistötarkkailuraporttia luonnos lähetetään kommentoitavaksi ympäristökeskukselle sekä niille tarkkailuvelvollisille, jotka sitä erikseen pyytävät. Raporttiluonnos voidaan lähettää sähköpostina. Ympäristökeskuksella ja tarkkailuvelvollisilla on välivuosina viikko ja laajana vuotena kaksi viikkoa aikaa esittää täydennyksiä ja korjauksia raporttiluonnokseen. Raportti tulee olla kokonaan valmiina em. ajankohtina, joten luonnosten käsittelyyn tulee varata aikaa ennen raportin lopullista valmistumista. Vesistötarkkailuraportit toimitetaan tarkkailuvelvollisille, tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojelulautakunnille, tarkkailualueen ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Pyhäjärven, Pyhäjokivarren ja Perämeren eteläosan kalastusalueelle. Tarkkailuraportit toimitetaan tarkkailuvelvollisille tarvittaessa pdf-tiedostona, jota ei ole suojattu kopioimiselta. Kalataloustarkkailun tulokset raportoidaan yhdessä vesistötarkkailun kanssa välivuosina (kalastuskirjanpito) huhtikuun puoliväliin mennessä. Laajan tarkkailun vuosina 2007 ja 2010 laaditaan yhteenvetoraportti toukokuun loppuun mennessä. Ennen lopullista kalataloustarkkailuraporttia luonnos lähetetään kommentoitavaksi niille viranomaisille ja tarkkailuvelvollisille, jotka sitä erikseen pyytävät. Raporttiluonnos voidaan lähettää sähköpostina. Viranomaisilla ja tarkkailuvelvollisilla on välivuosina viikko ja laajana vuotena kaksi viikkoa aikaa esittää täydennyksiä ja korjauksia raporttiluonnokseen. Raportti tulee olla kokonaan valmiina em. ajankohtina, joten luonnosten käsittelyyn tulee varata aikaa ennen raportin lopullista valmistumista. Kalataloustarkkailun raportoinnin yhteydessä pyritään vesistötarkkailun tuloksia nivomaan yhteen kalataloustarkkailun tulosten kanssa eli tarkastellaan löytyykö vesistötarkkailun tuloksista mahdollisia selittäviä tekijöitä kalataloustarkkailun tuloksille. Kalataloustarkkailuraportit toimitetaan tarkkailuvelvollisille, tarkkailualueen kuntien ympäristönsuojelulautakunnille, tarkkailualueen ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Pyhäjärven, Pyhäjokivarren ja Perämeren eteläosan kalastusalueelle. 20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tulipaloihin varaudutaan kaivamalla tuotantoalueelle sisäasiainministeriön paloturvallisuusohjeen mukainen määrä yli 50 m 3 :n suuruisia paloaltaita alkusammutusta varten. Tuotantoalueelle hankitaan ohjeen mukainen alkusammutuskalusto. Yhteydenpitoa varten on kaikilla työntekijöillä GSM-puhelin. Ennen tuotannon alkua käydään Kärsämäen kunnan palopäällikön kanssa läpi alueen paloturvallisuusvalmius ja tarkistetaan työmaa. Työkoneiden kuljettajat opastetaan käyttämään alkusammutuskalustoa ja sammuttamaan turvepaloa. Kaikissa vetotraktoreissa on jauhesammutin, joka tarkastetaan vuosittain.
Tuotantoalueen ojien pieni kallistus, virtaamansäätöpadot, jotka voidaan sulkea tarvittaessa ja ojiin mahtuva, täydessä syvyydessä 50 mm:n sade, estävät mahdollisen ylivuodon. Laskeutusaltaiden vesi voidaan ohjata tarvittaessa kulkemaan ohi tyhjennettävän/korjattavan altaan. Ulkopuoliset vedet johdetaan tuotantoalueen ohi nykyisiä metsä- ja eristysojia pitkin. Tuotantoalueen vedet johdetaan virtaamansäätöpatojen ja saostusaltaiden kautta pumppausaltaaseen ja edelleen pintavalutuskentälle. Pumppukaivossa on ylivuotomahdollisuus, jos valuma on yli 300 l/s/km 2. Alue ei ole tulvaherkkää. Mahdolliset häiriöt kirjataan käyttöpäiväkirjaan. 21 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kärsämäellä sijaitsevan Vapo Oy:n Luomanevan 106 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen osalta on maksettu kalatalousmaksua 142 euroa. Hakijat ovat katsoneet kohtuulliseksi kalatalousmaksun suuruudeksi 200 euroa vuodessa, kun otetaan huomioon Kärsämäennevan kuormitus, vesiensuojelumenetelmät sekä alapuolisen vesistön kalataloudellinen arvo. Kärsämäennevan tuotannosta ei ennalta arvioiden aiheudu tilakohtaista korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 13.12.2006 ojitus- ja vuokrasopimusten liitteellä, 15.12.2006 asianosaistiedoilla, 12.2.2007 vastineessa esitetyillä vesistöpäästötiedoilla ja vesiensuojelurakenteita koskevilla tiedoilla, 5.3.2007 tilan Arvola RN:o 91:3 hallintaa koskevilla tiedoilla, 6.3.2007 vastineessa esitetyillä vesistöpäästötiedoilla ja pintavalutuskentän sijaintikartalla sekä 12.3.2007 tilaa Arvola RN:o 91:3 koskevalla ojitussopimuksella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kärsämäen kunnassa 27.12.2006 26.1.2007 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 27.12.2006 Pyhäjokiseutu -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Kärsämäen kunnalta sekä Kärsämäen kunnan terveydensuojelu-, ympäristönsuojeluja kaavoitusviranomaiselta.
22 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Kärsämäennevaa ei ole merkitty Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Turvetuotantoalue ei ole arvokasta kulttuurimaisemaa tai -ympäristöä. Lähellä sijaitseva Miilurannan kylä on kuitenkin valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Laajalle alueelle Kärsämäenjoen varrelle levinnyt Miiluranta on arvokas 1950-luvun kylämiljöö, jossa kaikki asuinrakennukset ovat samaa tyyppiä. Mahdollinen liikenteen lisäys saattaa vaikuttaa ympäristöön haitallisesti. Kärsämäenjoki laskee Miilurannan arvokkaan kylämiljöön läpi. Ympäristökeskuksella ei ole vesivaraviranomaisena ollut huomautettavaa hankkeen johdosta. Kasvillisuus- ja linnustoselvitys ovat hyväksyttävällä tavalla tehtyjä. Tiedossa olevien luonnonarvojen puolesta ei ole esteitä turvetuotantotoiminnalle. Kyseessä on melko iso hanke, joka alittaa YVArajan (150 ha), jolloin lakisääteistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei tarvitse automaattisesti soveltaa. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hankkeesta ei ole odotettavissa sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat rinnastettavissa YVA-asetuksen hankeluettelon hankkeisiin, eikä näin ollen YVA-lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettu kynnys YVA-menettelyn harkinnanvaraisestakaan soveltamisesta ylity. Alueesta yli puolet on luonnontilaista suoaluetta, loput peltoa, hakkuualuetta sekä ojitettua rämettä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turvetuotantoon varataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita. Sama tavoite on valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mennessä. Samalla osavaluma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita, mutta Kärsämäenjokeen laskee useiden turvetuotantoalueiden vedet (Pihlajaneva, Lehtonevat, Onkineva, Luomaneva, Siloneva). Vuosien 2000 2003 käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Kärsämäenjoen vedenlaatu on välttävä. Ympäristölupavirastossa on vireillä Pyhäjoen valuma-alueella sijaitsevien Porkannevan ja Kuljunnevan lupahakemukset. Ympäristökeskus on todennut, että Kärsämäennevan kuormitus- ja vaikutusarvio on hakemuksessa arvioitu pelkästään yksinkertaisilla laskemilla. Vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ei ole arvioitu tarkemmin eikä esimerkiksi laskelmia pitoisuuslisäyksistä ole tehty. Myös alapuolisen vesistön tarkemmat vedenlaatutiedot puuttuvat, vaikka alueelta olisi ollut käytettävissä tarkkailutietoa. Hakemuksessa on todettu vaikutusten ilmenevän vähäisinä, ajoittaisina kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien nousuina laskuojassa. Kärsämäennevan ei ole arvioitu vaikuttavan merkittävästi Kärsämäenjoen veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Ympäristökeskus on katsonut vaikutusarvion olevan puutteellinen. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksessa esitetyn aineiston perusteella ei esitetyille johtopäätöksille vesistövaikutuksista löydy riittävästi perusteluita. Ympäristökeskus on todennut, että hakemuksessa on puutteellisesti esitetty tietoja vesiensuojelurakenteista. Koska hakemuksessa ei ole mainintaa talviaikaisesta vesien käsittelystä, on oletettavaa, että pumppaus pintavalutuskentälle on ympärivuotista. Laskeutusaltaiden mitoitustiedot ja kuvat puuttuvat, eli hakemuksesta ei käy ilmi altaiden pituus ym. tiedot. Pintavalutuskentän osalta puuttuvat tiedot kaltevuudesta. Alueen suunnitelmakartasta puuttuvat korkeustiedot, jotta voitaisiin tarkastella alueen korkeuseroja ja mahdollista putousportaiden tarvetta. Tuotantosuunnitelmakartta olisi
tullut piirtää joko peruskartan tai ilmakuvan päälle, jotta esimerkiksi pintavalutuskentän saisi hahmotettua oikeaan paikkaan. Hakemuksessa ei ole kerrottu, miten varmistetaan veden jako kolmeen rinnakkaiseen altaaseen tasaisesti. Turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvealueiden käyttöönoton tarpeet arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valumaalueilla, joilla vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantumista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta (Valtionneuvoston periaatepäätös 23.11.2006, Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015). Kärsämäenjoen vedenlaatu on arvioitu tyydyttäväksi vuosien 2000 2003 käyttökelpoisuusluokituksessa. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnittelu on alkanut ja Kärsämäenjoki valittaneen alueen seurantaohjelmaan. Arviota Kärsämäenjoen hyvän tilan saavuttamisesta ei ole vielä tehty. Kärsämäennevan turvetuotantoalueen vesiensuojelu on suunniteltava ja toteuttava niin, että turvetuotantoalueen käyttöönotto ei uhkaa heikentää Kärsämäenjoen vesien tilaa. Ympäristökeskus on katsonut, että vesiensuojelun tasosta ei voida etukäteen varmistua, koska useita oleellisia tietoja puuttuu. Lupa voidaan myöntää vain, jos puuttuvat asiat esitetään ja ympäristölupavirasto voi todeta hankkeen täyttävän hakemuksen täydennysten jälkeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset eikä hanke näin ollen heikennä alapuolisen vesistön tilaa. Luvan myöntäminen on harkittava tarkoin myös sen vuoksi, että alueesta yli puolet on luonnontilaista suota, mikä ei ole valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eikä vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 -ohjelman mukaista. Ympäristökeskus on vaatinut, että mikäli lupa myönnetään, on virtaamansäätöpatojen oltava putkipatomallia. Vesi on jaettava kolmeen rinnakkaiseen altaaseen tarkoitusta varten valmistetun kolmiaukkoisen jakokaivon kautta. Veden tasainen jako altaisiin on perusedellytys kiintoaineen laskeutumisen kannalta. Laskeutusaltaiden alapäähän on asennettava patolaitteet ja altaat on varustettava pintalietepuomeilla. Tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjaan on tehtävä asianmukaiset merkinnät toiminnasta ja vuosittain tehtävä päiväkirjamerkinnöistä koosteet, jotka on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen. Kuntoonpanotöihin ryhtymisestä on ilmoitettava ympäristökeskukselle ennakkoon. Käyttö- ja päästötarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Vesistötarkkailu on tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja liittymällä Pyhäjoen yhteistarkkailuun, eli Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaan vuosille 2006 2011. Lupamääräysten tarkistaminen on tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. 23
24 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Kärsämäenjoen tila on huono. Ravinne-, rauta-, humus- ja kiintoainepitoisuudet ovat korkeita ja happitilanne on heikentynyt. Joen alajuoksulla vedenlaatu on mm. sivujoista tulevan kuormituksen vuoksi heikoimmillaan. Kärsämäenjoki on luokiteltu yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan välttäväksi. Pyhäjoen vedenlaatu on sivujokia parempi, mutta heikkenee Kärsämäenjoen vaikutuksesta. Kärsämäenjoessa kalastetaan jonkin verran, pääasiassa keväisin. Pyhäjoessa kalastus on runsaampaa ja saalislajisto monipuolisempi. Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen rakennetaan lähivuosina kalatie, jolloin vaelluskalat voivat nousta Pyhäjokea Venetpaloon saakka. Haapakosken ja Venetpalon väliselle Pyhäjoelle on valmistumassa kalataloudellinen kunnostussuunnitelma, jonka toteuttamiselle haettaneen lupaa kuluvana vuonna. Kunnostuksen toteuttaminen parantaa virtakutuisten kalojen lisääntymisedellytyksiä uoman morfologian osalta. Kärsämäennevan suunniteltu turvetuotantoalue on pääosin luonnontilainen tai metsäojitettu, ja sen valmisteleminen tuotantokuntoon lisäisi kuormitusta selvästi. Kärsämäenjoen valuma-alueen jokien tila on kuitenkin jo nykyisellään niin huono, että kuormitusta ei tulisi enää lisätä. Lisäkuormituksesta aiheutuisi Kärsämäenjoen lisäksi haittaa myös Pyhäjoessa, jossa vedenlaadun heikkeneminen estää nykytasollaankin täyden hyödyn saamisen vireillä olevista kalataloudellisista kunnostustoimista. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, ettei Kärsämäennevan turvetuotantoalueelle tule myöntää lupaa ennen kuin valuma-alueen kokonaiskuormitus on nykyisestä selvästi vähentynyt. 3. Tiehallinto / Oulun tiepiiri Varsinaiseen ympäristölupaan tiepiirillä ei ole ollut huomautettavaa, mutta suunniteltaessa alueen kulkuyhteyksiä tiepiiri on pyytänyt ottamaan huomioon, että Kärsämäennevan pohjoispuolella sijaitsevalla maantiellä 18441 voi erityisesti keväällä kelirikkoaikana olla painorajoituksia. Lisäksi Kärsämäennevan läheisyydessä maantiellä 18440 ja 18442 sijaitsevat sillat ovat kapeita (hyötyleveys 4,1 m), ja lisäksi niihin voidaan joutua asettamaan painorajoituksia. Painorajoituksia voidaan joutua asettamaan myös maantiellä 18439 sijaitseville Juurusojan ja Vuohto-ojan silloille. 4. Kärsämäen kunnan ympäristövalvonta Kärsämäen kunnan ympäristövalvonta on kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena katsonut, että turvetuotannon aloittaminen Kärsämäennevalla on mahdollista, kun otetaan huomioon seuraavat seikat: Melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvetuotantoalueen vesien käsittelylle on asetettava selvät tavoitteet ja toiminnassa on pidettävä päiväkirjaa vesien käsittelyn toimivuuden varmistamiseksi. Työkoneissa käytettävien polttoainesäiliöiden ja tankkauspaikan alustojen tulee olla tiiviitä, jotta öljyjä tai muita vettä pilaavia aineita ei pääse maaperään. Luvan saajan on osallistuttava Pyhäjoen vesistön yhteistarkkailuun. Tuotannosta poistuneet alueet tulee jatkossa hyödyntää maanviljelyyn, metsän kasvatukseen tai muulla kestävällä tavalla.