SivLtk 14.01.2015 3 OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA Siilinjärvi Esiopetus
SISÄLLYSLUETTELO 1 Oppilashuollon tehtävä ja tavoitteet... 3 2 Oppilashuoltoa koskevat säädökset... 3 2.1 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa ohjaavat seuraavat lait ja säädökset... 3 2.2 Salassapito ja tietosuoja... 3 2.3 Oppilashuolto opetussuunnitelmassa... 4 2.3.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto... 4 3 Oppilashuolto Siilinjärven kunnan esiopetuksessa... 5 4 Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö... 5 4.1 Kodin ja esiopetusyksikön yhteistyö... 5 4.2 Turvallisuuden edistäminen... 6 4.2.1 Lapsen suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä... 6 4.2.2 Kummioppilaat... 6 4.3 Fyysisen toimintaympäristön turvallisuus... 6 4.3.1 Esiopetusmatkat... 6 4.3.2 Esiopetuksen ruokailu... 7 4.3.3 Tapaturmien ehkäisy, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus... 7 5 Yksilökohtainen oppilashuolto... 7 5.1 Yksilökohtaisen oppilashuollon toimijat... 8 5.1.1 Lastentarhanopettaja... 8 5.1.2 Huoltajat ja lapsi... 8 5.1.3 Kuraattori... 8 5.1.4 Aluepsykologi... 8 5.2 Esiopetusyksikön oppilashuoltojärjestelyt... 8 5.3 Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys... 9 5.3.1 Kirjaaminen... 9 5.3.2 Arkistointi... 9 6 Muu oppilashuoltoa tukeva yhteistyö... 10 6.1 Hyvinvointineuvola... 10 6.1.1 Perheneuvolapalvelut... 10 6.2 Lastensuojelu... 10 2
1 Oppilashuollon tehtävä ja tavoitteet 3 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittää (1287/2013) opiskelijahuollon oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä niiden edellytyksiä lisääväksi toiminnaksi oppilaitosyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuollon tehtävä on edistää koko esiopetusyksikön ja lasten oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Se suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää oppilashuoltotyötä. Yksilökohtainen oppilashuolto on lapsen ja perheen yksilöllinen tukimuoto.oppilashuollon tehtävänä on seurata ja tukea jokaisen lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea lasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. 2 Oppilashuoltoa koskevat säädökset 2.1 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa ohjaavat seuraavat lait ja säädökset Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 Perusopetuslaki Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Lastensuojelulaki 417/2007 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Esiopetuksessa oppilashuolto on esiopetusyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä terveydenhoitopalvelut, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin lapseen, lapsen kehitysympäristöihin kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Lastensuojelulain (417/2007) 9 :n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan esi- ja perusopetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Opiskelija- ja oppilashuoltolain (1287/2013) 15 :n mukaan koulupsykologin ja kuraattorin antamalla opiskelun ja koulunkäynnin tuella ja ohjauksella tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Koulupsykologi ja - kuraattoripalveluilla tulee edistää esiopetusyksikön ja kotien välistä yhteistyötä sekä esiopetusyhteisön hyvinvointia. Esiopetusyksikön työntekijän havaitessa lapsella psykologin tai kuraattorin arvion ja/tai palvelujen tarpeen, hänen tulee viipymättä olla yhteydessä lapsen huoltajaan. 2.2 Salassapito ja tietosuoja Perusopetuslain (628/1998) mukaan opetustoimen henkilökuntaan kuuluvat eivät saa ilmaista sivullisille, mitä he ovat työtehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden, henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
4 Oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on kuitenkin oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013). Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan (1287/2013) aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen tai koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle, kun alle 18-vuotias siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän toimintaan tai koulutukseen. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. Poikkeuksen salassapitoon muodostavat tilanteet, joissa asianosainen henkilö, jolla on edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitys, tai hänen laillinen edustajansa antaa kirjallisen yksilöidyn suostumuksen salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen. Lisäksi salassapitosäädöksistä voidaan poiketa tietojen luovuttamiseen oikeuttavan lainsäädännön nojalla. 2.3 Oppilashuolto opetussuunnitelmassa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta esiopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä lapsi, oppilaitoksesta nimitystä esiopetusyksikkö tai esiopetus. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittää oppilashuollon lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisenä ja ylläpitämisenä ja niiden edellytyksiä lisäävänä toimintana. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tavoitteista, järjestämisestä, tuen rakenteesta ja pedagogisista asiakirjoista säädetään esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Oppilashuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. 2.3.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto Oppimisen ja koulunkäynnin tuesta säädetään perusopetuslaissa ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Uusi lainsäädäntö erottaa toisistaan oppilashuollon ja oppimisen ja koulunkäynnin tuen. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko esiopetusyhteisöä tukevana yhteisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Lapsen tarvitsemat tukitoimet suunnitellaan yhteistyössä kodin kanssa. Lapsen kokonaiskehitystä, oppimista ja tuen tarvetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Esiopetuksen oppilashuolto koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuen antaminen kuuluu kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Lapsi tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tuki järjestetään esiopetusyksikön kasvatushenkilöstön yhteistyönä.
5 Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen erityisestä tuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- tai perusopetuksen alkamista. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Oppimisen tuen ja oppilaanohjauksen asioissa Siilinjärven kunnan esiopetuksessa tehdään nivelvaiheyhteistyötä alkuopetuksen kanssa. 3 Oppilashuolto Siilinjärven kunnan esiopetuksessa Siilinjärven kunta on noin 21 500 asukkaan kunta, jonka väestö on keskimääräistä suomalaista kuntaa nuorempaa. Noin joka viides asukas on alle 15-vuotias. Siilinjärvellä esiopetuksessa on vuosittain noin 300 lasta, liki 100 % 6-vuotiaiden ikäluokasta. 1.1.2015 alkaen esiopetus muuttuu pakolliseksi kaikille 6-vuotiaille lapsille. Esiopetuksen oppilashuoltoon kuuluvat neuvolan terveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialaisen asiantuntijaryhmän tuki. 4 Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö huolehtii psyykkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta sekä esiopetusyksikön kriisityöstä jokaiseen esiopetusyksikköön tehdyn kriisisuunnitelman mukaisesti. Esiopetusympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta edistetään ja arvioidaan määräajoin. Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa Siilinjärven esi- ja perusopetuksen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja oppilashuollon tarpeen kartoittamisesta sekä arvioinnista. Oppilashuollon ohjausryhmän kokoonpanon ja jäsenet nimeää sivistyslautakunta. Oppilashuoltoa koordinoidaan esiopetushenkilöstöstä sekä neuvolaterveydenhuoltoa ja psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavista jäsenistä koostuvissa monialaisissa ryhmissä. Esiopetusyksikkökohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa yksikön oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Yksikkökohtaiseen oppilashuoltoryhmään kuuluu päiväkodin johtaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja / erityislastentarhanopettaja,aluepsykologi, kuraattori, neuvolan terveydenhoitaja ja esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. Ryhmä kokoontuuvähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Jos esiopetus järjestetään koulun yhteydessä, voi koulukohtainen oppilashuoltoryhmä toimia myös esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Esiopetusyksikkökohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta tiedotetaan huoltajille kunkin toimintavuoden alussa. 4.1 Kodin ja esiopetusyksikön yhteistyö Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on oppilashuollon ja yhteistyön onnistumisen edellytys. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.
6 Lasten huoltajille tiedotetaan oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan lasten tarvitsemia oppilashuollon palveluita.vanhempien mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää lapselle annettavan tuen onnistumisessa. 4.2 Turvallisuuden edistäminen Esiopetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on lasten ja esiopetuksen henkilöstön turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. 4.2.1 Lapsen suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville.väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa ai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa lapsen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Jokaisessa siilinjärveläisessä esiopetusyksikössä on turvallisuussuunnitelma, joka sisältää toimintamallit kriisi-, uhka- ja vaaratilanteita varten. Suunnitelmien toteuttamisesta vastaavat yksikkökohtaiset työryhmät sekä turvallisuusvastaavat yhdessä päiväkodin johtajan kanssa. 4.2.2 Kummioppilaat Kummioppilastoiminta on esiopetusyksikkökohtaista. Kummioppilaat auttavat nuorempiaan tutustumaan tulevaan kouluun ja sen toimintatapoihin. Tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä ja edistää turvallisuutta ehkäisemällä kiusaamista ja yksinäisyyttä. 4.3 Fyysisen toimintaympäristön turvallisuus Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla rakennukseen, opetustiloihin, välineisiin, opetusjärjestelyihin, opetustilanteisiin sekä esiopetusyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan esiopetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös esiopetuksen kuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Esiopetusympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tehdään kolmen vuoden välein yhteistyössä esiopetusyksikön, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastukseen liittyen tehdään työympäristön haitta- ja vaaratekijöiden kartoitus sekä riskien arviointi Siilinjärven kunnassa käytössä olevilla Riskien arviointi -lomakkeilla. Jokaisella esiopetusyksiköllä on palo- ja pelastussuunnitelma, joka tarkistetaan ja päivitetään toimintavuosittain. Suunnitelma sisältyy esiopetusyksikkökohtaiseen turvallisuus- ja perehdytyskansioon, johon jokainen esiopetusyksikössä työskentelevä on velvollinen tutustumaan uuden työsuhteen ja uuden toimintavuoden alkaessa. Jokaisessa esiopetusyksikössä on nimettynä kasvatushenkilöstöön kuuluva turvallisuusvastaava. Pelastus- ja poistumisharjoitus sekä turvallisuuskävely toteutetaan vähintään kerran toimintavuodessa. Esiopetusyksikköjen palotarkastuksista vastaa pelastusviranomaiset. 4.3.1 Esiopetusmatkat Esiopetuskuljetuksella tarkoitetaan lapsen maksutonta kuljetusta, jonka kunta järjestää joko yleisellä tai tilaamallaan kulkuneuvolla kun lapsen esiopetusmatkan pituus on vähintään viisi kilometriä tai matka on vaarallinen, vaikea tai rasittava.
7 Esiopetusmatkojen järjestämisessä ja korvaamisessa noudatetaan perusopetuslakia, kunnanvaltuuston päätöstä, kunnan toimivaltasääntöä ja sivistyslautakunnan hyväksymiä periaatteita. Kuljetusten odotusaikojen valvonnasta ja ohjastusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa lapselle ja huoltajalle. 4.3.2 Esiopetuksen ruokailu Esiopetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on lapselle tärkeä ja se tukee lapsen tervettä kasvua ja kehitystä osana esiopetusta. Ruokailun järjestämisessä ja ohjauksessa otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Esiopetusateriaa ei ole tarkoitettu päivän ainoaksi täysipainoiseksi lämpimäksi ateriaksi vaan sen tehtävä on täydentää kodeissa tapahtuvaa ruokailua. 4.3.3 Tapaturmien ehkäisy, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Opiskelun esteetöntä sujumista, turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten esiopetusyksikössä on päivitetyt turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimintaohjeet, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä terveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Huoltajalla on vastuu lapsen kasvatuksesta myös tapaturmien ja onnettomuuksien osalta. Tapaturman sattuessa jokainen on velvollinen antamaan ensiavun ja ohjaamaan tarvittaessa jatkohoitoon. Tapaturmien jatkohoito tapahtuu ensisijaisesti julkisten terveydenhuoltopalvelujen kautta terveydenhoitajalla, terveyskeskuksessa, hammashoitolassa tai sairaalassa. Siilinjärven kunta on vakuuttanut kaikki esiopetuksessa olevat lapset vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. 5 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia terveydenhoito palveluja, jotka järjestetään terveydenhuoltolain mukaisina ikäryhmälle suunnattuina neuvolapalveluina, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta koskevia monialaisen oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen hyvinvointia ja oppimista sekä kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja terveyttä. Esiopetuksen oppilashuollolla on tärkeä merkitys varhaisen tuen turvaamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. Yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi kootaan monialainen oppilashuoltoryhmä. Ryhmän kokoaa se henkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmän vastuuhenkilö on asian vireillepanija. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseneksi ja muiden yhteistyötahojen tai lasten läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan suostumusta. Yksilökohtainen oppilashuolto esiopetuksessa perustuu aina huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä, kirjallisella suostumuksella lapsen asioiden käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja (esim. neuvola) tai lapsen läheisiä.
8 Yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsen asiassa tarpeellisiksi katsomailtaan asiantuntijoilta. 5.1 Yksilökohtaisen oppilashuollon toimijat 5.1.1 Lastentarhanopettaja Lastentarhanopettajalla on vastuu siitä, että lapsiryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaiset lähtökohdat ja tarpeet otetaan opetuksessa huomioon. Opetustyöhön liittyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu lastentarhanopettajan työhön. Lastentarhanopettaja tekee yhteistyötä huoltajien ja esiopetustiimin kanssa tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Mikäli lastentarhanopettaja arvioi tarvitsevansa tukea tai konsultaatiota työhönsä, hän ottaa yhteyttä erityislastentarhanopettajaan tai kiertävään erityislastentarhanopettajaan. Lapsen tarvitessa kuraattorin tai aluepsykologin palveluja, lastentarhanopettajan keskustelee ensin lapsen huoltajan kanssa ja ottaa sen jälkeen yhteyttä edellä mainittuihin oppilashuollon työntekijöihin. 5.1.2 Huoltajat ja lapsi Huoltaja vastaa lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta.huoltajan osallisuutta tuetaan ja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja (opiskelijahuoltolaki 1287/2013 18 3mom). 5.1.3 Kuraattori Kuraattori auttaa ja tukee lapsia ja heidän perheitään sosiaalityön keinoin. Kuraattori tarjoaa keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa.vanhemmat tai kasvatushenkilöstö voivat keskustella kuraattorin kanssa esimerkiksi perheeseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista. Tarvittaessa voidaan tehdä yhteistyötä alueen lastensuojelun, perheneuvolan ja terveydenhuollon kanssa. Kuraattorin tehtävät voivat liittyä yksittäisen perheen/lapsen tukemiseen, esiopetusyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen tai konsultatiiviseen tukeen. Kuraattori toimii eri työryhmissä; esimerkiksi esiopetusyksikkö kohtaisissa oppilashuoltoryhmissä sekä oppimisen tukiryhmissä. Vanhemmat ovat aina tietoisia yhteydenotosta kuraattoriin. 5.1.4 Aluepsykologi Aluepsykologi auttaa lasta ja huoltajia lapsen oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän vaikeuksissa. Aluepsykologi arvioi lapsen kehitystä yhteistyössä vanhempien ja esiopetusyksikön kanssa. Psykologi konsultoi, antaa lausuntoja, ohjausta, neuvontaa, lyhyitä tukijaksoja sekä suosittaa tarvittaessa tarkempia tutkimuksia ja tukitoimia. Aluepsykologi toimii työryhmissä; esimerkiksi esiopetusyksikkökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä sekä oppimisen tukiryhmässä. 5.2 Esiopetusyksikön oppilashuoltojärjestelyt Jokainen esiopetusyksikkö laatii oman oppilashuollon toimintamallin.
5.3 Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys 9 5.3.1 Kirjaaminen Terveydenhuollon henkilöstö ja muut oppilashuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Kuraattorit kirjaavat yksilötapaamiset kuraattorin asiakaskertomukseen. Monialaisen oppilashuoltoryhmän kokoamiseksi lapsen huoltajalta pyydetään yksilöity, kirjallinen suostumus. Suostumus allekirjoitetaan ensimmäisen kokoontumisen alussa (liite 1). Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Oppilashuoltokertomukseen (liite 2) kirjataan tiedot, jotka kuvaavat lapsen oppilashuollon tarvetta sekä suunniteltuja ja toteutettuja tukitoimia. Oppilashuoltokertomuksen kirjaa se kasvatushenkilö tai oppilashuollon ammattihenkilö, joka on ryhmän vastuuhenkilö eli asian vireille panija. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilashuoltokertomukseen kirjataan seuraavat asiat: lapsen nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa asian aihe ja vireille panija lapsen tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arvioit, tutkimukset ja selvitykset toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. 5.3.2 Arkistointi Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Oppilashuollon asiakirjojen arkistointiaika on lapsen oppivelvollisuusaika + 10 vuotta. Oppilashuoltokertomus laaditaan Word-tekstinkäsittelyohjelman lomakepohjaan ja tulostetaan. Oppilashuoltokertomus ja huoltajan kirjallinen suostumus asian käsittelemiseksi moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä toimitetaan nimetylle rekisterinhoitajalle arkistoitavaksi. Oppilashuoltokertomus tulee olla suljettuna A4-kirjekuoreen, jonka päällä on huoltajan allekirjoittama suostumuslomake. Muutkin ko. asian käsittelyn yh teydessä saadut asiakirjat toimitetaan rekisterin vastuuhenkilölle arkistoitavaksi. Oppilashuollon asiakirjojen säilyttämisessä ja toimittamisessa arkistoitavaksi tulee noudattaa sellaisia menettelytapoja, että asiakirjojen salassapito ei vaarannu. Tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana siirrytään vaihteittain laatimaan oppilashuoltokertomukset salaisten asiakirjojen käsittelyyn soveltuvaan sähköiseen järjestelmään. Huoltajan kirjallinen suostumus asian käsittelemiseksi moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä sekä muut asian käsittelyn yhteydessä saadut asiakirjat toimitetaan edelleen nimetylle rekisterin vastuuhenkilölle arkistoitavaksi.
6 Muu oppilashuoltoa tukeva yhteistyö 10 6.1 Hyvinvointineuvola Hyvinvointineuvola antaa palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Yksikkö työskentelee lasten ja nuorten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja kasvun tukemisen periaatteella pyrkien poistamaan terveen kehityksen esteitä pitkäjänteisesti ja ennaltaehkäisevästi niin yksilön, perheen kuin yhteisön tasolla. Lapsiperheiden kotipalvelu on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista, perheen omien voimavarojen vahvistamista sekä opastamista mm. lasten- ja kodinhoidossa. Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada sekä säännöllisenä ja suunnitelmallisena palveluna että tilapäisenä palveluna. Kotipalvelun palvelupyyntö tehdään ottamalla yhteyttä osastonhoitajaan. Lastenpsykiatri tutkii, hoitaa ja konsultoi tunne-elämän pulmissa. Ajanvaraus tehdään lähetteellä tai palveluohjauksen kautta. 6.1.1 Perheneuvolapalvelut Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä lapsen kehitykseen, kasvuun ja kasvatukseen liittyvissä asioissa, lapsen tunne-elämän tai käyttäytymisen asioissa, perheen ihmissuhteisiin liittyvissä pulmissa, parisuhteen vaikeuksissa, lasta tai perhettä kohdanneen vaikean tapahtuman vuoksi tai jos perheessä harkitaan avioeroa tai perhe tarvitsee tukea erosta selviämiseen. Keskustelut perheneuvolassa ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Hakeutuminen perheneuvolaan Vaihtoehto 1: Asiakas ottaa yhteyden hyvinvointineuvolan palveluohjaukseen tai oman asuinalueensa perheneuvolan työntekijään, joka kirjaa ylös asiakkaan perustiedot, aikatoivomukset ja huolen aiheet Asia menee tiimin käsiteltäväksi (tiimi kokoontuu kerran viikossa), jossa valitaan sopiva työntekijä, jonka jälkeen työntekijä ottaa yhteyden asiakkaaseen Vaihtoehto 2: Ohjaava taho (esim. esiopetuksen oppilashuolto) voi kertoa asiakkaan palvelutarpeesta hänen luvallaan ja pyytää, että asiakkaaseen otetaan yhteyttä Ohjaava taho voi asiakkaan luvalla välittää lisätietoa puhelimella, viestipiikillä tai sähköpostilla palveluohjauksen toimistosihteerille tai perheneuvolan työntekijälle 6.2 Lastensuojelu Siilinjärven kunnassa lastensuojeluilmoitukset ottaa vastaan kiire- ja selvitystyöyksikkö. Ilmoituksen saavuttua lastensuojeluun tehdään arvio lastensuojeluasian kiireellisyydestä sekä siitä, käynnistääkö se lastensuojelutarpeenselvityksen. Lastensuojelutarpeen selvityksessä kartoitetaan lapsen ja perheen tilanne ja mahdollinen avuntarve. Lastensuojelutarpeen perusteella päätetään, päättyykö lapsen asiakkuus lastensuojelussa vai jatkuuko se lastensuojelun avohuollossa. Avohuollon tukitoimia voi olla esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityö, perhetyö, tukihenkilö, harrastuksen tukeminen, taloudellinen tuki tai tukiperhetoiminta. Esiopetuksen oppilashuollosta lastensuojelun yhteyshenkilönä toimii päiväkodin johtaja. Tarvittaessa lastensuojelun verkostopalaveriin voidaan kutsua oppilashuollon edustaja, esimerkiksi lapsiryhmän lastentarhanopettaja, terveydenhoitaja tai kuraattori.
11 Päiväkodin johtajan on tehtävä lastensuojeluilmoitus ilmoitusvelvollisuuden nojalla, kun lapsesta herää huoli. Ilmoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä lapsen huoltajan kanssa, mikäli se ei ole lapsen edun vastaista. Esiopetushenkilöstöllä on mahdollisuus konsultoida kunnan kiire- ja selvitystyön sosiaalityöntekijää / -ohjaajaa. Hänen kanssaan voi pohtia huolen alla olevaa tapausta ilman, että kertoo lapsen nimeä. Lastensuojelulain (417/2007) 25 :n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä opetustoimen henkilökunnalla on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus ilmoittaa viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä. Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä sen vuoksi, että itse arvioivat, ettei ilmoitus todennäköisesti tule johtamaan välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei myöskään voi viivästyttää tai jättää tekemättä sillä perusteella, että arvioi jonkun muun tahon jo tehneen samasta asiasta ilmoituksen. Toisen tahon ilmoitusvelvollisuus ei poista omaa ilmoitusvelvollisuutta. Ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään poista se, että ilmoitusvelvollinen taho tietää varmuudella, että kyseinen lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakkaana. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei saa viivästyttää delegoimalla ilmoituksen tekemistä. Ilmoituksen tekemiseen on velvoitettu se henkilö, joka on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeesta. (www.sosiaaliportti.fi) Viranomainen voi tehdä yhdessä huoltajan kanssa pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai huoltaja voi itse tehdä hakemuksen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistämiseksi. Opetustoimen palveluksessa olevalla on lastensuojelulain 25 :n nojalla velvollisuus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus poliisille, jos hänellä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta.
12 Liite 1. Siilinjärven kunta Esiopetus Suostumus oppilaan asian käsittelyyn yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä (kts. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013 19) Lapsen nimi: asian käsittelyyn yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä saavat osallistua seuraavat henkilöt: Lastentarhanopettaja Kuraattori Terveydenhoitaja Psykologi Päiväkodin johtaja Neuvolalääkäri Muu: Aika ja paikka: Allekirjoitukset: Huoltaja Huoltaja
Liite 2. Oppilashuoltokertomus lomake ja kirjaamisohjeet Perusopetuslaki 31 a, Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp Siilinjärven kunta Oppilashuoltoryhmän muistio SALASSAPIDETTÄVÄ Esiopetusyksikkö: Vuorelan esikoulu Lapsi: Paula Pulmunen Päivämäärä: 17.10.2013 Huoltajan kanssa on keskusteltu lapsen asian viemisestä oppilashuoltoryhmään (pvm / kuka keskusteli) _13.10.2013 lastentarhanopettaja Armas Maasalo Osallistujat Puheenjohtaja: päiväkodin johtaja Raisa Reipas päiväkodin johtaja Raisa Reipas koulukuraattori Siiri Sappi Sihteeri: koulukuraattori Siiri Sappi x x kiertävä erityislastentarhanopettaja Elli Etevä psykologi Pekka Pölkky lastentarhanopettaja Armas Maasalo x x x terveydenhoitaja Terttu Tomera x Asian vireille panija Lastentarhanopettaja Armas Maasalo Aihe Lapsen aggressiivinen käytös Tähänastiset tukitoimenpiteet Kaverileikki, pienryhmätoiminta Päätetyt jatkotomenpiteet ja nii- Vanhempien ohjaus ja kasvatuksellinen tuki.vastuuhenkilö psykologi Pekka Pölkky. den perustelut / vastuuhenkilö
Mitä tietoja ja kenelle oppilaasta annettu Seuranta 12.1.2014 Vanhempien ohjaus ja kasvatuksellinen tuki ovat auttaneet. Oppilashuoltoryhmän toiminta ja kirjaaminen: Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Pääperiaate: Ennen kuin lapsen asiaa käsitellään oppilashuoltotyössä, on huoli otettu puheeksi lapsen huoltajien kanssa ja siihen on mahdollisuuksien mukaan pyritty löytämään ratkaisua. Huoltajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua oppilashuoltoryhmään. Lapsen asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne lapsen opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin lapsen asia välittömästi kuuluu. Huoltajan suostumuksella oppilashuoltoryhmään voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja esim. perheneuvola, lastensuojelu. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa vain yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Huoltajalla on oikeus saada kopio muistiosta. Kirjausten avulla voidaan myöhemmin osoittaa, mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa. Kirjaukset ovat salassa pidettäviä.