Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013
Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen on pysähtynyt, Suomi jäänyt Ruotsin ja Saksan kelkasta Tuotannon matelulla kaksi dimensiota Kysyntä: vienti menestynyt heikosti Tarjonta: tuottavuus notkahtanut Suomella on kilpailukykyongelma, vaikka monet pitkän ajan kilpailukykytekijät vahvoja Julkisella taloudella ei akuuttia rahoitusongelmaa, mutta pitkän ajan kestävyysongelma on vakava
Suomi pudonnut Ruotsin ja Saksan kelkasta Indeksi, 2008/2=100 110 Eräiden maiden kokonaistuotanto Ruotsi Saksa Euroalue Suomi 105 100 95 OECD, 90 2007/1 2009/1 2011/1
Viennin heikkous tuotannon matelun taustalla 2008Q1=100 120 Tavaroiden ja palvelusten vienti 2008Q1=100 110 Kotimainen kysyntä 110 105 100 90 Germany Finland 100 Germany Finland 80 Sweden 95 Sweden 70 90 60 2007Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1 85 2007Q1 2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1
Nykyinen kasvun notkahdus ensi sijassa tuottavuusongelma
Suomi on menettänyt vientimarkkina-osuuksia 2000-luvun alusta lähtien 120 110 Vientimarkkinamenestys, 2000=100 Saksa 100 90 80 70 60 Ruotsi USA Italia Japani Suomi 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: OECD. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 1.
Yrityssektorin kilpailukyky on melkein samassa tilanteessa kuin 1990-luvun alussa 120 Suhteellinen reaalinen yksikkötyökustannus yrityssektorilla, kaikkien vuosien keskiarvo = 100 110 100 Suomi/Ruotsi 90 Suomi/Saksa Suomi/USA 80 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: OECD, Eurostat ja BLS. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 2.
Pidemmän ajan menestysedellytykset lähtökohtaisesti hyvät Toimivat instituutiot Hyvä koulutustaso Tuntuvat innovaatiopanostukset Kohtuullisen hyvä infrastruktuuri Ilmenneet korkeana tuottavuutena ennen kriisiä: teollisuudessa Suomi saavutti globaalin kärjen Kyse potentiaalista, jonka hyödyntäminen edellyttää kustannuskilpailukykyä ja kykyä sopeutua nopeasti Teknologinen kehitys ehkä kuitenkin hidastumassa
Rakenteellinen kilpailukyky on näkynyt teollisuuden tuottavuudessa myös Nokia-klusterin ulkopuolella Kokonaistuottavuus teollisuudessa pl. Elektroniikka, USA = 100 120 Suomi 110 100 90 USA Saksa Ruotsi 80 Italia 70 60 Espanja 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähteet: Inklaar ja Timmer (2008) ja EU KLEMS -tietokanta. Muistioita hallitukselle 2013. Luku 2.3, kuvio 7.
1985 1990 1995 2000 2005 2008 2012 2015 2020 2025 2030 2035 Suomenkin tuottavuuskasvu hidastunee pysyvämmin Työn tuottavuuden indeksi, yritykset, USA 2005 = 100 100 125 150 50 75 USA USAn trendi Suomi Suomi trendi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Lähde: Kansantalouden tilinpito, BLS ja O'Mahoney-Timmer 2009
Julkisen talouden ongelma Lyhyen aikavälin ongelma ei ylivoimainen: Suomi saa velkaa halvalla Pitkän ajan kestävyysongelma kuitenkin selvä Kaksi tärkeää asiaa: työllisyysaste ja julkisesti rahoitetun tuotannon tehokkuus Työllisyysaste ei nousemassa nykypolitiikalla riittävästi; suurin potentiaali ikäryhmässä 55+ Julkisen palvelutuotannon uudistaminen hyytymässä
Suomi EU:n parhaimmistoa julkisen alijäämän ja velan suhteen Julkinen alijäämä ja velka 2012 Velka, % BKT:sta 200 Kreikka 180 160 Irlanti Portugali Italia 140 120 Espanja UK Kypros Ranska EU Alankomaat Slovakia Slovenia Tanska Puola Belgia Euroalue Unkari Itävalta Malta SUOMI Saksa 100 80 60 Tsekki Liettua Romania Luxemburg -9-8 -7-6 -5-4 -3-2 -1 0 Alijäämä, % BKT:sta Latvia Bulgaria Viro Ruotsi 40 20 0
Kestävyysvaje kiistaton, mutta suuruus epävarma Komissio 2012 5,8 % Suomen Pankki 2012 4,0 % Valtiovarainministeriö 2012 3,5 % ETLA (2013) Hyvä vaihtoehto, keskiarvo 1,0 % (25 % todennäköisyydellä yli 2 %) Huono vaihtoehto, keskiarvo 2,5 % (25 % todennäköisyydellä yli 3,5 %)
Työllisyysaste euroaikana Työllisyysaste, % 20-64 vuotiaista Saksa Suomi Ruotsi 82 80 78 76 74 72 70 68 66 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 EU komissio
Suomen osallistumis- ja työllisyysasteet Ruotsia heikompia kaikissa ikäryhmissä, eniten yli 55 v. -ryhmässä
Ruotsin osallistumisasteilla työvoima olisi noin 200 000 suurempi, mikä riittäisi työvoiman kasvuun ikääntymisestä huolimatta
Maahanmuutto tärkeä työvoiman kannalta Perusennusteessa nettomaahanmuutto 17000 henkeä vuodessa
Lähivuosien talouspolitiikka-agenda Työvoiman tarjontapolitiikka Eläkepolitiikka, verotus, työttömyysturva Maahanmuuttopolitiikka, asuntopolitiikka Tuottavuuskasvun tukeminen Verotus, yritystuet, kilpailupolitiikka Julkinen hyvinvointilupaus ja sen toteuttaminen Kunnon sote-uudistus, tietotekniikan hyödyntäminen Universalismin uudelleenmäärittely? Euroalueen ja EU:n institutionaalinen kehitys Mihin suvereniteetin rajoituksiin, mihin yhteisvastuuseen ollaan valmiit EMUn toiminnan parantamiseksi?
Lopuksi Suomi on menestynyt talous ja yhteiskunta, muiden Pohjoismaiden tavoin Mutta menestys jatkossa ei ole itsestään selvää Globaali kilpailu hyödykemarkkinoilla Innovointi teknologian eturintamassa vaativampaa kuin muiden kopiointi Verokilpailu, työvoiman kv-liikkuvuuden lisäys Väestön ikääntyminen Talous sopeutuu aina, mutta kansalaisten kannalta hyvä tulos tarvitsee aktiivista politiikkaa
Kiitos!