Lentokoneasennuksen perustutkinto, lentokoneasentaja

Ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelma Lentokoneasennuksen perustutkinto, lentokoneasentaja Lentokoneasennuksen osaamisala Hyväksytty 4.9.2017 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi

JOHDANTO... 4 Lentokoneasennuksen perustutkinnon toteutus ammatillisena peruskoulutuksena Savon ammatti ja aikuisopistossa... 7 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys... 9 2 Ammatilliset tutkinnon osat... 10 2.1 Lentokoneasennuksen osaamisalan, lentokoneasentaja, pakolliset tutkinnon osat... 10 2.1.1 Ilmailun perusteet, 30 osp (2.7.)... 10 2.1.2 Ilma aluksen huoltotekniikka, 38 osp (2.3.)... 15 2.1.3 Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, 52 osp (2.1.)... 20 2.1.4 Ilma aluksen voimalaitteet, kaasuturbiinimoottori, 15 osp (2.5.)... 24 3 Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp... 28 3.1 Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (2.11.)... 30 3.1.1 Äidinkieli... 30 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi, pakollinen, 5 osp... 30 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi, valinnainen, 0 3 osp... 31 3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, pakollinen, 5 osp... 32 3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, valinnainen, 0 3 osp... 33 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi... 33 Ruotsi, pakollinen, 1 osp... 33 Ruotsi, valinnainen, 0 3 osp... 34 3.1.3 Vieraat kielet... 35 3.1.3.1 Vieras kieli, Englanti... 35 Englanti, pakollinen, 2 osp... 35 Ilmailuenglanti, pakollinen, 3 osp... 36 Englanti, valinnainen, 0 3 osp... 36 Venäjä, valinnainen, 0 3 osp... 37 Saksa, valinnainen, 0 3 osp... 38 Ranska, valinnainen, 0 3 osp... 39 Espanja, valinnainen, 0 3 osp... 40 3.2 Matemaattis luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (2.9.)... 41 3.2.1 Matematiikka... 41 Matematiikka, pakollinen, 3 osp... 41

Matematiikka, valinnainen, 0 3 osp... 42 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 42 Fysiikka ja kemia, pakollinen, 2 osp... 42 Fysiikka ja kemia, valinnainen, 0 3 osp... 43 3.2.3 Tieto ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen... 44 Tieto ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, pakollinen, 1 osp... 44 Tieto ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, valinnainen, 0 3 osp... 44 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (2.12.)... 46 3.3.1 Yhteiskuntataidot... 46 Yhteiskuntataidot, pakollinen, 1 osp... 46 Yhteiskuntataidot, valinnainen, 0 3 osp... 46 3.3.2 Työelämätaidot... 47 Työelämätaidot, pakollinen, 1 osp... 47 Työelämätaidot, valinnainen, 0 3 osp... 48 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta... 48 Yrittäjyys ja yritystoiminta, pakollinen, 1 osp... 48 Yrittäjyys ja yritystoiminta, valinnainen, 0 3 osp... 49 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto... 50 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, pakollinen, 2 osp... 50 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, valinnainen, 0 3 osp... 50 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (2.10.)... 52 3.4.1 Kulttuurien tuntemus, valinnainen, 0 3 osp... 52 3.4.2 Taide ja kulttuuri, valinnainen, 0 3 osp... 53 3.4.3 Etiikka, valinnainen, 0 3 osp... 54 3.4.4 Psykologia, valinnainen, 0 3 osp... 55 3.4.5 Ympäristöosaaminen, valinnainen, 0 3 osp... 56 3.4.6 Osa alueita kohdista 3.1.1 3.3.4, valinnainen, 0 7 osp... 56 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp... 57 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia... 57 4.1.1 Ilma aluksen voimalaitteet, mäntämoottori, 9 osp... 57 4.1.2 Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, helikopterit, 1 osp... 61

4 JOHDANTO Savon ammatti ja aikuisopiston ammatillisten perustutkintojen tutkintokohtainen opetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteisessä osassa on linjattu opetuksen toteuttamiseen liittyviä asioita. Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien tavoitteet ovat samat riippumatta siitä, suorittaako opiskelija tutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena (opetussuunnitelmaperusteisena) tai näyttötutkintona. Tarvittaessa näyttötutkinnon suorittaja hankkii puuttuvan osaamisen osallistumalla tutkintoon valmistavaan koulutukseen. OPH:n tutkinnon perusteet: Lentokoneasennuksen perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ammatillisena peruskoulutuksena Ammatillisen perustutkinnon laajuus ammatillisessa peruskoulutuksessa on 180 osaamispistettä (osp). Ammatillinen perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista 135 (osp), yhteisistä tutkinnon osista 35 (osp) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista 10 (osp). Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. n henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa (HOPS) aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi tutkintoa. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintokohtainen opetussuunnitelma sisältää kuvan tutkinnon rakenteesta; ammatilliset tutkinnon osat, yhteiset tutkinnon osat sekä vapaasti valittavat tutkinnon osat. Opetussuunnitelmassa on kuvattu tutkinnon suorittamisjärjestyksen periaatteet. Ammatilliset tutkinnon osat sisältävät ammattitaitovaatimukset, teemat, oppimisen ja osaamisen arvioinnin. Ammatillisten tutkinnon osien ammattiosaamisen näyttöjen toteutus ja arviointisuunnitelmat on hyväksynyt ammattiosaamisen toimielin. Yhteisissä tutkinnon osissa osaamisen hankkiminen, oppimisen ja osaamisen arviointi on kirjattu yhteisten tutkinnon osien asiakirjan alkuun. Tutkinnon osien osa alueet sisältävät osaamistavoitteet ja keskeisen sisällön. Ammatillisten ja yhteisten tutkinnonosien opintojen integrointi on kirjattu tutkinnon osiin. n opintoihin ja työelämään valmistautumista sekä oppimisvalmiuksia selvitetään ja niitä tuetaan opintojen alussa ja niiden aikana huomioimalla opetuksessa seuraavat asiat: oppimisympäristö, toimintakulttuuri opiston esittely, toiminnan arvopohja, järjestyssäännöt ja kurinpitoasiat tutkinnon rakenne, tutkinnon osan toteuttaminen, sisältö ja arviointi osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen lähtötasotestit, tulokysely Wilman käyttö opetuksen ja oppimisen tukena ryhmäytyminen ja ryhmätyöskentelytaidot

5 oppimaan oppimisen perusasiat: oppimismotivaatio, oppimistyyli, opiskelutekniikat, tavoitteellisuus ja itseohjautuva oppiminen tietotekniikan perustaidot sisäinen yrittäjyys turvakävely ja turvallisuus opintojen tukitoimet opiskelijahuollon palvelut ja tukipalvelut erityistuen tarpeet mahdollisuudet ryhmänvanhintoiminta, tutortoiminta ammattijärjestöt, opiskelijajärjestöt kansainvälisyysinfo työturvallisuus ja työhyvinvointiohjeet n oppimisen arviointi on oppimisen etenemisen seuraamista, opiskelijan itsearviointitaitojen kehittämistä, ammatillisen kasvun tukemista sekä oppimisen motivointia ja innostamista. Se on oppimista tukevaa, pedagogista ohjausta ja keskustelua, havainnointia ja jatkuvaa vuorovaikutukseen perustuvaa palautetta, joka ohjaa oppilasta ymmärtämään tavoitteet ja mahdollisuudet edistää omaa oppimistaan. Ammatillisissa tutkinnon osissa opiskelijan saavuttama osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöissä. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin suorittavat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä tai erikseen. Savon koulutuskuntayhtymässä lähtökohtana on se, että ammattiosaamisen näytön arvioinnista ja arvosanasta päättävät opettaja/ opettajat ja työelämän edustaja/ edustajat yhdessä. Yhteisissä tutkinnon osissa osaaminen arvioidaan osa alue ja tutkinnon osa tasoilla ja osaamisen arvioinnin tekee osa alueen opettaja. Tutkinnon osan arvosanan antavat opettaja/opettajat tutkinnon osan sisältämien osa alueiden arvosanojen pohjalta. lla on oikeus uusia hylätty osaamisen arviointi ja korottaa hyväksytty osaamisen arvioinnin arvosana. Arvioinnin toteuttaminen ja dokumentointi sekä vastuut on kuvattu Savon ammatti ja aikuisopiston Arviointiohjeet asiakirjassa. Savon ammatti ja aikuisopistossa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Ammattiosaajan työkykypassi, joka sisältyy ammatillisiin ja yhteisiin tutkinnon osiin. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan opiskelun aikana ja sen jälkeen. Osa Työkykypassista suoritetaan vapaa ajan toimintana.

6 lla on mahdollisuus suorittaa koulutuksen aikana seuraavia opintopolkuja omien tavoitteidensa mukaisesti: kansainvälisyyspolku, yrittäjyyspolku, jatko opintopolku, huippuosaamisen polku ja urheilupolku. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona Näyttötutkintona suoritettavan perustutkinnon valmistavan koulutuksen ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin ammatillisen peruskoulutuksen. Osaamispisteytystä ei kuitenkaan käytetä näyttötutkintona suoritettavan perustutkinnon yhteydessä. Tutkintokohtaisissa näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnitelmissa ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmissa kuvataan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen toteutus. Valmistavan koulutuksen suunnitelmaa ja näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmaa ohjaavat valtakunnalliset tutkintojen perusteet. Kuhunkin tutkintoon laadittava valmistavan koulutuksen suunnitelma sisältää tarvittavan ammattitaidon sisällöt ja toteutustavat. Valmistavien koulutusten aloituksista, hakuajoista, pääsyvaatimuksista ja hakumenettelyistä sekä tutkinnon suorittamismahdollisuuksista informoidaan ajantasaisesti oppilaitoksen nettisivuilla ja esitteissä. Näyttötutkintona suoritettavaa ammatillista perustutkintoa ohjeistetaan ammatillista aikuiskoulutusta koskevan lainsäädännön perusteella Savon ammatti ja aikuisopiston asiakirjoissa Opetussuunnitelman yhteinen osa ja Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma.

7 Lentokoneasennuksen perustutkinto 180 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Lentokoneasennuksen osaamisala, lentokoneasentaja Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Ilmailun perusteet, 30 osp Ilma aluksen huoltotekniikka, 38 osp Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, 52 osp Ilma aluksen voimalaitteet, 15 osp Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Pakolliset tutkinnon osat, 135 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Kuvio 1. Lentokoneasennuksen perustutkinnon toteutus ammatillisena peruskoulutuksena Savon ammatti ja aikuisopistossa

8 Lentokoneasennuksen perustutkinnon opetussuunnitelma perustuu EU komission asetuksen n:o 1321 / 2014 osien 66 ja 147 vaatimuksiin, joista tässä suunnitelmassa käytetään ilmailukieleen vakiintuneita englanninkielisiä nimityksiä Part 66 ja Part 147 sekä Opetushallituksen julkaisemiin tutkinnon perusteisiin Part 66 ja 147 määrittelevät ilma alushuoltohenkilöstön koulutus, koe ja kokemusvaatimukset. Asetuksen mukaan ilma alushuoltohenkilöstön koulutus muodostuu seuraavista osista: teoriakoulutus käytännön harjoittelu (practical training) teoriakokeet käytännön kokeet (practical assessment) Tavoitteena on, että lentokoneasennuksen perustutkinnon opinnot täyttävät EU komission asetuksen n:o 1321 / 2014 mukaiset ilma alushuoltohenkilöstön koulutus ja koevaatimukset. Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti vaaditun koulutuksen ja kokeet (lentokoneasennuksen perustutkinto) sekä saavuttanut vaaditun työkokemuksen lentokonehuollossa, hän voi hakea ilma alushuoltohenkilöstön lupakirjaa. Suomessa lupakirjan myöntää kansallinen toimivaltainen ilmailuviranomainen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi). Koulutus ja lupakirja tunnistetaan/tunnustetaan kaikkialla Euroopassa. Tämän opetussuunnitelman lisäksi koulutuksen vaatimuksia ja sisältöä määritellään seuraavissa ilmailuviranomaisen hyväksymissä Part 147 koulutusorganisaation asiakirjoissa, joihin viitataan tässä opetussuunnitelmassa: Part 147 koulutusorganisaation käsikirja, MTOE, (Maintenance Training Organization Exposition) Lupakirjakirjaluokkien B1.1 / B1.2 koulutusohjelma, (MTOE:n liite 4.2 1) Lupakirjaluokkien B1.1 / B1.2 käytännön harjoitukset, (MTOE:n liite 4.2 3) Savon ammatti ja aikuisopiston lentokoneasentajakoulutus sisältää lupakirjaluokat B1.1 (kaasuturbiinilentokoneet) ja B1.2 (mäntämoottorilentokoneet). Lentokoneasennuksen ammatilliset opinnot muodostuvat neljästätoista moduulista. Opintojen sisältö, taso ja kesto riippuvat lupakirjaluokasta. EU komission asetus n:o 1321 /2014 määrittelee koulutuksen tunti ja kielitaitovaatimukset. Jotta asetuksen edellyttämät vaatimukset voidaan saavuttaa, valinnaiset opinnot kohdennetaan pääosin ammatillisiin ja ilmailuenglannin opintoihin. Käytännön harjoittelu (practical training) suoritetaan oppilaitoksen lentokoneilla ja havaintomateriaalilla sekä työssäoppimisena aidossa huoltoympäristössä siviili ja sotilasilmailussa sekä lentokonehuoltoyrityksissä ulkomailla. Käytännön harjoittelu toteutetaan sen mukaisesti kuin se on määritelty ilmailuviranomaisen hyväksymässä Part 147 koulutusorganisaation käsikirjassa (MTOE) ja koulutusohjelmassa. Käytännön harjoittelua sisältää asetuksen 1321/2013 mukaisesti moduulit 7,11,15,16 ja 17.

9 Käytännön kokeet (practical assessment) toteutetaan sen mukaisesti kuin ne on määritelty Part 147 koulutusorganisaation käsikirjassa. Arviointi tehdään asetuksen 1321/2013 mukaisesti moduuleissa 7,11,15,16 ja 17. Käytännön kokeet ovat samalla alakohtaistettuja ammattiosaamisen näyttöjä. Ammattiosaamisen näytöt tehdään oppilaitoksen huoltoympäristössä, mikä varmistaa kaikille opiskelijoille tasapuoliset mahdollisuudet tehdä määrätyt lentokonehuollon tehtävät ja huoltoprosessit. Ammattiosaamisen näyttöjen tekeminen operoivilla lentokoneilla erilaisissa huolto organisaatioissa on rajoitettu. Käytännön kokeitten / ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin tekevät ilmailuviranomaisen vaatimusten ja käsikirjan (MTOE) mukaisesti hyväksytyt käytännön arviointiin valtuutetut opettajat. Opintojen toteutussuunnitelma laaditaan lukuvuosittain. Se hyväksytään PART 147 koulutusorganisaation lukuvuoden suunnittelukokouksessa käsikirjan (MTOE) määräysten mukaisesti. Ammatillisten pintojen tunnistaminen / tunnustaminen PART 66:n mukaisissa ammatillisissa opinnoissa tehdään käsikirjassa (MTOE) määritellyllä ja ilmailuviranomaisen hyväksymällä tavalla. Ammatillisten opintojen osaamisen arviointi tehdään edellä mainittujen teoria ja käytännön kokeitten perusteella (ammattiosaamisen näytöt). Lentokoneasennuksen perustutkinnon opinnot sisältävät opintomatkoja, joilla tutustutaan erilaisiin ilma aluksiin, erilaisiin lentokonehuollon työympäristöihin ja niiden vaatimuksiin. Tutkinnon osien suorittamisjärjestys Vuosi 1 Vuosi 2 Vuosi 3 Ilmailun perusteet, 15 osp Ilma aluksen huoltotekniikka, 12 osp Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, 10 osp Ilma aluksen voimalaitteet, mäntämoottori (vapaasti valittavat opinnot), 6 osp Yhteiset tutkinnon osat, 10 osp Ilmailun perusteet, 15 osp Ilma aluksen huoltotekniikka, 14 osp Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, 9 osp Ilma aluksen voimalaitteet, kaasuturbiinimoottori, 9 osp Ilma aluksen voimalaitteet, mäntämoottori (vapaasti valittavat opinnot), 3 osp Yhteiset tutkinnon osat, 18 osp Ilma aluksen huoltotekniikka, 12 osp Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, 33 osp Ilma aluksen voimalaitteet, kaasuturbiinimoottori, 6 osp Vapaasti valittavat opinnot (ammatilliset), 1 osp Yhteiset tutkinnon osat, 7 osp Sisältää työssäoppimista aidossa huoltoympäristössä vähintään 15 osp Sisältää Part 66/ 147:n mukaisia käytännön harjoituksia / työssäoppimista simuloidussa huoltoympäristössä (oppilaitos) vähintään 54 osp Sisältää muuta työpaikalla tapahtuvaa oppimista keskimäärin 3 osp (opinto ja tutustumismatkat)

10 2 Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1 Lentokoneasennuksen osaamisalan, lentokoneasentaja, pakolliset tutkinnon osat, 135 osp 2.1.1 Ilmailun perusteet, 30 osp (2.7.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tavoitteena on savuttaa eri moduuleitten ja osamoduuleitten perustietovaatimukset sen tasoisena kuin ne on määritelty EU komission asetuksen 1321 / 2014 osassa 66 (Part 66). osaa matemaattisten ja luonnontieteellisten lainalaisuuksien merkityksen ilmailussa suoriutua ammatissaan tarvittavista matemaattisista tehtävistä fysikaalisten lainalaisuuksien vaikutuksen lentokoneen toimintoihin sähkötekniikan perusteet yleisimmät sähkötekniset komponentit, virtapiirien rakenteet ja niiden toiminnan määrittää sähköisten komponenttien toimintakunnon toimia sähköturvallisuusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti PN rajapintaan perustuvien yleisimpien komponenttien ominaisuudet ja toiminnan mitata yleisimpien puolijohdekomponenttien toimintakunnon mittaus ja säätötekniikan perusteet digitaalitekniikan perusteet lentokoneen digitaalisten/elektronisten järjestelmien toiminnan toimia ESD ja sähkömagneettisessa ympäristössä aerodynamiikan lainalaisuudet ja ilmakehän ominaisuudet TEEMAT Ilmailun perusteet muodostuu seuraavista EU komission asetuksen n:o 1321 /2014 Part 66:n moduuleista: Mod 1 Matematiikka Mod 2 Fysiikka Mod 3 Sähkötekniikan perusteet Mod 4 Elektroniikan perusteet Mod 5 Digitaalitekniikka / elektroniset mittaristot Mod 8 Aerodynamiikan perusteet

11 Moduulien yksityiskohtainen sisältö ja vaatimukset on esitetty Suomen toimivaltaisen ilmailuviranomaisen hyväksymässä Part 66 huoltohenkilöstön peruskurssin koulutusohjelmassa (MTOE:n liite 4.2 1), käytännön harjoituksissa (MTOE:n liite 4.2 2) sekä harjoitusten ohjeistuksissa. Mod 1 Matematiikka 1.1 Aritmetiikka 1.2 Algebra 1.3 Geometria Mod 2 Fysiikka 2.1 Aine 2.2 Mekaniikka 2.3 Termodynamiikka 2.4 Optiikka 2.5 Aaltoliike ja ääni Mod 3 Sähkötekniikan perusteet 3.1 Elektroniteoria 3.2 Staattinen sähkö ja sähkön johtavuus 3.3 Sähköopin termistö 3.4 Sähkön tuottaminen 3.5 Tasavirtalähteet 3.6 Tasavirtapiirit 3.7 Sähkövastus / vastukset 3.8 Teho 3.9 Kapasitanssi / kondensaattori 3.10 Magnetismi 3.11 Induktanssi / induktori 3.12 Tasavirtamoottorien ja generaattorien teoria 3.13 Vaihtovirtateoria 3.14 Ohmista (R), kapasitiivista (C) ja induktiivista (L) vastusta sisältävät piirit 3.15 Muuntajat 3.16 Suotimet 3.17 Vaihtovirtageneraattorit 3.18 Vaihtovirtamoottorit Mod 4 Elektroniikan perusteet 4.1 Puolijohteet 4.2 Painetut virtapiirit 4.3 Servomekanismit Mod 5 Digitaalitekniikka / elektroniset mittaristot 5.1 Elektroniset mittaristot 5.2 Lukujärjestelmät

12 5.3 Tiedon muuntaminen 5.4 Dataväylät 5.5 Logiikkapiirit 5.6 Tietokoneiden perusrakenteet 5.7 Mikroprosessorit 5.8 Integroidut piirit 5.9 Kanavointi 5.10 Kuituoptiikka 5.11 Elektroniset näyttölaitteet 5.12 Staattiselle sähkölle herkät laitteet 5.13 Ohjelmistojen hallinnan valvonta 5.14 Sähkömagneettinen ympäristö 5.15 Tyypilliset elektroniset / digitaaliset ilma aluksissa käytettävät järjestelmät Mod 8 Aerodynamiikan perusteet 8.1 Ilmakehän fysiikka 8.2 Aerodynamiikka 8.3 Lennonteoria 8.4 Lennon vakaus ja dynamiikka OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen luokkaopetuksena demonstraatioina CBT opiskeluna simulaattoriharjoituksina laboratorioharjoituksina oppimistehtävinä pari ja ryhmätöinä verkko opiskeluna Työpaikalla tapahtuva oppiminen OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Arviointi perustuu EU komission asetuksen n:o 1321/2014 mukaisiin teoria ja käytännön kokeisiin (practical assessment). Käytännön kokeissa ja harjoittelussa arvioidaan myös, kuinka opiskelija huomioi toiminnassaan lentoturvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat asiat sekä noudattaa lentokonehuollon eettisiä vaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttö perustuu Part 147:n mukaisiin käytännön kokeisiin, jotka toteutetaan ilmailuviranomaisen hyväksymän koulutusorganisaation käsikirjan (MTOE) kohdan 2.13 mukaisesti. Osa käytännön kokeista on alakohtaistettuja ammattiosaamisen näyttöjä.

13 Käytännön kokeet / ammattiosaamisen näytöt tehdään oppilaitoksen huoltoympäristössä, jotta arvioitavat tehtävät / prosessit voidaan tasapuolisesti kohdentaa määrättyihin lentokoneen huoltotehtäviin. Ilmailun perusteiden ammattiosaamisen näyttö on integroitu huoltotekniikan ja järjestelmien ammattiosaamisen näyttöihin (moduulit 7 ja 11). Ammattiosaamisen näytön arviointi Käytännön kokeitten / ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin tekevät ilmailuviranomaisen vaatimusten ja käsikirjan (MTOE) mukaisesti hyväksytyt käytännön arviointiin valtuutetut opettajat. Arvioinnin kohteet 1. Työprosessin hallinta työvaiheiden suunnittelu tiedon hankinta ja sen käyttö työn suoritustaito ongelmien ratkaisukyky raportointi huollon asiakirjojen laadinta 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta oikeat työmenetelmät työkalujen tuntemus ja niiden käyttö mitta ja testilaitteiden tuntemus ja niiden käyttö työkalujen valvonta osien ja laitteiden käsittely erilaisten materiaalien hallinta ja käsittely käden taidot 3. Työn perusteena olevan tiedon hallinta perustiedot työtehtävästä ammattikäsitteistön hallinta huolto ohjeiden hallinta viranomaismääräysten hallinta tyyppihyväksynnän haltijan määräysten hallinta muiden huolto ja työohjeitten käyttö 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot huomioi inhimillisten tekijöiden merkityksen lentokonehuollossa tiedostaa oman työn merkityksen lentoturvallisuudelle raportointi ja työvirheiden ilmoittamisvelvollisuus lentokonehuoltoympäristön järjestyksen ja siisteyden ylläpito vastuuntunto ja ammattietiikka vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky viestintä työturvallisuus ja toimintakyky Muu osaamisen arviointi

14 HUOMIOITAVAA Ilmailun perusteet antaa pohjan muulle lentokoneopiskelulle. Yhteisten opintojen matematiikan ja fysiikan opinnot on integroitu ammatillisiin opintoihin Part 66:n vaatimusten mukaisesti. Sähköturvallisuusmääräysten opetus sisältyy huoltotekniikan opetukseen (moduuli 7) Ilmailun perusteet on integroitu yhteisten opintojen äidinkielen ja ilmailuenglannin opetukseen siten, että opiskelija osaa lukea, kirjoittaa ja ilmaista itseään ymmärrettävästi sillä kielellä tai niillä kielillä, joilla tekniset asiakirjat ja menettelyohjeet on kirjoitettu osaa lentokoneiden osien ja laitteiden, työkalujen sekä mittalaitteiden englanninkieliset nimitykset selviytyy monikansallisessa työympäristössä niin, että hän osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti työhönsä liittyvät asiat ymmärrettävästi ja ymmärtää myös kuulemansa

15 2.1.2 Ilma aluksen huoltotekniikka, 38 osp (2.3.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tavoitteena on savuttaa eri moduuleitten ja osamoduuleitten perustietovaatimukset sen tasoisena kuin ne on määritelty EU komission asetuksen 1321 / 2014 osassa 66 (Part 66). osaa lentokoneiden yleisimmät materiaalit ja rakenneosat toimia lentokonehuoltoympäristössä työturvallisuusvaatimusten mukaisesti käyttää lentokonehuollossa tarvittavia yleisimpiä työkaluja sekä mitta ja testilaitteita työkalujen valvonnan ja kalibroinnin käyttää huolto ohjeita sekä lukea niihin liittyviä järjestelmäkaavioita tehdä Part 66:ssa määritellyt liitostyöt Part 66:ssa määritellyt liitosmenetelmät lentokoneen punnitukseen liittyvät toimenpiteet lentokoneen maakäsittelyyn ja varastointiin liittyvät toimenpiteet määrittää lentokoneen rakenteisiin syntyneet viat käyttää lentokonejärjestelmien yleisimpiä vianselvitysmenetelmiä lentokoneen osien ja laitteiden irrotus ja asennusmenetelmät lentokoneelle tehtävät toimenpiteet epätavallisten tilanteiden jälkeen perustiedot lentokoneen huollosta ja jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpitämisestä lentokonehuollon dokumentoinnin periaatteet pitää työympäristön siistinä ja järjestyksessä toiminnallaan ehkäistä inhimillisten tekijöiden riskit lentokonehuoltoon vaikuttavat ilmailun lait ja määräykset tiedostaa ulkopuolisten esineiden vaarat moottorin toiminnalle ryhmän jäsenenä osallistua kaasuturbiinimoottorin huoltoon tiedostaa työympäristön järjestyksen ja siisteyden merkityksen TEEMAT Ilma aluksen huoltotekniikka muodostuu seuraavista EU komission asetuksen n:o 1321 /2014 Part 66:n moduuleista: Mod 6 Materiaalit ja tarvikkeet Mod 7 Huoltotekniikka Mod 9 Inhimilliset tekijät Mod 10 Ilmailulainsäädäntö

16 Moduulien yksityiskohtainen sisältö ja vaatimukset on esitetty Suomen toimivaltaisen ilmailuviranomaisen hyväksymässä Part 66 huoltohenkilöstön peruskurssin koulutusohjelmassa (MTOE:n liite 4.2 1), käytännön harjoituksissa (MTOE:n liite 4.2 2)) sekä harjoitusten ohjeistuksissa. Mod 6 Materiaalit ja tarvikkeet 6.1 Ilma alusten materiaalit rautametalliset 6.2 Ilma alusten materiaalit ei rautametalliset 6.3 Ilma alusten materiaalit komposiittimateriaalit ja ei metalliset materiaalit 6.4 Korroosio 6.5 Kiinnitystarvikkeet 6.6 Putket ja liittimet 6.7 Jouset 6.8 Laakerit 6.9 Voimansiirtolaitteet 6.10 Ohjausvaijerit 6.11 Sähkökaapelit ja liittimet Mod 7 Huoltotekniikka 7.1 Ilma aluksissa ja korjaamolla noudatettavat turvallisuusmääräykset 7.2 Korjaamon työtavat 7.3 Työkalut 7.4 Yleiset avioniikan testauslaitteet 7.5 Tekniset piirustukset, kaaviot ja standardit 7.6 Sovitteet ja välykset 7.7 Sähköjohdotusjärjestelmä (EWIS) 7.8 Niittiliitokset 7.9 Putket ja letkut 7.10 Jouset 7.11 Laakerit 7.12 Voimansiirtolaitteet 7.13 Ohjausvaijerit 7.14 Materiaalin käsittely metallilevyt 7.14 Materiaalin käsittely Komposiittimateriaalit ja ei metalliset materiaalit 7.15 Hitsaus, kovajuotos 7.15 Juottaminen 7.15 Liimaus 7.16 Ilma aluksen massa ja painopiste 7.17 Ilma aluksen käsittely ja varastointi 7.18 Purkamis, tarkastus, korjaamis ja kokoonpanomenetelmät 7.19 Poikkeukselliset tapahtumat 7.20 Huolto ja kunnossapitotoimet Mod 9 Inhimilliset tekijät 9.1 Yleistä 9.2 Inhimillinen suorituskyky ja sen rajoitukset 9.3 Sosiaalipsykologia

17 9.4 Suorituskykyyn vaikuttavat tekijät 9.5 Fyysinen ympäristö 9.6 Tehtävät 9.7 Viestintä 9.8 Inhimilliset virheet 9.9 Työympäristön vaaratekijät Mod 10 Ilmailulainsäädäntö 10.1 Säännöstö 10.2 Valtuutettu huoltohenkilöstö 10.3 Hyväksytyt huolto organisaatiot 10.4 Lentotoiminta 10.5 Ilma aluksen, osien ja laitteiden hyväksyntä 10.6 Jatkuva lentokelpoisuus 10.7 Seuraavia asioita koskevat kansalliset ja kansainväliset vaatimukset (ellei niitä ole korvattu EU:n määräyksillä) OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen luokkaopetuksena demonstraatioina CBT opiskeluna simulaattoriharjoituksina oppimistehtävinä pari ja ryhmätöinä käytännön harjoituksina verkko opetuksena Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen aidossa huoltoympäristössä, vähintään 7 osp MTOE:n mukaiset käytännön harjoitukset oppilaitosympäristössä keskimäärin 16 osp opinto ja tutustumismatkat erilaisiin aitoihin huoltoympäristöihin OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Arviointi perustuu EU komission asetuksen n:o 1321/2014 mukaisiin teoria ja käytännön kokeisiin (practical assessment). Käytännön kokeissa ja harjoittelussa arvioidaan myös, kuinka opiskelija huomioi toiminnassaan lentoturvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat asiat sekä noudattaa lentokonehuollon eettisiä vaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttö perustuu Part 147:n mukaisiin käytännön kokeisiin, jotka toteutetaan ilmailuviranomaisen hyväksymän koulutusorganisaation käsikirjan (MTOE) kohdan 2.13

18 mukaisesti. Osa käytännön kokeista on alakohtaistettuja ammattiosaamisen näyttöjä. Käytännön kokeet / ammattiosaamisen näytöt tehdään oppilaitoksen huoltoympäristössä, jotta arvioitavat tehtävät / prosessit voidaan tasapuolisesti kohdentaa määrättyihin lentokoneen huoltotehtäviin. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan, kuinka opiskelija hallitsee lentokoneen käsittelyn sekä lentokonerakenteiden, laitteiden ja järjestelmien tarkastus, testaus, huolto ja korjaustoimenpiteet. Lisäksi arvioidaan, kuinka opiskelija osaa käyttää huoltotyökaluja ja laitteita sekä osaa työskennellä huoltokäsikirjojen ohjeiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arviointi Käytännön kokeitten / ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin tekevät ilmailuviranomaisen vaatimusten ja käsikirjan (MTOE) mukaisesti hyväksytyt käytännön arviointiin valtuutetut opettajat. Arvioinnin kohteet 1. Työprosessin hallinta työvaiheiden suunnittelu tiedon hankinta ja sen käyttö työn suoritustaito ongelmien ratkaisukyky raportointi huollon asiakirjojen laadinta 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta oikeat työmenetelmät työkalujen tuntemus ja niiden käyttö mitta ja testilaitteiden tuntemus ja niiden käyttö työkalujen valvonta osien ja laitteiden käsittely erilaisten materiaalien hallinta ja käsittely käden taidot 3. Työn perusteena olevan tiedon hallinta perustiedot työtehtävästä ammattikäsitteistön hallinta huolto ohjeiden hallinta viranomaismääräysten hallinta tyyppihyväksynnän haltijan määräysten hallinta muiden huolto ja työohjeitten käyttö 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot huomioi inhimillisten tekijöiden merkityksen lentokonehuollossa tiedostaa oman työn merkityksen lentoturvallisuudelle raportointi ja työvirheiden ilmoittamisvelvollisuus lentokonehuoltoympäristön järjestyksen ja siisteyden ylläpito vastuuntunto ja ammattietiikka vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky viestintä työturvallisuus ja toimintakyky

19 Muu osaamisen arviointi HUOMIOITAVAA Ilma aluksen huoltotekniikka on integroitu yhteisten opintojen äidinkielen ja ilmailuenglannin opetukseen siten, että opiskelija osaa lukea, kirjoittaa ja ilmaista itseään ymmärrettävästi sillä kielellä tai niillä kielillä, joilla tekniset asiakirjat ja menettelyohjeet on kirjoitettu osaa lentokoneiden osien ja laitteiden, työkalujen sekä maa ja mittalaitteiden englanninkieliset nimitykset selviytyy monikansallisessa työympäristössä niin, että hän osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti työhönsä liittyvät asiat ymmärrettävästi ja ymmärtää myös kuulemansa Huoltotekniikan, moduuli 7, opintoihin sisältyvät: työturvallisuuskoulutus tulityökoulutus sähköturvallisuuskoulutus ensiapukoulutus

20 2.1.3 Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, 52 osp (2.1.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tavoitteena on savuttaa eri moduuleitten ja osamoduuleitten perustietovaatimukset sen tasoisena kuin ne on määritelty EU komission asetuksen 1321 /2014 osassa 66 (Part 66). osaa lentämisen ja lentokoneen/helikopterin ohjauksen aerodynaamiset lainalaisuudet lentokoneiden erilaiset rakenteet lentokoneen rakenteelliset vaatimukset lentokonejärjestelmien toimintaperiaatteet eri lentokonejärjestelmien liittyminen toisiinsa eri järjestelmien merkityksen lentokoneen lentokelpoisuudelle ja lentoturvallisuudelle järjestelmien laitteiden toimintaperiaatteet lukea järjestelmäkaavioita tehdä järjestelmien huoltotöitä ryhmän jäsenenä huolto ohjeiden mukaisesti irrottaa ja kiinnittää järjestelmien laitteita ohjeiden mukaisesti määräaikaishuoltojen merkityksen puhtauden merkityksen lentokonejärjestelmien luotettavalle toiminalle tiedostaa, että kaikki lentokonejärjestelmien huollot ja vikakorjaukset tehdään hyväksyttyjen huolto ohjeiden mukaan TEEMAT Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät muodostuvat seuraavista EU komission asetuksen n:o 1321 /2014 Part 66:n moduuleista: Mod 11A Ilma aluksen rakenteet ja järjestelmät, lentokoneet, turbiini, lupakirjaluokka B1.1 Mod 11B Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät, lentokoneet mäntämoottori, lupakirjaluokka B1.2 Moduulien 11A ja 11B opetus on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Ilma aluksen huoltotekniikka muodostuu seuraavista EU komission asetuksen n:o 1321 /2014 Part 66:n moduuleista: Moduulien yksityiskohtainen sisältö ja vaatimukset on esitetty Suomen toimivaltaisen ilmailuviranomaisen hyväksymässä Part 66 huoltohenkilöstön peruskurssin koulutusohjelmassa (MTOE:n liite 4.2 1), käytännön harjoituksissa (MTOE:n liite 4.2 2)) sekä harjoitusten ohjeistuksissa.

21 Mod 11A/ B Ilma aluksen rakenteet ja järjestelmät, lentokoneet 11.1 Lennonteoria 11.2 Ilma alusten runkorakenteet, yleiset käsitteet 11.3 Ilma alusten runkorakenteet, lentokoneet 11.4 Ilmastointi ja matkustamon paineistus (ATA 21) 11.5 Mittarit / avioniikkajärjestelmät 11.6 Sähköjärjestelmä (ATA 24) 11.7 Laitteet ja varusteet (ATA 25) 11.8 Palontorjunta (ATA 26) 11.9 Ohjaimet (ATA 27) 11.10 Polttoainejärjestelmät (ATA 28) 11.11 Hydrauliikka (ATA 29) 11.12 Jäänesto ja sadeveden poisto (ATA 30) 11.13 Laskutelineet (ATA 32) 11.14 Valot (ATA 33) 11.15 Happi (ATA 35) 11.16 Paineilma / alipaine (ATA 36) 11.17 Vesi / jätevedet (ATA 38) 11.18 Ilma aluksiin asennetut huollonhallintajärjestelmät (ATA 45) Seuraavat vain moduulissa 11A: 11.19 Integroitu modulaarinen avioniikka (ATA 42) 11.20 Matkustamojärjestelmät (ATA 44) 11.21 Tietojärjestelmät (ATA 44) OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen luokkaopetuksena demonstraatioina CBT opiskeluna simulaattoriharjoituksina oppimistehtävinä pari ja ryhmätöinä käytännön harjoituksina oppilaitoksessa verkko opetuksena Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen aidossa huoltoympäristössä, vähintään 9 osp MTOE:n mukaiset käytännön harjoitukset oppilaitosympäristössä keskimäärin 27 osp opinto ja tutustumismatkat erilaisiin aitoihin huoltoympäristöihin

22 OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Arviointi perustuu EU komission asetuksen n:o 1321/2014 mukaisiin teoria ja käytännön kokeisiin (practical assessment). Käytännön kokeissa ja harjoittelussa arvioidaan myös, kuinka opiskelija huomioi toiminnassaan lentoturvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat asiat sekä noudattaa lentokonehuollon eettisiä vaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttö perustuu Part 147:n mukaisiin käytännön kokeisiin, jotka toteutetaan ilmailuviranomaisen hyväksymän koulutusorganisaation käsikirjan (MTOE) kohdan 2.13 mukaisesti. Osa käytännön kokeista on alakohtaistettuja ammattiosaamisen näyttöjä. Käytännön kokeet / ammattiosaamisen näytöt tehdään oppilaitoksen huoltoympäristössä, jotta arvioitavat tehtävät / prosessit voidaan tasapuolisesti kohdentaa määrättyihin lentokoneen huoltotehtäviin. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan, kuinka opiskelija hallitsee lentokoneen käsittelyn sekä lentokonerakenteiden, laitteiden ja järjestelmien tarkastus, testaus, huolto ja korjaustoimenpiteet. Lisäksi arvioidaan, kuinka opiskelija osaa käyttää huoltotyökaluja ja laitteita sekä osaa työskennellä huoltokäsikirjojen ohjeiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arviointi Käytännön kokeitten / ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin tekevät ilmailuviranomaisen vaatimusten ja käsikirjan (MTOE) mukaisesti hyväksytyt käytännön arviointiin valtuutetut opettajat. Arvioinnin kohteet 1. Työprosessin hallinta työvaiheiden suunnittelu tiedon hankinta ja sen käyttö työn suoritustaito ongelmien ratkaisukyky raportointi huollon asiakirjojen laadinta 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta oikeat työmenetelmät työkalujen tuntemus ja niiden käyttö mitta ja testilaitteiden tuntemus ja niiden käyttö työkalujen valvonta osien ja laitteiden käsittely erilaisten materiaalien hallinta ja käsittely käden taidot 3. Työn perusteena olevan tiedon hallinta perustiedot työtehtävästä

23 ammattikäsitteistön hallinta huolto ohjeiden hallinta viranomaismääräysten hallinta tyyppihyväksynnän haltijan määräysten hallinta muiden huolto ja työohjeitten käyttö 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot huomioi inhimillisten tekijöiden merkityksen lentokonehuollossa tiedostaa oman työn merkityksen lentoturvallisuudelle raportointi ja työvirheiden ilmoittamisvelvollisuus lentokonehuoltoympäristön järjestyksen ja siisteyden ylläpito vastuuntunto ja ammattietiikka vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky viestintä työturvallisuus ja toimintakyky Muu osaamisen arviointi HUOMIOITAVAA Ilma aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät on integroitu yhteisten opintojen äidinkielen ja ilmailuenglannin opetukseen siten, että opiskelija osaa lukea, kirjoittaa ja ilmaista itseään ymmärrettävästi sillä kielellä tai niillä kielillä, joilla tekniset asiakirjat ja menettelyohjeet on kirjoitettu osaa lentokoneiden rakenteiden, järjestelmien, osien ja laitteiden sekä työkalujen ja mittalaitteiden englanninkieliset nimitykset selviytyy monikansallisessa työympäristössä niin, että hän osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti työhönsä liittyvät asiat ymmärrettävästi ja ymmärtää myös kuulemansa

24 2.1.4 Ilma aluksen voimalaitteet, kaasuturbiinimoottori, 15 osp (2.5.) AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tavoitteena on savuttaa eri moduuleitten ja osamoduuleitten perustietovaatimukset sen tasoisena kuin ne on määritelty EU komission asetuksen 1321 /2014 osassa 66 (Part 66). osaa (Mod 15) erilaisten kaasu potkuriturbiinimoottoreiden rakenteet ja toiminnan moottorin järjestelmät ja niiden toiminnan kaasuturbiinimoottoreiden poltto ja voiteluainevaatimukset apuvoimalaitteiden (APU) toiminnan ja käyttötarkoituksen moottorin asennusvaatimukset moottorin valvonnan ja maatoiminnot moottorin säilytys ja suojausvaatimukset tiedostaa ulkopuolisten esineiden vaarat moottorin toiminnalle ryhmän jäsenenä osallistua kaasuturbiinimoottorin huoltoon tiedostaa työympäristön järjestyksen ja siisteyden merkityksen osaa (mod 17) potkurin toimintaperiaatteet erilaisten potkureitten rakenteet potkurien säätö, tahdistus ja jäänestojärjestelmien toiminnan potkurin huoltotoimenpiteet potkurin kuntovaatimukset potkurin toiminnan kokeilun moottorin maakäytössä potkurin säilytys ja suojausvaatimukset TEEMAT Ilma aluksen voimalaitteet muodostuu seuraavista EU komission asetuksen n:o 2042 /2003 Part 66:n moduuleista: Mod 15 Kaasuturbiinimoottori Mod 17 Potkuri Moduulien yksityiskohtainen sisältö ja vaatimukset on esitetty Suomen toimivaltaisen ilmailuviranomaisen hyväksymässä Part 66 huoltohenkilöstön peruskurssin koulutusohjelmassa (MTOE:n liite 4.2 1), käytännön harjoituksissa (MTOE:n liite 4.2 2)) sekä harjoitusten ohjeistuksissa.

25 Mod 15 15.1 Perusteet 15.2 Moottorin suorituskyky 15.3 Ilman sisäänotto 15.4 Ahtimet 15.5 Polttokammio 15.6 Turbiiniosa 15.7 Pakokaasu 15.8 Laakerit j tiivisteet 15.9 Voitelu ja polttoaineet 15.10 Voitelujärjestelmät 15.11 Polttoainejärjestelmät 15.12 Ilmajärjestelmät 15.13 Käynnistys ja sytytysjärjestelmät 15.14 Moottorin valvontajärjestelmät 15.15 Tehonlisäysjärjestelmät 15.16 Potkuriturbiinimoottorit 15.17 Akseliturbiinimoottorit 15.18 Apuvoimalaiteet (APU) 15.19 Moottorin asennus 15.20 Palontorjunta 15.21 Moottorin valvonta ja maatoiminnot 15.22 Moottorin säilytys ja suojaaminen Mod 17 17.1 17.2 17.3 17.4 17.5 17.6 17.7 Perusteet Potkurin rakenne Potkurin lapakulman säätö Potkurin tahdistus Potkurin jäänesto Potkurin huolto Potkurin säilytys ja suojaaminen OPPIMINEN Oppilaitosympäristössä tapahtuva oppiminen luokkaopetuksena demonstraatioina CBT opiskeluna simulaattoriharjoituksina oppimistehtävinä pari ja ryhmätöinä käytännön harjoituksina oppilaitoksessa verkko opetuksena

26 Työpaikalla tapahtuva oppiminen työssäoppiminen aidossa huoltoympäristössä, vähintään 3 osp (vaihtoehtoisesti mod 16 mäntämoottori riippuen työpaikan / yrityksen toimiluvan laajuudesta) MTOE:n mukaiset käytännön harjoitukset oppilaitosympäristössä keskimäärin 6 osp opinto ja tutustumismatkat erilaisiin aitoihin huoltoympäristöihin OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Ammattiosaamisen näytön toteutus ja näyttöympäristö Arviointi perustuu EU komission asetuksen n:o 1321/2014 mukaisiin teoria ja käytännön kokeisiin (practical assessment). Käytännön kokeissa ja harjoittelussa arvioidaan myös, kuinka opiskelija huomioi toiminnassaan lentoturvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat asiat sekä noudattaa lentokonehuollon eettisiä vaatimuksia. Ammattiosaamisen näyttö perustuu Part 147:n mukaisiin käytännön kokeisiin, jotka toteutetaan ilmailuviranomaisen hyväksymän koulutusorganisaation käsikirjan (MTOE) kohdan 2.13 mukaisesti. Osa käytännön kokeista on alakohtaistettuja ammattiosaamisen näyttöjä. Käytännön kokeet / ammattiosaamisen näytöt tehdään oppilaitoksen huoltoympäristössä, jotta arvioitavat tehtävät / prosessit voidaan tasapuolisesti kohdentaa määrättyihin lentokoneen huoltotehtäviin. Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan, kuinka opiskelija hallitsee kaasuturbiinimoottorin ja potkurin käsittelyn, tarkastus, korjaus ja huoltotoimenpiteet sekä käytön ja toimintakokeilut. Lisäksi arvioidaan, kuinka opiskelija osaa käyttää huoltotyökaluja ja laitteita sekä osaa työskennellä huoltokäsikirjojen ohjeiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arviointi Käytännön kokeitten / ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin tekevät ilmailuviranomaisen vaatimusten ja käsikirjan (MTOE) mukaisesti hyväksytyt käytännön arviointiin valtuutetut opettajat. Arvioinnin kohteet 1. Työprosessin hallinta työvaiheiden suunnittelu tiedon hankinta ja sen käyttö työn suoritustaito ongelmien ratkaisukyky raportointi huollon asiakirjojen laadinta 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta oikeat työmenetelmät työkalujen tuntemus ja niiden käyttö

27 mitta ja testilaitteiden tuntemus ja niiden käyttö työkalujen valvonta osien ja laitteiden käsittely erilaisten materiaalien hallinta ja käsittely käden taidot 3. Työn perusteena olevan tiedon hallinta perustiedot työtehtävästä ammattikäsitteistön hallinta huolto ohjeiden hallinta viranomaismääräysten hallinta tyyppihyväksynnän haltijan määräysten hallinta muiden huolto ja työohjeitten käyttö 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot huomioi inhimillisten tekijöiden merkityksen lentokonehuollossa tiedostaa oman työn merkityksen lentoturvallisuudelle raportointi ja työvirheiden ilmoittamisvelvollisuus lentokonehuoltoympäristön järjestyksen ja siisteyden ylläpito vastuuntunto ja ammattietiikka vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky viestintä työturvallisuus ja toimintakyky Muu osaamisen arviointi HUOMIOITAVAA Ilma aluksen voimalaitteet on integroitu yhteisten opintojen äidinkielen ja ilmailuenglannin opetukseen siten, että opiskelija osaa lukea, kirjoittaa ja ilmaista itseään ymmärrettävästi sillä kielellä tai niillä kielillä, joilla tekniset asiakirjat ja menettelyohjeet on kirjoitettu osaa lentokonemoottoreiden, potkureiden, osien ja laitteiden sekä työkalujen sekä mittalaitteiden englanninkieliset nimitykset selviytyy monikansallisessa työympäristössä niin, että hän osaa esittää suullisesti ja kirjallisesti työhönsä liittyvät asiat ymmärrettävästi ja ymmärtää myös kuulemansa

28 3 Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp Yhteisiä tutkinnon osia on neljä: Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, Matemaattis luonnontieteellinen osaaminen, Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen sekä Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen. Näistä kolmen ensimmäisen tutkinnon osan tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan kuluvilta osa alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan kuuluvalta osa alueelta. Neljännen tutkinnon osan eli Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvalta osa alueelta. Osaamisen hankkiminen Oppimisympäristöt lähi ja etäoppimisympäristöt sähköiset oppimisympäristöt työpaikat tai työpaikan kaltaiset ympäristöt Oppimismenetelmät lähiopetukseen osallistuminen ja lisäksi erilaiset etäoppimisen muodot oppimistehtävät toiminnalliset menetelmät ryhmätyöskentely itsenäinen työskentely oman alan tiedonhaku verkko ja muista lähteistä projektioppiminen integrointi ammatillisiin opintoihin työpaikalla tapahtuva oppiminen Osaamisen arviointi opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen osaaminen arvioidaan arvioinnin kohteiden mukaisesti osa alueiden tehtävien, kirjallisten, suullisten ja fyysisten suoritusten sekä muiden mahdollisten näyttöjen ja itsearvioinnin perusteella osaamisen arvioi opetuksesta vastaava opettaja Oppimisen arviointi n oppimista ja oppimisen tasoa arvioidaan osa alueiden osissa. Oppimisen arvioinnissa käytetään tasokuvauksia. Ohjeet tasokuvausten sisällöstä ja käytöstä ovat Wilmassa. Osaaminen arvioidaan osa alue ja tutkinnon osa tasoilla numeerisesti (T1 K3/ hylätty). Tutkinnon osan arvosanan antavat opettaja/opettajat tutkinnon osan sisältämien osa alueiden arvosanojen pohjalta ottaen huomioon sen osaamispistemäärän, jonka opiskelija on hankkinut kullekin osaalueelle. voi saavuttaa osaamistavoitteet myös muissa ympäristöissä ja muilla menetelmillä. Tällöin opiskelijan tulee hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

29 Tutkinnon osa Pakolliset osa alueet Laajuus (osp) Valinnaiset osa alueet Laajuus (osp) Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen Äidinkieli, 5 osp Ruotsi, 1 osp Englanti, 2 osp 8 Äidinkieli Ruotsi Englanti Venäjä Saksa Ranska Espanja 3 Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen Matematiikka, 3 osp Fysiikka ja kemia, 2 osp Tieto ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen, 1 osp 6 Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto ja viestintätekniikka sen hyödyntäminen 3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Yhteiskuntataidot, 1 osp Työelämätaidot, 1 osp Yrittäjyys ja yritystoiminta, 1 osp Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto, 2 osp 5 Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Kulttuurien tuntemus Taide ja kulttuuri Etiikka Ympäristöosaaminen Psykologia Jokin pakollisten osaalueiden valinnainen 7 Kuvio 2. Yhteiset tutkinnon osat Savon ammatti ja aikuisopistossa.

30 3.1 Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (2.11.) 3.1.1 Äidinkieli 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi, pakollinen, 5 osp osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja tarkoituksen osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku ja opiskelustrategioita ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan Opiskelutaidot ja tiedonhaku omien äidinkielen taitojen arvioiminen äidinkielen oppimisen luku ja opiskelustrategioiden kehittäminen tiedonhaku, lähteiden käyttö Vuorovaikutus erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu ja vuorovaikutustaitojen soveltaminen mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen puhe esitys ja/tai muu suullinen esitys Kirjoittamisen taidot asiakirjastandardi tekstin rakenteen ja oikeinkirjoituksen perusteet Kieli ja tekstit ammatissa alakohtaisiin tekstilajeihin tutustuminen ja niiden välisten erojen ymmärtäminen esimerkiksi alaan liittyvän itse tehdyn työn tai sen suunnittelun kuvaaminen (työseloste, näyttösuunnitelma, raportti tai muu kirjallinen työ)

31 Verkkoviestintä ja kulttuuri alan ammattiosaamisen näkyväksi tekeminen jonkin verkkoviestintävälineen avulla alaan liittyvään kaunokirjallisuuteen ja/tai muuhun kulttuuriin tutustuminen alan verkkoyhteisöjen hyödyntäminen ja digitaalisen ympäristön etiketin tunteminen 3.1.1.1 Äidinkieli, suomi, valinnainen, 0 3 osp osaa kehittää viestintä ja vuorovaikutustaitojaan osaa kehittää esiintymis ja ryhmätyötaitojaan osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä Lupa puhua (1 osp) työelämässä tarvittavat puheviestintä ja vuorovaikutustaidot sanattoman viestinnän merkitys ja vaikutus erilaiset puheviestintäharjoitukset yksin, parin kanssa ja pienissä ryhmissä Painavaa sanaa ja sanahelinää (1 osp) median, kulttuurin ja sanataiteen muotoihin tutustuminen kielen, kirjallisuuden ja tekstien eri muodot, merkitykset ja merkillisyydet erilaiset viestintäkulttuurit kulttuurikokemusten arviointi Jatko opintojen ja työelämän kieli (1 osp) erilaiset tekstit ja tekstilajit tiedonhaku ja käsittelytaidot lähdepohjaisen kirjoittamisen perusteet erilaiset kirjoitusprosessit Työelämän viestijäksi (1 osp) havainnoidaan työyhteisön vuorovaikutusta ja osallistutaan siihen tutustutaan työyhteisön kokous tai kokoontumiskäytäntöihin syvennetään oman alan tekstilajien tuntemusta Mediapeliä (1 osp)

32 median eri muotoihin tutustuminen medialukutaidon ja kriittisen lukemisen harjoittelu mediaseurannan tekeminen ja sen tuloksien tutkailu 3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, pakollinen, 5 osp osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ymmärtää ja tulkitsee omaan alaan liittyviä erilaisia tekstilajeja ja laajentaa sanaja ilmaisuvarantoaan osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä ja vuorovaikutusvälineitä osaa hakea tietoa eri tietolähteistä sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä osaa toimia kielellisesti ja kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä osaa arvioida ja kehittää suomi toisena kielenä taitoaan Opiskelutaidot ja tiedonhaku omien suomen kielen taitojen arvioiminen tiedonhaku, lähteiden käyttö suomen kielen oppimisen luku ja kirjoitustaitojen arvioiminen ja kehittäminen Vuorovaikutus erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelu ja vuorovaikutustaitojen soveltaminen mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen puhe esitys ja/tai muu suullinen esitys Kirjoittamisen taidot asiakirjastandardit tekstin rakenteen ja oikeinkirjoituksen perusteet Kieli ja tekstit ammatissa alakohtaisiin tekstilajeihin tutustuminen ja niiden välisten erojen ymmärtäminen esimerkiksi alaan liittyvän itse tehdyn työn tai sen suunnittelun kuvaaminen (työseloste, näyttösuunnitelma, raportti tai muu kirjallinen työ) Verkkoviestintä ja kulttuuri alan verkkoyhteisöjen hyödyntäminen ja digitaalisen ympäristön etiketin tunteminen omaan äidinkieleen ja kulttuuriseen taustaan tutustuminen suomalaisessa moni

33 kulttuurisessa ympäristössä 3.1.1.5 Äidinkieli, suomi toisena kielenä, valinnainen, 0 3 osp osaa kehittää viestintä ja vuorovaikutustaitojaan osaa kehittää esiintymis ja ryhmätyötaitojaan osaa kehittää erilaisten tekstilajien ymmärtämis ja tulkintataitojaan osaa kehittää tekstien tuottamisen taitoja syventää kielellisen ja kulttuurin identiteetin merkityksen ymmärtämistä monimuotoisessa yhteiskunnassa. Suomen kieli ja kulttuuri (1 osp) suomalaiseen mediaan ja kulttuurin monimuotoisuuteen tutustuminen suomen kielen ja tekstien eri muodot ja niiden merkitysten hahmottaminen erilaiset viestintäkulttuurit monikulttuurisessa Suomessa Puhutaan suomea (1 osp) työelämässä tarvittavat puheviestintä ja vuorovaikutustaidot erilaiset puheviestintäharjoitukset yksin, parin kanssa ja pienissä ryhmissä Kirjoitetaan suomea (1 osp) ammattitaidon kannalta keskeisten tekstien kirjoittaminen suomeksi sanavaraston laajentaminen erilaisten tekstilajien käyttö ja käyttötarkoitukset 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsi, pakollinen, 1 osp osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurien merkityksen monikulttuurisessa Suomessa