Virtavesien kunnostus seminaari Anssi Eloranta Vantaa A.MacDonald

Samankaltaiset tiedostot
RUMPURAKENTEET - UUSVANHA YMPÄRISTÖONGELMA

Esteet pois! Eero Moilanen, Pirkko-Liisa Luhta Luontopalvelut erätalous

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Esteet pois! -hanke Iijoen vesistössä. Pirkko-Liisa Luhta ja Eero Moilanen Metsähallitus luontopalvelut Vesistökunnostusverkosto OULU

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

TAIMEN - eli Esteet Pois -hanke

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Katsaus Siuntion kunnan vesiin

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Vesien tila ja vesiluvat


Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Kolmen helmen joet hanke

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

PIENVESITAPAAMINEN

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Pilaantuminen ja päästö ympäristöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Vesilaki /264

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

VESISTÖJEN HUOMIOIMINEN YLITYSRAKENTEISSA

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

PAIMIONJOKI LUONNON JA HISTORIAN KERTOMAA PIENISTÄ PUROISTA ISOON JOKEEN

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Perustietoa Hiitolanjoesta

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Vesilainsäädännön muutos. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Miten vesienhoitosuunnitelma etenee kunnostuksissa? Pirkko-Liisa Luhta Eräpalvelut Pohjanmaa VHS YTR Rokua

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Vesistön suojelu metsätaloudessa

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Helsingin pienvesiympäristöt

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Perustietoa Hiitolanjoesta

ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

RUMPURAKENTEIDEN YMPÄRISTÖONGELMAT, NIIDEN EHKÄISY JA KORJAAMINEN KESKISUOMALAINEN PILOTTITUTKIMUS. Anssi J. Eloranta & Antti P.

Radanpidon ympäristöohjeen päivitys Liikenneviraston ohjeita 22/2013. Koulutusmateriaali

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Ympäristövirtaamakäsite. suojelijana Sini Olin, Maria Arola Suomen ympäristökeskus. Kuva: Sini Olin

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Transkriptio:

Virtavesien kunnostus seminaari Anssi Eloranta Vantaa 8.8.2017 A.MacDonald

I JOKIJATKUMON ESTETYYPIT?

ELINPIIRI JOKIJATKUMO P. Orell

LUONNONESTEET

PADOT

YLITYSRAKENTEET

II TIERUMPUJEN ESTEELLISYYSONGELMAN LAAJUUS?

TIEDOSTETTUA SUUREMPI EKOLOGINEN ONGELMA 90 000 vesistörummusta (ei ojarumpuja mukana) joka kolmas täydellinen ja joka toinen ajoittainen vaelluseste SUOMI RUMPUKYSYMYKSESSÄ POHJOLAN PERÄNPITÄJÄ

ONGELMA KESKITTYY YKSITYISTEIDEN JA JOKIJATKUMOIDEN LATVAVESIEN RISTEYSKOHTIIN Tieverkostostamme 80 % yksityisteitä (360 00 km, josta 125 000 km metsäteitä) Pienet joet ja latvapurot uhanalaisimpia luontotyyppejämme (2-10 % jäljellä) R. Sulkava M. Havumäki P. Eloranta

Suomen jatkumoesteet katkaisseet monien vesieläinryhmien pääsyn ylävirran elinalueilleen tuhansien kilometrien matkalta -> SÄÄDÖSTEN VASTAINEN MONIMUOTOISUUDEN KAVENTUMNINEN

III MITÄ SÄÄDÖKSET ASIASTA SANOVAT?

VIRTAAVAN VEDEN VESISTÖ = joki + puro (A= < 10 km2) + pienempi virtavesi, jossa jatkuvasti vettä ja kalankulku merkittävässä määrin mahdollinen valtaväylä (joki) kalaväylä joessa = valtaväylä

Vesiverkosto ei voi olla hyvässä ekologisessa tavoitetilassa, jos ihmisen tekemä rakenne katkaisee jokijatkumon. -> VESIENHOITOLAIN PERIAATTEIDEN VASTAINEN

RUMPURAKENNE VESILAIN (VL 3:2) VASTAISIA JOS rumpurakentaminen aiheuttaa vesiekosysteemin rakenteen ja toiminnan vahingollista muuttumista tai vaarantaa puron uoman luonnontilaisena säilymisen tai aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalakannoille ja kalastukselle -> LUPAVIRANOMAISEN LUPA

RUMPURAKENTAMISESTA VESISTÖÖN EI ILMOITUSVELVOLLISUUTTA (rummun omistaja itse tekee lupaharkinnan)

IV MIKÄ SYNNYTTÄÄ TIERUMPUJEN ESTEELLISYYDEN?

Rummun pudotus B. Combs

Rummun pohjan sileys

Rakenteen edustan esteet

Virtausnopeu D. Block

Virran tai kunnossapitäjän krääsä

Pieni vesisyvyys

Liete- ja kasvimatalikot

E. Niemelä Hyydeongelmat R. Edström

A. Isomäki American Fisheries Society L. Kaisto Hydrologiset ongelmat L. Kaisto

E.Niemelä E.Niemelä Eroosio-ongelmat

Maisemaongelmat

HAASTEET LISÄÄNTYVÄT SUOMEN ILMASTOMALLIT ENNUSTAVAT 20 % LISÄYSTÄ SADANNASSA BIOTALOUSBUUMI YMPÄRISTÖASIOIDEN ALASAJO

V MITÄ TALKOOPORUKAT VOIVAT TEHDÄ?

(1) Lisätään tietoa ympäristöystävällisestä rumpurakentamisesta Talkoolaisille asianmukainen opaskirjanen Esimerkkihankkeita ja talkootapahtumia (tämä tapahtuma, WWF:n Patokato-hanke) Googleta: Eloranta_tierummut -> Eloranta & Eloranta (2016): Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen

(2) Ilmoitetaan säädöstenvastaisista vesirakenteista Valvojien voimavarat puutteelliset eikä rumpurakentajalla ilmoitusvelvollisuutta Talkooporukat voivat kiertää ja inventoida esimerkiksi yhden jokijatkumon/vuosi

(3) Vaikutetaan tai osallistutaan rakennevalintaan ja asennukseen Etenkin oman tiekunnan asiat Tavalliset syyt ekologiseen epäonnistumiseen: väärä rakennevalinta, väärä asennustapa, ympäristöasiantuntemuksen puute ja urakoitsijoiden välinpitämätön asenne L. Kaisto

(4) Ylitysrakenneongelmien priorisointi Ei voida vaatia ongelmarakenteiden välitöntä kunnostamista (except erityisen arvokkaat ympäristökohteet) Arvokkailla kohteilla AINA silta tai puolikaarirumpu Uusilla, normaaleilla kohteilla ei enää esteitä Vanhoilla, uusittavilla kohteilla ympäristöystävällinen rakenne (ei ojarumpua)

EW.Rice

G.Woods K. Karjalainen HUONOIN vain ojiin!

(5) Ylitysrakenteiden kunnostaminen ADG & G D.Simmons

NYT ON OIKEA HETKI UUDISTUKSILLE Ylitysrakenteista huomattava osa on säädöstenvastaisia, biotalous edellyttää merkittäviä metsätiesaneerauksia, SIKSI rakenteiden uusiminen ympäristöystävällisiksi on samalla ajankohtaista että taloudellisesti edullisinta!

KIITOS!