HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET.

HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET. 1919. VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELSINGISSÄ, 1920.

HELSINGISSÄ SANOMALEHTl- JA KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO 1920.

SISÄLL VSLUETTELO. Sivu. Kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus............................................... V Vesijohtolaitos...... Kaasulaitos.................................................................................. 39 Sähkölaitos.................................................................................. 61

Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallituksen Kertomus vuodelta 1919. Vuoden 1918 lopulla erosivat Hallituksesta varapuheenjohtaja, vuorineuvos A E. Alfthan sekä varajäsenet insinööri f. Rosberg, vuorineuvos C. A Engström sekä pankinjohtaja Georg Estlander, joista herrat Alfthan ja Rosberg olivat mainitunlaisina jäseninä kuuluneet Hallitukseen aina vuodesta 1911 alkaen, jolloin Hallitus alotti toimintansa. Vuodeksi 1919 valitsi Kaupunginvaltuusto Hallituksen jäseniksi professori K. Axel Ahlforsin puheenjohtajaksi, konsuli Karl Stockmannin vakinaiseksi, sekä senaattori Väinö Tannerin ja insinööri Ilmari Killisen varajäseniksi, jonka lisäksi. Rahatoimikamari valitsi Hallitukseen professori A L. Hjelmmanin vakinaiseksi sekä filosofianmaisteri 1. Laherman varajäseneksi. Kyseessä olevana toimintavuotena on Hallitus kokoontunut yleensä kerran viikossa ja on se käsitellyt kaikkiaan noin 300 asiaa. Useat näistä asioista ovat antaneet Hallitukselle aihetta tehdä KaupunginvaltuustolIe esityksiä, joista tässä mainittakoon seuraavat: tammikuun 29:nä, esitys lisämäärärahasta Lautatarhan- ja Työpajankatuun asetettavaa vesijohtoa varten; helmikuun 12:na, esitys määrärahasta kaasulaitokselle tarvittavaa uutta jäähdyttäjää varten;. ~ maaliskuun 5:nä, esitys lisämäärärahoista erinäisten Iisääntyneitten menojen peittämiseksi teknillisillä laitoksilla; huhtikuun 9:nä, esitys kaasunhinnan koroittamisesta; toukokuun 14:nä, ehdotus hallituksen uudeksi ohjesäännöksi; elokuun 18:na, esitys määrärahoista kaasu laitoksella tarvittavia korjauksia ja uutistöitä varten; syyskuun 3:na, esitys sähkövirran antoa ja ottoa koskevasta sopimuksesta Etelä-. suomen voimaosakeyhtiön kanssa;. samana päivänä, esitys määrärahasta uutta turbogeneraattoria varten sähkölaitokselle; syyskuun 17:nä, esitys määrärahasta Kangasalantien sähköjohtoja varten; samana päivänä, esitys määrärahasta Elimäen- ja Kuortaneenkatuihin asetettavaa vesijohtoa varten;

VI lokakuun 13:na, ehdotus v. 1920 rahasäännöiksi teknillisille laitoksille sekä ehdotukset kaasun- ja sähkönhintojen koroituksiksi; lokakuun 29:nä, esitykset määrärahasta sähkölaitoksen akkumulaattorien korjauksia varten sekä yiimääräisistä poistoista. Kuten lähinnä edellisessä kertomuksessa on mainittu, erosi. kaasulaitoksen toimitusjohtaja, insinööri vapaaherra Ed. Cedercreutz mainitusta toimestaan vuoden 1918 lopussa. Kaasula,itoksen johtajaksi hänen jälkeensä valitsi Kaupunginvaltuusto insinööri Kurt Lappen. Myöskin sähkölaitoksen johdossa on vuoden 1919 kuluessa tapahtunut se muutos, että insinööri Hj. Pehrmanin jälkeen, joka v. 1918 syyskuun 10 p:nä valittiin toimitusjohtajaksi, mutta jo v. 1919 kesäkuun 1 p:stä siirtyi yksityiselle toimialalie, tuli laitoksen ensimäinen käytiöinsinööri A. Marsio. Mitä muuten tulee teknillisten laitosten hallintoon ja käyttöön, viitataan jälempänä oleviin erikoisselostuksiin. Helsingissä, huhtikuussa 1920. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallitus: Werner Hult. 1. Savollius.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1919. Viime vuonna laitoksen käyttö ja hoito ovat jatkuneet ilman häiriöitä ja joukko johtöverkon laajennuksiakin uusilla kaduilla on suoritettu huolimatta suurista, kustannuksista. Vuonna 1917 aljettujen kahden saostusaltaan rakentamistyöhön Vanhassakaupungissa sitävastoin ei ole uudelteen ryhdytty sen lopettamisenjälkeen huhtikuussa 1918. Sillä osaksi vedenkulutus vuonna 1919:kin, samoin kuin vuonna 1918, on vähentynyt, jos kohtakin vähemmässä määrässä, ja osaksi sementin, putkien ja muitten aineiuen kustannukset ovat niin suuret, että työtä tuskin voidaan jatkaa ennenkuin on aivan välttämätöntä. A. B. Brändö Villastad nimisetle yhtiötle on joulukuun 1 p:stä annettu vettä Työpajankadun johdosta sittenkuin Kaupunginvaltuusto syyskuun 23 p:nä hyväksyi yhtiön anomuksen ja vahvisti vedentarjoilua varten tarvittavan väli kirjan. Täten tehtiin vedentarjoilu kaupungin rajojen ulkopuolelte ensimmäisen kerran mahdolliseksi. Vanhankaupungin mylly, jonka laitos otti haltuunsa vuonna 1915 ja joka sen jälkeen, paitsi lyhyempänä aikana syksynä 1915, on pidetty suljettuna, on viime vuonna kadottanut merkityksensä myllylaitoksena. Hallituksen esityksestä Kaupunginvaltuusto nimittäin päätti joulukuun 10 p:nä 1918, että mytlynkoneisto saataisiin myydä ja helmikuussa toimitetussa huutokaupassa saatiin siitä Smk. 14,954: -. Tästä summasta on Smk. 10,928: - käytetty koneiston kirjanpitoarvon poistoksi ja loput, Smk. 4,026:-, mytlyrakennuksen ylimääräiseksi poistoksi. Tarvittaessa mytly sopivimmin sisustetaan Vanhankaupungin laitoksen henkilökunnan huoneistoiksi. Komitea jonka Kaupunginvaltuusto asetti helmikuun 27 p:nä 1917 kaupungin vastaista veden hankintaa koskevan kysymyksen selvittämiseksi, on viime vuonna antanut mietintönsä (Kvston. Paino asiakirj. 1919 n:o 38). Pohjavesikysymyksen täydettisemmäksi valaisemiseksi oli komitea, jonka puheenjohtajana toimi professori Arthur af Forselles, kääntynyt Tukholmassa toimivan Aktiebolaget Vattenbyggnadsbyrån nimisen yhtiön presidentin, professori j. Oust. Richertin, puoleen, ja on toimiston lausunto myös mietinnössä. Komitea tuli seuraavaan käsitykseen: että hyvää puhdistettua pintavettä riittävin määrin on helposti aikaansaatavissa:

2 että joka tapauksessa vaikeuksia ja tuntuvia lisäkuluja koituu kaupungin vesitarpeen tyydyttämisestä pohjavedellä ja muulla vedellä kuin nykyisellä pintavedellä; sekä että nykyoloissa ei ole mahdollista arvioida pohjavedenhankinnasta tai siihen liittyvästä muun pintaveden hankinnasta koituvain kustannusten määrää. Komitea ehdotti sen vuoksi: että Kaupunginvaltuusto antaisi kaupungin Teknillisten laitosten Hallituksen toimeksi tehdä esityksiä asiasta, kun Hallitus sopivaksi katsoo.. Tämä tuli myös Kaupunginvaltuuston päätökseksi.. Myöskin viime vuonna on sekä työmiesten että viranpihijäin palkkoja korotettu. Lokakuun 19 p:stä korotettiin työmiesten tuntipalkkoja 35 a 70 pennillä ja vaihtelivat vuoden lopussa yleensä 3: - ja 4: - markan välillä. joulukuun 1 p:stä korotettiin sitäpaitsi jokaisesta 15 vuotta nuoremmasta lapsesta maksettu apuraha, joka siihen saakka oli ollut 40 markkaa kuukaudessa, 60 markkaan. Tuntipalkan korottamisen yhteydessä Iyhennettiin tehtaantyömiesten työaikaa,,8 tunnin työpäiväksi, joka siis nyt on yleinen laitoksen kaikille työmiehille. Virka- ja palvelusmiehille taas myönnettiin marraskuun 1 p:stä suurempia kalliinajanlisäyksiä, joiden suuruus määrätään siten, että kuukaudessa maksetun kiinteän erän, 400 markan, lisäksi maksetaan 75 Olo rahallisesta pohjapalkasta, ei kuitenkaan enempää kuin 1,200 markkaa, molemmat erät yhteenlaskettuna. Sen lisäksi maksetaan perheenelatusavustusta 60 markkaa henkilöä kohti kuukaudessa, jos viranpitäjän on elätettävä useampi kuin yksi henkilö ja joka lapsiin nähden päättyy niiden täytettyä 18 vuotta. Ylimääräisenä lahjapalkkiona maksettiin Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan joulukuussa kuukauden palkka sekä virka- että työmiehille. Syyskuun 1 p:nä erosi laboratorin ja Vanhankaupungin laitoksen johtaja, fil maisteri a. K. Bergman. jo talvella 1909 oli maisteri Bergman otettu laitoksen palvelukseen vantaanveden kemiallisen puhdistusmenettelyn käytäntöön ottamisen takia. Tätä puhdistusmenettelyä maisteri Bergman on sittemmin asiantuntemuksella ja määräperäisellä työllä kehittänyt ja täydellisentänyt, niin että hänen työnsä tulosta voidaan pitää ainoana laatuaan. Insinööri Knut Aljthan, joka on ollut monta vuotta laitoksen toimessa kemistin apulaisena, nimitettiin sen jälkeen Vanhankaupungin laitoksen johtajaksi. Hänen apulaisekseen on otettu fil. maisteri Ragnar Lydin. Myös laitoksen kirjan pitäjä, herra Ossian Fyrqvist, erosi viime vuonna ja hänen jälkeläisekseen nimitettiin neiti Eva Moring, joka vuodesta 1908 saakka on ollut laitoksen palveluksessa. 1. Tulos käytöstä. Vantaan joen vesimäärä laitoksen turbiinien käyttöön on ollut verraten pieni, niin että kaupungin Sähkölaitoksen energiaa on tarvittu vuoden kaikilla kuukausilla. joen veden korkeus, padonkynnykseen verrattuna, selviää seuraavasta taulusta, joka sisältää tietoja paitsi kaupungin Sähkölaitoksesta saadusta sähköenergiamåärästä, myös-

3 kin sade määrästä ja keskilämpömäärästä Meteorologisen Keskusaseman ilmoitusten mukaan. Vedenkorkeus Vantaan joessa y. m. Vuosi ja kuukausi Sähkölaitok- Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo. sen antama Sademäärä Keskilämpöm m m energia mm aste C kwt 1919 Tammikuu... + 0.16 + 0.25 + 0.07 8,120 52.6-3.1 Helmikuu... ± 0.00 + 0.16-0.10 48,020 26.4-7.3 Maaliskuu... - 0.05 + 0.02-0.10 66,370 60.1-5.1 Huhtikuu... + 0.63 + 1.85-0.11 18,980 49.1 + 1.4 Toukokuu... + 0.15 + 0.55-0.08 7,650 9.2 + 10.1 Kesäkuu... - 0.04 + 0.05-0.14 32,590 72.2 + 14.1 Heinäkuu... - 0.06 ± 0.00-0.14 80,150 38.4 + 19.1 Elokuu... - 0.05 + 0.07-0.10 72,120 74.1 + 14.0 Syyskuu...... + 0.03 + 0.13-0.10 97,600.43.6 + 12.0 Lokakuu...... + 0.14 + 0.53-0.11 18,760 67.1 + 5.1 Marraskuu... + 0.02 + 0.11-0.06 76,310 72.9-4.1 Joltlukuu......... + 0.14 + 0.43-0.08 10,590 61.0-5.6 Koko vuosi I + 0.09 + 1.85-0.14 537,260 626.7 + 4.2 1918..... + 0.12 + 0.97-0.10 408,140 704.9 + 4.9 1917....... + 0.12 + 1.33-0.11 832,750 566.4 + 4.i 1916... :... + 0.21 + 1.55-0.13 147,603 778.5 + 4.5 1915.... + 0.14 + 1.62-0.10 331,527 723.0 + 2.8 1914...... + 0.09 + 0.85-0.08 655,960 555.5 + 5.6 1913... + 0.10 + 1.07-0.20 410,320 527.9 + 5.5 1912... + 0.22 + 1.00-0.16 255,340 772.6 + 4.4 1911...... + 0.15 + 1.65 -- 0.18 294,310 631.1 + 5.2 Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun 19 p:nä + 1.85 m. vedenkorkeudella padonkynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 21 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä 1890, myöhäisin toukokuun 1 p:nä 1902. Veden puhdistaminen. Veden puhdistaminen ja suodattaminen ovat tapahtuneet tavallisella tavalla. _. Huhtikuun 10:nnestä toukokuun 20:nnenteen ja lokakuun 15:nnestä vuoden loppuun vettä on myöskin käsitelty klorilla. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan jälempänä olevasta liitteestä n:o 3. Vedenpumppuaminen... Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 6,381,5)3 kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka kuukaudessa pumputun vesi määrän ja sen jaon eri pumppulajeille.

4 I Kuukausi Turbiini- Höyry- Keskipakois-. Pumppuaminen pumput pumppu pumput vuorokaudessa (JJ Yhteensä Ä Ä Ä Ä :2 ~ ~ _II>. 2~ S-~ m = 3 en :::!. :3 :3:::: m =':S. 3 :3:::: m3 :3-3Ö, 3 ms 3:3 5.... 0 _.' ct: 0., _. ==g-,3 ' _. ' _. '3 '3 :>: :>: :>: ~: ~!!f' ' ' ' ', ~: Tammikuu... 1,467 263,637 - - 630 254,539 518,176 16,715 18,758 11,928 Helmikuu... 1,317 240,594 - - 582 232,252 472,846 16,887 19,147 12,400 Maaliskuu... 1,472 265,660 - - 699 279,062 544,722 17,572 20,795 13,608 Huhtikuu... 1,430 257,168 - - 729 286,573 543,741 18,125 20,166 14,881 Toukokuu... 1,475 265,181 - - 887 327,590 592,771 19,122 21,597 14,499 Kesäkuu... 1,424 255,753 - - 683 253,627 509,380 16,979 24,051 10,850 Heinäkuu... 1,385 243,074 - - 754 281,480 524,554 16,921 19,832 10,740 Elokuu... 1,290 239,309 - - 690 257,225 496,534 16,017 18,446 11,206 Syyskl;1U... 1,405 246,408 - - 753 279,283 525,691 17,523 19,662 12,914 Lokakuu... 1,377 245,179 - - 882 307,130 552,309 17,816 19,460 12,495 Marraskuu... 713 121,575 1 1 /2 294 1,216 418,384 540,253 18,008 20,370 13,002 Joulukuu... 1,369 235,972 - - 990 324,564 560,536 18,081 20,250 13,673 Koko vuosi 1 16,1241 2,879,5101 1'12 1 2941 9,49513,501,70916,381,513117,484124,051110,740 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,879,510 m 3, eli 45.1 olo koko vesi määrästä, höyrypumpulla ainoastaan 294 ml ja keskipakoispumpuilla 3,501,709 m 3, eli 54.9 0lo koko vesi määrästä. Vedenmittarit. Käytännössä olevain mittari en luku on vuoden kuluessa vähentynyt 10:11ä. ja oli niitä vuoden lopussa 2,823 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta 13 20 25 30 40 50 75 100 150 mm Lukumäärä 205 867 630 439 432 130 85 27 8 kpl. Syyt ovat olleet seu Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 1,974. raavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia................................ 1,294 kpl., eli 45.9 0lo Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin 30 1.1 virallisen kokeen takia............ 6 II 0.2 e pävarman käynnin takia... 301 II 10.7 pysähtymisen takia... 77 2.7 taaksemenon takia... 4 0.1 II vian takia osoittimessa tahi taulussa 38 1.3 II vuotamisen takia................ 7 II II 0.2 jäätymisen takia... 48 II II 1.7 II Jakkautun~en käytön ta... k... ia_..._.._._._._. 16_9_..;.;.,,_...;;... 6.0 Kaikista asetetuista mittareista....;;...-<- Yhteensä 1,974 kpl., eli 69.9 Olo koko lukumäätästä.

5 Asetetuista mittareista on 350 kpl. ollut levymittareita, ja näistä on 48 vaihdettu sen takia että niitä on pidetty epävarmoina ja 22 kpl. pysähtymisen takia, vastaten 13.7 ja 6.3 % kaikista asetetuista levymittareista. Uusia mittareita on asetettu 155 kpl., joista 115 ainoastaan kesäksi. Veden kulutus. Mittarien mukaan ktllutetut vesimäärät olivat: Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa... 3,283,586 ml, eli 51.46 0/0 10-12 sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla... 1,138,656 17.84 Rautatien länsipuolella olevilla alueilla. -....-.... 505,599 7.92 Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu........ 52,595 0.82 Yksityskulutus 4,980,436 ml, eli 78.04 0/0 Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus. _....................... 467,639 7.33 Laitoksen oma kulutus... '.'... _.... 35,587 0.56 II Yhteensä mittarien mukaan 5,483,662 m 3, eli 85.93 0/0 Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putki verkon vuotoihin sekä vajauksiin mittanen näytössä.................. 897,851 Yhteensä 6,381,513 m 3, eli Vedenmittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Vuonna 1919... _... 5,483,662 ml, eli 85.93: % koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1918 on kulq,tettu... _... '.'.... Vuonna 1919 on kulutettu:.... Vähennys vuonna 1919... _...................... Keskikulutus vuorokaudessa oli.... Suurin kulutus vuorokaudessa, 23/5, oli.... Pienin kulutus vuorokaudessa, 24/6, oli.... 6,446,931 m3 6,381,513 65,418 17,484 21,940 10,850 II 14.07 100.00 0/0 Kun kirkorikirjoihin merkitty väkiluku on lisääntynyt n; 184,000 henkilöstä 31112 1918' n. 187,OOO:teen 31/I2 1919, niin keski väkiluku vuonna 1919 oli n. 185,500 henkilöä.

6 Keski-, suurin ja pienin kulutus henkilöä kohti vuorokaudessa olivat sentähden 94.3, 118.3 ja 58.5 litraa. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä. vuosilta: v U 0 s i Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa 1895................... 1,478,567 1900.................. 2,012,904 1905........... 2,595,017 1910...................... 4,255,940 1911............... 4,501,509 1912... 5,012.198 1913... 5,475,615 1914....... 5,748,820 1915................... 6,382,613 1916... :'.................. 6,827,271 1917... 7,540,936 1918.............. 6,446,931 1919...... 6,381,513 78.73 78.43 83.66 88.97 86.56 87.91 85.73 86.54 85.93 4,051 31.8 5,515 39.2 7,110 42.8 11,660 53.6 12,333 57.1 13,695 61.0 15,002 68.4 15,849 74.4 17,486 79.6 18,654 83.6 20,660 86.7 17,663 75.3 17,484 73.6 23.8 20.9 19.4 27.0 24.8 25.9 23.0 19.4 21.2 20.5 24.7 19.8 20.7 55.6 96 60.1 83 62.2 /!'7 80.6 102 81.9 112 86.9 113 91.4 109 93.8 123.7 100.8 121.6 104.1. 130.4 111.4 149.5 95.1 125.1 94.3 118.3 1,173 1,286 1,452 1,670 1,743 1,936 2,071 2,120 2,106 2,119 2,133 2,134 2,132 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset Paitsi vuonna 1918 tehtyjä maatöitä muutamille kaduille sijoitettavia vesijohtoja varten on viime vuonna tehty alla mainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat menot, nimittäin: Yksityi- Yleisiin siin tar- tarpei- Yhteensä. peisiin. siin Työkalujen osto.... Smk. 7,692: 03 Maatöitä vesijohtoa varten' Elimän, Teollisuus ja Kuortaneenkaduilla sekä johdot molemmalla ensin mainitulla kadulla.... 135,350: 19 Vesijohto Temppelikadulla :.... 8,032: 21 S:n Lutherkadulla.... 9,358: 71 S:n Työpajakadulla.... 17,483: 10 S:n Munksnäsin- ja Topeliuskaduil1a sekä Pihlajatiellä Meilansissa 140,756:86 S:n Terassikadulla.... 12,012: 57 S:n Sörnäsin satamaan.... 12,673: 47 Maatöitä vesijohtoja varten I1marisen- ja Sammon- sekä Ahlqvistkaduilla 26,008:- S:n vesijohtoa varten Viipurinkadulla...;,....;.....;....;..;'.;..;..;,...;.....;..._~~--.-;;;..;;..:.;;.;;...;.~ 46,456: 81. Siirto Smk. 415,823: 95

7 Siirto Smk. 415,823: 95 Maatäitä vesijohtoa varten Torkkelikadulla... 35,706: 41 S:n s:n Adolfintiellä... 14,184: 30 S:n s:n Agrikolankujalla........................ 45,598: 39 S:n s:n Loviisankadulla... 22,496: 27 S:n s:n Hangonkadulla... 1/ 14,555: 23 S:n s:n Tammisaarenkadulla... ~................ 19,113: 80 S:n s:n Heinolankadulla........................ 13,855: 97 S:n s:n Sipoonkadulla....'.................... 19,307: 94 S:n s:n Saimaankadulla... 16,981: 89 S:n s:n Mechelin- ja Caloniuskaduilla... '.'...... 20,545: - Smk. 640,109: 15 Kuten mainittu ei viime vuonna ole ryhdytty jatkamaan saostusaltaiden keskeytettyä rakentamis~yötä. Vuodelta 1918 siirtynyt kustannus, jota ei.ole yhdistetty pääoma-arvoon, on... Smk. 341,475: 51 Vuonna 1919 1{0itunut körko y. m. lisätään... 20,099: 81 Smk. 361,575: 32 jota summaa ei nytkään ole viety pääoma-arvoon, kun laitos ei ole käyttöön valmiissa kunnossa. Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patorakennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 0lo alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta.... Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuoletusaika 20 vuotta.... Tiiliset kone-, höyrykattila-, pesu- ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 10 0lo, kuoletusaika 20 vuotta.... Kaikenlaiset pumput, turbiinit ja koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratorirakennus, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 0lo, kuoletusaika 10 vuotta.. Pyöreät saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, paja sekä pikasuodauimet, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuoletusaika 10 vuotta.... Vesipostit, kasteluposlit, vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. m., kuoletusaika 1,252: - 1,146: - 3,564:- 47,047:- 52,970:- 10 vuotta... ~................................... 4,836: 47 Vesisäiliö, myyntiarvo 10 /0, kuoletusaika 50 vuotta.............. 2,323:- Putkiverkko, myyntiarvo 10 0/0,.kuoletusaika 50 vuotta... 35,719: 65 ----------~---- Siirto 148,858: 12

8 Siirto 148,858: 12 Veden mittarit, myyntiarvo 59/0, kuoletusaika 10 vuotta.................. 23,144:- Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 10 vuotta... 13,866: 03 sekä ylimääräisinä poistoina: Myydyt vedenmittarit...................................... 4,150: - Vanhan kaupungin myllyn koneisto... 10,928:- Myllyrakennus... 4,026: - 19,104:- Smk. 204,972: 15 Vesijohtolaitoksen pääoma-~rvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1918... 6,970,508:- Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna 1919... 640,169: 15 7,610,677: 15 Poistot samana vuonna............................................ 204,972: 15 jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupungissa : 15/16 Vanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni '.... Uusi vesiränni...,...,.... Vanhempi pumppuhuone tiilestä...,...,... '.. 2 kpj. pumppuja ynnä turbiinit.... 300 hv, säätäjälle varustettu turbiini sekä sähköngeneraattori Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä.... Höyrypumppulaitos ynnä johdot, perustus ja 3 kpj. höyrykattiloita... '...,.... Siihen kuuluva savupiippu.... Asuinrakennus tiilestä...,..,...,................. Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista...,. Erilaiset ulkohuonerakennukset..,...,,... '. '.,..., Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista.. ',.. '.. '...,.. '. '.. Hiilen purkauspaikka ja raide...,...,.... Ameriikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot.... 11 kpj. ameriikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2 94,100: - 23,006:- 35,159:- 32,673:- 6,000:- 13,673:- 50,883:- 12,500: - 400:- 36,353: - 2,255:- 111:- 1,232: - 350:---,- 76,504: - suodatuspinta-ala)... '...,... ' 94,878: - Neliskulmaiset saostusaltaat Broholmalla.................. 24,000: - Pyöreät s:n s:n.................. 56.320: - Sekoitusrakennus...,...,............... 5,775:- Kalkin sekoituskone... '........ 1,037:- Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput.. 45,736:- Smk. 7,405,705:- Kaksi sähkönmuuntajaa... 7,852: - ----------~------------- Siirto 620,797:-

Siirto Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat Antrasiittivaja ja laivalaituri.... Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta.... Öljykellari.... Paja tiilestä... :.... Kemistinasunto hirsistä.... Kaksikerroksinen asunto hirsistä.... Laboratorirakennus hirsistä.... Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä.... Myllyrakennus tiilestä.... Myllärinrakennus hirsistä...,.... Vesisäiliö Eläintarhassa.... Vartijanasunto hirsistä.... Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o 179.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... 9 620,797: - 4,900:- 948:- 4,738: - 418.- 1,164: - 8,222: - 39,038:- 3,052:- 6,298:- 12,966: - 2,104: - 387,708: - 2,379:- 28,760: - 3,217:- 704,645: - 390,087: -- 31,977: - Vesipostit satamissa... _..................... 13,355: - Vapaakaivot... '....... 2,370: -- Hevosten juottoaltaat............... 2,233: - Putkiverkko... :... 6,169,213:- Vedenmittarit.....,... 34,357:- Koneet ja työkalut........................ 5... 7..:,..4... 6 8... _ Smk. 7,405,705:- Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuravasta taulusta: \ Ul W t-.:l... ;;? <:J1 0 <:J1 8 - t-.:l Ö ' :;:: -1 <:J1 t-.:l -1 0 (Dr:: ~.< 0 3 3 3 3 VI 1»' t1> 3 3 3 3 3 ;0 Q;' m m m m m kpl. I\pl. Vesijohto Elimänkadulla... 36 39 - - 10-1 S:n Teollisuuskadulla... - - - 321 1 2 S:n Temppelikadulla................ - - - 64 - - 1 S:n Lutherkadulla... - - - 35 - - - S:n Työpajankadulla... - - - 319 -- 1 1 S:n Munksnäsinkadulla...... - 240 - - - 3 3 S:n Topeliuskadulla... - 64 - - - - 2 S:n Pihlajatiellä... - - 46 - - 1 1 S:n Terassikadulla... - - - - 17 - - Yhteensäl 36 I 343 I 46. I 418 I 348 Poiskaivettuja tai hylättyjä (Teollisuusk.) - - - 128 - I - I - Lisäys I 36 ' I 343 I 46 I 290 I 348 I 6 I 11 6 2 11 ~

10 Edellämainittujen laajennusten jälkeen plltkiverkoll pituus ja palopostiell sekä slllkllventtiiliell luvut ovat seuraavat: I I Cfl 0 00 O'l ~ ~ c:.> - - t-.:)...:., 0 0 0 01 - t-.) 0 g ö :;;: ' t-.:) 0 -l O'l 01 c:.> t-.:) -l t-.) - - 01 (1) 0 (1) 0 E.~ 3 3 3 3 3 3 3 3 3,(1) ::l VI ::1 VI 3 3 3 3 3 3 3 3 3 I FD 0;' ~ m m m m m m m m m m kpl. kpl. I I Jouluk.31 p:nä 19181 3,122 5,153 4,296 4,901 13,892 17,701 31,139 27,976 17,114 125,2941960 1,034 Lisäys vuonna 1919 - - 36-343 46 290 348 1,063 6 11 Jouluk. 31 p:nä 19191 3,1221 5,1531 4,3321 4,901114,235117,747131,429\28324117,1141126,3571 9661 1,045 Putkiverkon keskiläpimitta on 268 mm ja tilavuus 7,151 m 3. Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on 48.15 m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 p:nä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittarien suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen: Valmiste Tuloaukon läpimitta mm 7-1312012513014015017511001150...: ::r FD (1) ::1 VI :>: Q. Ral<cnnc Meinecke................ 235 822 626 464 456 273 135 33 14 3,058 nopeusmittari S:n... - 137-59 10 - - - - 206 levymittari Siemens & Ha1ske... 4 20 83-139 - - - - 246 s:n S:n S:n... - 2 - - - - - - - 2 nopeusmittari Dreyer, Rosenkrantz & Droop - - - 1 19 11 - - - 31 s:n, n. s. Einstrahlmesser Sekalaisia valmisteita... 10 3 2 - - - -- - - 15 eri lajeja Yhteensäl 2491984171115241624128511351 331 14 3,5581 I 111. Taloud~lIinen tulos. Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on vuoden alusta maaliskuun lukemiseen saakka ollut 30 penniä kuutiometriitä ynnä 30 olo korotus sekä mainitun kuukauden lukemisen jälkeen vuoden loppuun 100 olo korotus, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 10 ja 15 0/0 niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m3 vuodenneljänneksessä. Kaupungin omille virastoilie ja laitoksille on myönnetty 10 % alennus yllämainituista hinnoista. Satamaposteista. annetun veden yksikköhinta oli tammmikuun-huhtikuun aikoina Smk. 1: 25 kuutiometriltä ja toukokuusta marraskuuhun Smk. 1: - sekä marraskuusta vuoden loppuun Smk. 4: - kuutiometriltä. Mittarien vuokrat ja muut maksut ovat olleet entisellään.

11 Tulot. Tulot yksityis kulutuksesta... ~......................... 2,415,388: 07. satamaposteista jaetusta vedestä... 40,216: 09 kaupungin kulutuksesta...................................... 195,495: 43 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... 7,560: 92 ------ 2,658,660: 51 42,070: 50 Vedenmittarien vuokrat...'...'.... Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista.... Voitto tehdyistä talojohtotöistä.... Maavuokra suojelusalueesta... :.... Myydyistä veden mittareista...... Myydystä sekalaisesta.... Tulo aikaisemmin poistetusta saatavasta... Korvausta vahingosta, joka sattui vedensäiliöön ja vartijanasuntoon vallan- 770:- 145,886: 93 700:- 4,150: - 90:- 156: 59 kumousaikana... 1,550: - Myydystä Vanhankaupungin myllyn koneistosta...................... 14,954:- --...;;...;;.:..;...;;;..;;.;...- Smk. 2,868,988: 53 Tulot vesikuutiometriltä. Yksityiskuluttajille myydystä. vedestä.... Kaupungin kuluttamasta vedestä.... 49.704 penniä 43.421. Tulot jokaiselta niyydyltä kuutiometriltä ovat: vedestä.... 48.800 penniä mittarien vuokrista.... 0.786 tehdyistä talojohtotöistä.... 2.678 muut tulot.... 0.397 -------~-~~ Yhteensä 52.661 penniä Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä.... 41.661 penniä mittarien vuokrista... :.... 0.671 tehdyistä talojohtotöistä.... 2.286 muut tulot.... 0.339 ----------~- Yhteensä 44.958 penniä Tulot vedenmittareista, jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, olivat Smk. 14: 90 kustakinmittarista vuodessa,

12 Menot A. Hallinto. Osa Hallituksen menosääntöä...,........... 5,588: 08 Palkkoja ja palkkioita... :............................. 62,690: 80 Konttoriapulaiset...:.:... 13,870: - Piirustaja-apulaiset... 3,750: - Konttorinhuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä... 12,175: 90 Kulungit: kaavapaperit ja painatuskustannukset...,...,.. 8,752: 19 aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon... '.,............ 1,028: 30 muut menot...,..., 8,794: 02 ----------~---- Smk. 116,649: 29 B. Käyttö. 1) Laboratori. Kahden kemistin palkat... 19,411: 02 Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 11,499: 67 ~~~~~~~~ Smk. 30,910: 69 Mitä laboratorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa yli koneen hoitajan palkkaa...,... '... 500: - Koneenhoitajat ja apulaiset... '...,...,.. 17,520:- Muut käyttö- ja hoitokustannukset,,...,'.,,,,.,...,...,..,. 7,045: 69 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossaqito.,',...,',.,....;..'_'.. ~...;...;...;....;..._..;;.J9,~6,;;;.22;;;.;:...;7~2 Smk. 34,688: 41 Kun turbiinipumpuilla on pumpuuu kaupunkiin 2,879,510 m3 vettä on tämä pumppuaminen maksanut 1.205 penniä kuutiometriitä. b) Höyrypumppu. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa...,..,...,...,...,...,. 500: - Koneenhoitajat ja apulaiset.,...,...,.,,,...,.,,, ',,.,,... ', 2,880: - Lämmittäjät ja apurien päivät yöt.,.....,...,.... 'j J::Iiiliä höyrykattilalaitosta varten.,..,...,,,.,,...,..,..,...,,.. 554: 09 Oljyä, trassia ja sekalaista,...,..,..,....,...,.,.,'...,.. Höyrypumpulla on pumpijttu kaupu.nkiin vain 294 m3 vettä. Smk. 3,934: 09

13 c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 4,300:- Koneenhoitajat ja apulaiset....!........ 23,163: - Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt... 377: 85 Öljyä, trassia ja muita aineita... 3,584: 64 Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito...................... 9,995: 74 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen lasku 537,260 kw. tunnista _. _._.._._._._._1_8_7',-0_79_:_ Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset.... S:n menot laitoksen valaistuksesta.... S:n s:n kemiallisesta puhdistuksesta.............. Smk. 228.500: 23 6,337: 24 7,087: 14 4,082: 99 17,507: 37 Smk. 210,992: 86 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin Sähkölaitoksesta saatu virta....................... 537,260 kw. tuntia Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta..._...;....;.....;....;..._...;....;..._..;;.65;;..9;...:...;...74..;;.0;;...-...;.,,_~,,_ Yhteensä 1,197,000 kw. tuntia Jokainen kilowattitunti on siis maksanut 19.09 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Selkeytyneen veden pumppuamiseen suodattimiin................ 307,000 kw.tulltia Veden pumppuamiseen kaupunkiin.......................... 840,000 Suodatinhiekan pesuun... 18,200 Koko laitoksen valaistukseen.................................. 20.074 Kemialliseen puhdistukseen... 11.726 --------~--~-- Yhteensä 1,197,000 kw.tuntia Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen, veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu Sähkölaitoksen keski hinnan mukaan viime vuonna, eli 34.82 pennin mukaan kw.tunnilta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin... 56,482: 79 S:n kaupunkiin... 154,510: 07 Smk. 210,992: 86 eli 4.413 penniin kuutiometriitä näillä pumpuiha kaupunkiin pumputtua 3,501,709 m 3 vettä ja 0.885 penniin kuutiometriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6,381,513 m 3, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin.

14 Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli 3.912 penniä kuutiometriitä, kun vuosikustannukset, Smk. 249,615: 36, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälie. 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 500: -. Koneenhoitaja... 3,840: - Päiväpalkat hiekan seulomisesta ja suodauimiin kuljettamisesta y. m.... 6: 70 Suodattimien hiekan pesun käyttökustannukset... 6,337: 24 Suodattimien ja konehuoneessa olevain putkijohtojen korjaus ja kunnossapito 124: 50 Smk. 10,808: 44 eli, jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälle, 0.169 penniä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet se~raavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa....................................... 500: - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista... :... 85,967: 78 Alumiinisulfaattia... :...'... 550,535: 41 Kalsinoitua soodaa, 11.4 tonnia... 1,254: - Kalkkia, 3,914 hl... ',... '... '. 47,882: 28 Klorikalkkia 9.9 tonnia.............................................. 6,111: 69 Natriumisulfiittia ja natriumisulfaattia... :........ 3,311: 42 Veden lämmitystä kemikaalien liuentamiseksi...... 24,874: 17 Sähköenergiaa...................................................... 4,082: 99 Altaiden ja niihin kuuluvain johtojen korjaus ja kunnossapito............ 7,245: 09 Smk. 731,764: 83 Jos tämä kustann.us jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeyttämiskustannukset nousevat 11.467 penniin kuutiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevain ja niihin kuuluvain rakennusten kunnosapito ja korjaus... 9,454: 73 Kone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus.................. 12,632: 50 Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus........ 7,752: 47 Veden korkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.. 5,576: 67 Kustannukset tasoituksista ja istutuksista... 2,025: -- S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä.................................. 13,616: 15 S:n asuinrakennusten poiuoaineista...,..... 33,963: 05 S:n' kone- ja muitten rakennusten poittoaineista ja lämmityksestä.......... 5,433: 18 S;n sähkövalaistuksesta ja lampuista... 1,931: 30 S:n sähkövirrasta...,... 7,087: 14 S:n yövartijasta... 12,904: 60 Sekalaiset kustannukset... ~.......................... 962: 02 Kulungit ja painatuskustannukset... :...,... : '.'... ; 1,658: 50 Smk. 114,997: 31 tehden 1.802 pennin menon jokaiselta pumputuita vesikuutioinetriltä.

15 Menot käytöstä nousevat Smk. 1,138,096: 63 ja jokaisesta vesikuutiometristä 17.834 penniin. C. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka.... Työnjohto.... 1 säiliönvartija, palkkio.... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu.... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaukset. ja kunnossapito...'.. Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojeri ja letkujen korjaukset ja hoito Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katu- 7,500: - 6,600:- 900:- 30,651: 45 15,489: 72 30,223: 12 3,101: 50. johtoon sekä sulkuventtiiiin, arkun ja hananhah:ln s:n... 5,862: 07 Vesisäiliön katon uusiminen........................................ 40,000:- Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys..,............................. 1,000: 62 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset... 101: - Kulungit ja painatuskustannukset... 902: 40 --~---...;...;;.;;;;;~ Smk. 142,331: 88 Ainoastaan kolme vuotoa on viime vuonna löydetty ja korjattu, Viime vuonna on laitokseen tuotu tarkastettavaksi 27 eri piirustusta yksityisten vesijohtojen uudistöistä tahi muuttamisesta, D. Jakelu. Konttoriapulaiset.................................................... 11,690: - Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen... 22,412: 45 Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu... 65,786: 85 Kulungit ja painatuskustannukset... 2,533: 80 -~--=..;;...;;.;...;...;;. Smk. 102,423: 10 E. Taloiohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka...,'....... 7,500: - Työnjohto... 15,875: - Konttori- ja varastoapulaiset... '...................................... 18,958: 80 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito.......................... 4,214: 62 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 7,158: 56 Valaistus... 1,037: 35 Lämmitys ja polttoaineet......................................... 4,506: 39 Päivystys ja yövartija...'................................... 2,227: 29 Sekalaiset menot....... :... 169: - Kulungit ja painatuskustannukset... ;,..'.;...;...;...;....;...;,..'_.;;.3:..;;,8.;;.80,;;.;:;...;6;..;;4 Smk. 65,527: 65

16 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty ainoastaan 18 liitosta putki verkkoon seuraavan' erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta Luku 25 30 40 50 75 150 mm 4 4 4 3 2 1 kpl. f. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle.... 5,000:- Palovakuutusmaksut..... Maanvuokramaksut.................................... Tapaturmavakuutusmaksut sekä lääkärin palkkiot.... 4,554: 35 3,550: - 9,034: 18 Kustannukset työmiesten lomasta.... 14,826: 01 Puhelinmaksut........................................ Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset...'.... Vedenkulutusmaksujen y. m. vähentäminen ja takaisinluovuttaminen.... 3,679: - 51,554: 97 968:33 147:58 Kalliinajanlisäys virka- ja palvelusmiehille.... 279,157: 92 Hautausapu.... Kurssitappiot... :.... 50:- 3,422: 50 Ylimääräinen lahjapalkkio työmiehille Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tammi~ul1 27 p:ltä 1920...;...;...;,...;....;,....;,.;,..' ~3~9,;.;;,6,;;,,85;;.;:_ Smk. 415,629: 84 G. Korko ja kuo/etlls. Menot.korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupungivaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuna ovat seuraavat: 5 0/0 korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1919, Smk:lle 6,970,508: -... 348,525: 40 Kuoletus, siv. 7 ja 8................................................ 204,972: 15 Smk. 553,497: 55 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1919 menot ja kustannus jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä. Penniä vesi I<uutiomelriltä A. Hallinto.... 116,649: 29 1.828 B. Käyttö: 1) laboratori..... 2) vedenpumppuaminen.... 3) suodattaminen.... 4) kemiallinen. puhdistaminen ja selkeyttä- 30,910: 69 249,615: 36 10,808:44 0.484 3.912 0.169 minen... 731,764: 83 11.467 5) muut menot Vanhassakaupungissa 114,997: 31 1,138,096: 63 1.802 17.834 Siirto 1,254,745: 92 19.662

.17 Siirto 1,254,745: 92 19.662 C. Putkiverkko ja vesisäiliö............................ 142,331: 88 2.230 D. jakelu... 102,423: 10 1.605 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto......,...... 65,527: 65 1.027 f. Sekalaiset menot...'...,.,...;....;....;.....;..;._...;;4..;;.15;;...l,..;;.62;;;.;9;...;.:..;;.84~...;;..6...;...51~3. Smk. 1,980,658: 39 31.037 0. Korko ja kuoletus....;......;....;......;....;......;....;...... '_...;...55;..;3;.:..,4...;.9...;.7:_5_5 8_.6_74. Yhteensä Smk. 2,534,155: 94 39.711.. Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 5,448,075 mb:stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä veslkuutipmetriltä ovat 46.515 penniä. Tulos talojohtooosastostao Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat................................ 585,950: 30 Menot ovat olleet: Työkustannukset.......................................... 204,328: 56 Aineet ja muut kustannukset...,... 235;734: 81 440,063: 37 Vuoden ylijäämä..,... : Smk. 145,886: 93 Talojohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn m~kaan siv. 15.. 65;527: 65 Vähentyy arvioitu meno osasta työpaj'aa J'a varastoa.......... 10,000: - 55527',. 65 Talojohto-osaston bruttoylijäämä....,...,., 90,359: 28 Sm k. 145,886: 93 Menot verrattuina viime vuoden vahvistettuun menosääntöön selviävät jälempänä olevasta liitteestä n:o 2. Voitto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 11...,.., 2,868,988: 53 Smk. 2,868,988: 53. Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittely~l.mukaan, siv. 12:-16.'...,..,.,...,, 1 ;980,658: 39 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat p~istot.pääoma-arvolle siv. 16553,497: 55 Vuoden netto voitto,.,...,,,...,.,,.,..,,.,,,..,...,.. 334,832: 59 Bruttoylijäämä:. : '...,.,...,..,., : :.. :.. : '.,..,..,.. 888,330: 14 888,330: 14 Smk. 2,868,988: 53 3

1&. Tila Joulukuun. 31 pmä 1919.. Varat. Pääoma-arvo siv. 8 ja 9 olevan erittelyn mukan'... 7,405,705:- Keskeneräiset uudislaitokset...'... 361,575: 32 7,767,280: 32 Kaupungin rahasto: nostamatta jääneet määrärahat... 4,181,088: 68 Smk. 11,948,369:- Ainevarasto...................................................... 727,533: 92 Kassa... 8,962: 34 Saatavat: vedenkulutusmaksut.... talojohtotöiden laskuista ja myydyistä aineista.... Venäjän valtiolta.... 783,598:64 214,174:60 316,942:06 eri henkilöiltå.... 28,058: 80 1,342,774: 10 14,521: 90 40,268:40 8,867:- Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin.... Sekalaiset menot ja maksamatta jääneet laskut vallankumousajalta.... Sotavakuutusmaksut vakuutusyhtiöile O. V. Mars A. B~.... Pankkitilillä: vakuusmaksuja.... 11,000:- vakuus laitoksen veroista.... 630:- korko tälle erälle.... 29: 93 11,659: 93 Smk. 14,102,956: 59 Velat; Kaupungin rahasto: pääomavelka... 7,767,~80: 32 kontokuranttitili.................................. 713,814: 40 nostamatta jääneet lainarahat... 4,156,088: 68 $iirretyt määrärahat........ Rahatoimikamarin tunnustama vekseli ostettujen aineiden maksuksi, tanskan 12,637,183: 40 38,783: 54. kruunuja 3 7,989: 60... 228,697: 39 Velkoja eri henkilöille........................... 102,382: 06 Varattuja kurs_~iver.oja Rahatoimikamarin kautta saaduista ruots. kruunuista 196,580: 06 Vakuusmaksuja... 11,000:- ----_...:...-_- Siirto 13,214,626: 45

19 Siirto 13,214,626: 45 5 0{0 korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1919 Smk:lle 6,970,508: -... :... 348,525: 40 Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus.. 185,868: 15 Ylimääräinen kuoletus myydyistä vedenmittareista ja myllynkoneistosta... 19,104: - 204,972: 15 553,497: 55 NettoWJitto........................................... 334,832: 59 Bruttoylijäämä 888,330: 14 888,330: 14 Smk. 14,102,956: 59 Bruttoylijäämä, Smk 888,330: 14, tekee 12.74 olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk. 334,832: 59, 4.80 olo samasta pääomasta. Helsingissä, helmikuun 25 p:nä 1920. Albin Skog.

20 LIIte mo 1. I Vuosi. Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. M eno t Pum- UudisrapuHu' Pääomakennuksia vesiarvo vuoden Hallinto, käyttö ja Kuoletus ja 5 0/0.111 Yhteensä määrä.. kuluessa kunnossapito 1) korko pääomamenoja. arvolle.... m 3 Smk Smk Smk penniä penniä Smk Smk penniä m 9 :ltä m8:ltä m8:ltä 1911.... 14,501,509 5,880,008 04 377,542 15 371,246 71 8.241 402,941 58 8.'901 714,188 29 17.198 1912... 5,012,198 6,257,550 19 306,215 89 317,849 54 6.842 470,255 59 9.382 788,105 13 15.124 1913... 5,475,615 6,406,388-860,999 39 388,361 79 7.092 476,131 13 8.696 864,492 92 15.788 1914... 5,784,820 7,111,575 66 613,214 05 446,290 76 7.715 535,110 49 9.250 981,401 25 16.965 1915... 6,382,613 7,583,558-109,922 87 443,635 19 6.951 583,739 71 9.146 1,027,374 96 16.097 1916.... 6,827,217 7,457,619-17,826 44 2) 605,619 90 8.871 584,404 39 8.560 1,190,024 29 17.481 1917... 7,540,936 7,256,572-107,513 41 3) 1,280,899 94 16.986 569,541 01 7.553 1,850,440 95 24.539 1918... 6,446,931 7.157,373-706 15 1,555,040 12 24.121 545,439 80 8.460 2,100,479 92132.581 1919... 6,381,513 6,970,508-640,169 15.,1,980,658 39.31.0.3.7 553,497 55 8.674 2,534,155 94 39.711 T u l 0 t Veden- Muut Yhteensä Vuosi myynti tulot tuloja I Nettovoitto Smk 0/0 pääoma- arvosta penniä penniä penniä Smk Smk m3:ltä m3:ltä m 8 :ltä Smk 1911...... 930,011 72 20.660 87,885 45 1.952 1,017,897 17 22.612 243,708 88 4.14 1912......... 1,064,516 71 21.238 103,228 11 2.060 1,167,744 88 23.298 379,639 75 6.07 1913..... 1,213,447 30 22.161 93,700 52 1. 711 1,307,147 82 23.872 442,654 90 6.91 1914... 1,342,433 59 23.206 90,597 15 1.566 1,433,030 74 24.772 451,629 49 6.35 1915... 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1.806 1,608,585 41 25.203 581,210 45 7.66 1916....... 1,616,911 22 23.683 145,650-2.133 1,762,561 22 25.816 572,536 93 7.68 1917........ 1,756,195 20 23.289 171,851 16 2.279 1,928,046 36 25.568 77,605 41 1.07 1918....... 1,815,693 36 28.164 153,547 74 2.381 1,969,241 10 30.545-131,238 82-1.83 1919.... 2,658,660 51 41.662 210,328 02 3.296 2,868,988 53 44.958 334,832 59 4.80 I 1) Paitsi edelliseltä vuodelta siirretlyjä määrärahoja. 2) kalliinajanllsäyksiä, Smk 11,268: 18. 3), 65/063: ()4,

21. Vertaileva. y~dist.elmä LIIte n:o 2. Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätök. sen mukaan sekä määrärahoista ja arvioiduista tuloista vuoden 1919 meno ja tulosäännön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä.... toimeenpaneva johtaja.... apulaisjohtaja.... kamreeri..... kirjanpitäjä... :.... rahastonhoitajatar.... Kon.ttoriapulaiset.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus.... Kulungit, painatuskustannukset ja ostot kirjastoon.... B. Käyttö. kemisti, Vanhankaupungin laitoksen ja laboratorin johtaja.. kemistin apulainen.... ylikoneenhoitaja... '.... Koneenhoitajat.... Laboratorin kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesfa.... suodattamisesta.....kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeyttämisestä.... Vanhankaupungin laitoksen korjausja kunnnossa- sekä puhtaanapito S:n s:n valaistus.... S:n s:n lämmitys.... Yövartija ja sekalais'et menot.... Kulungit ja painatuskustannukset.. Määräraha menosäännössä. 6,000: - 19,900: - 16,200: - 10,650: ---' 5,500: -' 4,620:- 15,000: - 5,000: - 13,000: _.' 15,000: - 14,062: 50 7,312: 50 6,000: - 49,000: - 10,000: - 300,000: - 10,000: ~'. 750,000: - 30,000: - 8,400: - 20,000: - 12.000: - 1,000: -'.' Kustannukset kirjojen mu-. kaail. 5,588: 08 19,900: - 16,200: - 10,650: - 5,270: 80 4,620: - i3,870: - 3,750: -' 12,175:90 18,574:51.12,750: - 6,161: 02 6,300: -. 47,403: - 10,000: - 181,138: 63 6,343: 94 724,019: 74 78,040: 84 8,400: - 30,000: ~ 12,000: - 1,000:- Määrärahaa ylitetty. 3,574: 51 1) 48,040: 84 1) 10,000: - 1) 300:'- Määrärahaa säästelty. 411: 92 229:20 1,130: - 1,250:- 824: 10 1,312: 50 1,151: 48 1,597: - 118,861: 37 3,656: 06 25,980: 26 C. Putkiverkko ja vesisäiliö. insinööri, sam alia talojohtojen katsastusmies...-: ~'...... 7;500:-=,- : ';'7;500:-::::' --------------~~~~~~--~.. ~--------------------- Siirtö 1,336,145: - 1,241,656: 46 61,915: 35 156,403: 89 1) Ylitetty Kaupunginvaltuuston. päätöksen :muk~n r mar.t:liskuun: 12 ja 26: p:wt.

22 Siirto Määräraha menosään nössä 1,336,145: - Kustannukset kirjojen mukaan 1,241,656: 46 Määrärahaa ylitetty 61,915: 35 Määrärahaa säästetty 156,403: 89 Työnjohto.... Putkiverkon, palopostien ja sulkuventtiiiien.korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvain letkujen korjaus ja hoito sekä vesisäiliön korjaus ja kunnossapito ynnä vartioiminen.... Vesisäiliön katon uusiminen.... Siirto vuodelle 1920 Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.... Menot katsastuksista sekä sekalaiset kulut.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 14,000: - 110,000: - 40,000: - 1,000: - 6,000: - 3,000: - 6,600: -'- 86,227: 86 31,277: 46 8,722: 54 1,000: 62 101: - 902:40 -:62 7,400: - 23,772: 14 5,899: - 2,097: 60 D. Jakelu. Konttoriapulaiset sekä satamaposteista tapahtuvan vedenjakelun tarkastaja.... Veden mittari en lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.... Vedenmittarien vaihto, korjaamirten ja oikaisu.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 20,000: - 28,000: - 50,000: - 3,000: - 11,690: - 22,412: 45 65,000:- 2,533: 80 15,000: - 1) 8,310: - 5,587: 55 466:20 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri samalla mittarityöpajan johtaja............... Työnjohto.... Konttori- ja varastoapulaiset.... Työpajarakennusten korjaus sekä kunnossa- ja puht_,::a::.;an:.:..:a:..!:p;.:.:it:.:;;o...:.. 7,500: - 20,000: - 20,000: - 7,500: - 15,875: - 18,958: 80 4,125: - 1,041: 20...:......:8::..:,.:::,00;;:.;0::..::...::8.!.:;'0;.::O;.::0.:..: Siirto 1,666,645: - 1,528,458: 39 76,915: 97 215~ 102: 58 1) Ylitetty Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan t1tarraskuuil 12 ja 26 'p:ltä

23 Siirto Määräraha menosäiln~ nössä 1,666,645: - Kustannukset kirjojen mukaan 1,.528,458.: 39 Määrä, rahaa ylitetty 76,915: 97 Määrärahaa säästetty 215,102: 58 Valaistus.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 700:- 1,600: - 7,000: - 4,000: - 700:- 1,600: - 2,396: 29 3,880: 64 4,603: 71 119: 36 F. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle.. Siirto vuodelle 1920.... Palovakuutusmaksut.... Vuokrat: Vantaan joen varrella olevasta suojelusalueesta.... Broholmasta sekä korvaus vesialueesta.... maanalueesta kaupungin rahastoon..... s:n Kaasulaitokselle.... Tapaturmavakuutusmaksut.... Kustannukset työmiesten lomasta.. Puhelinmaksut.... Korot konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa................ Mittaukset ja tutkimukset.... Vedenkulutusmaksujen y.m.lyhennys ja takaisinmaksu.... Hallituksen käytettävänä olevilla va~ roilla harkinnan mukaan suoritetut arvaamatlomat menot.. Kalliinajanlisäykset ja tilapäiset palkankorotukset virka- ja palvelusmiehille.... 5,000: - 5,000:- 350:- 650:- 1,200: - 1,350: - 8,000: - 15,000: '-:- 4,000: - 40,000: -:- 3,000:- I,OOQ:...,., 30,000: - 220,000: - -...,... 5,000: - 4,554: 35 350:- 650:- 1,200:- - ~ 1,350: - 8,OOQ: - 14,826: 01 3,679: - 51,554: 97 11.,554: 97. 968:3a 147:58 445:65 173:99 321:- 2,031:67 ~52:42 23,027: 41 6.,9.72: 59 279,157: 92 59,157: 92 1) O. Uudisrakennukset. Työkalujen osto.... Mittarien osto...,. Siirto vuodelle 1920.... Uusia johtoja Hallituksen määräyk-. sen mukaan..._...;.._...;....;...;.._ 10,000: - 25,000: - 7,692: 03 2,307: 97 25,000: -..;.._. 1...;.o..:..,o.;...o...;.o_:..:.1..:.o~,O..:.0..:.0.;..:_ Siirto.2,059,495: - 1,964,192: 92 147,628: 86 242,930: 94 1) ylitetty Kaupunginvaltuuston pllätö}<sen mukaiin marraskuun 12 ja 26 p:ltä.

24 Siirto Määräraha menosäännössä Kustannukset kirjojen mukaan 2,059,495: -. 1,964,192: 92 Määrärahaa ylitetty 147,628: 86 Määrarahaa säästetty 242,930: 94 Kallionlouhintaa vesijohtoja. varten eri kaduilla Bakkas-alueella.. Siirto vuodelle 1920.... Vesijohto Teollisuuskadulla.... Putkihaudan louhinta vesijohtoa varten eri kaduilla Töölössä.... Siirto vuodelle 1920.... Vesijohto Ahlqvistkadulla.... Siirto vuodelle 1920.... S:n Sammonkadulla Mechelin- ja Runebergkatujen välillä.... Siirto vuodelle 1920.... S:n Ilmarisenkadulla Arkadian- ja Runebergkatujen välillä.... Siirto vuodelle 1920.... S:n Temppelikadulla osoitteesta 11:0 12 Luther\<adulle... ;. S:n L'Utherkadulla Ilmarisen ja Temppeli katujen välillä... :.... Siirto vuodelle 1920.... S:n Fredrikinkadulla osoitteeesta n:o 79 Lutherkadu!le.... Siirto vuodelle 1920.. ;. S:n Viipurinkadulla Hangon- ja Karjalankatujen välillä.... Siirto vuodeue 1920.... S:n korttelia n:o 280 ympäröivillä Lautatarhan. ja Työpajanka- duilla.... S:n Loviisankadulla Kotkan- ja Hangon- sekä Tammlsaarenja Heinolankatujen välillä.. Siirto vuodelle 1920 S:n Hangonkadulla.... Siirto vuodelle 1920.... S:n Tammisaarenkadulla.... Siirto vuodelle 1920.... S:n Heinolankadulla :.... 200,000: - 59,000: - 271,350: - 34,000: - 17,600: - 27,300: - 9,200: - 42,000: - 3,300:-' 23,900:-' 25,200: - 13,800:~ 15,200: - 76,350: 19 123,649: 81 59,000: - 6,000:- 34,229:- 243,121: - 34,000:- 17,600: - 27,300: - 8,032: 21 1,137: 71 40,862: 29 3,300: - 23,900: - 6,000: - 10,196: 27 15,003: 73 3,455: 23 10,344: 77 1,113:80 14,086: 20 1,167: 79 16,206:.:... Siirto vuodelle 1920... 16,200: - -- ~~~~--------~--~~~-------------------- Siirto 2,829,545: -. -2,733,075: 13 147,628: 86 244,098: 73

Siirto 25 Määräraha. menosään nössä. Kustannukset kirjojen mu kaan 2,829,545: - 2,733,07-5: 13 Määrä rahaa ylitetty 147,628: 86 Määrä rahaa säästetty 244,098: 73 S:n Mechelin- ja Caloniuskaduilla, putkijohto...'. 45,600: - Siirto vuodelle 1920.... 45,600: - S:n Huopalahdenkadulla Stenbäck- ja Munksnäsin katujen välillä sekä Munksnäsinkadulla Huopalahden ja Valpurin katujen välillä 86,000: ~ 86,000: - ----~~--------~------------------------- 2,961,145: - 2,864,675: 13 147,628: 86. 244,098: 73 Menosäännössä puuttuvat menot. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan: 2~/2 1919, lisämäärärahaa vesijohtoa varten Lautatarhan- ja Työpajankaduilla. 54,800:- Siirto vuodelle 1920 1/4 1919, vesijohto Sörnäsin keskimmäiselle satamalaiturille.. 12,673: 47 23/9 1919, palkanlisäystä toimeenpanevalle johtajalle... 6,050: - 27/J 1920, ylimääräinen lahjapalkkio työmiehille........ 39.685: - 11,483: 10 43,316: 90 12,673: 47 6,050:...,.. 39,685: - 113,208: 47 Kurssitappiot.................. 3,422: 50 Smk. 2,961,14:5: - 2,981,306: 10. 147,628: 86 244,098: 73 Arvioidut tulot Tulot tulosäännön kirjojen Tulot. mukaan mukaan Vedenmyynnistä, kaupungin oma kulutus lukuunotetluna...... 2,660,000: - 2,651,099: 59 Korvaus vapaakaivojen kulutuksesta y. m.... Vedenmittarien vuokrat.... Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista.... Maanalueen vuokrat,.... 8,000: - 43,000: -.7,560: 92 42,070: 50 Vajaus 8,900: 41 439:08 929:50 Ylijäämä 700:- 700:- 770:- 700:': 70:- Voi tto taloissa tehd yistä;.. ~j o;;.;h;.;.;t;.;.o.;.;:tö;.;.;is;.;;tå;;.; --=2:.;:0;..:.;,0;.;0:.;:0;.;.: ~14.;.;5;.:,.;:;.8.;:;.86:.;::...:9;.;:3:....:1_=2;.;.5~,8;.;:8_=6.;..: 9.;;..;;.3 Siirto 2,732,400: - 2,848,087: 94 10,268: 99 125,956: 93 4

26 Arvioidut tulot tulosäännön mukaan Tulot kirjojen mukaan.. Siirto 2,132;400: -.;.2,848,087::94 Vajaus' Ylijäämä 10,268: 99 125,956: 93 L.a~navaroja vesijohdon laajentamista varten......... 905,650: - Ei-Iainavaroja vesijohdon laajenta~ mista varten... 41,000: - Kaupunginvaltuuston myöntämät.iai-. navarat' vesijohdon laajentamista varten... ':67,473: 47 3,679,050: - 894,482: 21 38,692: 03 3,781,262: 18 67,473: 47 11,'167: 79 2,307: 97 ' 23,744: 75 125,956: 9'3 Tulosäännössä puuttuvat tulot: myydyistä vedenmittareista 4,150:- epävarmoja saatav!a peritty 156: 59 myydystä sekålaisesta.. '. 90: - Vanhankaupungin myllyrakennuksesta myy- '... dystä koneistosta.. 14,954: -. '. O. Y. Mars A. B.:lta saatu korvaus vallankumousaikana vesisäiliätä ja vartijanasuntoa sattuneesta. va-. -.hingosta.--:-. -:--;-.... 1,550: '~.~L.....~--~ 20,900: 59 ~~~~--------~~~----------~~ Smk. 3,679,050: - 3,869,63Q: 24 23,744: 75. 125,956: 9'j ',-'''' Supistel~a kirjanputöksestl vuonna 1919. Menot. Määrärahat menosaannön mukaan :; -'. '. '.'... ','...................... 2,961,1'45: - Menot Kaupungin~~1tuuston 'päätöksen mukaan.-~.....,........... 113,208: 47 Määrärahoja ylitetty... -'...'... :. 1'47,628: 86 Vaja'us tulosään~cissä. arvioiduissatu}oissa... '... :,..................... 23,744: 75 Kurssitappiot.:.',:.':... '... ': :... :... 3.;..:,_4,22: 50 - _. _L'... i.'::-'- 3,249,149: 5s' I?ruttoylijäämä.......... '.:.: ;'. '.,.-..... '~...,. '.'... ;..:'.:..;....;..,;,.. :...;. 8;.;8;..;;8~,3;.;;.3.;;.;0::...;1:..;.4. Smk. 4,139,479: 72

27 Tulot. Arvioidut tulot tulosäännön mukaan 2,732,400: - Lainavaroja menosäännön mukaan uudisrakennuksia varten....... 905,650:- Ei-lainavaroja menosäännön mukaan uudisrakennuksia varten... _41,000: - 946,650:- Lainavaroja uudisrakennuksia varten Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan.. 67,473: 47 Ylijäämä tulosäännössä arvioiduissa tuloissa... :.:...................... 125,956: 93 Säästö menosäännössä arvioiduissa menoissa...\...................... 244,098: 73 Tulosäämiössä puuttuvat tulot....,...'...;..;.;..;...;....;.....;.....;...._2;;.0.;..:,..;.90..;.0;;...;. :...;5;...,...9 Smk. 4,139,479: 72

LIIte n:o 3. Kertomus veden puhdistamisesta Vanhankaupungin pikasuodatinlaitoksessa ja vesijohtolaitoksen laboratorin toiminnasta vuonna 1919. Klrj. Knut Alfthan. Vedenpuhdistaminen. a) Saostaminen, selkeyttäminen, _Ileutralisoiminen ja sterilisoiminen hypokloriitilla. Vuonna 1919 on Vantaan vettä puhdistettu tavallisella tavalla alumiinisulfaatilla; lyhyempänä aikana vuotta on saostamista autettu soodalla tahi kaikilla. Selkeyttämisen jälkeen on vettä alkalisoitu kaikilla. Tulvaveden aikana keväällä ja syksyllä on vettä sterilisoitu klorikalkilla ja ylijäämä vaikuttavaa kloria on poistettu syöttämällä veteen osaksi natriumibisuifiittiliuosta, osaksi natriumitiosuifaattiliuosta. Saostusaltaita on yleensä yhdistelty siten että kaikkia viittä allasta on yhtaikaa käytetty. Viime vuonna on tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty eri altaita 29 kertaa, nimittäin: tammikuussa 2 kertaa, helmikuussa 1, maaliskuussa 2, huhtikuussa 2, toukokuussa 4, kesäkuussa 3, heinäkuussa 5, elokuussa 1, syyskuussa 3, lokakuussa 3, marraskuussa 1 ja joulukuussa 2 kertaa. Altaiden tyhjennyksissä on laskettu hukkaan 53,550 m3 kemiallisesti käsiteltyä vettä, eli 0.81 Olo viime vuonna puhdistetusta vesi määrästä. Suodattimien antöisuuden- mittauksftn ja saostusaitaiden vedenkorkeuksien havaintoihin perustuvien laskelmien mukaan on viime vuonna puhdistettu 6,629,850 m 3 vettä, eli keskimäärin 18,164 m3 vuorokaudessa, eli 210.2 sl. Suurin määrä, 24,510 m3, eli 283.7 sl, puhdistettiin joulukuun 3 p:nä ja pienin, 11,290 m3, eli 130.7 51, heinäkuun 27, elokuun 10 ja 17 p:nä. Kokonaismäärä on vähentynyt 123,910 m 3 :llä, eli 1.83 0/0:11a edellisen vuoden tuotannosta. Puhdistamiseen on viime vuonna kulutettu 482,007 kg alumiinisulfaattia. Keskipanos joki vesi kuutiometriä kohti oli 72.7 g. Soodaa on syöteuy veteen seuraavina aikoina: huhtikuun 11 p:stä toukokuun 20 p:ään sekä lokakuun 16-28 päivien välillä. Tällöin puhdistettiin 1,014,970 m3, eli 15.3 Olo koko vesimäärästä. Soodan kulutus nousi 10635 kg. Keskipanos kuutiometriä kohti oli 10.5 g. Saostuneen veden neutraiisoimisessa on veteen syöteuy 186,945 kg sammutettua kalkkia. Keskipanos on ollut 28,2 g kuutiometriä kohti.

29 Vettä sterihsoitiin klorikalkilla seuraavina aikoina vuotta: huhtikuun 10 p:stä toukokuun 19 p:ään sekä lokakuun 14 p:stä joulukuun 31 p:ään. Tällöin on kloreerattu 2,259,420 m3 vettä, eli 34.1 Olo koko vesimäärästä. Klorikalkin kulutus nousi 10,729 kg. Keskikulutus kuutiometriä kohti oli 4.7 g; jos tämän puhdistusaineen panos ilmaistaan vaikuttavana klorina, niin se oli 0.93 g'kuutiometriä kohti. SelkeyUämisen lopussa vedessä olevan vaikuttavan klorin ylijäämän poistamiseksi käytettiin kevä~nä laitoksen varastossa vielä jäljellä oleva määrä natriumibisulfiittiliuosta. Tätä liuosta, jonka rikkidioksiidipitoisuus oli 23.9 0/0, kulutettiin 920 kg.' Keskipanos rikkidioksiidia oli 0.30 g kuutiometriä kohti. Syksyllä käytettiin natriumitiosulfaattia ja sitä kulutettiin 1,493 kg. Keskipanos kuutiometriä kohti oli 1.03 g. Lähemmät puhdistamista koskevat.yksityiskohtaiset tiedot selviävät tauluista. b) Suodattaminen. Viime vuonna pikasuodattamilla suodatettu vesimäärä; huuhteluvesi siihen luettuna, oli 6,576,300 m3 jaettuna 2,024 suodatusjaksolle. Suodatinyksikkö on siten jokaisessa työjaksossa suodattanut keskimäärin 3,249 m3, vastaten 27 tunnin 38 minuutin työaikaä. Suodattimien pesuun ja huuhteluihin on laskelman mukaan kulutettu 194,787 m3 ; tästä määrästä on 126,445 m3 ollut suodatettua vettä, joka on käytetty pesuihin, joka määrä, 2,024 pesulle jaettuna, tekee 625 m 3 keski kulutuksen pesua kohti. Suodattimien huuhteluihin on mennyt 68,342 013 selkeytynyttä vettä; huuhtelujen lukumäärä on ollut 2,353, jotenka on kulutettu keskimäärin 29.0 m3 jokaisessa huuhtelussa. Koko käsitellyn vesimäärän ja kaupunkiin pumputun puhdasvesimäärän suhde oli viime vuonna 1.039. Laitoksella käsitellyt vesimäärät jakautuvat seuraavalla tavalla: Kaupunkiin pumputtu määrä suodatettua vettä... 6,381,513 m3, eli Saostusaltaiden käytössä hukkaan mennyt määrä kemiallisesti käsiteltyä vettä... 53,550 Suodattimie~ käytt.~?~{ suo,datettua.. vettä.. pesuihin :... 126,445 tarvittu maara selkeytynytta vetta huuhtelulhm... 68.342 käsiteltyä raakavettä, yhteensä 6,629,850 m3, eli 96.25 Olo 0.81 0/0 1.91 Olo 1.03 Olo 100.00. Olo Laboratorin toiminta. Laboratorin päivittäiset havainnot joki ja johtoveden laadusta viikkokeskiarvoiksi yhdistettynä ovat analyyttisessä yleiskatsauksessa. Kuten tästä taulusta selviää oli jokivedellä lokakuussa mahdottoman korkea väriaste (suurin arvo 832 ) ja suurin permanganaatin kulutus (eninten 130.5 g/i). Muutamana. päivänä suode oli. verraten 'värillistä (suurin,arvo 45 ) eikä ollut aivan kirkastakaan. Bakteeripitoisuus oli myös suuri, mutta kun vettä oli aloitettu kloreerata lokakuun 14 p:riä, niin pitoisuus aleni aivan vähäpätöiseksi. Muina vuoden aikoina suoteella ei ole ohut mitään huomattavaa väriä. Se on ollut m~ös;kin aivan kirkasta.

30 '.' i Seuraava taulu sisältää keskiarvofvuodelle 1919 ja äikaisemmille v'uosille erinäisistä Vantaan' ja johtoveden fysikaalisista. ja kemiallisist;i ominaisuuksista kuin. myös käytetty määrä alumiinisulfaattia:,,, J;:päorgaanls- ;:0:; Läpinäky- Väri~ Permanganaa- Alkaliniteetti, 0 ten jonisoi- Alu'miinlsul- väisyys, tin kulutus, vien suolain cm ' < 3 njlohci :0;-, cm :mgilpt mg/ikmno, pitoisuus, litraa kohti. ' ~' ' ~ g/m 3 mg/i! V u os i aste; ' ' faatinpanos, Vantaan vesi. 1919... 49 210 66.9 49..1 4.35 1.68-1918... 32 288 80.9 49.7 4.28 1.65-1917... 38 234 65.2 51.7 4.76 1.82-1916... 27 290 87.2 44.1 4.13 1.65-1915... 37 251. 76.8 49.4' 3.87 1.77 - :.. Suode. 1919'... >300 4-92.5 4.42 3.11 72.7 1918... >300 11-91.5 4.16 2.89 71.0 1917... :.... >300 4-90.0 4.60 2.80 68.4 1916... ::>244 43-82.1 4.36' 2.57 61.7 1915... >280 23 - I 93.0 4.45 2.98 72.4 Puhdistuksen bakteeriologinen teho selviää taas seuraavasta taulusta: Bakteeripesäkkelden luku 1 cm 3 :ssä Puhdistuksen teho %:ssa Kuu k a us i Saostuksesta ja 'Kokonal- Vantaan- Selkeyty- Johto- selkeyttämisestä Suodatta- suudes-...... ' vettä nyuävettä vettä. (sekä kloree- triisesta rauksesta). saan Tammikuu... 3,693 169 38 95.4~.51 98.97 Helmikuu... 326 12 5' 96.32. 58.33 98.47 Maaliskuu..., 582 17 3 97.08 82.35 99.48 Huhtikuu... 48,048' 10 3 99.98 70.00 99.99 Toukokuu... 1,187 24 13 97.98 45.83 98.90 Kesäkuu,... '.' 575 22 11 96.17. 50.00'. 98.09 Heinäkuu... 261 25 10 90.42 60.00 96.17 Elokuu... :... '... 146 '10 7 93.15 30.00. 95.21.Syyskuu... ; 286 7 3 97.55. -,57.14 98.95. Lokakuu...,... 5,751. 142 102 97.53... 28.17 98.2~ Marraskuu... :... 443 1 0.4 99.77 ; 60,00 99.91 'Joulukuu... '.'.... 2,821 2 1 99.93 ';50.00.. 99.96. Keskiarvol 5,3081 37' l~f7. 99.30 '.~ 1 ',54.05 j.99.68

31 0' Bakteeripesäkkelden luku '. 10 Puhdistuksen teho Ofo:ssa, 1 cms:ssä, vuosikeskimäärä - vuosikeskimäärä - : ~.. Vuosi Saostuksesta ja KokqIW--,-... -Vantaan -Selkeyty-,Johto-, selkeyttämisestä Suodatta~ ' su-udes~:_ I vettä nyttä vettä vettä (sekä kloree- misesta _ ', : rauksesta).. saan- I... '..~ -,.. -... Vuonna 1918 1 )... 4.454 173 90' 96.25 1.. 46.1.1'.. 97.9~,,~ II 1917,,,,,... 4,288 39 7 99.09 82.05 l', 99.83 1916... 5,738 316, l80.94.49 43.04 96.86 1915 2 )... '... 3,858 230 50 94.05 78.43 98.71-1914:...... 6,750 268 54 96.03 79.85 99.20 1913... 4,531 131 27 97.11 79.39 99.40 1912... -.'... 7,067 203 26 97.13 87.19 99.63 1911... 0... 4,303 234 59 94.56 76.78 98:63 1910... 0... 4,841 314- - 70 93.51 80.71 98.55 \ Puhdistusteho sinä aikana jolloin vettä käsiteltiin klorikalkilla oli keskimaärin 99.99 0lo. Bakteerien lukumäärä Vantaan vedessä oli mainittuna aikana keskimäärin 20,797 ja suoteessa 2.2. Koko luvusta viime vuonna tutkittuja suodenäytteitä, 2,441, on 594, eli 24.3 %, ollut kehittämättä pesäkkeitä ja 52 näytettä, eli 2.10/0, on kehittänyt yli 100 pesäkkeen. Sinä aikana joiloin klorikalkkia käytettiin tutkittiin 787 suodenäytettä, joista 408, eli 51.8 0/0, ei kehittänyt yhtään pesäkettii.. Bad. colin tutkimuksia ei ole voitu tehdä säännöllisesti kerran viikossa erinäisten kemikaalien puutteen takia. Viime vuonna tehtiin niitä kaikkiaan 15 kertaa yhteensä 180 näytteestä. Tulos selviää seuraavasta taulusta: Kuutiosenttimetriä :1 -< ::r '<-~- -~!!.= 1001 50 I 40 10 5 2.5 0.5 1 1.0 1 10.25/0.10 - en ~ 1 1 1 I { Näytteiden luku - 15 15 15 15 15 15 15 ' 105 Vantaan vesi Positiivisia - - 15 15 14 12 9 4 2 - Olo - - - 100.0 100.0 93.3 80.0 60.0 26.7 13.8 - Selkeytynyt vesi { Näytteiden luku 15 15 15 - - - - - - - 45 Positiivisia 3 2 1 - - - - - - - - Olo 20.0 13.3 6.7 - - - - - - - - Näytteiden luku 15 15 - - - - -- - - - 30 f l Olo 13.3 6.7 -- - - - - - - - - Yhteensä näytteltäl 30 01 30 1 15 1 15 1 15 1 15 1 15 1 15 1 15 1 15 I 180 Suode Positiivisia 2 1 - - - - - - - - - 1) Helmikuu, maaliskuu ja huhtikuu eivät ole luettu mukaan. - 2) Ajalle tammikuu-lokakuu.

32 Viime vuonna laboratorissa kvantitatiivisesti analysoitujen näytteiden luku selviää seuraavasta yhdistelmästä: Täydellisiä veden analyysejä 36 näytteestä Kemikaalien s:n 14 II Kemikaaliliuosten s:n 351 II Veden kemiallisia s:n 9,392 II Veden bakteeriologisia s:n a) pesäkeluvun määräämisiä........................ 4,146 II b) Bact. colin s:n (15 sarjaa)... 180 ~~--~--~~--~-- Yhteensä 14,119 näytteestä

33. Teknillil\en yleiskatsaus v. 1919. Taulu 1. ;;;: Käsiteltyä PumpuUu fjl 'OfJl '0;:0 Kemikaalien panokset raakavettä puhdasta vettä ~' 0 0- ::r, 0. ',;.;-......... ;.;- ;.;-(1 ', en ;:0 0' 0' e;~ a: ' ~~ E. fjl ;.;-' ;.;-' -' ~~ :0;: a 2::a 0... ;.;- ;.;- ~ _ 0 Vii k k 0 0< 'C: 0< 'C: ~o. S'>... ;.;- ::r c a ::r ;:D' ' ~ a 0' 0. '- e- Qi' g.~ 11ClQ: «... a(;- 0. '. a(;- 0. 0... ~ 0 «0 ::::;a ' '~ ' 3 0' ~ e:' ~~ <,.! '-~,...,... ' 11Cl~ '0 0 ' _.. _. 0 ' ' ' :l. ~~ () < 11Cl' ~. -'....!o.!o... ::r (7Q ' ' E!. ', ~ -a aq'i ' as. '0. a~ a~ -' a Q: ~ =La... 0... a..., ~ t,;'. ~o '9 '9 ' ' ';' ', I 1-4 tammik... 65,840 16,460 65,264 16,316 1.009 71.7 31.5 21 126 5-11... 122,760 17,537 116,423 16,632 1.054 76.2 30.4 43 103 12-18... 126,760 18,109 119,626 17,089 1.060 73.4 31.4 49 122 19-25... 121,760 17,394 118,197 16,885 1.030 73.6 31.1 46 124 26 tammik.-l helmik. 123,020 17,574 116,288 16,613 1.058 70.0 32.5 40 148 2-8 helmik.. :... 117,960 16,851 116,159 16,594 1.016 67.0 30.7 35 131 9-15... 121,960 17,423 117,037 16,718 1.042 68.8 23.5 39 123 16-22,... 122,270 17,467 118,333 16,905 1.033 70.9 24.0 35 115 23 helmik.-l maalisk. 126,520 18,074 123,901 17,700 1.021 70.9 25.4 40 148 2-8 maalisk... 131,600 18,800 128,361 18,337 1.025 70.1 30.4 46 132 9-15,........ 126;440 18,063 1:;!2,087 17,441 1.036 70.3 30.6 46 134 16-22... 128,220 18,317 123,044 17,578 1.042 71.3 30.5 50 131 23-29... 125,140 17,877 119,511 17,073 1.047 72.2 30.0 45 140 30 maalisk.-5 huhlik. 126,720 18,103 123,966 17,709 1.022 72.9 31.4 I 46 141 6-12 huhtil<.... 136,700 19,529 128,747 18,392 1.062 72.5 6.9 29.9 0.82 0.18 56 107 13-19... 129,270 18,467 123,721 17,674 1.045 74.0 14.8 29.2 0.83 0.34 52 89 20-26... 132,210 18,887 127,275 18,182 1.039 76.8 15.4 25.4 0.94 0.33 48 122 27 huhtik.-3 loukok. 128,670 18,381 125,761 17,966 1.023 76.9 15.0 25.9 0.95 0.34 37 159 4-10 toukok... 140,890 20,127 137,290 19,613 1.026 74.5 11.8 25.1 1.25 0.30 38 141 11-17... 138,470 19,781 134,947 19,278 1.026 68.7 7.4 25.4 1.07 0.28 38 139 Tiosul laattia 1.25 18-24... 141,570 20,224 136,965 19.566 1.034 67.1 4.1 25.9 0.90 1.02 44 136 25-31... 133,630 19,090 129,353 18,479 1.033 67.4 27.1 33 145 1-7 kesäk..... 133,370 19,053 129,702 18,529 1.028 67.6 26.6 38 136 8-14... 124,600 17,800 120,558 17,223 1.034 66.9 27.9 34 139 15-21,... 129,560 18,509 126,447 18,064 1.025 66.4 27.7 34 143 22-28... 109,660 15,666 104,409 14,916 1.050 65.5 25.3 23 155 29 kesäk.-5 heinäk... 116,650 16,664 114,138 16,305 1.022 66.4 22.8 20 192 6-12 heinäk... 126,390 18,056 121,044 17,292 1.044 68.2 23.3 25 187 13-19,... 126,250 18,036 120,136 17,162 1.051 69.2 22.3 20 195 20-26... 121,570 17,367 117,266 16,752 1.037 69.0 24.1 18 210 27 heinäk.-2 elok... 117,580 16,797 113,454 16,208 1.036 67.1 25.4 16 206 3-9 elok.... 117,920 16,846 112,694 16,099 1.046 67.9 27.1 I 22 213 10-16... 112,810 16,116 110,631 15,804 1.020 67.9 24.3 21 220 17-23... 114,550 16,364 110,540 15,791 1.036 67.2 24.2 21 234 24-30... 118,140 16,871 113,692 16,242 1.039 66.4 22.2 19 226 31 elok.-6 syysk... 126,190 18,027 121,286 17,327 1.040 67.1 21.7 26 220 7-13 syysk... 126,230 18,030 123,983 17,712 1.018 67.7 22.1 24 228 14-20..... 128290 18,327 122,735 17,534 1.045 66.9 22.4 26 210 21-27 128,870 18,410 123,596 17,657 1.043 67.1 22.9 I 29 199..... 5...

34 Käsiteltyä Pumputtu ~ CJl c::l;:o Kemikaalien panokset -ocjl _.(1) raakavettä puhdasta vettä. ' ~ ' 0 0- ::r~. 0. 00' ;0:-.... -;0:- ;0:-(1) ~~ 00 ;:0 ~,<'< 0(1) 0(1) ~< CJl ' ~ <.;t ;o:-!!!. :0;-00 ~g..-- (1);0:- c:~ ~ ä' 2!:0 -< :» C. ~~ 0.- ;0:- ::r c. '(1) = ::r (1)(1) 3 s:: 3 ~- 0. [ ;' 0_. n' ~(I) 3rt 0. 3 rt 0. :1:1 ::;:' :l. ~ ~ CJCio. :1 ~ ~: <00 -,3,:1 ~ ~.-,,(1),g ~ ~t.. = =: 's. ao' c::l :1 (1) ::1. ~s:: CJCi... 00 CJCi~ ~[ (1) 00!!:1 p:!!:1 (I)::r CJCi < CJCi =. --3 --' 00 jl:: (1)0. 3~ 3g. 3~ 3~ --. a ~3 e;.. (1) :1(1) 3 00 0;' 00 ' ~:1 ~9 '9 ' ' Q::: 7 Vii k k 0 -< iif> 28 syysk.-4 lokak... [ 125,940 17,991 122,872 17,553 1.025 68.4 23.8 Tiosul 23 190 [auia 5-11 lokak..... 133,320 19,046 123,862 17,695 1.076 79.0 27.7 47 148 12-18..... 132,290 18,899 123,632 17,662 1.070 107.9 8.1 42.5 0.72 0.78 67 112 19-25... 130,680 18,669 124,651 17,807 1.048 89.2 6.6 35.3 0.65 0.79 51 153 26 lokak.-l marrask. 131,980 18,854 125,910 17,987 1.048 80.7 5.2 33.0 0.80 0.98 49 143 2-8 marrask.... 129,400 18,486 123,325 17,618 1.049 80.0 32.4 0.95 0.88 51 139 9-15,... 130,700 18,671 123,791 17,~84 1.056 77.0 34.1 0.98 0.85 50 147 16-22... 131,550 18,793 126,952 18,136 1.038 75.0 30.9 0.88 0.99 55 133 23-29,... 136,740 19,534 131,650 18,807 1.039 74.7 26.5 0.70 1.0 I 51 119 30 marrask.- 6 jouluk. 143,520 20,503 134,977 19,282 1.063 74.8 31.4 0.63 0.93 73 102 7-13 jouluk.... 134,970 19,281 131,396 18,771 1.027 80.6 36.7 0.62 0.90 48 141 14-20..... 133,080 19,011 128,411 18,344 1.036 81.4 33.7 0.61 0.94 52 133 21-27,... 118,950 16,993 113,098 16,157 1.052 77.9 33.5 0.62 0.95 41 139 28-31,... 69,720 17,430 68,419 11,105 1.019 81.4 35.3 0.72 0.74 23 145 Yhteensä 6,629,850-6,381,513-1.039 - IRikkldl. oksiidia 2024 0.30 Tlosul Keskiarvo - 18,164-17,484-72.7 10.5 28.2 0.93 faaltia 38 153 1.03 Analyyttinen yleiskatsaus v. 1919. Taulu II. Suoteen laatu keskimäärin ;:0 c::l~ Oc::l ' (1) o~ C/l~ (I)~ 2..:1 '~ ::o:~ Jokiveden laatu keskimäärin r '0 ~r r r :1> ~, <: 3 (1) > :o;-ti:! ', <: ~ s' --- ;o:-ti:! c::l CJCi..... -. 3_... ;0:- (I)~ c::l... ' _.:0;- 5 00' Vii k k 0 5' ~: ;::;;o:-g 0(1) ;:J. =;~ s:tt :tä: O~ ~ ~, E.:1 3 J. : o :1 l~ e- n... ~, (1) n:o;- ::t = ~.(I) ;0:- (1) 0 00 3'< 3,,~ :s: s. ~ CJCi ;::; 00'(1) ~... :1 306' 3'< 3 ' _. nrt < _. =o:=: ~ < s; -(1) ~ 3~.. 2: :IS:::1 3-6 ~s- (1) (1) 3(1) -::;: oo~ CJCioo r:;;' C:C; ::;:_. 0(1) :t~ r:;;' CJCi_ 3= :~ '< o ~ ::::5: ;s! 0= 00 '< ;s! --_. ]q::t en Q::: '< &::;:: 7 '< -3 ~3 ' ;. -- Q) -9 7 <II... =? ~ 00 1-4 tammik... 1 34 251 74.71 47.2 4.00 694 >300 6 88.9 3.92-4.2 4 5-11.... 32 257 70.1 48.4 3.91 9,593 8 91.3 3.74-5.5 92 12-18... 36 232 70.3 45.4 3.40 4,465 6 91.3 3.83 3.6 50 19-25..... 38 235 73.6 47.9 3.57 1,416 3 92.9 4.02-4.1 18 26 tammik.-1 helmik. 47 232 74.7 50.8 3.94 535 0 92.8 4.36-4.7 7 2-8 helmik... 44 228 74.3 52.9 4.43 321 3 93.7 4.81-5.0 6 9-15... 49 214 72.8 54'4 4.91 337 7 93.4 4.79-4.6 7 16-22... 49 206 68.7 55.0 5.00 312, 3 92.7 4.50-7.4 2 23 helmik.-1 maalisk. 55 193 66.5 56.4 5.23 316 2 94.4 4.68-7.8 2 2'-- 8 maalisk... 50 181 63.3 56.3 5.20 409 6 96.7 5.02-8.0 3 9-15... 60 172 61.9 56.8 5.S4 711, 0 101.0 5.40-5.6 5 169 57.81 56.2 5.29 744 1 99.6 5.19-6.0 3 16-22... 64 1 23-29... 50 170 60.2 56.9 5.37 539 2 99.3 5.21-6.3 2. (1) '

35 Jokiveden laatu keskimäärin Suoteen laatu keskimäärin r ti S r r ::3):- VJ _. ~, ;:0 'O~ <: ::1 ~!!.C :0:-1:1:1 3~ <: --- _:0:- :0:-1:1:1 '0 'Q C C 0'0 Ul~ Vi i k k 0 :;. ~ ~ S Se, :;. o~..., _':0:- _.:0:- 0' _.:0:- ~~ _::3-2 ::1 g S:(; :dl: 0::' ::;:=~ Q:: 0::3 S':rt n... ():>; ;:o::c~ ::1 ~~.., -...,_. ():0:- c.. ::1 n ~. ~.' '_::3 3 n... 0' () ~ 3~ 3'< ~::t! ::I~ ~ =0== 306 < -~ ~ I~ ~ ~ ::1' ::r 306 ~: :3cnQ:l t:~ ' ' '''' ', =::::: I1ClVJ VJ Vi 3::; ::t!!. Vi o ~ -~ 11Cl'... -. :::.5: ~~ ~ ::2 ne: VJ '< @() ::2 11ClS: ~7 '< ;:;~ Q;. :l _.'j' - I =3 -- -. ' :::- VJ,.. VJ 30 maalisk.-5 huhtik. 57 157 55.3 56.9 5.43 463 > 300 2 99.6 5.22-7.0 1 6-12 huhtik.... 46 159 5\.7 5\.5 4.74 40,311 3 96.1 4.86 0.06 5.5 7 13-19... 10 237 52.5 25.3 \. 7 3 99,714 0 87.9 4.28 0.11 \.6 16 20-26... 9 312 62.4 22.6 1.61 58,429 1 84.9 4.16 0.13 1.5 2 27 huhtik.-3 toukok. 15 277 67.8 27.5 2.04 8,503 6 87.7 4.50 0.14 1.3 2 4-10 toukok... 16 270 70.2 29.1 2.37 1,733 0 83.8 3.96 0.11 2.1 1 11-)7... 24 218 69.0 32.8 2.84 761 7 78.1 3.79 0.15 2.4 2 18-24... 33 219 67.9 35.9 3.40 759 6 75.5 3.55 0.13 2.8 36 25-31... 39 193 65.4 39.1 3.69 579 2 77.8 3.96-2.7 16 1-7 kesäk.... 37 209 6\.7 42.9 4.17 1,311 2 82.2 4.41-3.5 10 8-14... 32 220 68.1 42.8 4.29 505 11 82.4 5.00-2.9 8 15-21... 39 188 65.4 44.6 4.38 303 5 83.7 5.07-3.2 9 22-28... 56 155 57.6 45.5 4.54 251 4 84.4 5.01 -. 2.7 21 29 kesäk.-5 heinäk... 64 127 52.4 48.4 4.83 365 0 83.1 4.62-3.7 II 6-12 heinäk... 52 137 50.0 49.5 5.091 242 0 84.6 4.31-4.8 4 13-19.... 50 160 52.9 51.2 5.541 220 0 86.2 4.77-5.1 5 20-26.... 50 170 53.8 53.0 5.83 247 1 87.7 5.08-5.3 14 27 heinäk.-2 elok... 56 162 47.5 55.4 6.00 255 0 89.4 5.12-5.9 14 3-9 elok.... 65 131 47.7 59.6 6.29 125 0 93.4 4.75-4.7 10 10-16....70 112 46.3 56.3 5.80 107 0 92.1 5.53-3.8 5 17-23... 80 121 49.4 53.7 5.46 143 ' Co> 0 88.6 5.08-4.0 7 24-30....... 82 126 54.5 54.3 5.54 157 2 89.4 5.12-4.2 4 31 elok.-6 syysk... 91 113 52.5 54.0 5.67 228 0 88.5 5.08-4.3 9 7-13 syysl<.... 90 104 46.4 50.6 5.40 136 0 85.2 4.80-4.3 0 14-20... 106 1 104 50.5 51.9 5.33 108 0 85.2 4. 34 1-5.6 1 21-27... 102 104 45.9 55.3 5.67 357 0 89.1 4.91._- 4.5 3 28 syyslc-4 lokak... 61 156 42.3 59.7 6.01 789 0 94.3 5.15-5.1 1 5-11 lokal<.... '. 42 297 80.6 54.5 4.70 4,678 10 94.6 3.92-5.6 12 29 II\.4 3.19 0.13 3.8 437 12-18....... 11 664 118.2 48.7 2.81 16,786 19-25....... 26 446 118.5 45.5 2.66 3,140 18 108.9 3.20 0.09 3.5 1 26 lokak.-l marrask. 34 333 101.6 43.6 3.09 579 5 100.7 2.96 0.11 3.3 0 2-8 marrask.... 47 253 91.9 45.0 3.46 466 10 97.3 2.95 0.12 4.5 0 9-15... 50 232 8\.9 49.0 4.00 343 5 99.7 3.76 0.12 5.1 0 16-22... 45 232 77.9 54.7 4.71 378 4 lo\.i 4.74 0.11 5.8 0 23-29... 56 193 70.5 60.9 5.16 418 6 106.1 4.97 0.13 7.0 0 30' marrask.-6 joulllk. 35 190 66.6 57.6 3.69 3,620 8 105.4 3.99 0.11 4.2 1 7-13 jouluk.... 38 241 81.2 48.4 2.36 8,099 12 102.5 3.48 0.12 1.8 1 14-20... 47 236 86.4 50.5 2.97 818 II 100.3 3.14 0.11 5.7 1 21-27... 57 239 86.3 53.2 3.73 240 9 10 \.8 3.72 0.12 6.5 1 28-31... 50 210 83.6 55.2 4.15 179 9 105.6 4.54 0.15 9.8 3 Keskiarvo 49 210 66.9 49.1 4.35 5,308 > 300 4 92.5 4.42 0.12 4.6 17 Suurin arvo 121 832 130.5 65.1 6.40 156,000-45 122.3 6.10 0.24 13.0 1,520 Pienin arvo 5 104 36.0 19.7 1.40 60-0 73.7 2.30 0.03 0.6 0

36 Vantaan ja vesijohtoveden ::1 t' Ct' _. ~~ 1»' t' ::Ie., 0 c' -'ro ~' ::c ::c ro ::c 1»;0;- ~g ~ 5' -< ::1::1 ::1... 1» ' ~ 1» -'ro ro ::1 0 ro ;0;- ~: t' ;o;-::l 0 ::1... eo-' ::1 ;0;- 1» _. 3:::1 (jg: p. 0::1 0::1 '$ ;0;- e ::1 ;0;- l~ ::1 e e ro :,.'V. g= OC o Co. 3S. C ::Ia.ll Z9. OS Päivä 3 '< e Q;? ::1 00 g:er ;:;:(t) 0 <... < ::!2 ' Xo' ~å-!1q~ ' 0; p:e: ' ::1 1»,... 1» 0_ ::1 0 Cij' 3S C::I '< 1;;'... ::1 ~ ~'ä'..!!!. 1»,.. 1»,::;;;.' 1» 3= '< 3 -,:::::1 1»1» ' e <$ö 3 1»' ::l. 35- n SS!1Q- ::1 '< _1» 00 ero 0 ;0;-,- ~ '!1Q ::1.0,,0 0-!1Q;O;-! 0...!1QS 0 '<.. S. --::1 ::1 -' 0 -::1 0' ~=- ~g :g ()1» 0- ;0;- 0 () ro S l. S 1919 1» ':<.' S. S =i,oi>- ' Q;' ~ro ~ e ~ ~eo _::1 ' 7 I 0.1 30 254 9.66 9.24 95.08 4.35 61.1 45.8 93.8 61.0 32.8 65.1 0.32 8.2 1111 II 0.1 >300 11 10.22 8.55 100.59 16.34 120.~ 90.2 95.2 74.4 20.s. 12.6 0.14 4.8 { I 0.1 47 232 9.41 9.08 92.67 3.51 70.2 52.6 89.4 60.4,29.0 74.9 0.20 9.2 5/II J II 0.1 )300 6 9.93 8.89 97.77 10.47 122.3 91.7 99.2 76.8 22.4 16.4 0.07 6.6 1 0.1 57 182 9.22 9.14 90.75 0.87 76.0 57.0 95.2 56.0 39.2 63.2 0.18 8.8 5/IlI II 0.1 >300 6 9.79 8.86 96.36 9.50 132.1 99.1 106.2 77.8 28.4 14.2 0.06 6.8 1 0.1 69 172 9.62 9.34 94.69 2.91 75.1 56.3 87.0 55.8 31.2 56.6 0.20 9.0 19/1II 1, II 0.1 )300 o 10.00 9.28 98.43 7.20 133.8 100.4 100.4 79.8 20.6 11.4 0.06 5.8 1 0.1 56 160 9.18 8.87 90.35 3.38 76.0 57.0 83.2 57.6 25.6 54.7 0.20 7.4 2/IV l II 0.1 )300 01 9.82 8.41 96.65 14.36 131.4 98.6 102.2 79.2 23.0 11. 7 0.06 7.4 1 0.1 13 188 9.93 9.10 97.74 8.36 34.5 25.9 124.2 96.8 27.4 50.6 0.22 5.4 16/IV II 0.1 >300 o 10.03 8.23 98.72 17.95 116.4 87.3 85.8 67.6 18.2 10.1 0.05 1.6 1 8.8 15 232 7.83 7.38 96.67 5.75 37.1 27.9 108.0 76.2 31.8 67.3 0.26 4.6 31V II 7.7 )300 11 8.22 7.48 98.80 9.00 110.2 82.7 87.0 69.8 17.2 14.2 0.07 1.4 t) > (JJ ::c ro CT <: J I I 8.3 35 232 7.82 7.42 95.37 5.12 47.9 35.9 83.4 49.6 33.8 67.3 0.24 4.6 20tV J II 8.7 )300 0 8.06 7.71 99.26 4.34 99.6 74.7 79.6 58.6 21.0 14.9 0.07 3.2 ) 1 15.4 42 202 5.87 5.40 84.10 8.01 60.9 45.6 80.2 55.4 24.8 6b.4 0.28 4.4 5IVI J II 15.7 )300 0 6.64 6.61 95.68 0.45 117.4 88.1 88.2 64.8 23.4 14.5 0.09 3.0 1 18.6 52 126 5.26 4.99 80.55 5.13 63.5 47.6 76.8 48.2 28.6 50.6 0.30 5.0. 1/V1I ' II 18.7 >300 0 6.17 6.20 94.63-0.48 109.8 82.4 84.0 65.6 18.4 11.4 0.08 4.4 I 16.8 63 104 5.90 5.21 87.02 11.69 71.3 53.5 78.2 46.0 32.2 43.9 0.28 4.0 14/VIII 1- II 17.1 )300 0 6.70 6.30 99.41 5.97 125.8 94.4 97.6 75.4 22.2 11.4 0.10 4.8 1 1 15.0 107 104 6.30 6.11 89.49 3.02 68.2 51.1 73.8 40.4 33.4 47.4 0.22 3.6 13/1X J II 15.2 )300 0 6.97 6.69 99.43 4.02 111.6 83.7 88.2 67.4 20.8 10.7 0.07 5.2 1, 1 9.4 45 208 7.43 7.26 93.11 2.29 78.2 58.7 97.2 63.4 33.8 52.8 0.22 4.6 4/X J II 9.4 )300 0 7.92 7.55 99.25 4.67 124.9 93.7 96.6 75.8 20.8 11.4 0.06 4.6 1 4.6 28 416 8.91 8.29 98.02 6.96 60.7 45.5 142.6 84.4 58.2 116.9 0.44 5.8 22/X } II 3.8 )300 24 9.28 8.77 100.98 5.50 142.1 106.6 117.4 87.6 29.8 31.0 0.16 3.0 \ 1 0.3 45 254 10.09 9.56 99.80 5.25 60.2 45.2 99.0 60.2 38.8 93.5 0.28 5.4 6/XI I II 0.5 )300 o 10.28 9.65 102.29 6.13 129.2 96.9 98.8 80.6 18.2 18.3 0.08 4.4 ) 1 0.1 45 232 9.33 8.73 91.56 6.43 76.0 57.0 )01.8 61.6 40.2 78.1 0.26 8.0 22/XI f II 0.4 )300 6 10.06 9.05 99.80 10.04. 142.7 107.0 110.2 90.6.19.6 20.2 0.10 3.8 1 0.1 30 254 9.62 8.87 94.69 7.80 63.5 47.6 111.0 69.8 41.2 80.1 0.34 7.0 9/XII } II 0.1 )300 11 9.90 9.58 97.44 ;3.23 139.0 104.3 116.0 84.4 31.6 20.2 0.15 1.6 1 0.1 55 224 9.67 9.95 95.18-2.90 69.4 52.0 106.8 59.8 47.0 87.8 0.36 9.4 20/XIJ } II 0.1 )300 21 10.26 JO.24 100.98 0.20 132.1 99.1 118.6 84.6 34.0 19.0 0.13 5.8 46 210 KeSkiarv.}1 5.41 I~I 1 1 8. 39 1 8.001 92. 60 1 4.651 63.91 47.91 96.21 61. 3 1 34.91 67.31 0. 27 1 6.4 5.4 >300 5 8.00 ~.23 ~S.99 7.53 124.5 93.4 98.4 75.6 22.8 15.2 0.09 4.3 1 ilmaisee jokiveuä. johtoveuä.

kemiallisia analyysejä v. 1919. Pii happoa (Si0:J 37,.:; ~ > en c en Z E. :=0 Taulu 11/. 'T].. :0;- ja suolahappoon :s: 3,.:; s: ~ > ö... =: ~ Dl ti:l S: n liukenemauomia C ~ ~ Kovuusaste ~ 3.. 0 ::c.~ ~ ~ å =i~ < S3 ksa 1. 3steisS3 2. z'iii ::1 9: ~ aineita ~ o c...!.. o o Y: (')2: :::1:0;- Co ~ ::1 32: 'å- 0 <5 0 Og... tl> Co 0< =. 3!!J...-a 33 =. =. =. =. =. ö= ',::1 '0::1 ~ iö>)jo ~~. O'Q...!.. ::1,.:; ~ 'Il =. 3 ä crq 7 o.. ::c~ ::t.,,.:;,.:; 5:2 >[~~ -;::.~. -':::'0' en en 3~ Q Z Z.. _. 3~ (')~ ~ ti> -s. 1 (') 0'<3 0 0 0.. 0 :::1 ~ s: ;o-.;rs- -;:; jo 3- ~'8 ~ 'i =... 0 0 crq, -a :0;- :0;-.. 0 ~..... ~5 ~ 0 0 ::1,::1 ~ :s:.. ~ ~, o~ ':' -::''0' ::s.p= -.g. ~ 0 3:g :-''ö g~ 3 Z.. 3 0 ::1 ::1.. ::1 ::1 ~ ~ =..... '0 ::1.,:..,0 9' 0: I ~ ~ 3 ~ 3 3 3 3... ::: - Uj. o :;::.1» I:IQ~: c;- 0'<. S, 9= '8 Vi 0'< ~ ~ ~ eritt. helk. 24.1 21.1 3.0 4.5 2.60 5.7 3.2-0.12 6.5-3.4 2.3 jalk. ;:,,' -;:::....... ', ' 5.9 5.4 0.5 1.1 0.12 16.6 3.2 4.7 0.08 39.3-3.4 2.3 20.7 3.40-6.73 1.55 0.95 0.60 21.4 3.50-6.98 3.07 0.98 2.09 23.0 20.3 2.7 3.3 2.00 7.1 3.7-0.06 6.2-4.0 1.8 0 26.8 4.40-6.85 1.84 1.23 0.61 8.9 6.8 2.1 1.6 0.05 15.8 3.6 3.4 0.05 30.11-4.0 1.8 0 27.5 4.5D -6.98 3.05 1.26 1. 7 9 19.7 17.8 1.9 4.1 1.40 7.2 3.4-0.08 5.5-4.8 1.8 0 36.0 5.90-6.89 1.80 1.65 0.15 9.0 9.0 0 1.4 0.07 18.0 3.4 5.5 0.04 31.5-4.8 1.8 0 36.6 6.00-6.98 3.31 1.68 1.63 erltt. 18.8 17.0 1.8 2.2 1.80 7.8 3.3-0.05 5.1-4.4 1.5 h. JAlk. 32.9 5.40-6.89 1.87 1.51 0.36 7.6 4.9 2.7 2.1 0.07 17.4 3.4 5.2 0.04 33.7-4.4 1.5 32.3 5.30-7.01 3.23 1.48 1.75 19.5 15.5 4.0 4.2 1.80 7.5 3.0-0.07 4.7-4.8 1.8 34.2 5.60-7.06 1.75 1.57 0.18 8.7 7.9 0.8 1.3 0.07 16.0 3.7 5.5 0.04 33.7-4.8 1.8 29.3 4.80-7.02 3.10 1.34 1. 76 58.8 45.1 13.7 11.5 5.00 3.4 2.9-0.16 3.5-2.6 2.5 11.0 1.80-6.56 1.15 0.50 0.65 3.4 3.4 0 1.2 0.05 13.4 2.6 8.5 0.20 30.5 0.22 3.6 2.5 0 29.3 4.80-7.49 2.48 1.34 1.14 38.4 30.1 8.3 9.0 3.60 3.5 2.5-0.05 3.5-3.0 1.9 0 13.4 2.20-6.81 1.07 0.62 0.45 5.7 4.9 0.8 1.7 0.10 13.2 2.3 8.4 0.05 33.4 0.18 3.6 1.9 0 23.8 3.90-7.65 2.39 1.09 1.30 17.6 14.8 2.8 4.3 2.30 4.6 2.5-0.03 2.9-2.8 0.8 0 20.7 3.40-7.06 1.23 0.95 0.28 4.2 3.5 0.7 1.2 0.08 12.1 2.7 4.3 0.03 27.0 -' 2.8 0.8 0 22.0 3.60 1--7.24 2.32 1.01 1.31 ~ 18.3 16.5 1.8 3.9 2.30 5.9 3.0 0.05 5.2-4.0 0.6 0 25.6 4.40-7.15 1.53 1.18 0.35 4.2 3.6 1.2 0.9 0.10 15.5 3.4 3.9 0.03 29.9-4.0 0.6 0 29.3 4.80-7.55 2.96 1.34 1.62 11.3 11.3 0 1.5 1.40 6.6 2.9-0.05 4.2-3.8 0.9 0 29.3 4.80-7.15 1.60 1.34 0.26 2.4 1.8 0.6 0.5 0.07 15.4 3.4 2.~ 0.03 27.1-3.8 0.9 0 28.1 4.60-7.19 2.95 1.29 1.66 8.6 8.6 0 1.7 1.08 7.4 3.1-0.04 4.5-5.8 0.4 0 34.2 5.60-7.19 1.76 1.57 0.19 5.4 4.6 0.8 0.5 1 0.05 15.9 3.5 5.4 0.04 31.2-5.8 0.4 0 30.5 5.00-7.21 3.04 1.40 1.64 8.6 8.5 0.1 0.9 1.00 7.1 3.3. - 0.06 3.9-5.0 0 0 32.3 5.30-7.28 1. 7 6 1.48 0.28 5.9 4.7 1.2 0.7 0.04 15.3 4.0 2.5 0.02 30.1-5.0 0 0 26.8 4.40-7.10 3.07 1.23 1.84 19.5 17.8 1.7 6.7 2.10 7.8 3.5-0.04 6.4-5.2 1.1 0 34.2 5.60-7.15 1.91 1.57 0.34 4.7 4.1 0.6 0.5 0.05 14.7 3.4 6.5 0.02 30.0-5.2 1.1 0 31.1 5.10-7.15 2.85 1.43 1.42 34.4 30.8 3.6 13.8 4.00 6.6 3.7 -- 0.07 7.0-4.2 3.1 0 15.9 2.60-6.64 1.79 0.73 1.06 5.7 5.7 0 1.9 0.05 18.9 4.2 3.4 0.05 43.3 0.08 5.1 3.1 0 20.7 3.40-6.89 3.63 0.95 2.68 19.9 18.3 1.6 3.5 2.30 6.5 3.3-0.05 6.4-4.4 2.8 0 22.0 3.60-6.98 1.68 1.0 I 0.67 4.9 4.2 0.7 1.6 0.12 21.1 3.7 2.2 0.05 37.6 0.14 5.3 2.8 0 17.7 2.90-6.98 3.82 0.81 3.01 19.0 17.4 1.6 4.7 1.70 8.5 4.3-0.06 6.4 - '5.0 3.3 0 32.9 5.40-6.98 2.19 1.51 0.68 5.7 5.7 0 1.0 0.07 19.4 3.7 4.6 0.05 33.~ 0.16 6.0 3.3 0 34.8 5.70-7.19 3.58 1.60 1.98 24.4 23~1 1.3 4.2 2.40 5.3 3.7-0.07 10.5-4.6 3.8 0 14.6 2.40-6.56 1.60 0.67 0.93 6.3 6.3 0 1.9 0.12 19.3 3.1 5.1 0.07 42.0 0.15 5.4 3.8 0 22.0 3.60-7.24 3.42 1.01 2.41 20.7 19.6 1.1 3.6 2.20 8.7 3.8-0.05 10.9-4.0 2.2 0 19.5 3.20-6.64 2.11 0.90 1.21 6.4 6.4 0 2.1 0.17 19.0 4.1 4.0 0.06 39.3 0.20 5.4 2.2 0 28.1 4.60.- 6.47 3.62 1.29 2.83 22.5 19.6 2.9 4.11 2.28 6.5 3.3 --: 0.06 5.7-4.2 1.,8 0 25.4 4.17-6.92 1.68 1.16 0.52 5.8 5.2 0.6 1.3 0.08 16.5 3.4 4.7 0.05 33.5 0.16 4.6 1.8 0 27.3 4.47-7.13 3.11 1.25 1.86 I 1 1 1 1 1 I 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

Helsingissä, Sanomalehti- ja Kirjapaino-Osakeyhtiön Kirjapaino, 1920_

Kertomus Helsingin kaupungin Kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 1919. Käyttövuosi 1919 on laitokselle ja sen henkilökunnalle asettanut hyvin suuria vaatimuksia. Pitkän maailmansodan aikana oli tarveaineiden puutteen vuoksi pakko lykätä tuonnemmaksi korjaukset ja välttämättömät uudet hankinnat odotellen parempia aikoja. Heti rauhan tultua täydyttiin sen vuoksi suorittaa nämä työt, mikä kuitenkin yhä vallitsevan tarveaineiden puutteen, tavattomasti kohonneiden hintojen ja pitkän hankinta-ajan takia ainoastaan osittain on onnistunut. Heinäkuun 10 p:nä oli laitoksella kestettävänä käyttöhäiriö, jonka aiheutti erää.n jäähdyttäjän sortuminen. Jo aikaisemmin oli tilattu jäähdytyslaite uutta järjestelmää, mutta käytön turvaamiseksi oli hankittava lisäksi kolme uuttaa jähdyttäjää. Pysyttääkseen kaasun lämpöarvon mahdollisuuden mukaan samalla tasolla on laitos valmistanut sekakaasua, jossa on ollut noin yksi kolmannes kivihiilikaasua ja kaksi kolmannesta puu kaasua. Kivihiilen hankinta on tonnistonpuutteen ja kaivosteollisuudessa vallinneidenepävakaisten olojen vuoksi ol1ut sangen vaikeata. Rinnan englantilaisen kivihiilen ja kaupungin halkokonttorin hankkimien halkojen kanssa on kaasunvalmistukseen käytetty rullapuita. Vesikaasua ei vuoden kuluessa ole valmistettu. Raaka-aineiden ja työn alituisesti kohonneet hinnat ovat tehneet kaasunhinnan korotuksen kahdesti välttämättömäksi, niin että se vuoden lopussa oli Smk 1: - m3:ltä. Sekä työmiehet että virka- ja palveluskunta saivat vuoden kuluessa palkankorotuksia. Lokakuun 19 päivästä lukien korotettiin työmiesten tuntipalkkoja 35-60 pennillä ja nousivat ne vuoden lopussa Smk:aan 3: - a Smk:aan 4: 10. Myöskin lapsi avustusta korotettiin Smk:lla 10: - ja oli se joulukuun 1 p:nä Smk 50: - kuukaudessa lasta kohti.. Edellä mainittuna päivänä otettiin käytäntöön,,8 tunnin työpäivä myöskin työpaja- ja johtotyömiehille, joten tämä työaika nyt on yleisesti käytännössä kaasulaitoksella. Virkaja palvelusmiehet saivat, luettuna marraskuun 1 p:stä, korotetun kalliinajaniisän, joka nykyään on Smk 400: - + 75 Olo pohjapalkasta, ei kuitenkaan enempaä kuin yhteensä Smk 1,200: -, johon lisäksi tulee 60: - Smk:an avustus kuukaudessa jokaista al1e 19 vuoden ikäistä lasta kohti. Kaupunginvaltuusmiesten päätöksen nojalla marraskuun 12 ja 26 p:ltä saivat kaikki virkamiehet ja työläiset lahjapalkkiona yhden kuukauden palkan. Valittaen on mainittava, että laitoksen kaksi mestaria vuoden viimeisenä yönä velvollisuudentuntonsa vuoksi joutui kaasumyrkytyksen uhriksi. Tämän surullisen onnettomuudentapauksen kautta laitos menetti kokeneen ensimäisen kaasumestarinsa Otto Wilhelm Lindforsin ja ensimäisen vuorokaasumestarin Karl Ivar Nordinin, joiden aina 5*

40 osoittamasta velvollisuudentunnosta ja uhrautuvaisuudesta täten lausumme kiitoksemme. Hallitus on tehnyt KaupunginvaltuustolIe esityksen eläkkeen myöntämisestä heidän jälkeensä jättämilleen perheille. Kaasunvalmistus. Kaasulaitoksessa on v. 1919 valmistettu 8,800,920 m 3 kaasua. Tuotanto on käsittänyt puukaasua ja kivihiilikaasua seuraavat määrät: Puukaasua... 67.54 olo Kivihiilikaasua... 32.46 5,944,100 m 3 2,856,820 Yhteensä 100 Olo 8,800,920 m 3 Suurin kuukautinen valmistusmäärä on noussut 871,670 m 3 tammikuussa, pienin kuukautinen valmistus on ollut 465,170 m 3 heinäkuussa. Keskimääräinen valmistus vuorokaudessa tekee 24,112 m 3. Suurin valmistusmäärä vuorokaudessa on ollut 31,270 m 3 maalisk. 1 p:nä, pienin valmistusmäärä 8,590 m 3 kesäk. 24 p:nä. Puukaasu. Yllämainitun' 5,944,100 m 3 puukaasumäärän valmistukseen on mennyt: koivupuuta... ~... '.... havupuuta.... rullapuita............................ Yhteensä puuta 11,471,105 kg 162,775 895,640 12,529,520 kg 100 kg:sta puuta on saatu 47.44 m 3 kaasua. Oeneraattorien lämmitykseen on kuivatislauksessa saadun puuhiilen lisäksi mennyt: koivupuuta... 652,100 kg Kaasunvalmistukseen käytetty puuaine on keskimäärin maksanut Smk 102: 71 tonnilta. Retorttipanosten korkein määrä on puukaasun valmistuksessa ollut 60. Retorttipanosten määrä puu kaasun valmistukseen käytetyissä uuneissa on yhteensä ollut 126,566.. Kivihiilikaasu. Kivihiilikaasun valmistukseen on käytetty: saksalaisia kivihiiliä... :......... 4,810,000 kg englantilaisia kivihiiliä... ;...... 3,013,259 II Yhteensä 7,823,259 kg

41 Kaasua on 100 kg:sta kaasuksi tehtyjä hiiliä saatu 36.51 m S Retorttip<l:nosten luku on noussut 16,481, hiilen paino retortiipanosta kohti on oiiut 501 kg ja retorttipanosten korkein määrä on oiiut 30 kpl. Generaattorien lämmitykseen on käytetty 1,841,350 kg koksia ja 9,180 kg ostettuja puuhiiliä. Lisätuotteet. KivihiiIikaasun valmistuksesta on myytäväksi jäänyt: Koksia... 3,832,257 kg Ki,vihiiIitervaa... 266,189 Ammoniakkia (om. p. = 0.91)... 13,117. Puukaasun valmistuksesta on myytäväksi såatu: Sekatervaa... '. Puuspriitä.... Vuoden kuluessa on myyty: Koksia.... Kivihiilitervaa.... Tervaa (sekatervaa).... Puuhiiliä.... Ammoniakkia (om. p. = 0.91).... Puuspriitä.... Tuhkaa......,.,.... Sahanpuruja...... 174,170 kg 2,814 3,779,782 kg 262,689 118,020 6,270 8,761 2,814 7,677 hl 112 Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 8,804,320 m 3 :iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen, verrattuna 329,050 m 3, eli 3.88 olo. Enimmän käytettiin kaasua 8 päivänä tammikuuta, jolloin kulutus nousi 30,650 m 3 :iin. Vähimmän kului kaasua 24 päivänä kesäkuuta, jolloin kulutus teki 9,190 m Ö Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus... 11.34 olo Yksityinen kulutus............... 85.78 Kaasulaitoksen oma kulutus... 1..43 Vuoto ja tiivistys...... 1.45 Yhteensä 100.00 Olo 998,655 m 3 7,551,963 126,057 127,645 8,804,320 m 3

42 Yksityinen kaasunkulutus. Kuluttajain lukumäärä on vuoden kuluessa pysynyt melkein ennallaan. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 18,823 kpl. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 7,551,963 m 3. Katu valaistus. Vuoden alussa pidettiin palamassa: 530 normaalisella auerpolttimella varustettua kokoyön lyhtyä, 470 vahvavalolamppuista kokoyön lyhtyä,. 165 normaalisella auerpolttimella varustettua puoli yön lyhtyä, 342 vahvavalolamppuista puoliyön lyhtyä. Vuoden lopussa käytettiin valaistukseen: 514 normaalisella auerpolttimella varustettua kokoyön lyhtyä, 462 vahvavalolamppuista kokoyön lyhtyä, 212 normaalisella auerpolttimella varustettua puolenyön lyhtyä, 353 vahvavalolamppuista puolenyön lyhtyä. Vuoto ja tiivistys. Keväällä, kesällä ja syksyllä on kaupungin katujohtoverkko tutkittu maakairalla ja on joukko kaasuvuotoja löydetty sekä johtoverkossa olleet vahingot korjattu. Putkenmurtumia on ollut 11. Putkien jatkoliitekohdissa syntyneitä vuotoja on havaittu 30 ja korjattu. Kaasunmenetys vuodon ja tiivistyksen kautta on kuluneena vuotena ollut erittäin pieni; se nousee 127,645 m 3, tehden 1.45 lo vuosikulutuksesta. Teknillisten tulosten yhdistelmä. Kaasun valmistus,' 1919 1918 1917 1916 1915 Kivihiilikaasua... m 3 2,856,820 367,500 445,420 175,000 1,612,220 Vesi kaasua... 99,710 236,130 24,910 1,166,620 Puukaasua... 5,944,100 8,000,760 7,202,200 6,719,190 3,260,350 Yhteensä kaasua m 3 8,800,920 8,467,970 7,893,750 6,919,100 6,039,190 Kaasuksi teht. hiiliä... kg 7,823,259 1,426,017 1,603,145 627,801 5,160,610 puita... 12,529,520 20,178,265 17,972,911 17,412,209 11,154,586 Retorttipanoksia... kp1. 143,047 186,054 174,080 163,991 100,619 Retorttivuorokausia... 27,124 24,045 22,472. 16,937 Korkein määrä varatt. ret... 90 110 80 80 70 Alin 40 30 30 20 Kaasunsaanti 100 kg hiiliä m 3 36.51 25.77 28.41 28.00 31.24 100 puuta 47.44 39.60 40.07 38.57 29.23 Keskim. kaloriluku,. 0 Cels. 760 m/m L. Y... 3,400 3,100 3,100 3,000 3,900 Koksil1~aanti....,. - kg- 5,673,607 690,~70 926,290 430,413 2,863,614

43 Koksinsaanti 100 kg hiiliä.. kg Kivihiilitervaa............ II II 100 kg kivih. II Ammoniakinsaanti NHs.. II II 100 kg hiiliä II 1919 72.50 266,189 3.40... -3,279 0.042 1918 48.40 43,580 3.056 1917 57.80 55,248 1,012 1916. 68.55. 800 1915 55.49 247,709 4.80 12,306 0.255 Kaasunkulutus : Kaasua katuvalaistukseen.. m 3 II yksit. valaistuks.... II Kaasulaitoksen oma kulutus II n»n lo Vuoto ja tiivistys......... m3 II II II Olo Korkein kaasunkulutus vuorokaudessa... m 3 Alin kaasunkulutus vuorokaudessa.............. II 998,655 7,551,963 126,057 1.43 127,645 1.45 30,650 9,190 872,823 7,298,404 173,290 2.05 130,753 1.54 33,460 2,700 653,276 6,951,222 181,045 2.29 95,127 1.23 30,000 10,050 549,402.6,083,437 162,715 2.35 124,166 1.79 25,840 8,300 379,427 5,171,564 109,708 1.82 371,011 6.15 24,460 6,950 Laajennuksia ja arvoilljsäyksiä. Pää johto verkko sekä lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeet. Vuoden kuluessa asetettuja uusia johtoja: Lalltatarhankadun alle, N:osta 8 Tynnyrintekijänkadulle 67 m 80 mm teräs putkea. Tynnyrintekijänkadun alle, Lautatarhankadun ja Tynnyrintekijän kadun välille......... 39 m 80 mm II Runeberginkadun alle, N:osta 67 L. Viertotielle... 85 m 300 II valurautaputkea Pääjohtoverkon arvonlisäys tekee... Smk 9,005: 69. Vuoden 1919 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 98,275 metriä, jakaantuen eri putkisuuruuksille seuraavasti: mm 700 680 620 570 500 450 400 300 250 metriä 368 522 401 464 1,479 90 180 6,897 3,499 mm 200 150 125 100 80 75 63 50 38 metriä 3,505 5,847 6,232 19,891 11,172 20,815 6,505 9,578 830 Pääjohtoverkon keskisuuruus on n... 168.5 mm ja sen koko kuutiosisältö... 2,185.4 m 3 Lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeet. Vuoden kuluessa on lamppuja.lisätty: Riippuvia lamppuja a 300 normaalikynttilää: Tavarasuojuksien luo Rahapajanrannassa.................. 12 lamppua Vuoden kuluessa lisättyjen lamppujen arvo tekee... Smk 2,888: 98. 6

44 Yksityiset johtolaitokset. Vuoden kuluessa on asetettu 14 uutta liittymisjohtoa, joihin on käytetty: 50 mm takorautaputkea... :... 25 m 75 teräs putkea... 61 80... 60 Vuoden kuluessa asetettujen uusien liittymisjohtojen arvon lisäys on Smk 2,604: 54. Kaasumittarit. Vuoden kuluessa on kaupunkiin asetettu uusia mittareita, joiden arvo on: Tavallisten mittarien Smk 8,727: 50 l(alusto. Kaasulaitoksen kaluston arvonlisäys tekee... Smk 1,259: 75 Uudisrakennuksia Sörnäisten kaasulaitoksella. 1 uuniryhmä, käsittävä 4 uunia ja hiilenkuljetuslaitteen, hiilisäiliö ja hiilenkuljeuajia, savupiippu ja päätuotantoverkkoon yhdistäjä (rakennus pantu alulle v. 1,914 mutta valmistunut ja osaksi maksettu sodan jälkeen).... Smk 427,461: 45 2 kpl. kaasuntyhjentäjää niihin kuuluvine regulaauoreineen ja venttiileineen sekä paikoilleenpanokustannuksineen............. 44,008: 28 ---------------- Smk 471,469: 73 Arvonlisäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko...'.... Smk 9,005: 69 Lyhdyt, pylväät, lyhtytarpeet.... 2,888: 98 Yksityiset Iiittymisjohdot.... 2,604: 54 Kaasumittarit...... 8,727: 50 Kalusto.... 1,259: 75 Uudisrakennukset Sörnäisten kaasulaitoksella.... 471,469: 73 ----~~--~---- Smk 495,956: 19 /(aasulaitoksen pääoma-arvo. Kaasulaitoksen kirjanpidon mukaan oli sen pääoma-arvo 31 p:nä jouluk. 1918.... Smk 4,659,979: 28 Laajennuksia ja arvonlisäyksiä v. 1919........................ 212,366: 56 ----~--~~~~ Smk 4,872,345: 84 Poistoja: Pääjohtoverkko... Smk 33,910: 59 Lyhdyt, pylväät ja tarpeet... 16,429: 80 ----------~----~-------------- Siirto Smk 50,340: 39 4,872,345: 84

Yksityiset johtolaitteet.... Rakennukset.... Kaasukellot.... Uunit varusteineen...'.... Aparaatit ja koneet... ;.... Alueella oleva rautatie ja vaunuvaaka.... Hiilenpurkauslaite.... Valaistusjohdot, vesijohdot, kaivot, purkaussilta ja puinen makasiinirakennus.... Kaasumittarit.... 45 Siirto Smk 50,340: 39 4,872,345: 84 II 4,198: 96 II 15,664: 98 II 15,604: 49 II 53,168: 06 II 35,161: 84 II 666:- II. 4,088: 08 II II 5,660: 93 42,373: 87 Kalusto.... II 6,535: 47 233,463: 07 Smk 4,638,882: 77 Pääoma-arvo jakautuu seuraavasti: Pääjohtoverkko.... Smk 1,062,311: 35 Lyhdyt, pylväät ja tarpeet...... II 164,358: 29 Yksityiset johtolaitteet... ;... ;.... II 47,435:41 Rakennukset... ;.... II 1,324,606: 27 Kaasukellot.... II 280,080: 90 Uunit varusteineen....,.. II 795,610: 68 Aparaatit ja koneet..'.... II 548,831: 99 Hiilenpurkauslaite. rautatie alueella, erilaisia putkijohtoja, kaivoja tervaa ja ammoniakkivettä varten y. m... II 30,763: 85 Tasoitustöiden kautta lisääntynyt tontinarvo...,.. II 151,772:.-. 4,405,770: 74 Kaasumittarit...'.................. 173,294: 69 Kalusto... ;... ;. ;... :......... 51,254: 35 Ammoniakkitehtaan koneet (keskeneräinen)........... 8,562: 99 Smk 4,638,882: 77 Taloudellinen tulos~ Kaasunhinta. Kaasunhinta on kuluneena vuotena ollut: vuoden alusta kesäkuun alussa tapahtuneeseen mittarinlukemiseen.. 60 p:iä m 3 kesäkuun alussa toimitetusta mittarin lukemisesta mitfarinlukemiseen. joulukuun alussa... : :........ 70 II II I joulukuun alussa toimitetusta mittarinlukemisesta vuoden loppuun.. Smk 1:- II

46 Niille kaasunkäyttäjille, joilla on ainoastaan kaasuhellejä ja joiden kuukausi kulutus on noussut yli 70 m 3, on myönnetty alennusta 15 Olo. Tulot ja menot. Tulot. Katuvalaistukseen käytetty kaasu....................... 891,519: 91 Yksityisvalaistukseen............ 5,108,889: 26 Kaasumittarien vuokra... 4,004: 50 5,112,893: 76 Poistetaan poisto... 5,168: 55 5.107,725: 21. 5,999,245: 12 Yksityisten johtojen asettaminen... 242,398: 29 Tuloja koksista ja puuhiilestä... 1,916,326: 16 Poistetaan poisto... 4,250: - 1,912,076: 16 Tuloja tervasta...... 511,175: 15 ammoniakista.................................. 64,976: 19 muista lisätuotteista... 48,725: 10 2.536,952: 60 Maksettuja asunnonvuokria... 7,300: - Tilapäisiä maanvuokratuloja................................. 1,350: - Sekalaisia tuloja... 5,308: 75 Smk 8,792,554: 76 Menot. Hiilet ja hiilityöt.... Puita kaasunvalmistukseen sekä generaattorien lämmitykseen hakkaus- ja kuljetusmaksuineen.... Muunnosputki ja. sekalaisia tarveaineita.... TyöpaIkat retorttihuoneessa... ~.... Kustannukset lisätuotteista.................. 114,571: 11 Polttoaineet, öljyt sekä höyry pannu- ja kone-. käytön kustannukset... 366,107: 27 Kaasunpuhdistuksen työ- ja aineskustannukset 12,000: - Sähkövoima ja -valo sekä hehkusukkien y. m. katu valaistuksen kustannukset.... Vesimaksut.... Muut kustannukset.... 3,681,948: 17 1,554,238: 89 55,784: 20 233,754: 02 5,525,725: 28 44,642: 18 33,605: 25 278,819: 49 849,745: 30 Käyttöinsinöörin, kemistin ja konemestarin paikkoja... ~........ 25,049: 96 Kaasumestarit, palkkoja... 26,500: - 51549' 96 901 295 2~ ----~--.=:~~'~ ~~~.~:~u Siirto 6,427,020: 54

47 Korjaukset ja ylläpito: Rakennusten.... Uunien ja niiden tarpeiden.... Aparaattien ja koneiden.... Kaasukellojen.... Kaluston.... 25,482: 28 46,181: 06 72,513: 85 1,862: 49 13,656: 08 Pääjohtoverkon... '... 79,099: 99 238,795: 75 Aparaattihuoneen korjaus lokakuussa 1918 sattuneen räjähdyksen jälkeen...-. Siirto 6,427,020: 54 65,817: 13 304,612: 88 Hallintokustannuksia: Pääkonttori, palkkoja ja konttori kuluja.. 86,879: 49 1/, vuokraa... -... 17,600: - Tehtaankonttori, palkkoja ja konttorikuluja.... Konttokuranttitilin korko kaupunginkassaan.... Tontinvuokraa.... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut, lääkärin palkkio sekä sairashoitomenoja....... KalliinajanIisää virka- ja palvelusmiehille.... 104,479: 49 19,461: 08 123,940: 57 91,516: 93 21,394: - 18,790: 50 127,030: 11. 258,731: 54 Katu valaistus: Lyhdynsytyttäjäin ja lampunhoitajain palkat, kustannuksia hehkusukista ja sylintereistä sekä lyhdyistä, pylväistä ja tarpeista.......... 282,670: 01 Yksityinen kaasunkulutus: jakelukustannukset...... KalliinajanIisää virka- ja palvelusmiehille.... johtotyöosasto: johtotyöinsinööri, työmestari ja varastokirjuri, palkkoja.... Konttoriapulaiset ja konttorikuluja.... Myymälän kustannukset: Palkkoja ja sekalaisia menoja.... Vuokra.... 7,244: 95 12,000: - 19,244: 95 Työ- ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden kunnossapito... 130,416: 91 233,586: 25 151.484: 01 385,070: 26 26,440: 68 10,372: 42 KalliinajanIisää virka- ja palvelusmiehille............ 48,899: 24 235,374: 20 Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1ft 1919.... Pääomavelan kuoletus.... Puhdas voitto...... 232,910: 36 233,463: 07 308,761: 33. Kokonaisylijäämä... :..... 775,134: 76 175,134: 76 Yhteensä Smk. 8,792,554: 76

48 Kaasunvalmistuksen keskimääräiset kustannukset: Mahdollisimman selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä, valmistuskustannuksista ovat ylläolevat meno- ja tuloerät yhdistetyt sopivalla tavalla seuraavaan tauluun, jossa on eri sarekkeeseen merkitty se määrä, jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin hyötyä tuottavasti käytetyn kaasun kuutiometriä kohti., Menot: Kivihiilet ja kivihiilityö.... Puita kaasunvalmistukseen ja generaattorien lämmitykseen.... Työpaikat retorttihuoneessa.... Muunnosputki ja erilaisia tarveaineita.... Kustannukset lisätuotteista.... 3,681,948: 17 1,554,238: 89 233,754: 02 55,784: 20 114,571: 11 5,640,296: 39 Penniä kaasu-m 3 kohti 43.06 18.18 2.73 0.65 1.34 65.96 Poistetaan tuloja:' Koksista ja puuhiilistä.................... 1,912,076: 16 Tervasta....'........ 511,f75: 1'5 Ammoniakista... 64,976: 19 Muista lisätuotteista... ==48;;;;;,;;;;;72;;;;;5;;;;;: ;;;;;1O,,--.!:.2,~5~36~,9~5!!:2::..:: 6~0~...!2:..;::9~.67 Jälellä menoja kivihiiliin ja puihin sekä työkustannuksiin retqrttihuoneessa... 3,103,343:79 Muut kaasunvalmistuskustannukset..'... ' 735,174: 19 Käyttöinsinööri, kemisti ja kaasumestarit..... 51,549: 96} KalliinajanIisää kaytönjohtajalle ja henkilökunnalle... 63,609: 25,Yhteensä varsinaisia valmistuskustannuksia 3,953,677: 19 36.29 8.60 1.35 46.24 Korjaukset ja ylläpito'.... Hallintokustannukset konttorin vuokrineen.... Konttokuranttitilin korko kaupungin kassaan.. Tontinvuokra.... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut, lääkärinpalkkio ja sairashoito.... KalliinajanIisä virka- ja palvelusmiehille.... 304,612: 88 123,940: 57 91,516: 93 21,394: --...:.} 18,790: 50 63,420: 86 623,675: 74 Koko valmistuskustannus 4,577,352: 93 3.56 1.45 1.07 1.21 7.29 53.53 Yksityisen kaasunkulutuksen osuus ylläolevista kokonaisvalmistu~ku$tanm.lksi$ta: 7,551,963 m 3 kaasua a 53.53.. ' 4,042,748: 74 53.53 Siirto 4,042,748: 74 53.53

Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle...... 232,910: 36 Kiinteistöjen, kaasumittarien ja kaluston arvon poisto...... 233,463: 07 49 Siirto 4,042,748: 74 53.53 466,373: 43 josta katuvalaistus maksaa... 74,245: 71 392,127: 72 5.19 Valmistuskustannukset ynnä korko ja poisto 4,434,876: 46 58.72 Menoja jakamisesta.... 385,070:26 5.10 --~~~~~------~ 4,819,946: 72 63.82 Tätä vastaavia tuloja: -j () Myydystä kaasusta ja mittarinvuokrat... 5,107,725: 21 67.63 Asunnonvuokraa... 7,300: Tontinvuokraa... 1,350:- 0.19 Sekalaisia tuloja... 5,308: 75 5,121,683: 96 67.82 ====~~~~~~----~~ Voitto yksityisestä kaasun käytöstä 301,737: 24 4.00 Voitto- ja tappiotili. Tuloja: Katuvalaistus.... Yksityiskulutus ja mittarinvuokrat.... Lisätuotteet.... Voitto suoritetuista töistä.... Asunnonvuokraa... :.... Tontinvuokraa :.... Tuloja yli tuloarvion.... Yhteensä Smk. 891,519: 91 5,112,893: 76 2,541,202: 60 114,801: 25 7,300: - 1,350: - 5,308: 75 8,674,376: 27 Menoja: Hallinto....... Käyttö: Kivihiiliä, puita, työpaikkoja.... johtoverkko ja jakokello...,.... jakelu....,...,.... Katuvalaistus... '... '...,.... johtotyöosasto... '...,.... 104,479: 49 6,456,579: 51 79,099: 99 233,586: 25 282,670: 01 65,737: 06 Sekalaisia menoja: Korko kaupunginkassaan, tontinvuokra, kalliinajaniisät y. m. 514,760: 14 Siirto 7,736,912: 45

50 Siirto 7,736,912: 45 Menoja yli menosäännön : Aparaattihuoneen korjaus, työläisten lahjapalkkiot y. m... Poistoja... -.... Korko perustamisarvolle 1/1 1919... _... _... _ Puhdas voitto.... 162,329: 06 7,899,241: 51 233,463: 07 232,910: 36 308,761: 33 Kokonaisylijäämä.... _... -... -...... 775,134: 76 775,134: 76 Yhteensä Smk. 8,674,376: 27 Tila 31 pmä joulukuuta 1919. Pääoma-arvo: Omaisuus. Rakennukset, aparaatit, koneet....-.... Kaasumittarit... _... -.... Kalusto... _... -.... 4,414,333: 73 173,294: 69 51,254: 35 4,638,882: 77 Keskeneräisiä uudisrakennuksia: Jäähdytyslaitos, jossa on 3 ilma- ja 1 Reuterll-jäähdyttäjä.... 90,073: 45 Kaupunginkassa : Nostamattomia määrärahoja 5'67,524: 80 Tarveainevarasto : Kivihiiliä, puita, johtotyötarpeita... _.......... 2,834,522: 99 Lisätllotteita: Koksia, tervaa, ammoniakkia... _. 224,086: 50 3,058,609: 49 Kaasua kelloissa.................................................. 7,280:- Perimättömiä saatavia: Kaasunkulutuksesta... _. -'.... Koksista, johtotöistä y. m........ _.... Sekalaisia menoja ja kapina-ajalta maksamattomia laskuja.. Saatavia Venäjän valtiolta ja yksityisiltä Venäjällä....? ~4,88~:.29 464,877: 90 55,140: 50 11,383: 09 1,276,290: 78 Siirto 9,608,661: 29

51 Siirto 9,608,661: 29 Pankissa olevia vakuuksia....................... 6,145: 47 Sotavaaravakuutusmaksu A. B. Mars O. Y:lle........................ 11,645:- K01jauskustannuksia, suoritettava v:n 1920 voittovaroista.............. 52,154: 33 Rahaa kassassa... 5,713: 25 ~~~--~--~~~~ Yhteensä Smk. 9,684,319: 34 Velat. Kaupunginkassa : Pääomavelka.......................................... 4,638,882: 77 Konttokuranttitili... 3,514,268: 25 S:n (kruunuja)... 36,856: 01 3,551,124: 26 Ylitettyjä määrärahoja: Kiertojohdosta... 296,309: 38 Kaasumittarien ostosta...................... 34,458: 69 Erilaisista uudisrakennuksista kaasu laitoksella.. 16,756: 73 Uudesta jäähdytyslaitteesta... 190,000: - 537,524: 80 8,727,531: 83 Maksamattomia laskuja............................................ 32,490: 77 Hallussaolevia vakuuksia... 130,101: 92 Kurssiero (Ruotsin kr.)... 19,060: 06 Korko perustamisarvolle II! 1919... 232,910: 36. Pääoma velan kuoletus, suunnitelm. muk.... 233,463: 07 Smk. 466,373: 43 Puhdas voitto... 308,761: 33 Smk. 775,134: 76 775,134: 76 Yhteensä Smk. 9,684,319: 34 Kokonaisylijäämä, Smk. 775,134: 76, tekee 16.63 Olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja puhdas voitto, Smk. 308,761: 33, 6.62 Olo samasta pääomasta: Kaasulaitoksen suhde kaupungin kassaan 31 päivänä jouluk. 1919. Saldo vuodelta 1918... 2,975,956: 18 konttok:llä kr:ssa, Kr. 24,843: 15.... 36,856: 01 3,012,812: 19 Kaasulaitoksen perustamisarvon kuoletus 1ft 1918.... 209,275: 64 Maksamatonta kuoletusta v:lta 1917.... 44,797: 77 Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1ft 1918.... Puhdas voitto.... 242,327: 30 133,861: 24 630,261: 95 Siirto 3,643,074: 14 7

Vuoden kuluessa nostettu 0 Rahatoimikonttorin maksamia halkolaskuja 0 II II muita laskuja 0 Tontinvuokra 0000000000000000000000000000 00.0000000000.000'000' 52 Siirto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 : 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0000 Kasvanut korko: Konttokuranttitilillä 0 0 0 0 0 0 00 000 0 0 000 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 102,816: II kruunuilie 00' 0 0 0 0 0 0 0 00000000 0 0 0 0 0 2,088:.51 77 3,643,074: 14 4,545,691: 50 1,581,494: 80 48,802: 76 21,394: - 104,905: 28 Yhteensä Smk. 9,945,362: 48 Käteismaksuja 0 5,052,000: - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0.0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kaasua katuvalaistukseen sekä lyhtyjenhoitajien palkat ja ainekustannukset Kaasua sisävalaistukseen 0 0 0 0, 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 891,519: 91 101,908: 80 Toimitettu lisätuotteita ja tehty töitä sekä erinäisiä laskuja 117,340: 33 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kustannukset petrolivalaistuksesta o. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 19,102: 62 Uudisrakennuksia ja arvonlisäyksiä. 0 212,366: 56 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Velkaa kaupunginkassaan konttokuranttitilin mukaan... 0. 3,514,268: 25 S:n II I Kr. 24,843: 15 0 o 0 0 0 36,856: 01 3,551,124: 26 Yhteensä Smk. 9,945,362: 48 Petrolivalaistus v. 1919. Petrolia 3,760 kg... 0 0 0 0 0 0 0 0 Sytyttäjien ja esimiehen palkat... 0 ' 0 0 '.0, Hoitokustannukset: palkkoja... 0 0 0 5,893: 02 aineksia... 0... 0 0 251: 02 Kaasunkulutus... 0 0 0 0 0 0.... Korjauspajan ja makasiinin vuokra sekä korjauspajan lämmitys... 0 Osuus konevoiman kustannuksiin... 0 0 0 0 0 0 Osuus hallintokustannuksiin.., 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sekalaisia menoja... 0 0 ' 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3,845: 02 10,055: - 6,144: 04 210:- 1,200: - 280:- 750:- 260: 10 22,744: 16 Vähennetään vuoden kuluessa myydyistä aineista... 0 0 '.0 o. 3,641: 54 'Yhteensä Smk. 19,102: 62 Helsingissä, 28 p:nä helmik. 1920. /(urt Lappe.

53 Liite N:o 1. Vertaile.va yhdistelmä kaasu laitoksen menoista ja tuloista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahoista ja lasketuista tuloista vuodelle 1919 vahvistetun menoja tulosäännön mukaan. Menot. Hallinto. Laitoksen osa hallituksen menosäännössä.... Palkkoja menosäännön mukaan.... Lisämäärärahoja.... Konttoriapulaiset, palkat..... Pääkonttorin vuokra ja siivous... Konttorin tarverahoja sekä kirjaston ja aikakauslehtien kustann. Määräraha. menosäännössä. 6,000: - 45,860: -} 3,583: 29 20,000: - 20,000: - 10,000: - Kustannukset kirjojen mukaan. 5,894: 45 48,143: 33 18,025: - 20,000: - 16,000: - Määrärahaa ylitetty. 6,000: - Määrärahaa säästynyt. 105:55 1,299: 96 1,975: - Käyttökustannukset. Palkkoja menosäännön mukaan.... Lisämääräraha.... Tehtaankonttorin konttoriapulaiset.. Käyttömestari.... Koneenkäyttäjät ja voitelijat.... Höyrypannunlämmittäjä.... Kaasuhiilet.... Puuta muokattu kaasunvalmistukseen Puuta ja puuhiiliä generaattoreihin Puun ja hiilen kuljetus ja pienennys Muunnosputki ja eri\. tarveaineita kaasun valmistukseen.... Työkustannukset retorttihuoneessa sekä muurarien ja moottorin-hoita- 24,400: -} 812:50 15,000: - 33,000: - 38,000: - 31,500: - 2,460,000: - 1,660,000: - 116,500: _. 60,000: - 60,000: - 25,862: 46 12,555: - 26,500: - 54,032: 27 50,533: 34 3,681,948: 17 1,413,786: 21 77,013: 14 63,439: 54 55,784: 20 649:96 16,032: 27 19,033: 34 1,221,948: 17 3,439: 54 2,445: - 6,500:- 246,213: 79 39,486: 86 4,215: 80 jien palkkaus... 230,000: - 233,754: 02 3,754: 02 Öljyllä karburoidun vesikaasun valmistuksen työ- la ainekustannukset 15,000: -- 15,000: - Poltto- ja erinäisiä tarveaineita höyrypannunkäyttöä varten.......... 160,000: - 249,252: 36 89,252: 36 Öljyä ja erinäisiä tarveaineita koneidenkäyttöä varten... 18,000: - 12,289: 30 5,710: 70 Kaasunpuhdistuksen työ- ja ainekustannukset... 12,000: - 12,000: - Siirto 5,039,655: 79 6,076,812: 79 1,360,109: 66 322,952: 66

54 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mu~ kaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästynyt. Siirto 5,039,655: 79 6,076,812: 79 1,360,109: 66 322,952: 66 Rakennusten, uunien ja koneiden y. m. kunnossapito ja korjaus.. Puukaasunvalmistukseen liittyviä kustannuksia, kokeita y. m.... Koksin japuuhiilen lajittelu-, pienennys- ja myyntikustannukset ;. Tervan työ- ja myyntikustannukset Muiden lisätuotteiden työ- ja myyntikustannukset.... Kaasuvalaistus laitoksella...... Sähkövoima ja -valo.... Vedenkulutus...... Laboratorion kustannukset.... Työpajan..., Insinöörien ja työnjohtajain asuntojen kustannukset.... Puhtaanapito, siivous, vartiointi y. m. Tehtaankonttorin tarverahat 160,000: - 40,000: - 25,000: - 14,000: - 120,000: - 7,000:- 25,000: - 17,000: - 1,000: - 4,000: - 15,000: - 50,000: - 6,000: - 159,695: 76 39,808: 93 33,821: 40 41,486: 69 39,263: 02 7,000:- 37,642: 18 33,605: 25 1,000: - 6,000: - 14,718: 76 67,693: 93 6,906: 08 8,821: 40 27,486: 69 12,642: 18 16,605: 25 2,000: - 17,693: 93 906:08 304:24 191: 07 80,736: 98 281: 24 Pääjohtoverkko. Putkimestari ulkotöitä varten... Lisämääräraha.... Pääjohtoverkon korjaus ja ylläpito.. Liittymisjohtojen korjaus ja kunnossapito.... Jako kellon kustannukset.... 5,200: -} 345: 05 5 86 64,2: 35,000: - 33,397: 07 500:- 500:- 16,000: - 40,261: 33 24,261: 33 258:41 1,602: 93 Jakelu. Konttoriapulaiset.... Kaasumittarien lukeminen ja maksujen periminen.... Konttorin tarverahat.... Päivystys, väkiviina ja pienempien vikojen korjaus.... Erinäisiä hankinta-, i1moitus- y. m. 48,000: - 95,000: - 12,000: - 40,000: - 46,274: 76 90,787: 16 27.365: 20 45,159: 13 15,365: 20 5,159: 13 kuluja...................... 2,000: - 2,000: - Kaasumittarien korjaus ja kunnossapito........................ 12,000: - 22,000:.- 10,000: - 1,725: 24 4,212: 84 Siirto 5,789,700: 84 6,878,486: 08 1,501,050: 85 412,265: 61

55 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästynyt. Siirto 5,789,700: 84 6,878,486: 08 1,501,050: 85 412,265: 61 Katuvalaistus. Lyhdynsytyttäjät ja lampunhoitajat.. Kustannuksia: tarveaineista y. m. 209,000: - 54,000:,- 221,200: 08 61,469: 93 12,200: 08 7,469: 93 Johtotyöt, työpaja ja varasto. Palkat menosäännön mukaan.... Lisämääräraha.... Konttoriapulaiset.... Myyntikustannukset ja myymälähenkilökunnan palkkaus... Näyttely-, myymälä- ja varastohuoneistojen vuokra.... Konttorin tarverahat...... Työaseiden ja -kalujen sekä automobiilin ylläpito.... Erinäisiä työpajakustannuksia.... 27,400: -) 1,462: 50i 13,000: - 9,000: - 13,000: - 3,000: - 4,000: - 500:- 27,903: 18 8,960: - 7,244: 95 12,000: - 1,412:42 9,179: 01 500:- 5,179:01 959:32 4,040: - 1,755: 05 1,000: - 1,587: 58 Sekalaisia menoja. Konttokuranttitilin korko kaupunginkassaan..... Tontinvuokra... '.'...... Erinäisten maksuunpantujen tulojen lyhennyksiä Ja palautuksia.... Hallituksen käytettäväksi asetettuja varoja odotlamattomiin tarkoituksiin KalliinajanIisäa ja tilapäisiä palkankorotuksia virka- ja palvelusmiehille.... Lisämääräraha.... Palovakuutusmaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut, läakärinpalkkio ja sairashoito.... Työmiesten kesälomakustannukset.. 80,000: - 21,394: - 10,000: - 20,000: - 91,516: 93 21,394: -, 9,559: 41 19,085: 94 295,000: -}' 94,492: 09 421,905: 45 10,500: - 8,715: 30 10,500: - 27,000: - 10,075: 20 27,000: - 11,516: 93 32,413: 36 440:59 914:06 1,784: 70 424:80 Pä~johtoverkon Uudistöitä. laajennus sekä kaluston hankinta......_._._._._... ---.;3;..;0-'-,0;..;0;..;0..;..: ~13;,:,'..;..94..;...6;...;.:...;;;2;..;;.0 1:..;6~,0:..;5;.;:3;..;..:..;:;.;;;80 Siirto 6,722,949: 43 7,851,554: 08 1,569,830: 16 441,225: 51

56 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästynyt. Siirto 6,722,949: 43 7,851,554: 08 1,569,830: 16 441,225: 51 Uudisrakennuksia Sörnäisten kaasulaitoksella: Uuniryhmä ja tyhjentäjä.... 90,000: - 61,380: 70 28,619: 30 II II II 126,499: 40 *) Uusien lyhtyjen asettaminen...... 1,812: 76 II kaasu mittari en asettaminen.. 8,727: 50 --------------~~------------------------- 6,812,949: 43 8,049,974: 44 1,569,830: 16 469,844: 81 Menosäännöstä puuttuvia menq;a. Kaupunginvaltuusmiesten. päätöksen mukaan 26/3 1919: Määräraha jäähdytyslaitosta varten f90,ooo: - Vaillinki vuoteen 1920... 190,000: - AparaaUihuoneen korjaus'lokak. 1918 sattuneen räjähdyksen johdosta.. 65,817: 13 Maksettuja lahjapalkkioita työmiehille 77,041: - Konttorihuoneuston korjaus... 19,470: 93 Smk 7,002,949: 43 8,402,303: 50 1,569,830: 16 469,844: 81 Tulosäännössä Tulot kirjo- Vajaus. Ylijäämä. Tulot. lasketut tulot. jen mukaan. Korvaus katuvalaistuksesta... 799,500: - 891,519: 91 92,019: 91 II yksityiskulutuksesta... 3,987,500: - 5,108,889: 26 1,125,393: 76 Mittari vuokrat...... 4,004: 50 Tulot lisätuotteista... 2,362,800: - 2,541,202: 60 178,402: 60 Voitto suoritetuista töistä... 10,000:.-.:. 114,801: 25 104,801: 25 Vuokratuloja... 6,100: - 7,300: - 1,200: - Tilapäisiä maan vuokratuloja.... 1,350: - 1,350: - Tulosäännöstä puuttuvia tuiq;a. Myydystä romusta y. m.... 5,308: 75 Kaupunginkassan konttokuranttitili. Suoritettuja uudisrakennustöitä vuoden aikana....., 212,366: 56 Menoja, jotka merkitään kaupunginvaltuusmiesten myöntämien käyttövarojen tiliin... 100,695: 43 Nostamattomat v:n 1919 määrärahat ylitetty. jäähdytyslaitos... 190,000: - *) Määräraha ylitetty v:sta 1914 Smk:lla 126,499: 40. 7,167,250: - 8,674,376: 27 1,501,817: 52 Smk. 7,167,250: - 9,177,438: 26 1,501,817: 52

57 ' Vuoden 1919 kirjanpäätöksen yhdistelmä. Menot. Määrärahoja yhteensä v:n 1919 rahasäännön mukaan Kaupunginvaltuusmiesten myöntämä lisämääräraha 26/3 1919.... '6,712,254: - 190,000: - 100,695: 43 V:n 1919 määrärahat ylitetty... 1,569,830: 16 Menoja menosäännön yli... ~.. 162,329: 06 Nostamatlomia määrärahoja... :... 137,039: 66 Kokonaisylijäämä...... 775,134: 76 ----------~~~~ Smk 9,647,283: 07, Tulot. Tuloja 1919 v:n tulosäännön mukaan............... 7,167,250:- Tuloja 1919 v:n tulosäännön yli... : 1,501,817: 52 Säästö 1919 v:n määrärahoista... 469,844: 81 Tuloja tulosäännön yli.............................................. 5,308: 75 Kaupunginkassåa velotaan vuoden aikana tehdyistä uudisrakennuksista...,'.. 212,366: 56 S:n erinäisistä menoista, jotka viedään Kaupunginvaltuusmiesten käytlövarojen tilille 100,695: 43 Nostamatlomia 1919 vuoden määrärahoja... 190,000: - --------~~~~- Smk 9,647,283: 07

58 Liite N:o 2. Poistoja. Poistot. Kaasulaitoksen a'rvo. 1901-1918 1919 Yhteensä. 1900 1919 Pääjohtoverkko... 460,503: 56 33,910: 59 494,414: 15 261,809: - 1,062,311: 35 Lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeet... 180,006: 42 16,429: 80 196,436: 22 114,000: - J64,358: 29 Yksit. johtotyöt.. '. 61,647: 96 4,198: 96 65,846: 92 20,000: - 47,435: 41 Rakennukset... 642,387: 75 15,664: 98 658,052: 73 524,000: - 1,324,606: 27 Kaasukellot... 113,864: 99 15,604: 49. 129,469: 48 22,000: - 280,080: 90 Uunit... ~... 402,512: 83 53,168: 06 455,680: 89 90,000: - 795,610: 68 Aparaatit ja koneet 324,526: 21.35,161: 84 359,688: 05 62,000: - 504,823: 71 Tyhjentäjät... \ 44,008: 28. Kivihiilenpurkamislaite... 23,156: 27 4,088: 08 27,244: 35 13,392: 91 Laitoksen alueella löytyvä rautatie, erin. valaistusjohdot, vesijohdot, kaivot, purkamissilta y. m... 42,077: 97 6,326: 93 48,404: 90 17,370: 94 Kalustot...... 88,343: 39 6,535: 47 94,878: 86 6,191: -:- 51,254: 35 Kaasumittarit... 370,168: 33 42,373: 87 412,542: 20 173,294: 69 Hernesaarenkadun öljykaasulaitos... 104,512:97. 104,512:97 Itä-Heikinkadulla oleva tontti 300,000: - 300,000: - 300,000: -...: Tasoitus- ja kanavoimiskustannukset Sörnäisissä... 57,081: 48 57~081: 48 151,772: - U udisrakennuksia (keskener.)... 8,562: 99 Yhteensä Smk. 3,170,790: 13 233,463: 07 3,404,253: 20 1,400;000: - 4,638,882: 77

59 Liite N:o 3. 10 9 9 8 8 7 '1 KDI\ON.\I~ KWtJI'llKÄnT ~ M1INAlAIST~KM5U _._- MUIWJUJKU ------ fi

HelsingisSä. Sanomal.- ja Kirjap.-Osakeyhtiön kirjapaino, 1920.

Selostus Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toiminnasta v. 1919. Kulunut vuosi 1919, joka oli sähkölaitoksen 1O:s kokonainen toimintavuosi, poikkesi monessa suhteessa edukseen edellisestä vuodesta. Kaikkinainen puute oli maassamme tosin - varsinkin vuoden alkupuolella - erittäin ankara, mutta paranivat olot vuoden jälkipuoliskolla tässä suhteessa suuresti. Työrauha oli myöskin moitteeton; niinpä ei sähkölaitoksenkaan toimintaa häirinneet minkäänlaiset rettelöt, vaan jatkui se kaikin puolin säännöllisesti.. Mitä virran kulutukseen ja kuormitussuhteisiin tulee, huomataan niitä vertaamalla, että olot tässä suhteessa kehittyvät rauhanaikaisiin oloihin päin, s. o. sellaisiin kuormitussuhteisiin, jotka vallitsivat ennen maailmansotaa. Tämän huomaa selvästi silmäillessä eri vuosien viikottoista virrankehityskäyrää (katso kuv. siv. 66). Vertaamalla esim. käyriä v. 1916 ja 1919 huomataan selvästi ero käyrien rajoittamien pintojen täysinäisyys asteessa. Ero tässä suhteessa johtuu siitä, että teollisuuden harjoittajat eivät enää käytä virtaa yhtä edullisella käyttöåjalla kuin muutama vuosi takaperin. Ei ole myöskään luultavaa, että kuormitussuhteet lähiaikoina pilranisivat, sillä on otettava huomioon, ett~ lyhentynyt työaika joka alalla,. lyhentää myöskin virrankulutuksen käyttöaikaa. Vaikka aika on kovin kallis, on virran kysyntä varsinkin voimatarkoituksiin ollut erittäin vilkasta, osoittaen että yritteliäsyyttä kyllä on, jota ei kallis aikakailn arvell~ta. Polttoaineena on sähkölaitos kuluneenakin vuonna käyttänyt yksinomaan halkoj~. Vaikka näiden saanti on ollutkin puuttumaton, on kuitenkin riippuvaisuus polttoaineista ja sen yhteydessä olevista hinnan vaihteluista omiaan' ylläpitämaän ainaista jatkuvaa epävarmuuden tilaa sekä halkojen saannin että kustannusten suhteen. Sentähden onkin halvemman - taikka sanokaamme polttoaineesta riippumattoman -. virran saanti Helsinkiin käynyt vallan kipeäksi kysymykseksi. Kallis aika ja vakiintumattomat taloudelliset olot ovat kuitenkin ollut esteenä kaupungin oman vesivoimakysymyksen edistymiselle. Sitävastoin ei yritteliäisyyttä ole kokonaan puuttunut yksityisellä taholla tällä alalla. Niinpä senjälkeen kuin Valtuusto marraskuun 26 p. hyväksyi keskinäisen virran- 9

62 antosopimuksen sähkölaitoksen ja Etelä-Suomen Voima Oy:n välillä, on mainittu yhtiö alkanut voimaperäisesti rakentaa. korkeajännityslinjaa Helsinkiin Pyhtäällä olevasta Klåsarön voimalaitoksesta, jonka voimalaitoksen energian yhtiö on saanut toistaiseksi käytettäväkseen. Kun rakenteilla oleva linja valmistunee vuoden 1920 kevään kuluessa, pitäisi sähkölaitoksen saada yhtiöltä noin 1,000-1,500 kw lisäenergiaa, joka kylläkin vain on ylijäämä voimaa, mutta joka kuitenkin huomattavasti vähentää sähkölaitoksen polttoaineen kulutusta.. Taloudellinen tulos sähkölaitoksen toiminnasta oli melkoista edullisempi kuin rahasääntöä laadittaessa edellytettiin. Niinpä voima-aseman virran kehitys oli 20,57 milj. kwh eli noin milj. kwh suurempi arvioitua määrää. Samaten oli nettovoito, melkoista suurempi arvioitua määrä eli kaikkiaan Smk:aa 1,883,383.41. Yleiset virtatariffit, jotka vuoden ensimäisestä mittarinlukemisesta alkaen koroitettiin valovirralle 100 penniin ja voimavirralle 60 penniin kwh:lta, koroitettiin toistamiseen Valtuuston marraskuun 26 p. tekemän päätöksen mukaan vuoden viimeisestä mittarinlukemisesta alkaen niin, että valovirran yleinen taksa siitä lähtien oli 130 penniä ja voimavirran yleinen taksa 90 penniä kwh:lta. Joulukuun 9 p:nä sattui sähl<ölaitoksella pahanlainen käyttöhäiriö, jolloin m. m. toinen Kallion ala-aseman muuttajakoneista vikaantui niin pahoin, että - koska vara- koneistoa ei ollut käytettävänä - oli pakko rajoittaa virrankulutusta Kallion alueella 3 päivän aikana, siksi kunnes mainittu muuttajakone saatiin korjattua. Muita mainittavia käyttöhäiriöitä ei sattunut. Hallinto. Henkilövaihdokset sähkölaitoksella ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana olleet haitallisen monet. Niinpä laitoksen toimitusjohtaja, insinööri Hj. Pehrman erosi toimestaan kesäkuun 1 p:nä siirtyäkseen yksityisen toiminimen palvelukseen. Toimitusjohtajaksi valitsi Kaupunginvaltuusto allekirjoittaneen Marsion kesäkuun 20 p:nä. Vuoden alussa erosivat laitokselta virran jako-osaston johtaja, insinööri T. Vinter ja laboratorion päällikkö, prof. R. Malmström. Virranjako-osaston v. t. johtajana toimi tammikuun 1 p:ään 1920 insinööri Ragnar Lindbohm, joka mainitusta päivästä nimitettiin toimen vakinaiseksi hoitajaksi. Laboratorioinsinööriksi valittiin huhtikuun alussa insinööri K. R. Ihamuotila. Ensimäiseksi käyttöinsinööriksi nimitettiin elokuun 18 p:stä toinen käyttöinsinööri. Artur Sten, jonka tilalle taas lokakuun 13 p:stä tuli insinööri Olof Råbergh. Laitoksen apulaisjohtajaksi nimitti Teknillisten laitosten Hallitus joulukuun 1 p:stä laitoksen kamreerin Georg Weckmanin. Paitsi mainittuja henkilömuutoksia on tämän lisäksi suuri osa. konttori henkilökunnasta hakenut parempituloisia toimia. Tarvinnee tuskin sanoa, kuinka haitallisesti tämä näin runsas henkilöitten vaihdos vaikuttaa laitoksen toimintaan puhumattakaan siitä kuinka vaikeata on laitoksen tarjoomilla palkkaeduilla saada päteviä henkilöitä eronneitten tilalle.

63 Uudistyöt. Vuoden kuluessa ei sähkölaitoksella ole saatu huomattavimpia uudistöitä loppuun suoritetuksi. Vastaisia laajennuksia varten on toiminimeltä Allmänna Svenska Elektriska Ab. tilattu 750 kw:n yksiankkurimuuttajakone Kasarmintorin asemaa varten samoinkuin toiminimeltä AEG 5,000 kw:n turbogeneraattori voima-asemaa varten. Käyttö. A. Höyryvoima-asema. Joulukuun 31 p:nä 1919 oli höyryvoima-asemalla seuraavat koneet ja aparaatit: 8 höyrykattilaa, joista 2 kpl. kullakin 200 m7 tuli pinta, 3 400 3,,' 500 5 höyryturpiinigeneraattoria, joista 1 kpl. teho 750 kw 1 2,000 2 II 2,400 II 1 II 5,000 II 2 moottorigeneraattoria, kukin 60 kw. 1 akkumulaattoripatteri, soluluku 66, virranvoima 216 A, varautumiskyky 648 Ah. 6 höyrykattilaa, yht. tuli pinta 2,745 m 2, on muutettu haloilla lämmitettäviksi. Halkojenkulutus oli 143,504 m 3 Kehitetty kwh = 20,574,680 - lisäys 29.1 lo. Lauhdutukseen kului 502,380 kwh = 2.44 0lo. Hyödyllisesti annettu kwh = 20,072,300 - lisäys 29.7 Olo. Tästä saivat: ala-asemat.... 15,518,780 kwh = 77.33 lo vaihtovirtaverkko... '... '.. 4,338,620 II = 21.60 olo laitos tarpeisiinsa.... 214,900 ~ 1.07 Olo Suurin kuormitus, 7,600 kw, sattui jouluk. 18 ja suurin vuorokautinen kulutus, 107,000 kwh jouluk. 18. Hyödyllinen keski kuormitus oli 2,285 kw. B. Ala-asemat. 1. Kasarmintorin asema. Kone- ja paueriteho Joulukuun 31 p:nä 1919 oli: 2 kpl. moottqrigeneraattoria, kukin 500 kw. 4 II kaskadimuuntajaa, II 1,000

2 kpl. yksiankkurimuuntajaa kukin 500 kw. (raitiotietä varten).. 1 akkumulaattoripatteri, 150 solua, 1,556 A ja 5,000 Ah. '1 s:n 150 2,520,,' 7,560 64 Vafaistusmuuntajat saivat vaihtovirtaa.... antoivat tasavirtaa.... Patterien lataaminen kulutti.... purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa.... vaihtovirtaa.... Suurin kuormitus.... sattui jouluk. 4 p:nä~ Suurin vuorokautinen kulutus....- sattui jouluk. 18 p:nä. Keskikuormitus oli 895 kw. Raitiotiemuuntajat saivat vaihtovirtaa antoivat tasavirtaa 8,951,490 kwh 8,132,540 2,177,800 Ah 1,377,550 7,832,880 kwh 655,000 4,233 kw 48,030 kwh 2,296,640 kwh 2,095,370 Suurin kuormitus raitiotiekäytössä, 900 kw, sattui marraskuun 13 p:nä ja suurin vuorokautinen kulutus, 8,010 kwh marraskuun 14 p:nä. Keskikuormitus oli 312 kw. 2. Kallion asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31 p:nä 1919 oli: 1 kpl. moottorigeneraattori, teho 350 kw. 1 kaskadimuuntaja, teho 350 kw. 2 yksiankkurimuuntajaa, kunkin teho 250 kw (raitiotietä varten). 1 akkumulaattoripatteri, 144 solua, 1,004 A ja 3,012 Ah. Valaistusmuuntajat saivat vaihtovirtaa.... antoivat tasavirtaa.....,.... Patteri en lataaminen kulutti.... purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa.... vaihtovirtaa... ~.... /2,018,870 kw~ 1,840,970 730,950 Ah 549,000 1,734,810 kwh 70,000 Suurin vuorokautinen kulutus 10,200 kwh, valo- ja voimatarkoituksiin oli joulukuun 16. p:nä ja suurin kuormitus 884 kw joulukuun 16 p:nä: Keskikuormitus oli 198 kw. Raitiotiemuuntajat saivat vaihtovirtaa.... antoivat tasavirtaa.... 1,074,770' kwh. 944,360 Raitioteitten suurin vuorokautinen kulutus, 3,810 kwh, sattui marraskuun 14 p:nä ja niitten suurin kuormitus 500 kw, joulukuun 9 p:nä. KeskikuorI'Qitus oli 123 kw.

65 3. Töölön asema. Kone- ja patleritehö joulukuun 31 p:nä 1919 oli: 2 kpl. moottorigeneraattoria, kukin 250 k\v. 1 akkumulaattoripatteri, 144 solua, 502 A ja 1,506 Ah. Muuntajat saivat vaihtovirtaa............. antoivat tasavirtaa.... Patlerien lataaminen kulutti.... II purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa... '.... II vaihtovirtaa... -.... 1,023,350 kwh 843,900 II 432,280 Ah.343,720 812,620 kwh 530,000 II Suurin kuormitus, 429 kw, sattui jouluk. 22 p:nä ja suurin vuorokautiskulutus, 4,900 kwh, jouluk. 18 p:nä. Keskikuormitus oli 93 kw. Ala-asemat ovat yhteensä jakaneet tasavirtaa valaistus- ja voimatarkoituksiin 10,380,310 kwh ja raitioteille 3,039,730 kwh. Pattereista on otettu valaistus- ja voimavirtana 301,450 kwh eli 2,9 0lo. Kun kuluttajilla luettiin 9,240,956 kwh häviää johtoverkossa kaikkiaan 1,139,354 kwh eli 10.96 0lo. Ala-asemilta jaettiin suoraan kolmivaihevirtaa 1,255,000 kwh. Höyryvoimalaitoksen hyödyllisesti kehittämästä 20,072,300 kwh ovat kuluttajat käyttäneet 16,70],360 kwh, joten muuttamis-, transformaattori- ja jakoverkkohäviöt ovat yhteensä noin 3,370,940 kwh eli 16.8 0lo. Vertailevat tiedonannot asemien käyttösuhteista vuosina 1915-19 esitetään seuraavassa taulukossa: Kehitetty ja jaettu sähkövirtaa vuosina 1915-1919. 1915 1916 1917 1918 1919 I Lis. I Lis. I Lis. I Lis. I Lis. % 0/0 % lo 0/0 Kehitetty vaih!ovirlaa........ kwh 14,244,020 41.8 19,103,420 34.1 18,428,810-3.53 15,934,660-13.52 20,574,680 29.1. s:n 1auhd.-kulut.lukuunott. 13,751,800 43.0 18,538,300 34.8 17,901.040-2.86 15,479,900-13.50 20,072,300 29.7 Jaettu vaihtovirtaa.......... ' 3,474,700 111.0 5,770,740 66.0 5,202,090-9.7 2,799;200-46.20 4,338,620 55.0 28.20 % 34.65 0lo 31. 7 0/0 20.30 Olo 24.2 Olo Oma kulutus, vaihtovirtaa... 223,620 10.4 160,560-28 193,754 20.5 195,700 1.01 214,900 10.0 1.81 Olo 0,96 0/0 1.2 0/0 1.40 0/0 1.2 0/0 Jaettu tasavirtaa 2 X 120 V... 6,569,230 16.6 8,280,900 26 8,346,120 0.8 8,298,100-0.58 10,380,310 25.1 53.34 0rO 49.75 0/0 50.7 0/0 60.30 Olo 57.7 0 /0.. 500 V. raitiotielle... Yhteensä jaettu sähkövirtaa.. Pääasemalla vuorokaudessa ke- : 2,049,510 118.4 2,436,340 18.9 2,694,420 11.1 2,484,750-7.78 3,039,730 21.1 16.65 0/0 14.64 0 /0 16.4 0/0 18.0 0 /0 16.9 Olo 12,317,060 45.5 16,648,540 35.1 16,436,384-1.2 13,777,750-16.20 17,973,560 30.5 100 Olo 100 0 /0 100 0/0 100% 100 Ofo I hitetty suurin kwh määrä.. 75,400-87,000-79,330-88,600-107,000 - Suurin kuormitus pääasemalla.. kw- 5,200-5,450-6,300-6,700-7,600 - Keskikuormitus pääasemalla.. 1.625. - 2,110-2,039-1,768-2,285 - Kehitetty vaihtov. kwh X 100. Suurin kuormitus X 8,760 h. Ofo 31.3-40 - 35.1-27.2-30.9 -

.~ ~~~I--r---~-------r------------r------------.------------.------------.------------,------------.------------,-------------r-----------, 1~Dtt jl========c=======~====~+-~~~~~~~-t~~~_t~~~_i======~t=======t=====~ ~ooooot 1 EElI... 1 I BIO..1 81''1: rn 40QOOOH 1M%. tmjjj.um.t!ttl 1m ~ _0 ~ :. IOQOOO ~. ~ o 10 11 liu II l'... 1 UI II...., ft W... la 0 I II' VI... 111 IlO a I _1'1 l' II _.11.. II 111... l' 1'1 n_'1 IU'. I....,.. 111.. I... l' '111 W..._. I...,,- '1 II II... l'.. ':'81111'-IID -, 'IV OY,:-.'... Vuosina 1909--19 voima-asemalla kehitetyt kwh esitettynä viikottain.

67 Johtoverkko. A. Laajennukset. KfJrkeajännitysverkkoa on vuoden kuluessa laajennettu 3 X 25 mm 2 vahvuisella, merenalaisella kaapeliila Brändön transformaattorihuoneesta Mustikkamaalle, johon kaapeliin yhdistettiin Mustikkamaalla olevat O. V. Uusi Telakka ja O. V Mustikkamaan Veneveistämö. Paitsi näitä korkeajännityskuluttajia on Snellmanninkadulla, O. Y. M. O. Steniuksen muuntaja-aseman vieressä sijaitseva O. V. Oottfr. Strömbergin uusi transformaattoriasema yhdistetty, jolloin aikaisemmin muuntaja-asemalta lähtevät korkeajännityslinjat Sockenbackaan ja Espooseen nyt yhdistettiin uuden transformaattoriaseman kautta. Boxbacka O. V., Wiikin latokartanolta on vetänyt korkeajännityslinjan Vesijohtolaitokselle Vanhassakaupungissa, jossa se on yhdistetty korkeajännitysverkkoon. O. Y. Helsingin Mylly, Sörnäisten Rantatie 31 on myöskin yhdistetty korkeajännitysverkkoon ; sen transformaattori sijoitettiin Pääasemalle, josta sen oma 500 Voltin linja lähtee.. Sitäpaitsi on pystytetty 50kVA:n transformaattoripylväs Inarintien ja 1. Viertotien kulmaan.. Matalajännityskaapeliverkossa ei vuoden kuluessa oie tehty mitään muutoksia. Matalajännitysilmajohtoverkkoa on laajennettu noin 130 m pituisella 3 X 35 + 16 mm 2 yhdistysjohdolla äsken mainitusta transformaattoripylväästä 1. Viertotien ja Inarintien kulmassa pitkin jälkimmäistä katua Kangasalantien kulmaan, sekä siitä lähtevä jakojohto vahvistettu saman vahvuiseksi Somerotien kulmaan saakka (noin 150 m); tästä on jakojohtoa jatkettu. 4 X 16 mm 2 vahvuisena Kangasalantiellä' oleville kunnan työläisasunnoille. Muut vähäisemmät laajennustyöt ovat olleet talojohtojen luontoisia. B. Johtoverkko jouluk. 31 p:nä 1919. Kaapeliojien piituus ei vuoden kuluessa ole lisääntynyt ja on edelleen kuten vuoden 1916 lopussa 85955 m. Ojan leveys sm 70-100 cm syvien ;a eri leveitten kaapeliojien pituus. 130 å 35140 ä 45150 å 55160 å 65170 å 75180 å 8.'>190 å 951100 ä 1051115 ä 1201 ~~~. :i~.- Jouluk. 31 p. 1916... 113.721144.8641 9.010114,9151 24011,1001 ~901 1,5151, 3001 85,955

Korkeajännitys- ja puhelinkaapelit, metriä. ::r9' n>o...: -g:;s:; =~ :T 3X95 3X50 3X35 3X25 3X16 3XlO 3X6 _.s:: :0:0 9 ft 00 mm 2 mm 2 mm 2 rnm 2 mm 2 mm 2 mm 2 n> n> 0 0 0 rn :>:' :J. '&0, OQO. =s;:.. ::l ::l.,asetettu 1909... 6,721 4,160. - - -.- - 6,700 17,581 23,233 1910.... - - - - - - - - - -.. 1911... 2,100 3,690.4,390 1,490 750 265-4,040 16,725 16,123 1912... 300 -- - 300 - - 600 963 1913... 1,270 3,100 80-50 4,500 7,430 1914... 6,750 4,178-1,647 12 816-13,403 23,966 1915... - 540-382 - 235-1,157 1,015 1916... - 100 100 - - 200 110 1917... - - -- - - - - - - 1918... - - - - - - - 1919... - - - 357 - =1 - - 357 238... 117,141115,6681.4, 390 1 4,356 850 277 1,101 10,740154,423173,078 Poistettu 1915 199 1 43 - - 233 138 Yhteensä 17,141115,6681 4,3901 4,1571 8501 2341 1,101110,740154,190172940 Korkeajannitysverkon ilma johdot, metria. Asetettu 1911... - - 2,700 - - 2,700 1,160 1912... =\ - - - - - - - - 1913... - - - - 1914... - 310 - - - 310 207 1915............... - - - - 450 - - - 450 193.. 1916... - - - 350 350 150.. 1917............... - - - - - - 1918... - - '20 680-700 180 1919... - - - - - - - - 1 Yhteensäl - 1-1 -1 3301 4,1801-1 - 1-1 4,5101 1,890 1-1 =1 Matalajännitys vaihto virtailmajohdot, metriä, talojohtoja huomioonottamatta. 150 I 95 70 I 50 mm21 mm 2 I mm21 mm 2 35 25 16 mm 2 mm 2 mm 2 10 I 6 mni21 mm 2 ;1' 3ft n> o rn, Asetettu 1909.... 1910.... 1911..... 1912.... 1913...,.... 1914.... 1915.... 1916.... 1917..... 1918.... 1919.... Poistettu 1914 '-';.;..';..;.' ''';''';..;.'. 504 897 528 3,900 2,840 5,200 4,200 5,200 2,938 1,275-11,300 - '2,430-1,050-1,600-1,600 1,325 3,200 320 480 1,040 320 5,200 5,590 6,250 5,800 7,280 5,422 3,970 1,360 2,025 1,824 2,470 2,096 2,571 1,510 2,430 110-425 - 5,200 1,700 8,600 1,080 858-395 - - 1,253 323..;... ~.I ~-+I_l_4_25-+-_-+12_5_,~_~g-+I 85_8+-1_5_,4_8 -+1_7,_~_5+-1_6_,2_4 -+1_2,_82_0+15_0..;'~..;;;~0-+51_1_6'..;.;;.;~~i Yhteensäl 5041 1,4251-124,8331 8581 5,4801 7,8451 6,2401 2,820150,005116,118

69 Eristetyt tasavirlakaapelit, joihin sisältyy talo johdot, mutta ei katuvalaistuskaapelit.!. ::r -< 2;;>::: 500 400 310 240 185 150 120 95 70 50 35 25 3;;- =0 _ c mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 (1) 01» ~::l. = en Asetettu 1909.. 2,878 17,695 17,258 3,810 5,785 11,871 36,900 31,354 1,972 10,256 2,000 141,719 229,586 1910.. - 3,970 1,150 - - - 1,722 7,460-3,030 - - 17,332 26,838 1911.. - - 3,270 2,920-2,480 2,300 - - - 10,970 18,816 1912.. - 1,200 3,100 - - - - 3,050-9,650-17,000 19,725 1913.. - - 854 240 870 1,850 2,750-6,564 5,869 1914.. - - 7,957 9,700 1 ) - - 1,503-1,478-20,638 44,665 16 - - -- 422-24 - - 1916.. - - 4621 412 - - - - 645-616 - - 1,261 821 1915.. - =1 12,878122,865132,751117,284 Poistettu 1915.. - 195-55 O'Q= 15,785 12,~1139,492 48,76414,272127,80412,0001-12Hi,0061346,732 -' 250 813 Yhteensä 2,878\22,670\32,751\17,229. \5,785\12,111\39,492\48,764\4,272\27,804\2,000\ - \215,756\345,919 Kirkkaat tasavirtaverkon nollajohtokaapelit, metrill, talojohdot huomioonottaen. Asetettu 1909.. - 1,850 2,520-2,710 3,620-14,050 4,840 30,000-1~,OOO 60,590 45,135 1910.. - - - - - - - 1,3603,710 4,580 1,520 11,170 5,847» 1911.. - - - - - - 830-2,520 - - 3,350 1,825 1912.. - - - - -- - 1,600-1,500-4,800 7,900 3,092 1913.. -- - - - - - - - - 1,345 -- 1,375 2,72 905 1914.. - - - - - - - 2,380-361 - 739 3,480 2,341 1915.. - - - - - - 211 12 223 97 1916.. - - - - - 1 - - - - 325-308 633 213 Yhteensä\ - \1,850\ 2,520\ -:- \2,710\ 3,620\ - \10,220\8,550\40,842\ - \19,7541 90,0661 59 r455 1 Tasavirtailmajohdot, metriä, talojohtoja huomioonottamatta. 150 95 70 50 35 25 16 10 6 ::r -< 2;;>::: _ C 3 rt :::lo mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm.... 2 01» :::l en ~:l. 0'Q:::l \ Asetettu 1911... 4,050 23,650 20,080 23,340 6,400 1,375 22,630 8,500 loo llo,125 54,658 1912... - - 3,420 180 780-1,300 5,680 1,761» 1913... - - - 4,450 240-1,750 220 860 7,520 2,374 1914... - - - 3,120 -- 359 1,676 741 786 6,682 1,817 1915... -- 1,916 416 2,586 - - 836 719-6,473 3,217 1916... - 530-870 45 580 723-3,240 5,988 1,255 I 4,050126,096120,496137,7861 6, 865 1 2,314128,395110,1801 6,2861142,4681 65,082 Poistettu 1914... 1 447 3,490 1,360-353 - 561 - - 6,211 4,590 Yhteensäl 3,603122,606119,136137,7861 6,5121 2,314\27,834110,180\ 6,2861136,257\ 60,492 Johtoverkon yhteenlaskettu kupari paino oli vuoden lopussa 556,814 kg vastaten 561 kg lisäystä vuoden 1919 kuluessa. 1) Tästä 7,930 m raitiotieverkkoa varten. 10

70 Matalajännitysverkon talojohtojen lukumäärä oli vuoden kuluessa lisääntynyt 39:lIä ja oli vuoden lopussa 2,083, jakaantuen eri kaupunginosille seuraavasti: Kaupungissa 1,212 kpl., Kalliossa 366 kpl., Töölössä 213 kpl. ja Söörnäisten niemellä, Hermannissa, Vallilassa, Toukolassa, Vanhassakaupungissa, Böölessä ja muissa esiseuduissa yhteensä 292 kpl. Korkeajännitysverkon talojohtojen lukumäärä oli vuoden lopussa 27 ~pl. Liittyminen. Edellisen vuoden suhteettoman vilkasta Iiittymistoimintaa seurasi vuonna 1919 huomattava vähennys uutisliittymien määrässä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Niinpä vuonna 1919 liittyneitä laitoksia on vain 1572, kuten taulukosta l selviää, vastaten 3,969 edellisenä vuonna,. ja vähemmän kuin minään aikaisempana vuonna. Sitävastoin Iiittyneiden kw:ien summa on 2,208, vastaten vuonna 1918 1,261 kw riippuen siitä, että vuonna 1919 Iiittyneiden moottorien lukumäärä on 414 joiden yhteen ' laskettu teho on 1,442 kw, jotavastoin vuonna 1918 liittyi vain 141 moottoria joiden yhteenlaskettu teho oli 543 kw. Taulukosta II selviää todellinen liittymisarvon lisäys, joka oli vain 970 kw, vastaten 4.7 0/0, jota vastoin lisäys oli vuonna 1918 1,288 kw ja. 7.1 Olo. Tämä johtunee pääasiallisesti siitä, että vuoden kuluessa suuri määrä sota-aikana perustettuja pikkutehtaita ovat lakanneet toiminnasta; myöskin vaikuttanee siihen se, että Iiittyneiden joukossa on m. m. rakennusmoottoreita sekä satamissa olleita suurempia laivoja, jotka jälleen vuoden kuluessa ovat eroitetut.. Taulukko III esittää liittymisarvoa joulukuun 31 p:nä 1919 ja taulukot IV ja V kuluttajille asetettujen mittarien lukumäärää sekä mittarittomien kuluttajien lukumäärää. Taulukko 1. Uusliiftymisien yhdistelmä vuonna 1919. < Or 1» -< '''' ' ',,0',,0 ~_.S: :r ;II»,-, 'Kuukausi ~ ' ;:e:(oa... =~ ;:e:~ ;:e:~ ;:e:'s :>:< ;:e:~ ~ :>:ro luku luku I luku I,a- ili en 0_. ::J, kw kw kw (0 (0 ~... 0 ~g määrä määrä määrä ;1 ' f'!l' ::l. a a :1 :1 1» ' -...; a ;;>:; ;;>:;...; ;:;:C 1» 0< ~ 2l... ~ Lamppuja Moottoreita Aparaatteja ~ ' 3~ 3 _. Tammik... 205 156 1,864 50.47 37 68.24 10 18.48 63.11 35.98 34.11 3.99 137.19 Helmlk.... 147 121 1,460 39.42 31 129.84 5 3.09 57.23 46.77 5.go 62.45 172.35 Maalisk... 68 72 687 22.09 11 46.52 8 3.60 29.89 40.22 2.95 2.10 72.~1 Huhtik. 47 37 702 27.87 19 43.27 13 8.49 65.70 10.98 - - 79.68 Toukok... 47 34 651 20.03 30 98.37 2 0.60 70.23 6.13 42.64-119.00 Kesäk... 92 65 664 15.94 28 160.53 13 17.72 116.22 41.52 27.75 8.70 194.19 Heinäk. 120 98 938 26.37 27 71.68 15 10.60 89.82 15.87 2.42 0.55 108.86 Elok... 186 148 1,409 39.09 49 ~20.53 4 4.80 102.03 24.20 5.94 131. 7 5 263.92 Syysk... 256 191 1,695 48.60 44 38.09 12 14.65 170.28 18.07 11.25 1.74 201.84 Lokak... 286 220 2,100 60.50 38 98.09 17 16.67 129.92 21.54 12.65 11.15 175.28 Marrask... 263 258 1,761 184.28 61 213.02 29 23.12 205.75 169.34 21.62 23.66 420.37 Jouluk... 218 172 1,761 79.76 39 153.45 12 30.82 162.34 57.10 20.45 24.14 264.03 Yhteensä/l,935/1,572115,692/614.3il 414/1,441.63 140/152.15h,262.52/487.72/187.68/270.23/2,208.15

71 Taulukko II. Liittymisarvon lisääntyminen vuonna 1919. ;;:0:; - 'd < ;:1., ~:l~ ::0;-- 0;;:0:; Lamppuja Moottoreita Aparaatteja ~ 0: ::0;-0' ::o;-g ' ;'l ~C;;' : :e:'''' :e:; :e:, :e:::o;-o :e:~ Vl 3 o ::. määrä I ~! ' _. en en kw määrä! kw kw 39 0> ' 3 ' 3 ::1 0> ' ' I.,. =1 ' i;l Liittymisarvo 31 112 1919... 337,544 7,904.63 3,466 11,912.79 7181697.54 11,627.67 2,505.04I 1,067.88 5,314.37 20,514.96 Samoin 111 1919 330,208 7,507.97 3,337 11,406.40 651 630.70 11,083.28 2,206.03 1,025.37 5,230.39 19,54507 lisäys v. 19191 7, 336 1 396.661 129 506.~91 671 66. 84 1 544. 39 1 299. 01 1 42. 51 1 83. 98 1 969.89 Lisäys olo 2.2 5.3 3.61 4.4 10.3 10.6 4.9 13.6 4.1 1.6 4.9 Taulukko 111. Liittymisarvo joulukuun 31 p:nä /9/9. 1 Kulutta- Lamppuja Moottoreita Aparaatteja jien luku-i---'i---r----;--i---- r ---.--!--- määrä mluäk'äur-ä kw luku kw luku- kw määrä määrä Yhteensä kw Kasarmintorin asema.... Kallion..... Töölön..... Vaihtovirran jako matalaj.... korkeaj.... Yhteensä! 21,019 5,160 3,003 894 25 30,101! 251,081 5,721.76 25,370 837.1 2 27,842 558.10 9,807 277.73 10,459 245.75 334,559!7,640.46 1 2,256 4,999.56 497 1,551,73 169 449.04 102 589.73 365 4,243.3 1 3,371!11,833.371 722 77 43 4 17 863! 670.83 11,392.15 58.78 2,447.63 30.61 1,037.75 13.56 881.02 15.82 4,504.88 789.60! 20,263.48 Taulukko IV. Kuluttajille asetetut mittarit v. /9/9. Lukumäärä 31 112 1919 I 111 1919 Sisävalaistus... 24,728 24,382 Porrasvalaistus... 1,255 1,252 Katuvalaistus...,..,... '.. '...,...,,,,.. 91 92 Voima...,'.,... '... 1,473 1,398 Valo ja voima... 66 77 Yhteensä! 27,613! 27,147 1 lukumäärä Lisäys I olo 346 1.4 3 0.2 1 1.0 75 5.4 11 14.3 412! 1.5 Taulukko V. Mittarittomien kuluttajien lukumäärä v. /9/9. Lukumäärä Lisäys 31112 1919 I 1ft 1919 luku- määrä 1 Olo Virranrajottajia käyttavät kuluttajat... 208 220-12 -5.4 Ilman rajouajaa... 2,256 2,100 156 7.4 Katuvalaistussopimuksia... 7 7 - - Yhteensä! 2,471! 2,327 1 : 144! 6.1

72 Kuluttajain lukumäärän ja liittymisarvon lisäystä sähkölaitoksen toiminta-ajalla esittää seuraava kuvio. '000... KPL..- 5T. t\w 1000' 30 ;'0 Mittareita kpl. / 2.5 'V...-./ V /' 2.0 / / i-- / ~ ~ / ~ /./ '( I / 1 V I./ 15 ~. 10-1 /./ 10. I V -- I I / ----- ~' II /,,r -_ ) / /' / 1/ 10'-..--- -- // ~~,.. ~./ / ~, 1/./~,.'... 1--;-- :~.-.,.,.... ---~?90-' ~910 1911 '''12. 1'lI12> 1'4 1915 1,1e, 19''7',1918 19'fl Liiftymismäärä v. 1909-19. & Yhteensä kw Voima kw Valo kw Katuvalaistus. Katuvalaistuksessa on vuonna 1919tapahtunut vain pienempiä laajennuksia. Niinpä jo vuonna 1914 suunniteltu ja osaksi aloitettu työ sähkövalaistuksen varustamiseksi Johanneksen kirkon puistikkoon, nyt loppuunsuoritettu. Jätkäsaarella ja Katajanokalla on asetettu muutamia la.mppuja laiturivalaistusta varten ja Mejlahdessa on tievalaistusta laajennettu. eräälle. sivutielie. Vallilassa on katuvalaistusta jatkettu uusille klmnan työläisasunnoille Kangasalantiellä. Huomattavampaa on sitävastoin että puolenyön valaistus, mikä koko sota-ajan on ollut sammutettuna, jälleen elokuun 1 p:stä 1919 on palanut. Liittymihen joulukuun 31 p:nä selviää seuraavasta taulukosta:

73 Taulukko VI. Katuvalaistus joulukuun 31 p:nä 1919. 1 Watin l/~ Watin hehkulamppuja hehkulamppuja lukum. I kw lukum. kw I Kaarilamppuja lukum. I kw Yhteensä kw Kasarmintori asema... 108 10.05 261 59.00 50 18.00 87.05 Kallion.... 495 49.50 - - 34 11.50 61.00 Töölön.... 273 24.70 - - - - 24.70 Vaihtovirtaverkko.... 333 31.20 45, 9.00 - - 40.20 Yhteensäl 1,209 I 115.45 I 306 I 68.00 I 84 I 29.50 I 212.95 Virrankulutus vuonna '1919. Höydyllinen, s. o. kuluttajille luettu ja maksettavaksi kirjoitettu kilowattitunti määrä oli viime vuonna 16,701,360 vastaten 35.76 Olo lisäystä edelliseen vuoteen verraten. Kulutettu virta jakautuu seuraavasti: sisävalaistukseen.. '.'........ kwh 5,883,422 35.3 Olo katu valaistukseen...,... '.'.... 505,347 3.0 moottorikäyttöön...'... ~....,,3,376,801 20.2 valo- ja voimatarkotuksiin yhteisen tariffin mukaan... :.. 3,605,020-21.6 raitiotielle... '.'.... 3,039,730-18.2 laitoksen omiin tarpeisiin.... 291,040-1.7 Yllämainitusta virrasta annettiin: Valaistus Voima Valaist. ja voima Yhtee.nsä tasavirt. 2 X 120 V.. kwh 6,137,789 2,613,708 489,459 9,240,956-55.3 Olo 550 V.. 3,039,730 3,039,730-18.2 matalaj. vaihtov... 305,390. 113,983 61,058 480,431-2.9 ' korkeaj. 48,000 1 ) 837,740 3,054,503 3,940,243-23.6 Yksityiset, kaupunki ja itse laitos kuluttivat virtaa seuraavasti: Valaistus yksityiskulutus... kwh 5,707,361 kaupungin kulutus.. 681,408 laitoksen oma kulut. 102;410 Yhteensä kwh 6,491,179 Voima 3,292,469 84,332 188,630 3,565,431 Valaist. ja voima 5,977,110 2 ) 667,640 6,644,750 Yhteensä 14,976,940 89.7 Olo 1,433,380-8.6 291,040 1.7 16,701,360 100.0 Olo 1) Oma kulutus. - 2) R.aitiotievirta huomioonottaen.

Seuraava taulu esittää eritariffiset ja erilaiset kulutukset: 74 Oma Norm. tariffi Erik. tariffi Katu- Valaist. RaItiotIe- kulutus valais- Yhteensä 0/0 ja voima virta tus valaist.i Voima Valaist. Voima VaI. I Voima Tasavirta... kwh 5,521,161 2,372,120 146,082 219,858 489,459 3,039,730 416,136 54,410 21,730 ~2,280,686 73.5 Matalaj. kiertov.... 205,951 63,920 10,228 50,063 61,058-89,211 - - 480,431 2.9 Korkeaj... - - - 670,840 3,054,503 - - 48,000 166,900 3,940,243 23.6 Yhteensä kwhi5,727,11212,436,040 156,3101940,76113,605,07013,039,730 505,3471102,4101188,630116,701,3601100.0. f yksityis kaup. Valaistus... tlaitoks. Yht. {Yko'ty kaup. Voima...... laltoks. Yhl. Virrankulutus vuosina 1915-1919 ja sen jakautuminen. 1915 1916 1917 kwh I Lis. 0/0 kwh kwh 1 Lis. 0/0 I Lis. 0/0 3,271,530-4,020,5951-4,305,102-288,460-364,993-458,090-89,720-87,990-98,963-3,655,710 12.0 4,473,578 22.2 4,862,155 10.9 31,9 0/0-28.2 0/0-31. 7 0/0-5,072,190-8,541,379-6,566,672-471,690-303,425-1,029,688-202,900-143,500-162,365-5,752,780 58.8 8,988,304 56.2 7,758,725-8.6 50.2 0/0-56.5 Olo - 50.7 0/0-2,050,510-2,436,358-2,694,420 11.1 1918 1919 Raitiotievirta... 17.9 Olo - 15.3 0/0-17.6 Olo - Yhteensä 11,459,000 46.1 15,898,240 38.8 15,315,300-3.7 12,302,100-19.65 16,701,360 35.76 100 Olo - kwh 100 Olo - - - - - - - Muuntaja, transformaattori- ja jakohäviöt Olo 16.7-14.2-14.4-20.5 - Vt>imaan sisältyy valo- ja voimav.. yhteisen tariffin mukaan. I Lis. kwh I Lis. 0/0 0/0 4,421,594-5,707,361-604,584-681,408-81,028-102,410-5,107,206 10.9 6,491,179 27.1 41.5 0/0-38.8 0/0-3,902.504-6,229,849-625,688-751,972-181,952 _. 188,630-4,710,144-39.3 7,170,451 52.1 38.3 Olo - 43.0 Olo - 2,484,750-7.7 3,039,730 22.2 20.2 % - 18.2 Olo - 16.8 - ViFrankulutus vuonna 1915-1919. Jakoperustana yksityis ja kunnallinen kulutus. 1915 1916 1917 Yksityiskulutus... kwh 10,400,230 14,998,332 13,566,194 90.7 Olo 94.3 Olo 88.6 Olo Kaupungin kulutus.. 766,150 668,418' 1,487,778 6.7 Olo 4.2 Olo 9.7 Olo Laitoksen oma kulutus 292,620 231,490 261,328 2.6 Olo 1.5 Olo 1. 7 Olo Yhteensä kwh 11,459,000 15,898,240 15,315,300 100 Olo.' 100 % 100 Olo 1918 10,808,848 87.8 Olo 1,230,272 10.0 Olo 262,980 2.2 Olo 12,302,100 100 Olo 1919 14,976,940 89.7 Olo 1,433,380 8.6 Olo 291,040 1.7 Olo 16,701,360 100 Olo

75 20 ~--i----r--~----~--4----+--~----+---~~~ Valo 15 Raitiotie 10 Matala jännitys Voima 5 Korkea jannltys Laudultajat Häviö! o~~~~~~~~~ ~~~~~--~~~--J) I~IO '~II 1'12 r) '~11t.5.,. 17 '8 '91' Kehitetty ja erilaisiin tarpeisiin käytetty sähkövoima v. 1910-19. Vuoden kokonaistalot virranjaosta olivat: jaetusta virrasta... Smk. 10,690,460: 89 mittarinvuokria...,..,... '.,........ II 4,033: 45 oma kulutus...,... '.:.,.';..:'.:..;...:,...;.._::.. 7.:..;8:.!.,0::;..9;;.:1:.;.:..:.0;::.8 Yhteensä Smk. 10,772,585: 42 Keskitulo myydyn virran kwh:sta (mittarivuokria ja omaa kulutusta huomioonottamatta) oli 65.1 penniä ja korkeaj. kiertovirran kwh:sta 52.0 penniä. Eri vuosien keskitulojen suhde käy selville seuraavasta: Keskitulo myydyn virran kwh:sta v. 1910 = 37.3 penniä II II II II 1911 = 35.4 II II II II II II 1)1912 = 34.0 II II II II II II 1913 = 32.8 II 1) Syksyllä 1912 alennettiin valaistustariffi 60 ja 50 pennistä 50 ja 40 penniin kwh:lta.

]6.. _. Keskitulo myydyn virran kwh:sta v. 1914 = 28.0 pennta II II II II II 1915 = 25.08 II II II II II 1) 1916 = 26.2 II II II II II II 1917 = 36.0 II II II II II II 2)1918 = 47.9 II II II II II S) 1919 = 65.1 II 1) Marraskuussa 1916 korotettiin kaikki yleiset tariffit 10 pennillä. - 2) Vuoden 1918 ens(lukemasta koroitettiin kaikki yleiset tariffit 10 pennillä. - 3) Vuoden 1919 ensi lukemasta koroitettiin valaistustariffi 100 penniin ja voimatariffi 70 penniin kwh:lta. Saman vuoden joulukuun lukemasta koroitettiin tariffit jälleen 130 ja 90 penniin kwh:ltä.

77 Laajennukset ja arvonlisäykset. Vuoden i 919 kuluessa on suoritettu erinäisiä laajennuksia, joista kustannukset ovat olleet seuraavat: TurbogeneraaUorit.... Smk 52,658: 27 Muuntajat ja muut sähkökoneet.... 61,750: 24 OhjauslaiUeet ala-asemilla.... 44,640: 82 Kaapeliverkko...,.... 15,201: 23 Talojohdot.... 8,048: 54 Sähkö katu valaistus laitteet.... 35,454: 38 Sähkömittarit... '... ',.... 159,599: 43 Smk 378,401: 13 Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 vahvistaman suunnitelman mukaan on tehty seuraavat poistot: Hallintorakennus, kuoletusaika 40 vuotta... Smk 4,866: 12 Asemarakennukset, 30... 34,278: 40 HöyrykattilaJaitos, jäännösarvo 10 % 15... 48,479: 08 Turbogeneraattorit, 15 15... 64,373: 16 Muuntajat ja muut sähkökoneet, 20 15... 34,317: 09 Pääaseman ohjauslaite, 10 10... 16,273: 10 Ala-asemain 10 15... 20,877: 47 Akkumulaattorit 15 12... 41,463: 44 Hiilenkuljetuslaitteet 10 15... 3,733: 06 Erilaiset apukoneet 10 25... 693: 17 Kaapeliverkko 20 25... 56,398: 60 Ilmajohtoverkko 50 II 10... II 27,211: 85 Transformaattorit, 15 II 15 II... 2,252: 83 Talojohdot, 20 25..,... 6,358: 57 Katuvalaistuslaitteet, 10 10... 20,765: 85 SähkömiUarit, 10 10... 74,071: 76 Kalusto, 15... 7,000: 57 Smk 463,414: 12 sekä ylimääräisenä poistona: Käytettyä kalustoa... 276:50 Smk 463,690: 62 11

78 Sähkölaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p. 1918.............................. Smk 8,968,878: 50 Laajennukset ja arvon lisäykset v. 1919............................ 378,401: 13 Smk 9,347,279: 63 Poistettu suunnitelman mukaisen kuoletuksen perusteeila v. 1919... Smk Ylimäär. poistettu... Pääoma-arvo joulukuun 31 p. 1919 jakautuu seuraavasti: Tontit.................................... Smk Hallintorakennus Asemarakennukset.... Höyrykattilalaitos.... Turbogeneraattorit.... Muuntajat ja muut sähkökoneet.... Pääaseman ohjauslaite.... Ala-asemain ohjauslaitteet.... Akkumulaattorit...'.. Hiilenkuljetuslaitteet.... Erilaiset apukoneet.. :.... Kaapeliverkko.... Ilmajohtoverkko.... Transformaattorit.... Talojohdot.... Katuvalaistuslaitteet... ~.... Sähkömittarit.... Kalusto.... Köysirata 463,414: 12 276:50 463,690: 62 Jäännös Smk 8,883,589: 01 563,580: 32 384,673: 91 1,459,287: 74 663,714: 60 890,555: 81 657,598: 86 116,590: 73 291,451: 30 296,520: 06 49,651: 33 21,421: 28 2,131,034: 39 318,094: 10 33,937: 05 264,859: 12 144,200: 22 542,160: 14 48,732: 89 5,525: 16 Smk 8,883,589: 01 Smk 8,883,589: 01 Taloudellinen tulos. Yleiset tariffit. Kulutetusta sähkövirrasta veloitettiin vuoden 1919 ensimäisestä mittarinlukemisesta alkaen seuraavien yleisten tariffien mukaan: a) valovirrasta, mittaria käytettäessä, Smk 1: - kwh:lta; b) vuosi kaupalla (korkeintaan 5 lampulle) Smk 30: - vuodessa jokaiselta 25 norm.kyntt. metallilankalampulta tai vastaavalta liittymisarvolta; c) valovirrasta porras- ja pihavalaistukseen 85 penniä kwh:lta;

79 d) voimavirrasta ja muusta teollisuustarkoituksiin kulutetusta virrasta, johon sisältyy valokuvaus, kopioimis, y. m. tarkoituksiin samoinkuin silitykseen, keittämiseen, lämmittämiseen j. n. e. käytetty virta 60 penniä 'kwh:ita. Joulukuun mittarinlukemisesta korotettiin mainitut hinnat seuraaviksi: a) Smk 1: 30 kwh:lta; b) 11 60: - vuodessa; c) 11 1: 10 kwh:lta; d) 11 -: 90 Voitto- ja tappiotih. Tulot: Tulot kulutetusta sähkövirrasta Voittoa suoritetuista sähköjohtotöistä ja myydyistä tavaroista..,,.,...,,,, ',,.,,.,,,,,,,,.,,, Samaa myyd. kaapelitarpeista.,,, ',,,.,,.,,,,..,, 11 ohjauslaiteverstaan töistä,,,,,,.,..,,,,,,,, myyd. käyttötarpeista,,,,,,,,,,,,,.,,,,,, akku m ulaattoritarpeista... myynnistä näyttelyosastolla... /1 pienistä korjaustöistä ja rriyydyistä pikkutarpeista myyd. tislatusta vedestä ja akkumulaattorihaposta Smk 101,988: 84 19,030: 90 18,906: 71 11,022: 74 8,198: 12 153,943: 87 13,458: 94 Smk 10,985,769: 32 524: 28 327,074: 40 Vuokratuloja,...,,,..,.,,,.,,,,..,,,,...,,,.,,,,,...,,.,, 29,200: - Perimättömiä työpaikkoja....,.,... 161: 40 -'-------- Smk 11,342,205: 12 Menot: Hallinto Smk 253,656: 16 Käyttö 6,061,328: 04 Virranjakelu,..'..,.,, II 587,198:22 Sekalaiset menot...,.,,, ',, '.,,,.,,.,,,.,,,, 938,505: 65 Smk 7,840,688: 07 Kurssitappiota.,.,.,..........,... 17,310: 65 Sekalaisia korkoja ja takaisinmaksettllja virtamaksuja Smk 8,535: 34 Korkoa kaupungin' kassasta otetuille varoille., 31,160: 58 II Ylimääräistä kaluston kuoletusta.,,,,,,.,..,,,,,,,,,,,,.,,..,..,,, Akkumulaattorien korjaukseen varattu,. Smk 300,000: - Kustannuksia talojohdoista ja lamppujen vaihtamisesta 289,200: - II Kuoletus suunnitelman mukaan,. Smk 463,414: 12 Korko perustamispääomalle tammik. 1 p:nä Smk 8,968,878: 50.. 508,236: 45 Vuoden nettovoitto,,,,,,,,,,,.,.,..,,,...,,,., Bruttoylijäämä II 971,650: 57 1,883,383: 41 2,855,033: 98 II 39,695: 92 276: 50 589,200: - 2,855,033: 98 Smk 11,342,205: 12

80 Tila joulukuun 31 p:nä 1919. Varat: Pääoma-arvo, sivulla 78 olevan erittelyn mukaan.. Smk 8,883,589: 01 Keskeneräisiä uutistöitä........................ 163,943: - Smk 9,047,532: 01 Kaupungin kassa: nostamattomat määrärahat... '_,;;,,.;..5_13~,_14_3_:_1_1 Smk 9,560,675: 12 Tarveainevarastot... Smk 815,441: 80 HiiIivarasto....... Smk 9,457: 79 Halkovarasto.................. 535,102: 20 544,559: 99 Kasssa.... Saatavat: virtamaksut.... Smk 2,116,390: 98 suoritetut johtotyöt sekä ennakkomaksut hankkijoille.... 745,211: 19 Venäjän valtiolta ja entisiltä venäläisiltä kuluttajilta 377,298: 16 sekalaiset menot sekä maksamattomat laskut kapina-ajalta... A.B. Mars O.Y:n sotavakuutusmaksu...,, Pankeissa: takaus maksuja.......................... Smk kertyneitä korkoja....................... 119,770: 82 729:09 1,360,001: 79 22,036: 70 3,238,900: 33 159,662: 78 24,675: - 120,499: 91 Smk 14,486,451: 63 Velat: Kaupungin kassa: pääomavelka... -.................. Smk 8,883,589: 01 konttokuranttitili................ 1,086,948: 81 nostamattomat lainavarat..... II 411,457: 44 Smk 10,381,995: 26 Siirrettyjä määrärahoja......................................... II 104,196: 17 Rahatoimikamarin hyväksymiä vekseleitä osteuujen tavarain maksuksi.......... Smk 229,127: 80 Velkaa eri henkilöille.......................... II 217,327: - II 446,454: 80 Hallussa olevat takaussitoumukset.... /1 423,174: 83 Akkumulaattorien kunnossapitoon varatut varat.... II 268,596: 59 AutomobWin ostoa y~rten varattu..,... II 7,000:- -----~--~~~-- Siirto Smk 11,631,417:65

81 Siirto Smk 11,631,417: 65 Ko'rko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1919 eli Smk:lle 8,968,878: 50... Smk 508,236: 45 Kuoletus pääoma-arvolle vahvistetun suunnitelman mukaan.... 463,414: 12 Nettovoitto............. BruUoylijäämä.... 971,650: 57 1,883,383: 41 2,855,033:_9_8_;;... _2..:..,8_5_5.:..,0_3_3:_9_8 Smk 14,486,451: 63 Bruttdylijäämä on Smk 2,855,033: 98 eli 31.83 % sähkölaitoksen tammikuun 1 p:nä 1919 olleelle kirjojen mukaiselle arvolle Smk:lle 8,968,878: 50. Nettovoitto on Smk 1,883,383: 41 eli 21 % laitoksen arvolle tammikuun 1 p:nä 1919. Yhdistettyjen menojen jakautuminen. Menoarvion mukaan Kirjanpäätöks. mukaan Penniä hyödyll. Penniä annettua kwh kehitettyä. kohti kwh kohti Hallinto... 226,970: - 253,636: 16 1.52 1.23 Käyttö... 6,347,000: - 6,061,328: 04 36.29 29.46 Virranjakelu... 447,100: - 468,589: 51 2.80 2.28 Sekalaiset menot... 615,617: - 855,909: 27 5.12 4.16 Rahasäännössä huomioonotlamattomia menoja.. 729,079: 45 4.37 3.54 Pääoman korko... 508,236: 45 3.04 2.47 Kuoletus... 463,414: 12 2.78 2.25 9,340,213: - 55.92 45.39 Yhteensä on siis menoja ollut 45.39 penniä kehitettyä- ja 55.92 penniä kuluttajain luona luettua kwh kohti. Toimintatulos vuodelta 1919. Kirjanpäätöksen mukaan on vuoden 1919 toimintatulos sähkölaitoksen käytöstä ollut seuraava: Laitoksen arvo 1. 1. 1919... ; 8,968,878: 50 Brultotulot............................ 11,342,205: 12 Menot (ilman korkoa ja kuolet.)... 8,487,171: 14 Brutlovoilto (31.83 % laitoksen arvosta)... 2,855,033: 98 Korko ja kuoletus (10.83 % laitoksen arvosta) 971,650: 57 Nettovoitto (21.0 % laitoksen arvosta)...... 1,883,383: 41 Vastaava arvo edellisenä vuotena 9,043,681: 47 6,082,543: 59 4,937,191: 36 1,145,352: 23 (18.84 0/0) 891,856: 94 ( 9.37 0/0) 253,495: 21 ( 2.80 0/0) Helsingissä, maaliskuulla 1920. A. Marsio.

82 Liite N:o 1. Pääoman käyttö eri vuosina. Taulukko 1. Vuosi Laitoksen arvo tammik. Kuoletus ja arvonaleneminen Brutto- Brutto- Laitoksen 1. p. tulot säästö arvon korko Suunnite1-j Ylimääman muk. rälslä Nettovoitto 1909... - - 260,029 38 156,961 63 Sisältyy lailok- - - - - 156,961 63 sen arvoon 1910... 4,479,606 25 787,968 07 448,962 46 204,738 39 104,224 09 47,978 87 140,000-1911.., 5,191,528 57 1,141,350 95 741,163 03 259,576 43 153,794 05 - - 327,792 55 1912.., 5,510,644 62 1,613,905 56 1,029,157 32 329,313 93 176,599 07 7,928-523,244 32 1913..,. 7,377,021 39 2;254,604 46 1,429,535 67 368,851 07 229,637 75 3,100-827,946 85 1914..,. 8,354,686 58 2,222,745 13 1,282,576 64 417,734 33 283,905 53 105,440 52 580,936 78 1915..,. 9,046,860 54 2,977,464 40 1,693,876 19 452,343 03 335,065 41 43,181 84 906,467 75 1916..,. 8,829,671 66 4,340,075 51 1,988,891 02 441,483 58 359,615 19 11,331 72 1,187,792 25 1917... 8,727,415 18 5,634,969 30 1,644,484 91 436,370 76 390,484 84 - - 817,629 31 1918..,. 9,043,681 47 6,082,543 59 1,145,352 23 452,184 07 439,672 87 703 48 253,495 29 1919..,. 8,968,878 50 11,342,205 12 2,855,033 98 508:Z36 45 463,414 12 276 50 1,883,383 41 Taulukko II. V u 0 s i Uutistyöt ja laajennukset Lainavaroilla!voittovaroilla Maksetut hyvitykset yksit. lakanneille sähkö laitoksille Ennakkolainan Iy- hennystä kaupungin rahastoon Muita voittovarojen sijoituksia Valtuuston päätösten mukaan Kaupungin rahaston käytettävänä oleva voitto 1909... 4,479,606 25 - - - - - - - - 156,961 63 1910... 816,146 41 47,978 87 100,000 - - - - - - - 1911.... 329,030 56 143,879 54 110,000 - - - - - 223,489 44 1912... 1,787,031 76 263,872 08 150,000-100,000-500 - 9,372 24 1913... 930,569 77 279,833 17 160,000-100,000-23,424 59 288,113 68 1914... 969,118 76 112,401 25 160,000 -. 29,338 71 - - 279,196 82 1915... 1) 107,706 59 83,493 70 169,200-10,800 - - -- 642,974 05 1916... 51,911 35 216,779 08 - - - - - - 1,187,792 25 1917... 685,124 57 21,626 56 - - - - - - 817,629 31 1918... 310,548 81 55,024 57 - - -- - - - 253,495 29 1919... 184,945 37 193,455 76 - - 289,200-300,000-1,883,383 41 1) Tästä määrästä on Smk 30,141: 92 otettu huomioon vuoden 1914 vuosikertomuksessa, joten lisäys vuodelle 1915 on oikeastaan Smk 77,564: 67.

83 Liite N:o 2. Vertaileva yhdistelmä Helsingin kaupungin sähkölaitoksen tuloista ja menoista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahat ja arvioidut tulot rahasäännön mukaan vuodelle 1919. Menot. Hallinto. Palkat Konttorikulut y. m.... Määrärahat rahasäännön mukaan. 186,9.70: - 40,000: - Kustannukset kirjo päätöksen mukaan. 199,870: 40 53,785: 76 Yliteto/. 12,900: 40 13,785: 76 Säästetty. Käyttö. Palkat Piirustus tarpeet.... Polttoaineet.... Polttoaineen kulj. kattilahuon... Lisävesi kattii..... Vesijohtovesi muihin tarp.... Voitelu- ja puhd. aineet.... Sekalaiset tarveaineet.... Akkumulaattori happo.... Työnjohto.... Korjaus- ja kunnossapito.... Asemarakennusten kunnossapito Vuokrat käyttöhenkilökunnan huoneistoista.... Lämmityskust. samoista.... Valaistuskust. samoista.... Kunnossapitokust. samoista sekä 525,700: - 5,000: - 5,220,000: - 150,000: - 3,700: - 6,000: - 25,000: - 25,000: - 20,000:- 24,000: - 180,000: -- 50,000: - 6,100: - 10,000: - 700:- 429,544: 38 2,890: 41 5,032,505: 72 160,000: - 2,428: 05 3,441: 15 3,308: 93 24,774: 45 12,396: 10 14,525: 93 220,000: - 50,000: - 4,360: - 10,808: 37 700:~ katuosuuksien puhtaanapito.. 4,000: - 4,900: 70. Vapaa lämpö... 12,000: - 12,000: - Vapaa valaistus... 2,800: - 1,408: -. Asemien lämmitys... 12,000: - 10,259: 48 II valaistus........ 20,000: - 20,000: - II puhtaanapito........ 35,000: - 28,453: 22 Puhelimet, raitiotieliput y. m... 5,000: - 7,623: 15 10,000: - 40,000: - 808:37 900:70 96,155: 62 2,109: 59 187,494: 28 1,271: 95 2,558: 85 21,691: 07 225:55 7,603: 90 9,474: 07 1,740: - 1,392: - 1,740: 52 6,546: 78 2,623: 15 Painatl!skulut y. m......_._._._. 5..:,.,0;...0...;0..;..: 5~,O...;.0..;..0: Siirto 6,573,970: - 6,314,984: 20 81,018: 38 340,004: 18

84 Siirto 6,573,970: - 6,314,984: 20 81,018: 38 340,004: 18 johtoverkko, johtotyöt ja virran jakelu. Palkat Työnjohto.... Varastokustannukset johtoverkon knnnossapito.... Päivystys kustannukset.... Työpajan Johtotöitten tarkastajat.... Kulut.... Palkat.... Työkalut.... Uusien mittakoneitten ja aparaattien hankinta.... Kulut.... Toimitsija ja apulaiset..... Mittarien asettaminen.... lukeminen.... Rahastus.... Kulut.... Näyttelyn kustannukset Akvisitioni y. m. kulut 11,000: - 22,000: - 16,000: - 60,000: - 5,000: - 1,000: - 18,000: - 4,000: - 76,100: - 20,000: - 5,000: - 1,000: ~ 16,000: - 60,000: - 50,000: - 60,000: - 1,000: - 16,000: - 5,000: - 10,658: 33 17,859: - 16,000: - 99,336: 47 205:35 16,613: 90 6,000:- 46,936: 60 17,339: 88 1,137:39 1,000: - 12,067: - 65,137: 56 59,495: 53 77,438: 70 3,500: - 16,000: - 1,863: 80 39,336: 47 2,000: - 5,137:56 9,495: 53 17,438: 70 2,500: - 341: 67 4,141: - 5,000: - 794:65 1,386: 10 29,163: 40 2,660: 12 3,862: 61 3,933: - 3,136: 20 Katuvalaistus. Kulut ja kunnossapito.... 60,000: - 113,467: 34 53,467: 34 Sekalaiset menot. Palovakuutusmaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut.... Lääkärin palkkiot ja sairashoito Työläisten kesälomat.... Tonttivuokrat.... Laajennusten suunnittelu.... Kaluston hankintaja kunnossapito Hallintorakennuksen kunnossapito.... Hallintorakennuksen lämmitys.. valaistus.. 6,000: - 16,000: - 3,00.0: - 30,000: - 12,117:- 5,000: - 10,000: - 10,000: - 30,000: - 7,000:.- 3,502: 76 14,018: 25 3,000: - 29,837: 83 12,117:- 255:35 10,000: - 5,891: 52 45,000: - 7,000: - 15,000: - 2,497: 24 1,981: 75 162: 17 4,744: 65 4,108: 48 Siirto 7,210,187: - 7,027,663: 76 225,393: 98 407,917: 22

85 Siirto 7,210,187: - 7,027,663: 76 225,393: 98 407,917: 22 Hallintorakennuksen puhtaanapito.... Poistot.... Hallituksen käyttö varat..... Kalliinajanlisäykset.... 15,000: - 1,500: - 50,000: - 420,000: - 13,656: 27 863:60 49,422: 76 661,343: 93 241,343: 93 1,343: 73 636: 40 577:24 Uutistyöt voitto varoilla.. Kaapeli- ja johtotyöt.... Talojohtotyöt.... 25,000: - 20,000: - 25,000: - 8,048: 54 11,951:46 Uutistyöt lainavaroilla. Laajennustyöt....;...;..._...;6;.;;3..;;,3.:...:,4;.;;0..;;,0;...: ~6..;;,3~3,:...:4.;.00.;;,;:~ 8,375,087: - 8,419,398: 86 466,737: 91 422,426: 05 Rahasäännössä huomioonottamattomia menoja. Korot.... 8,535: 34 Korot konttokuranttitililtä otetuille varoille... 31,160: 58 Kurssitappiot... 17,310: 65 Ylimääräiset kuoletukset...... 276: 50 poistot........... 289,200: - Akkumulaattorien korjauksiin.. 300,000: -..Työläisten lahjapalkk...;io_t~_.;...- ~8...;2.:.;;,5..;.9..;.6;...: 3;...8~ Smk. 8,375,087: - 9,148,478: 31 466,737: 91 422,426: 05 Tulot. Arvioidut tulot. I\irj. mukaiset tulot. Vajaus. Ylitys. Korvaus katuvalaistuksesta 338,000: - 419,198: 89 81,198: 89 yksityiskulutuksesta.. 8,000,qoO: - 9,376,460: 79 1,376,460: 79 raitiotienkulutuksesta. 960,000: - 1,190,109: 64 230,109: 64 Voitto johtotöistä y. m... 50,000: - 313,091: 18 263,091: 18 Vuokratulot... 29,200: - 29',200: - Korko konttokuranttitililtä.. 5,000:- 5,000: - Voittovarat uutistöihin... 45,000: - 33,048: 54 11,951: 46 Lainavarat 633,400: - 633,400: - Siirto 10,060,600: - 11,994,509: 04 16,951: 46 1,950,860: 50 12

86 Rahasäännössä haomioonotfamatfomia tuloja. Siirto 10,060,600: - 11 ~ 994,509: 04 16,951: 46 Voitto päivystyksestä... 8,317: 57 myydystä tislatusta vedestä... 524:28 Perimättömät palkat... -- 161: 40 Smk. 10,060,600: - 12,003,512: 29 16,951:46 1,950,860: 50 1,950,860: 50 Kirjanpäätöksen yhdistelmä. Tulot: Rahasäännön mukaan........... Yli arvioitujen tulojen... :.... Säästöä määrärahoista....... Voittovaroja uutistöihin... 45,000: - Lainavaroja................................ 633,400: - 9,382,200: - 1,950,860: 50 422,426: 05 678,400: - Rahasäännössä huomioonoltamatfomia... _. _...._._._. 9...:..,0_0_3_: 2_5 Smk. 12,442,889: 80 Menot: Rahasäännän mukaari... 8,375,087:- Ylitetty määrärahoja................................ 466,737: 91 Vajausta arvioiduissa tuloissa... 16,951: 46 Rahasäännässä huomioonottamattomia.................... 729,079: 45 9587855',,. 82 Bruttoylijäämä...... 2,855,033: 98 ------~~-- Smk. 12,442,889: 80

87 Liite N:o 3. Kun sähkölaitos jo on toiminut yli 10 vuotta eikä tietääksemme missään ole yhte' näisesti tehty selkoa sähkökysymyksen kehityksestä eikä muistakaan tämän asian yhteydessä olevista seikoista kau,pungissamme, julkaisemme tässä asiaa koskevan kertomuksen, jonka sähkölaitoksen rakennuspäällikkö ja ensimäinen toimitusjohtaja, päätirehtööri B. Vuolle hyväntahtoisesti on jättänyt käytettäväksemme. Kertomus Helsingin sähkökysymyksen kehityksestä. Tämäntapaisessa kertomuksessa, jonka tarkoituksena on selostaa Helsingin kunnallisen sähkölaitoksen syntyä, on tietenkin mielenkiintoista aluksi luoda silmäys täkäläisen sähkökysymyksen ehkä tavallisuudesta poikkeavaan aikaisempaan kehitykseen. On paljon väitelty siitä.onko vaiko ei kunnan otettava haltuunsa ja yksinoikeudella harjoitettava sellaista teknillistä liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on yleisen tarpeen, kuten veden-, kaasun-, sähköntarpeen tyydyttäminen, raitiotieliikenteen harjoittaminen y. m., mutta lienevät mielipiteet nyttemmin tämän asian suhteen suurimmalta osaltaan vakiintuneet. Syy erimielisyyksiin aikaisemmin ja osittain vieläkin riippunee todenna:köisesti pääasiallisesti niistä yksityiseduista, jotka ovat useimmiten olleet tämän tapaisten olemassa olevien yritysten yhteydessä, sillä nykyään on pidettävä sitä harvinaisuutena ja jokaisessa tällaisessa tapauksessa aivan erikoisista asianhaaroista riippuvaisena, jos kunnat, joilla ei tällaisia laitoksia ole, myöntävät yksinoikeuden jollekin yksity,iselle yhtiölle. Se teoreettinen väite, että kunnat eivät voi hoitaa ja harjoittaa tälläisiä yrityksiä yhtä taloudellisesti ja menestykselli~esti kuin yksityiset henkilöt ja yhtiöt, joka väite useimmiten ja painavimpana on tuotu esiin, ei' kylläkään itse asiassa ole suunnattu itse kunnallistuttamista kuin - ja osaksi aivan täydellä syyllä - nykyistä kunnallishallinnon järjestelyä vastaan, joka valitettavasti ei ole pysynyt kehityksen tasalla. On sentakia väärin vastustaa yhteiskunnalle tärkeätä kehitystä sillä perusteella, ettei se mahdollisesti ain.a täysin sopisi vallitsevaan järjestelmään, vaan on epäilemättä kaukonäköisempää koettaa muuttaa järjestelmää kehityksen vaatimusten mukaan. Jos näin menetellään, on kieltämättä vain kunta se, joka voi tällaista toimintaa harjoittaa niin, että siitä syntyy suurin mahdollinen yleinen hyöty, koska määrätietoinen kunnallispolitiikka tällaisten yritysten avulla voi johtaa ja edistää yhteiskunnan kehitystä toivottuun ja suotuisaan suuntaan ja täten voi toimia epäitsekkäästi sekä tariffi politiikan että kehityksen vaatimien laaiennusten suhteen, joihin ainoastaan kunta voi edullisilla ehdoilla hankkia tarvittavan pääoman. Syy siihen, että sähkövirran..jakelu Helsingissä kuten muuallakin varhaisemman kehityksen aikana jätettiin yksityisen yritteliäisyyden varaan, selviää helposti, eikä sitä

88 suinkaan ole pidettävä minään kunnallisasian pienen harrastuksen aiheuttamana. 80-luvun alussa, jolloin ensimäiset laitokset tänne ilmestyivät, oli aluksi kysymys, sähkötekniikan ja sähkövalaistuksen varhaisempien kehitysvuosien aikana, vain pienen yksityistarpeen tyydyttämisestä, koska keinot olivat laadultaan alkuperäiset eikä voitu aavistakaan sähkön tulevaa merkitystä. Ensimäinen täällä oleva sähkövalaistusliike oli viipurilaisen toiminimi Wahlin vuosina 1885-89 harjoittama, joka viimeksi mainittuna vuonna yhdistettiin silloin, perustettuun Centralbelysnings Aktiebolag'iin. Tämä' liike siirtyi vuorostaan taas v. 1891 oston kautta Helsingin Sähkö-Valaistus-Osakeyhtiölle, joka syyskuussa 1890 oli aloittanut toimintansa Kaupunginvaltuuston neljäksi vuodeksi myöntämällä toimiluvalla, joka lupa sittemmin erilaisin väliajoin ja erinäisillä ehtojen muutoksilla uudistettiin aina syyskuun 1 p:ään 1903, jonka jälkeen sitä ei enää uudistettu. Paitsi mainituita yhtiöitä on sähköteknikko Otto Blomqvist myöhempinä vuosina harjoittanut varsin huomattavaa sähkövalaistusliikettä, jonka hän alkoi v. 1896 pienellä 50 hevosvoimaisella keskuksella Kansallispankin tontilla (Aleksanterinkatu 42), mutta sittemmin vuosien kuluessa yhdisti verkkoonsa 8 erisuurta keskusta, yhteensä noin 1,000 hv., joista noin toinen puoli oli vuokralla. Pitkänsillan takana X, Xl ja XII kaupunginosissa on sen lisäksi ins. Oottfrid Strömberg jakanut sähkövirtaa valaistus- ja voimatarkoituksiin keskuksestaan, jonka konevoima viimeisinä toimintavuosina oli noin 300 hv. Siihen aikaan kytenyt ajatus siitä, että kaupungin tulisi alueellaan ottaa yksinoikeudekseen sähkövirran tuotanto, mikä ajatus ensi kerran virallisessa muodossa esiintyi kahdessa Rahatoimikamarin vuoden 1899 helmi- ja toukokuussa Valtuustolle antamissa, Helsingin Sähkö-Valaistus-Osakeyhtiön pylväsjohtoja ja toimiluvan pidentämisanomusta koskevissa, lausunnoissa, sai uutta virikettä, kun kaasulaitos otettiin kaupungin haltuun v. 1899. Saman vuoden kesäkuun 6 p:nä päätti Valtuusto nimittäin, että oli asetettava erityinen Hallitus, jonka tehtävänä oli ottaa huostaansa kaasulaitoksen hallinto sekä kaupunkia koskevat valaistuskysymykset, lähinnäsähkövalaistuskysymys. Se valiokunta, jolle samalla annettiin tehtäväksi asian järjestely ja mainitun hallituksen ohjesäännön valmistus, lausuu hallituksen tehtäviä mainitussa asiassa koskevassa perustelussaan, että tätä koskevien kysymysten joukossa lienee oman kunnallisen sähkölaitoksen perustaminen ensimäisenä päiväjäljestyksessä. Valiokl1-nta esittää edelleen mielipiteenään, että, vaik'ei tärriä kysymys olekaan alustavia vaiheita pitemmällä, eikä valtuusto myöskään ole tehnyt mitään asiaa koskevaa päätöstä, ei valiokunta epäile, etteikö kaupunki verrattain lyhyen ajan kuluessa pidä itseään pakoitettuna ryhtymään viimeksimainittuun toimenpiteeseen, saadakseen siten loppumaan sen sekavuuden, joka kilpailevien laitosten ja niitten vastakkaisten etujen tähden nykyään vallitsee kysymyksessä olevalla alalla, ja jota tuskin millään tilapäiskeinolla voidaan peittää. Saman valiokunnan ehdotuksen mukaan antoi valtuusto saman vuoden marraskuun 28 p:nä kaupungin kaasulaitoksen hallitukselle tehtäväksi antaa valtuustolle lausunto siitä, kuinka ja minkä laajuisena kaupungin tulisi laittaa ja ylläpitää sähkövalaistusta. Ennenkuin hallitus antoi pyydetyn lausunnon, jätti se muutamia kuukausia edellä mainitun päätöksen jälkeen valtuustolle esityksen siitä, että olisi saatava varmuus sopivasta paikasta kaupungin uudelle kaasulaitokselle samoinkuin mahdollisesti perustettavalie kunnalliselle sähkölaitokselle. Sopivana paikkana esitettiin kirjelmässä tonttia N:o 178 Hernesaarenkadun varrella, joh voidaan merkitä ensimäisenä niistä melkein. luke-

89 mattomista osaksi valiokunnan osaksi. myöskin sanomalehdistön esittämistä paikoista: sähkölaitosta varten. Tammikuussa 1901 antoi kaasulaitoksen hallitus valmistavan mietinnön asiassa, jossa lyhyesti kosketeltiin sähkölaitos oloja muutamissa suurlssa ulkomaisissa kaupungeissa sekä lopuksi näissä vallitsevien olosuhte~tten pohjalle rakentuvassa perustelussa esitettiin, että valtuusto periaatteessa kannattaisi kunnallisen sähkölaitoksen rakentamista, sekä antaisi tässä tarkoituksessa hallitukselle tehtäväksi ryhtyä valmistamaan täydellistä ehdotusta hankkeen toteuttamiseksi. Helmikuun 12 p. käsitteli valtuusto mietintöä, hyväksyen jälkimäisen osan hallituksen ehdotuksesta, joten asian teknillinen puoli pala, utettiin hallitukselle antamalla sille tehtäväksi laatia ehdotus kaupungin nimissä rakennettavaa omaa sähkölaitosta varten, iotavastoin asian periaatteellisen puolen suhteen oltiin sitä mieltä, että tästä asiasta tulisi Iisätyn' valtuuston päättää, jote.n tämä asia sillä kerralla jäi toistaiseksi avonaiseksi. Toukokuun 15 p. 1902 jätti valaistushallitus yksityiskohtaisen ehdotuksen kolmena vaihtoehtona kaupungin sähkölaitosta varten. Näistä puolsi hallitus sitä ehdotusta, jonka m.ukaan voima-asema korkeajännitys kolmivaihevirran synnyttämistä varten.oli ehdotettu rakennettavaksi aikaisemmin mainitulla alueella Hernesaarenkadun varrella, sekä 2 X 220 voltin ala-asema kaasulaitoksen tontille Arkadiassa. Kustannukset sekä laitoksista että johtoverkosta arvioitiin 2,500,000: - markaksi. Samalla jätti hallitus siltä pyydetyn. lausunnon yksityisten henkilöitten taikka yhtiöitten oikeudesta asettaa kaupungin kaduille johtojaan, jossa mietinnössä lähemmin esitettyjen syitten perusteella, esitettiin, ettei kaupungin, jos kunnallinen sähkölaitos perustetaan, pitäisi myöntää mitään tämäntapaisia oikeuksia. Valtuusto ei vieläkään pitänyt asiaa kylliksi valmisteltuna, vaan päätti antaa erikoiselle valiokunnalle vielä selvitettäväksi kysymys oikeudesta asettaa kaapeleita kaupungin katuihin, sekä etta, ennenkuin kysymys kaupungin oman sähkölaitoksen perustamisesta jätettäisiin Iisätyn valtuuston ratkaistavaksi, olisi valaistushallitukselta saatava lausunto, mikä olisi sopivin paikka laitosta varten. Mainitun valiokunnan ehdotuksen mukaan päätti valtuusto saman vuoden syyskuun 8 p:nä, koska komitean tehtävä oli suoranaisessa yhteydessä.kaupungin sähkövalaistuksen järjestämistä koskevan kysymyksen kanssa, jättää' kysymys koko laajuudessaan komitean huostaan samalla kun komitea valtuutettiin asian kaikinpuolista valmistelua varten käyttämään apunaan asiantuntijoita, kuten komitea sittemmin menettelikin. Se selvittely, jonka komitean asiantuntijat senaattorit Lennart Gripenberg ja August Nybergh sekä tukholmalaiset insinöörit August Decker ja Torsten I-Iolmgren laativat, oli erittäin sisältörikas ja tyhjentävä, ollen epäilemättä yksi tärkeimmistä asiakirjoista kunnallisen sähkölaitoksen esihistoriassa. Selvitys sisältää yksityiskohtaisen esityksen asian juriidisesta, yhteiskunnallisesta tai teknillisestä puolesta. Selvän ja asiallisen perustelun nojalla vastaavat asiantuntijat myönteisesti kysymykseen joka koski kaupunkikunnan oikeutta, kieltämällä muita, jakaa taikka yksityiselle henkilölle tai yhtiölle myöntää yksinoikeus sähkövalaistuksen hankkimiseen sikäli kuin tarkoitusta varten tarvitaan katujen tai avonaisten paikkojen yli- tai alitse kulkevia johtoja. Vielä käsitellään lausunnossa kysymystä siitä, olisiko kaupungin yksinoikeuden tai toimiluvan. myöntämisen asemesta perustettava om'a sähkölaitos ja tulevat asiantuntijat siihen lopputulokseen,. että kunnan on sekä.teknillisten että talou-

90. dellisten syitten tähden perustettava sähkölaitos yleisen tarpeen' tyydyttämiseksi. - Kysymys nykyisten hankkijain oikeudesta saa erittäin selvän ja asiallisen juriidisen käsittelyn, joka päättyy varmaan selitykseen, että mainituilla hankkijoilla ei ole minkäänlaista oikeutta yli heille myönnetyn ajan pitää johtojaan taikka saada korvausta niitten poistamisesta määräajan jälkeell. Paitsi s~ikkaperäistä lausuntoa toimilupa-asiassa, sisältää selvitys vielä teknillisten asiantuntijain laatiman ehdotuksen kunnalliseksi sähkölaitokseksi, samoinkuin ehdotuksen tilapäisiksi laitteiksi siksi kunnes kaupunki itse kykenisi ottamaan virranannon haltuunsa sekä vielä lisäyksen, joka sisälsi huomautuksia sähkövalaistuslaitoksista eräissä Skandinavian kaupungeissa. Tämän asiantuntijain lausunnon yhteydessä antoi valiokunta toukokuussa 1904 valtuustolle mietintönsä, jossa valiokunta yksimielisesti kannattaa asiantuntijain periaatteellista puolta koskevaa lausuntoa. Valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä, että oman sähkölaitoksen rakentamista heti laaditul1 suunnitelman mukaan ei olisi puollettava vaan ehdotti valiokunta väliaikaisia toimenpiteitä asteettaiseen siirtymiseen kyseessä olevaa päämäärää kohti, siten että ensin laskettaisiin kaapeliverkko varsinaiseen kaupunkiin, jota. syötettäisiin Raitiotieyhtiön keskusasemalta siksi kunnes aika olisi sopiva oman sähkölaitoksen rakentamiseen.. Tätä valiokunnan mietintöä käsitteli lisätty valtuusto jo saman vuoden kesäkuun 16 p:nä, mutta päätöstä ei tehty edes siitä periaatteellisesta kysymyksestä, oliko kunnan rakennettava oma sähkölaitos vaiko ei. Sensijaan palautti valtuusto mietinnön valiokunnalle takaisin - omituista kylläkin - pyytämällä uutta selvitystä m. m siitä, onko periaatteellisesti soveliasta, että kunta ryhtyy sellaiseen taloudelliseen yritykseen, jommoinen oman sähkölaitoksen rakentaminelj. on, sekä miilä ehdoilla siiloiset sähkövirran hankkijat olisivat halukkaat ottamaan haltuunsa yksinoikeuden kyseessä olevalla alalla. Antamassaan mietinnössä, joka on päivätty v. 1905 syyskuun 18 p:nä, toteaa valiokunta aluksi, että asia, kuten sen kulusta uudistuvine lähetteirieen samoista asioista käy ilmi, selvästikin on. saatettu loppumattomaan kiertokulkuun, koska valtuusto ei ole voinut tehdä edes mitään periaatteellista päätöstä. Valiokunta huomauttaa aivan oikein, että useimmat ja varsinaisesti tärkeimmät niistä kysymyks~tä, joita valiokunta on saanut selvitelläkseen, ovat sellaisia,. että niitä aikaisemmissa mietinnöissä ja asiantuntijain lausunnoissa, mitä itse periaatteeseen tulee, on jo niin paljon valaistu, että mitään muuta tuskin voidaan lisätä. Valiokunta esittää kuitenkin, Siemens & Schuckertwerken ja Allgemeine Elektrizitäts Gesellschaftin alkuperäisten tarjousten perusteella uuden ehdotuksen kaupungin lukuun tehtävästä sähkölaitoksesta, jonka mukaan keskusasema oli ajateltu sijoitettavaksi n. k. Arkadian alueelle tonteille N:o 192 ja 198 satamaradan eteläpuolella. Laitoksen järjestelmä edellytti 2 X 220 voltin tasavirran jakamista- ja piti laitoksen, valiokunnan arvelun mukaan, voida antaa sähkövirtaa sekä varsinaiseen kaupunkiin että Töölön uuteen kaupunginosaan ja Kallion alueelle. Mietintöön liittyi kahden valiokunnan jäsenen vastalause, jotka jäsenet ehdottivat, että laitos olisi rakennettava Sörnäisten niemelle yksivaihevirtajärjestelmän mukaan 3,000 voltin primääri- ja 2 X 110 voltin sekundäärijännityksellä. Lokakuun 18 p:nä palautti lisätty valtuusto mietinnön kuitenkin uudelleen valiokunnalle kehoituksella, että valiokunta myöskin täyttäisi sille aikaisemmin annetun tehtehtävän, nimittäin hankkisi selvityksen siitä, millä ehdqilla kaupungissa toimivat (silloiset)